Kaava Oj 16 Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavan muutos

Kaava Oj 16 Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty Ympa 17.8.2010 87 Ympa liite 3 Ympa 11.10.2011 88 Ympa liite 4

Asia 276 / 713 / 2010 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa 17.8.2010 87 Ympa liite 3 Ympa 11.10.2011 88 Ympa liite 4 PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Se julkaistaan myös kunnan internetsivuilla http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus. Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu toteutetaan rinnan asemakaavatyön kanssa. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee myös alueen katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia. Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Raportin on laatinut Tarja Johansson. Raportin on täydentänyt Teija Hallenberg 2 OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS VIHDIN KUNTA

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Ojakkala Taajamanosat: Pietilä ja Lahti Kylät: Lahti (420) ja Kotkaniemi (416) Kaavan nimi ja numero: Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavamuutos, kaava Oj 16 Kaava-alueen määrittely Asemakaavan muutos koskee rakennuskaavassa 1 (Lh 2.5.1974) kaavoitettua osaa Pietilän ja Lahden kylissä. Asemakaava koskee Ojakkalan keskustan tuntumassa sijaitsevaa sorakuoppa-aluetta lähiympäristöineen. kyläkeskuksen nykyisiin kehittämistarpeisiin. Asemakaavaa on tarkoitus tarkistaa ja ajanmukaistaa. Suunnittelualuetta on tarkoitus tutkia korkealuokkaisena, ekologisesti tehokkaana omakotialueena, joka suunnitellaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan ammattimaisesti. Alueen kehittämisestä on tehty yhteistoimintasopimus VHL-Kiinteistöt Oy:n ja Aino ja Niilo Andbergin kuolinpesän kanssa (Kh 21.6.2010 136). Samanaikaisesti Ojakkalan taajaman kehitystä tutkitaan yhtenäisenä kokonaisuutena kaavarunkotasolla (Oj 15), jonka pohjalta alueen muitakin asemakaavoja viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi tarpeen mukaan maanomistajien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Kaavan tarkoitus Ojakkalan keskusta-alueen asemakaava on vahvistettu jo 1970 luvulla, joten se on vanhentunut eikä vastaa enää Ojakkalan 2. OAS KAAVOITUKSESSA Kaava Oj 15 Ojakkalan asemakaava ja asemakaavan muutos on kaavoitusohjelmassa vuodelle 2010 (kv 14.12.2009 83). Kaava Oj 16 pohjautuu kaavaan Oj 15. Kaavallisten ja sopimuksellisten edellytysten täyttyessä kaavatyö Oj 16 aloitetaan rinnan kaavan Oj 15 kanssa. MRL:n tavoitteena on turvata osallisten osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirteittäin kaavatyön tarkoitus ja tavoitteet sekä kaavatyön lähtötilanne ja kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen. Tämä suunnitelma on laadittu Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavamuutoksen (Oj 16) laatimista varten sekä siihen liittyvien katujen ja yleisten alueiden suunnitelmien laatimista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan Vihdin kunnan kaavoitustoimessa sekä kunnan internetsivuilla. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan työn edetessä. MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. VIHDIN KUNTA OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 3

3. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue on kaikkiaan noin 40 ha suuruinen. Alue kattaa Ojakkalan keskustan tuntumassa olevan osittain hoitamattoman, entisen maa-ainestenotto-alueen lähiympäristöineen. Aluetta rajaa pohjoisessa Kehätie (25), idässä Lahdentie sekä etelässä ja lännessä rakennetut alueet, joilla on lähinnä asuinrakentamista sekä myös palveluja, kuten lähikauppa. Alue on I-luokan pohjavesialuetta ja osittain Isolähteen vedenottamon suoja-aluetta. Alueesta on tehty Vihdin kunnan, VHL-Kiinteistöt Oy:n ja Aino ja Niilo Andbergin kuolinpesän välinen yhteistoimintasopimus (Kh 21.6.2010 136). Sopimus koskee noin 20 ha aluetta tilasta Ylitalo kiinteistötunnus 927-416-2-244, noin 10 ha:n suuruista aluetta tilasta Enämäki, kiinteistötunnus 927-420-1-51, sekä noin 10 ha:n suuruista aluetta tilasta Anttila, kiinteistötunnus 927-420-1-72. Asemakaava-alueen alustava rajaus ortokuvalla Maanmittauslaitos 2010. Asemakaava-alueen alustava rajaus kunnan opaskartalla. Vihdin kunnan mittaustoimi, 2010. 4 OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS VIHDIN KUNTA

Suunnittelutyön alustavat tavoitteet Vihdin kunnan tavoitteena on tarjota väestönkasvuun vastaavaa monipuolista asuntotuotantoa. Uusi asuntotuotanto keskittyy paljolti korkealaatuisiin ja omaleimaisiin pientaloalueisiin. Pääpaino on olevien asuinalueiden täydentämisessä ja taajamien kasvusuuntien mukaisessa laajentamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa 2008. Tavoitteista tätä asemakaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat kohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa tulee hyödyntää ja kehittää olemassa olevia rakenteita ja keskuksia. Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti alueiden välisiin raideliikenneyhteyksiin. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ehkäisemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Jalankululle ja pyöräilylle on varattava riittävät ja toimivat verkostot. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Kohtuuhintaisten palvelujen läheisyydessä sijaitsevien asemakaavoitettujen omakotitonttien hyvä saatavuus kasvattaa kunnan taajama-astetta ja hajarakentamisen osuus pienenee. Perinteisten omakotitonttien lisäksi Vihdissä on tarvetta tutkia myös uusia rakentamisen ja asumisen muotoja. Suunnittelualue on osa Ojakkalan taajamaa. Hanke eheyttää yhdyskuntarakennetta, ja VIHDIN KUNTA mm tutkii entisen soranottoalueen liittämistä osaksi asuinrakentamiseen osoitettuun Ojakkalan asemakaavaan. Ojakkalan Auringonkehrän asemakaava (Oj 16) täydentää Ojakkalan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää jo olemassa olevaa infrastruktuuria. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö tulee sovittaa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Asemakaavalla Oj 16 tutkitaan suunnittelualueen muuttamista laadukkaaksi ja ekologisesti toteutetuksi pientaloalueeksi, joka suunnitellaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan ammattimaisesti. Alue sijaitsee aivan lähietäisyydellä Ojakkalan palveluista ja Nummelan palvelut on saavutettavissa noin 6 kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueelle on mahdollista tutkia sijoitettavaksi myös sitä palvelevia palveluita, kuten päiväkoti ja etätyöpiste. Suunnittelualue liitetään asemakaavoituksen myötä kunnallistekniikan piiriin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä ja yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. Myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet Suunnittelulla edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä selvittämällä kohteet ja määrittämällä niiden suojelustatukset. Viheralueiden suunnittelussa edistetään ekologisten käytävien säilymistä ja laajemman viherverkoston toimivuutta. Suunnittelulla pyritään turvaamaan pohjavesien suojelua, mm laatua ja riittävyyttä sekä huoletimaan pintavesien hallinnasta. Helsingin seudun erityiskysymykset Yhdyskuntarakenteen tulee tukeutua joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteen yhteyksiin. Merkittävän rakentamisen tulee sijoittua joukkoliikenteen palvelualueelle. Uusien alueiden käyttöönotto tulee ajoittaa siten, että joukkoliikenteen yhteydet ovat valmiit. Lopulliset kaavan tavoitteet määritellään yhteistyössä osallisten kanssa. OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 5

Aiemmat suunnitelmat Alueen suunnittelun lähtökohtina toimivat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Uudenmaan liiton laatima maakuntakaava (2006) ja I vaihemaakuntakuntakaava (2010), Vihdin kunnan yleiskaava (1986, oikeusvaikutukseton) sekä Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaava (1998). Ote maakuntakaavassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punainen ympyrä. Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta (1986). Ote Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavasta (1998). Maakuntakaavassa (2006) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella, Ojakkalassa. Suunnittelualueelle on merkitty harjun suuntainen viheryhteystarve. I vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä I vaihemaakuntakaavassa. Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa koko kunnan yleiskaavassa (1986) suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1) ja lähivirkistysaluetta (VL). Lisäksi alueelle on osoitettu maankamaran ainesten ottoaluetta (EO/), jolla on ainesten oton päätyttyä noudatettava jälkikäytön osoittavan maankäytön merkinnän suunnittelumääräyksiä: pientalovaltaista asuntoaluetta (EO/AP-1), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (EO/PY) ja lähivirkistysaluetta (EO/VL). Alue sijaitsee osittain vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä (PV-2). Alueella on myös suojelukohde merkintä, jolla osoitetaan aluetta, jolla kasvaa jaloja lehtipuita, harjukasvillisuutta ja jolla on linnustoa. Nummelan koillisosien ja Ojakkalan oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (1998) alue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV, EO/EV) ja lähivirkistysalueeksi (VL, EO/ VL). Suunnittelualueella on voimassa Ojakkalan asemanseudun rakennuskaava 1 (1971). Siinä suunnittelualue on osoitettu maatalousalueeksi (M). Pohjakartta saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Ote Ojakkalan asemanseudun rakennuskaavasta 1 (1971). 6 OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS VIHDIN KUNTA

Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä ja aiempia suunnitelmia Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan I vaihemaakuntakaava. uudenmaan liitto, 2010. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta. Kv 15.11.2004. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986. Vihdin kunnan strategia. Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaava, taajama-alueet. Vihdin kunta. Kv 23.11.1998 Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaava, kulttuurimaisema-alueet. Vihdin kunta. Kh 5.10.1998. Kaavoitustarpeen ja kohteiden arviointi. Loppuraportti. Vihdin kunta, 1998. Maaperäkartta. Maaperäkartta 1:20 000, karttalehti 2041 08 Ojakkala. Geologian tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos, 1995. Pohjavesialuekartta 1:25000. Uudenmaan ympäristökeskus, 2005. Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Ramboll Finland Oy, Uudenmaan ympäristökeskus ja Vihdin Vesi, 2009. Tieverkko- ja liikenneturvallisuus- suunnitelma. Uudenmaan tiepiiri, 2005. tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos, 1994. Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Tielaitos, Vihdin kunta ja LT-Konsultit, 1998. Isolähteen vedenottamon suoja-alueen määrääminen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 21.9.2007 Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus Nummelan ja Ojakkalan taajamissa. Promethor Oy, 2008. Ympäristömeluselvitys. Nummelan ja Ojakkalan taajamien meluselvitys pääasiassa raideliikenteen osalta. Promethor Oy, 2008. Ojakkalan maa-alueen meluselvitys. Airix Oy, 2010. Vihti Ojakkala Enätie 16 luontoselvitys 2010. Silvestris luontoselvitys Oy 15.8.2010. Ojakkalan Auringonkehrä luontoselvitys 2010. Silvestris luontoselvitys Oy 28.9.2010. Selvitys pohjavesitilanteesta ja rakentamisen vaikutuksista pohjavesiin Ojakkalan maa-alueel- Kuva entiseltä soranottoalueelta, joka on maisemoitu istutuksin. VIHDIN KUNTA OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 7

4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavan muutostyön aikana arvioidaan ainakin seuraavia vaikutuksia: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan alueen käyttöön, rakentamisen laatuun ja sen soveltumiseen ympäristöön alueen palvelurakenteeseen, palveluiden saatavuuteen, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan alueen tekniseen huoltoon (kunnallistekniikan rakentamistarpeisiin, nykyisten järjestelmien kuormittumiseen) ympäröivään liikenneverkkoon, liikennemääriin, liikenteen aiheuttamiin häiriöihin (melu ja tärinä) ja liikenteen järjestämiseen sekä liikenneturvallisuuteen virkistykseen ympäristöhäiriöihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön alueen maisemaan alueen luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen maastonmuotoihin vesistöihin, vesitalouteen ja pohjaveteen ilmastostrategian mukaiset ilmastovaikutukset alueen pienilmastoon Vaikutukset talouteen kunnan talouteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (investointeihin, tontinmyyntituloihin, uusiin työpaikkoihin ja veronmaksajiin, palveluiden tuottamiskustannuksiin jne.) yksityistaloudellisiin kustannuksiin Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja terveellisyyteen väestön rakenteeseen,ihmisten elinoloihin ja terveyteen alueen identiteettiin ympäristön puhtauteen mahdollisiin häiriötekijöihin Vaikutusalue Kaavan vaikutusalueen laajuus vaihtelee eri osatekijöiden osalta varsin merkittävästi. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat pääosin paikallisia, rajoittuen suunnittelualueeseen ja aivan sen lähiympäristöön. Kaavan vaikutukset vesistöihin kohdistuvat kuitenkin laajemmalle alueelle. Taajamarakenteen, liikenneturvallisuuden ja sosiaalisten olojen kannalta kaavan vaikutusalueena on niin ikään laajempi alue kaavan tuoman lisärakentamisen määrän johdosta. Vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan kunnan omana työnä kaavoituksen eri vaiheissa ja arvioinnin tulokset esitetään asemakaavaselostuksessa. Kaikilla osallisilla on mahdollisuus osallistua vaikutusten arviointiin kaavaprosessin kuluessa. MRL 1 ja 9 edellyttävät vaikutusten selvittämistä kaavoituksessa eli kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimista etukäteen. MRL 9 mukaan Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Kaavaprosessin aikana vaikutuksia arvioidaan laadittujen perusselvitysten sekä asetettujen tavoitteiden pohjalta useassa eri yhteydessä. Ensinnäkin suunnittelijat arvioivat vaikutuksia eri vaiheissa osana omaa työtään. Lisäksi tarvittaessa laaditaan erillisiä vaikutusselvityksiä. Kaavaluonnos ja -ehdotusvaiheessa vaikutusten arvioinnit esitetään kootusti. 8 OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS VIHDIN KUNTA

5. OSALLISET Asukkaat, maanomistajat, yrittäjät ja yhdistykset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja vuokralaiset, sekä naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat. Osallisia ovat myös muut lähialueiden asukkaat. Asukkaita edustavat osaltaan myös alueella toimivat asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat: Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry, Ojakkalan kylätoimikunta, Vihti-seura ry ja Vihdin omakotiyhdistys ry. Osallisia ovat myös alueella tai sen lähellä toimivat yritykset ja työntekijät. Lisäksi osallisena voivat olla sellaiset yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi laskettavia yrityksiä ovat mm. alueen teknisestä huollosta vastaavat yritykset, kuten Vihdin Vesi, Fortum Sähkönsiirto Oy ja Rosk n Roll Oy Ab. Muita osallisia ovat alueella tai sen lähialueilla toimivat yhdistykset, mm. luonnonsuojeluyhdistykset sekä elinkeinonharjoittajia edustavat yhteisöt: Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys VESY ry ja Vihdin Kulttuuritoimija- ja Yrittäjäyhdistys, Wichtis Ry, Vihdin asukas ja kylätoiminta ry. Viranomaiset Kunnan hallintokunnat Tekninen ja ympäristökeskus: ympäristövalvonta, rakennusvalvonta, kunnallistekniikka ja tilapalvelu. Muut: Vihdin Vesi, sivistyskeskus ja Perusturvayhtymä Karviainen. Näiden tahojen kanssa pidetään tarpeen mukaan suunnittelupalavereja, jossa kukin taho voi esittää suunnittelualuetta koskevat näkökantansa oman toimialansa kannalta. Kaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheessa eri hallintokunnilta pyydetään tarvittaessa lausuntoja. Ulkoiset viranomaiset Kunnan ulkopuolisista viranomaisista osallisia ovat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Länsi- Uudenmaan ympäristöterveys, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo ja Museovirasto sekä Liikennevirasto. Näihin viranomaistahoihin ollaan tarvittaessa yhteydessä kaavatyön aikana ja heiltä voidaan tarvittaessa pyytää lausunnot kaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (MRL 22 ), joilla linjataan koko maan kannalta merkittäviä alueiden käytön kysymyksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) koskevat alueja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. VAT tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnansuunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. MRL 62 määrittelee osallisiksi alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oltava mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Mahdolliset osallisten toivomat muutokset hoidetaan kaavoitustoimen kautta. Jos OAS:sta löytyy selkeitä puutteita, osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä (MRL 64 ). VIHDIN KUNTA OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 9

6. OSALLISTUMINEN KÄYNNISTÄMISVAIHE Kunta ilmoittaa kaavan vireilletulosta ja samalla julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti, joita asukkaat voivat kommentoida. OAS:ia voidaan täsmentää ja täydentää suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman saa kunnan kaavoitus toimesta. Suunnittelun eri vaiheista tiedotetaan myös kunnan ilmoituslehdissä (Vihdin Uutiset ja Luoteis-Uusimaa), kunnan internet-sivuilla (www.vihti.fi/palvelut/ kaavoitus) ja kunnan ilmoitustaululla. Tässä vaiheessa voi vaikuttaa suunnitelman lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä vaikutusten arviointiin antamalla palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisilla on mahdollisuus pitää yhteyttä kunnan edustajiin puhelimitse, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti käymällä kaavoitustoimessa. VALMISTELUVAIHE Käynnistysvaiheessa kerätyn lähtöaineiston ja saadun palautteen pohjalta muotoillaan valmisteluaineisto ja mahdolliset vaihtoehtoiset luonnokset suunnittelualueesta. Ympäristölautakunnan hyväksyttyä valmisteluaineiston, osallisille järjestetään mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon ja esittää siitä mielipiteitä. Käytännössä valmisteluaineisto asetetaan nähtäville vuorovaikutusta varten ja usein samaan aikaan järjestetään myös esittelytilaisuus, jossa suunnitelmia esitellään niistä kiinnostuneille. Valmisteluaineiston ja suunni telmien sisältöön sekä OAS:iin voi vaikuttaa jättämällä (kirjallinen) mielipide valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana. EHDOTUSVAIHE Valmisteluaineistosta saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Ehdotus menee ympäristölautakunnan hyväksynnän kautta kunnanhallitukseen, joka asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n asetuksen 27 mukaisesti. Kaavaehdotukseen on mahdollista esittää muutosta kirjallisella mielipiteellä eli muistutuksella, joka on toimitettava kunnalle nähtävilläolon päättymispäivään mennessä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto (ns. vastine) esitettyyn mielipiteeseen. KAAVAN HYVÄKSYMINEN Mahdollisten muutosten jälkeen nähtävillä olleen kaavaehdotuksen käsittelee kunnan ympäristölautakunta ja kunnanhallitus. Kaavaehdotuksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan asukkaille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Päätöksestä voi valittaa 30 vrk:n kuluessa hallinto-oikeuteen. Ellei valtuuston päätöksestä ole valitettu, kaava tulee lainvoimaiseksi, kun hyväksymispäätöksestä on valitusajan päätyttyä kuulutettu. 10 OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS VIHDIN KUNTA

Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu Katujen ja yleisten alueiden suunnittelun aloittamisesta ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdissä sekä Vihdin kunnan kotisivuilla. Mielipiteensä katujen ja yleisten alueiden suunnitteluratkaisuista voivat esittää alueen maanomistajat ja mm. alueella toimivat asukas- yms. yhdistykset sekä kirjallisesti että suullisesti. Mielipiteet kirjataan ylös ja kootaan yhteen luetteloon. Myöskin kunnan viranomaiset ja hallintokunnat voivat lausua suunnittelua koskevia mielipiteitä. Yhdyskuntatekniikan verkostoja alueelle rakentavat laitokset osallistuvat suunnitteluprosessiin. Katujen ja yleisten alueiden suunnitelmaehdotukset asetetaan 14 vuorokauden ajaksi julkisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää suunnitelmaehdotuksista kirjallisia muistutuksia, joihin annetaan kunnan vastine. Katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat hyväksyy ympäristölautakunta asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. 7. TIEDOTTAMINEN JA AIKATAULU Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavanmuutos (kaava Oj 16) pohjautuu Ojakkalan asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen (Kaava Oj 15), joka sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle 2010 (Kv 14.12.2009 83). Kaavan käsittelyaika on normaalitapauksissa ilman valituksia yhdestä kahteen vuoteen. Asemakaavan laadintatyö on käynnistetty kesällä 2010. Asemakaava on kuulutettu vireille 2010, julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet raportti syksyllä 2011. Asemakaavan valmisteluaineisto pyritään saamaan ympäristölautakuntaan ja nähtäville vuorovaikutusta varten loppuvuodesta 2011. Mahdollisuuksien mukaan osallisille järjestetään kaavan valmisteluaineistosta esittelytilaisuus nähtävilläoloaikana. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville arviolta alkuvuodesta 2012. Tavoitteena on, että kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan kesän 2012 aikana. Suunnittelun eri vaiheista tiedotetaan Vihdin Uutisissa ja Luoteis-Uusimaassa, kunnan internet-sivuilla (www.vihti.fi) ja kunnan ilmoitustaululla. MRL 62 ja 6 mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisten on mahdollista seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Lisäksi MRL 6 mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 63 Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Myös kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville ja tästä on tiedotettava. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää kirjallinen mielipiteensä asiassa (muistutus) ja kunnan on ilmoitettava perusteltu kannanotto muistutuksiin niitä tehneille, jos nämä ovat ilmoittaneet osoitteensa. MRL 67 mukaan myös kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. VIHDIN KUNTA OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 11

8. YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Jos haluat esittää palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavasta muuten, ota yhteyttä kaavan laatimisesta vastaavaan henkilöön tai lähetä mielipiteesi oheisilla yhteystiedoilla. Jos olet tyytymätön osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, käänny ensin kunnan puoleen. Tarvittaessa maankäyttöja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on mahdollisuus esittää ELY -keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Vihdin alueesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, puh. 020 6360070. Yhteystiedot Kaavanlaatija: Tarja Johansson, Kaavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 NUMMELA s-posti tarja.johansson@vihti.fi p. (09) 4258 3437 ja gsm. (044) 042 1 345 Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu: Timo Hovi, toimistoinsinööri puh. (09) 4258 3133 timo.hovi@vihti.fi Kristiina Kemppainen, suunnittelija puh. (09) 4258 3137 kristiina.kemppainen@vihti.fi Teuvo Vessman, työpäällikkö puh. (09) 4258 3138 teuvo.vessman@vihti.fi Kaavoituksen yhteystiedot: Kaavoitustoimen postiosoite: Tekninen ja ympäristökeskus / kaavoitus, PL 13, 03101 NUMMELA Kaavoitustoimen käyntiosoite: Asemantie 30, Nummela (2. kerros) Puhelinnumero (vaihde ): (09) 4258 3000 Kaavoitustoimen telefax: (09) 4258 3170 Sähköposti henkilökunnalle: etunimi.sukunimi@vihti.fi Internet -sivut: www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus Asemakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä enegia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - ympäristöhaittojen vähentäminen - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Vihdissä 17.8.2010 RaunoKujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja Tarja Johansson Kaavasuunnittelija 12 OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS VIHDIN KUNTA

VIHDIN KUNTA OJAKKALAN AURINGONKEHRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 13

2010