KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

Samankaltaiset tiedostot
KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Etsivä nuorisotyö 2012

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

UUSIMAA- VIIKKO kansainvälisyys

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I,

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

KILTA Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Paja-veso Aittakorven koulu

Lähidemokratian vahvistaminen

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Luokan vanhempaintiimi TIIMI LUOKAN VANHEMPAIN-

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ. Lukuvuosi

Juupajoen. peruskoulun. yhteistyösuunnitelma

Osallisuussuunnitelma

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti

MLL. Tukioppilastoiminta

Perusopetuksen lukuvuosisuunnitelmat

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely Kooste kyselyn tuloksista

Luokka A

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus Virpi Louhela Sari Koskenkari

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Nuorisotutkimus 2007

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

SUJUVA OPINTOPOLKU LUKIOLAISESTA AKATEEMISEKSI ASIANTUNTIJAKSI

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö Pentti Rauhala

Koululaisten oma yhteiskunta

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke

Transkriptio:

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016

MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry. (SYTY) toteuttavat ajalla 1.1.2014-30.6.2016 Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana: Kylätoiminnan ja oppilaitosten yhteistyön kehittäminen maaseutualueilla (Kylät ja koulut) -hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia, kehittää ja tukea koulujen ja paikallisyhdistysten yhteistyötä erityisesti maaseutualueilla HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 2

MIKSI Kylätoiminnan ja oppilaitosten yhteistyö paikallisesti voi antaa lapsille ja nuorille eväät osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja lähidemokratian käyttämiseen Maaseutualueiden elinvoimaisuuden, ihmisten osallisuuden ja lähidemokratian kehittämiseksi tarvitaan kaikkien olemassa olevien voimavarojen täysimääräistä ja laadukasta hyödyntämistä. Aihe on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä peruskoulun, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opetussuunnitelmia ollaan parhaillaan uudistamassa ja tähän uudistamiseen liittyy mm. yhteiskuntaopin tuntimäärän lisääntyminen ja tavoitteet monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja erilaisista oppimis- ja toimintaympäristöistä HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 3

MIKSI "Parhaimmillaan (yhteistyöllä) voidaan saada kyläkoulu pysymään kunnassa ja sitä kautta asukkaat." - Hankkeen kyselyyn vastannut mies, kyläaktiivi -

MITÄ HANKKEESSA TAPAHTUU SEURAAVAKSI Kysely yli 330 vastausta Haastattelu 33 kpl TULOKSENA SYNTYY ALUEELLISET TYÖPAJAT kevät 2015 rakennetaan koulujen ja paikallistoimijoiden verkostoja Annetaan vinkkejä yhteistyömahdollisuuksista Etsitään mahdollisia pilotteja syvempään yhteistyöhön PILOTIT (n. 8 kpl ympäri Suomen) syksy 2015 Kohtautetaan kylän koulu ja yhdistys/yhdistykset tuetaan heitä rakentamaan konkreettista yhteistyötä Paljon lisää konkreettista yhteistyötä ja verkostoja

KENELLE Hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään ympäri Suomen niin, että tavoitetaan kaikki aiheesta kiinnostuneet koulu- ja paikallistoimijat Koulutoimijoilla tarkoitetaan tässä erityisesti maaseutualueiden ala- ja yläkoulun, lukion ja ammattikoulun opetus- ja hallintohenkilökuntaa Paikallistoimijoilla tarkoitetaan tässä erityisesti maaseutualueiden kylä- ja paikallisyhdistysten hallitusten jäseniä ja koko jäsenistöä Hankkeen työpajat ja pilotit toteutetaan neljällä alueella: Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 6

MITEN 1. Valtakunnalliset kyselyt ja kyselyissä esiin tulleista teemoista tehtävät syventävät haastattelut. (toteutettu vuoden 2014 aikana) 2. Kysely- ja haastatteluaineistojen analysointi.(tehty talven 2014-2015 aikana) 3. Koulu- ja paikallistoimijoiden yhteiset toiminnalliset työpajat (n. 6-8 kpl), joissa sekä verkotetaan osallistujia ja annetaan heille ideoita yhteistyöhön että ennen kaikkea annetaan osallistujien yhdessä ideoida, mitä yhteistyön tulisi pitää sisällään eri luokkaasteilla ja miten sitä käytännössä voisi toteuttaa. 4. Pilotit n. 6-10 kpl. Piloteissa testataan kyselyissä ja haastatteluissa esiin nousseita hyviä käytöntöjä ja toiveita. Pilotteihin valitaan n. 6-10 koulu-kyläyhdistys paria Keski-Suomen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. (toteutetaan syksyn 2015 aikana) 5. Tulosten levittäminen. Hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään sekä median välityksellä että sähköisen julkaisun ja oppaan avulla ympäri Suomen niin, että tavoitettaisiin kaikki aiheesta kiinnostuneet koulu- ja paikallisyhdistystoimijat valtakunnallisesti. (toteutetaan koko hankkeen ajan) HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 7

MITEN Olisi esimerkiksi kullakin toimijalla muutama valmiiksi mietitty tuote, jonka voisi yhdessä toteuttaa. Esim. hirvenmetsästys, marjastus, sienestys, alueen taitajan teematunti. Kaipaan sellaista toimintaa, jossa kyläläiset keskenään tulisivat tutuiksi toistensa kanssa. Kyselyyn vastannut Opettaja, Keski-Suomi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 8

MITEN Järjestöiltä kaipaamme (kouluun) teorian sijasta konkreettisuutta, toiminnallisuutta, aitoa vaikuttamista ja rohkaisua aloitteiden tekemiseen: kansalaisvaikuttamisen "ajokorttia"! Kyselyyn vastannut Rehtori, yläkoulu, Lappi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 9

MITEN Lyhyitä mainoshetkiä, eräänlaisia esittelyjä opiskelijoille eri seurojen ja yhdistysten kanssa. Opiskelijat tutustuisivat ympäröivään yhteiskuntaan. Kyselyyn vastannut Lukion rehtori, Varsinais-Suomi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 10

MITEN Koulun omaan toimintaan liittyvää toimintaa. Oppiaineisiin liittymätön toiminta vie kallista aikaa muilta oppitunneilta, ja nykyinen opetussuunnitelma on kuitenkin vaativa, joten ristiriitaisessa tilanteessa koulussa välillä toimitaan. Kyselyyn vastannut Opettaja, Uusimaa HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 11

KYSELYSSÄ JA HAASTATTELUISSA NOUSI ESIIN, ETTÄ: 1) Yhteistyötä haluttaisiin tehdä enemmän: 12

2) Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä jo jonkin verran: HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 13

3) Koulut tekevät yhteistyötä erityisesti seuraavien yhdistysten kanssa: 4H-yhdistykset, vanhempainyhdistykset, eri liikuntaseurat (esim. tennisseurat ja palloseurat), Martat, nuorisoseurat sekä metsästykseen ja kalastukseen liittyvät seurat. Paljon oli myös mainittu seurakuntia, kulttuuriyhdistyksiä musiikista teatteriin, partioita, VPK, SRK, Lions club, MLL, SPR sekä toimijoita, jotka tekevät yhteistyötä vanhusten kanssa. Yleisimpiä yhteistyön muotoja olivat teemapäivät, tutustumiset ja vierailut, tapahtumat, kerhot sekä retket 14

4) Vain alle puolet kyselyyn vastanneista koulutoimijoista tuntee useita kylätoimijoita: HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 15

5) Yhteistyön hyödyiksi kyselyssä ja haastatteluissa mainittiin: Koululle: Yhdistyksillä on paljon tietoa ja kokemusta, mitä koululla ei välttämättä ole. He pystyvät antamaan oppilaille paljon tietoa aktiivisesta kansalaisuudesta ja vaikuttamisesta. Koulu saisi uusia mielenkiintoisia projekteja, joita oppilaat pääsisivät kokeilemaan. Koululla ei ole rahaa, joten yhteistyön avulla saadaan paljon aikaan Paikallisyhdistyksille: Uuden yhteistyökumppanin, joka voi tehdä yhdistystä tunnettavammaksi oppilaiden keskuudessa. Kun nuoret pääsevät osallistumaan yhdistyksen toimintaan, voi se kylvää kiinnostuksen siemenen tämän päähän Jos nuoret saadaan kiinnostumaan kansalaisvaikuttamisesta, voivat he tulevaisuudessa kiinnostua hoitamaan kylän asioita ja tehdä siitä houkuttelevamman paikan

6) Yhteistyön haasteiksi kyselyssä ja haastatteluissa mainittiin: Rahanpuute Ajanpuute ja ajan yhteensovittaminen: koulu toimii päivisin, yhdistystoimijat iltaisin Ei tunneta toisia, eikä tiedetä, kehen pitäisi ottaa yhteyttä Kyläkouluja lakkautetaan, eikä kuntakeskuksessa oleva koulu tunnu enää läheiseltä paikallisyhdistyksen näkökulmasta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 17

7) Koulutoimijat toivoivat yhteistyön muodoiksi: Kodin ja koulun päivän hyödyntäminen esimerkiksi koulun pihan kunnostamiseen. Koululla olisi materiaalipaketteja, joista opettajat voisivat itse muokata haluamansa sisällön tunneille. Tärkeintä että vieras henkilö tulee pitämään pajan tai oppitunnin; lapset oppivat että ihmisiä täytyy kunnioittaa ja heidän kanssaan tulla toimeen. Ylipäätään on hyvä idea, että kolmas sektori osallistuisi enenevässä määrin yhteiskuntaopin sisältöjen tuottamiseen, sillä kolmannella sektorilla on niin tärkeä merkitys yhteiskunnassa. Sisältö voisi olla ihan perusyhdistystoiminnan esittelyä ja opettamista ja toisella asteella ja korkeakouluissa voisi kertoa hankerahoituksesta.

8) Konkreettisina esimerkkeinä jo toteutetusta yhteistyöstä mainittiin mm.: Kyläyhdistyksen ylläpitämä kasvimaa, jossa oppilaat pääsevät kasvattamaan vihanneksia, perinnekasveja jne. Lukio järjestää ylioppilaskirjoitusten aikana erikoisviikkoja, mihin otetaan mukaan kylätoimijoita. Esimerkiksi silloin tarjotaan yrittäjyyskurssia, missä oppilaat pääsevät tutustumaan kunnan yrityksiin ja kuulevat asiantuntijaluentoja. Kylämatka-teatteri. Vanhemmat kyläläiset muistelivat omia lapsuus- ja koulumuistojaan, josta dramatisoitiin teatteriesitys, jonka oppilaat esittivät kylälle. Metsästysseura vie joka vuosi 6-luokkalaiset yhtenä lauantaina hirvimetsälle.

9) Ehdotuksina siihen, kuinka nuoret voisivat saada osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisyhdistyksen avulla vastattiin: Osallistumalla kyläyhdistyksen tapahtumiin joko palkattuina tai talkootöihin. Yhdistystoiminnan pitäisi mahdollistaa enemmän spontaania osallistumista, nyt yhdistyksen turhan viralliset kokoukset voivat karkottaa ihmisiä. Voitaisiin järjestää nuorten kuulemistilaisuuksia. Kun kylätoimijoita esitellään koulussa voivat nuoret kiinnostua yhdistyksestä ja liittyä sen jäseneksi. Kun nuorille tarjotaan vaihtoehtoja, voivat he valita sen, mikä heitä kiinnostaa. Partiossa kasvatetaan ja opetetaan johtamistaitoja, urheiluseuran kautta pääsee opettelemaan tuomarointia. Nuoret ovat mukana aluelautakunnan työskentelyssä Oppilaat pitää ottaa mukaan aina suunnitteluvaiheesta asti erilaisten tempausten järjestämiseen, näin he kokevat tulevansa kuulluksi ja osallistuvat aktiivisesti itsekin toteuttamiseen ja eivät tuhoa yhteistä omaisuutta niin helposti kuin muuten ehkä..

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteys Kylät ja koulut -hankkeen projektipäällikköön Matti Pesolaan: matti.pesola@humak.fi