YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008
1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia ja kriittisiä kansalaisia. Lähtökohtana on tukea sellaisia tietoja ja taitoja, joita lapset ja nuoret tulevat tarvitsemaan myöhemmässä elämässä niin opiskelussa kuin työelämässäkin riippumatta siitä, toimivatko he itsenäisinä yrittäjinä vai toisen palveluksessa. Yrittäjyyskasvatuksessa lapsille ja nuorille pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia omaehtoiseen ja oivaltavaan oppimiseen. Toiminnalliset työtavat, oppiaineiden välinen yhteistyö ja tiivis vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa painottuvat. Kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö mahdollistaa omalta osaltaan yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen. Koulun TET-jaksot ja opettajien tutustuminen yrityksiin lisäävät yrityselämän tuntemusta ja edistävät yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksessa painottuvat terveen itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittyminen, vastuuseen kasvaminen, kestävän kehityksen edistäminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen sekä kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden huomioiminen. Käytännön työssä hankitut kokemukset antavat jatkuvasti aineksia minäkuvan ja sisäisen yrittäjyyden kehittymiseen. Väistämätön yhteistyö kehittää sosiaalisia taitoja. Toiminnassa huomioidaan kestävä kehitys käyttämällä kierrätysmateriaaleja, lajittelemalla jätteet ja tekemällä oikeita valintoja. Itsetuntemus ja terve itsetunto usko omiin kykyihin tekemällä oppiminen Vastuuseen kasvaminen oppijalähtöisyys töiden viimeistely esimerkillisyys Sosiaaliset taidot erilaisuuden sieto ristiriitojen sietäminen virheistä oppiminen hyväksyvä ilmapiiri Ympäristö ja kestävä kehitys virikkeellinen oppimisympäristö turvallisuus luonnon kunnioittaminen säästäväisyys, jätemateriaalin hyödyntäminen jätteiden lajittelu Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus erilaisuuden ymmärtäminen kulttuurien tuntemuksen lisääminen
2. MENETELMÄT 2.1. Opetuksessa pyritään tietoisesti järjestämään tilanteita, missä tarjoutuu mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen. Oppiminen on luovaa ja tutkivaa toimintaa, missä oppija asettaa itse omat tavoitteensa. Siinä korostuu opiskelijakeskeisyys, vapaavalintaisuus ja itseohjautuvuus. Ylemmillä luokilla ja varsinkin lukiossa omaehtoinen oppiminen on välttämätöntä. 2.2. Oivaltava oppiminen avaa uuden näkökulman, joka muuttaa käsityksiä ja asiasta, tuo esiin paremman toimintatavan. Oivaltavassa oppimisessa sovelletaan opittua käytäntöön. Se mahdollistaa myös vanhan poisoppimisen. 2.3. Tekemällä oppimisen menetelmiä ovat aidot työelämän tehtävät, projektit, asiakastyöt sekä niiden kaltaiset harjoitustehtävät, laboratoriot, simulaatiot, draamat ja leikit. Oppiminen tapahtuu tekemällä ja osallistumalla. Tekemällä oppimisessa on sallittua epäonnistuminen ja virheiden tekeminen 2.4. Yrittäjyyskasvatuksessa tehdään yhteistyötä paikallisen Kehittämisyhtiö Karstulanseudun, Karstulan yrittäjäyhdistyksen ja Yritysmyllyn kanssa.
3. YHTEISTYÖMUOTOJA JA TOIMINTAMALLEJA Toiminta päivähoito 1-2 3-4 5-6 7-9 Lukio ja esiopetus työpaikkavierailut vierailijat esiintyminen juhlissa tapahtumiin osallistuminen yritysten lahjoitukset (esim. arpajaispalkinnot jätemateriaalin hyödyntäminen talkootyö kotityöt omatoimisuuden ja vastuun korostaminen ystävyysluokka- /koulutoiminta yritysten tilaukset x x (kortit, liikelahjat) kummiyritystoiminta x x yritysten tilaukset x x (kortit, liikelahjat) myyntityö x x yritysten x x lahjoittamat. stipendit yritysten mainokset painotuotteissa kahvion järjestäminen tilaisuuksiin Vanhasta uuttatuunausta bänditoiminta projektit esim. opintoretki oppilaskuntatoiminta x x koulun kioski x x kahviautomaatti kesätyöpaikat x x koulun oma yritys x
3. LUKION YRITTÄJYYSKURSSIT Osuuskunta KLOPPIA vuorollaan pyörittävät nuoret saavat käytännön toiminnasta yhden yrittäjyyskurssin. Muina yrittäjyysopintoina tarjotaan eri toimijoiden yhteisiä kursseja (kansalaisopisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto, verkkokurssit). Yrittäjyyskurssit määritellään tarkemmin lukion opetussuunnitelmassa yhteiskuntaopin soveltaviksi kursseiksi. Lukion yrittäjyyskasvatuksessa korostuu sisäisen yrittäjyyden lisäksi myös ulkoinen yrittäjyys. 4. TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI Yrittäjyyskasvatuksen onnistuminen näkyy vahvana itsetuntona. Omaa ja toisten tekemistä kunnioittavat nuoret ovat ylpeitä osaamisestaan ja kotiseudustaan, jonne he ovat myös valmiita palaamaan opiskelun jälkeen. Toimintaa arvioi vuosittain varhaiskasvatuksesta ja kouluista sekä sidosryhmistä nimetty yrittäjyyskasvatuksen kehittämistiimi, joka kokoaa tiedon lukuvuonna toteutuneesta toiminnasta ja toimintamuodoista. LIITTEET: Verkkokursseja Internetix http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/6tekniikkatalous/yrittajyys1/ Opetushallitus http://www.oph.fi/etalukio/yrittajyysvayla/ Kirjallisuutta Into Yrittäjyyteen: Koulun kerhokeskus Yritny, yrittäjyyskasvatusta yläluokille: Tiina Mäkinen Pasi Savolainen katso kaleidoskooppiin ideoita yrittäjyyskasvatukseen: Koulun kerhokeskus, Yksityisyrittäjäin säätiö, Ilona Kokko