OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta Viikin norssi 25.8.2014 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetushallitus

Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Perusteluonnokset Taustamateriaalit Blogi

Uudistuvat opetussuunnitelmat Yleissivistävä koulutus Esiopetus Perusopetukseen valmistava opetus (uudistettu 2009) Perusopetus Lisäopetus Aikuisten perusopetus Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Lukiokoulutus Aikuisten lukiokoulutus Taiteen perusopetus X X X X X

Kevään 2014 palautteen pääviestit Perusopetuksessa 90 % ja lisäopetuksessa 95 % opetuksen järjestäjistä piti perusteiden painopisteitä oikeina tai suurelta osin oikeina; yksikään ei katsonut että painopisteet eivät ole lainkaan oikeita Perusteiden nähtiin suuntautuvan hyvin ja jopa innostavasti tulevaisuuteen, korostavan yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä oppilaiden ja huoltajien palaute oli erityisen myönteistä Oppiaineosuuksien antama tuki paikalliselle työlle koettiin hyväksi tai melko hyväksi (50 % - 80 % vastanneista) Palautteen antajat ilmaisivat huolensa mahdollisuuksistaan toteuttaa hyvänä pidettyjä linjauksia sekä eriarvoisuuden lisääntymisestä Kaivattiin vielä yksityiskohtaisempia ohjeita sekä koulutusta

OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmän ytimessä VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LAIT, ASETUKSET

Opetussuunnitelman perustemuutosten taustalla Valtioneuvoston asetuksen muutos 28.6.2012 Tavoitteet ja tuntijako Perusopetusasetuksen muutos 28.6.2012 Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuvat Perusopetuslain muutokset Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen 30.12.2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013 Muutokset paikalliseen opetussuunnitelmaan jo 1.8.2014

eperusteet uusi työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa tukiaineisto Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä

Neljä avainta ops-uudistukseen Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely OPS 2016 Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Vaikutus lasten kasvuympäristöihin Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys - oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus

OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen Koulu oppivana yhteisönä Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys, - oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus

MUUTTUVA MAAILMA TEHTÄVÄ Osaaminen MUUTTUVA MAAILMA Oppiminen Oppilaan kokemus Toimintakulttuuri ARVOPERUSTA

Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen Itsensä kokeminen merkitykselliseksi Ympäröivän maailman hahmottaminen Henkisen hyvinvoinnin kokemus Arjen hallinta Koulun merkitys 11

Uudistuksen ydin Miksi? Mitä? Miten? Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa edistää oppimisen taitoja sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan?

Mikä muuttuu mitä uutta?

Mikä opetussuunnitelmissa muuttuu? Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, opetussisällöt Oppimisen ja osaamisen määrittely oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laajaalainen osaaminen ja sen ilmeneminen oppiaineissa Tapa toimia Toimintakulttuuri, koulutyön käytännön järjestäminen, kielija kulttuuriryhmien opetus Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen esi- ja perusopetuksen jatkumo yhtenäisyyttä tukeva toimintakulttuuri, oppimiskokonaisuudet, vuosiluokkakokonaisuudet

Perusopetuksen arvoperusta Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihmisyys, sivistys ja demokratia Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Arvopohja oppiaineiden näkökulmasta Näkyy erityisesti oppiaineiden tehtävässä, tavoitteissa ja keskeisissä sisältöalueissa. Kemian tehtäväkuvauksesta: Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Musiikin opetuksen tavoitteista: Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Käsitys oppimisesta Oppilas on aktiivinen toimija Myönteiset tunnekokemukset, yhdessä tekeminen ja uutta luova toiminta edistävät oppimista Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa kielen ja vuorovaikutuksen merkitys, vertaisoppiminen Taitojen merkitys Oppimaan oppimiseen ohjaaminen Oman oppimisprosessin hahmottaminen Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja arviointi Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys

Oppimiskäsitykseen liittyviä opetuksen tavoitteiden täsmentämisessä huomioitavia seikkoja Oppilas on aktiivinen toimija. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Oppiminen on prosessi. Oppimaan oppimisen vahvistaminen. Eija Kauppinen

Esimerkkejä perusteiden oppimiskäsitystä ilmentävistä opetuksen tavoitteista Opetuksen tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa vahvistaa oppilaan motivaatiota, positiivista minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana. ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan taitojensa kehittymistä suhteessa tavoitteisiin. Eija Kauppinen

Perusopetuksen tehtävä perusteluonnoksessa Peruskoulu on kestävää tulevaisuutta ja demokraattista yhteiskuntaa rakentava myönteinen muutosvoima, jonka tehtävänä on osaltaan turvata tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja estää eriarvoistumista ja syrjäytymistä Kasvatus- ja opetustehtävä, sivistystehtävä Osa koulutusjatkumoa, yleissivistyksen perusta Valmiudet koko ikäluokalle toisen asteen opintoihin Valmius muuttuvassa maailmassa elämiseen

Perusopetukse n tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto Osallistuminen ja vaikuttaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito Perusteluonnos 2.4.2014 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Esimerkkejä laaja-alaisen osaamisen ilmenemisestä oppiaineiden tavoitteissa 1 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä ymmärrystään ja arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin (yhteiskuntaoppi) Ajattelu ja oppiminen (L1) & TVT (L5) rohkaista oppilaita improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen (musiikki) Monilukutaito (L4) ohjata oppilaita käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla (fysiikka) Eija Kauppinen

Esimerkkejä laaja-alaisen osaamisen ilmenemisestä oppiaineissa 2 Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) kannustaa oppilasta osallistumaan visuaaliseen kulttuuriin aktiivisena tuottajana ja toimijana (kuvataide) ohjata oppilasta tyo skentelema a n yksin ja ryhma ssa sekä sopimaan tyo tehta vien jakamisesta ja ajanka yto stä (kotitalous) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) harjaannuttaa oppilasta täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti (matematiikka) perehdyttää oppilas Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan (uskonto) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) ohjata oppilasta huomioimaan viestinnässään vuorovaikutuskumppanin tarpeita ja omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia (suomen kieli ja kirjallisuus) Eija Kauppinen

Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Hyvinvointi ja turvallinen arki Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Toimintakulttuuria koskevat linjaukset oppiaineiden osuuksissa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (fysiikka) Fysiikan soveltaminen erilaisissa konteksteissa sekä tutustuminen monipuolisesti ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista Hyvinvointi ja turvallinen arki (kotitalous) Työn arvostaminen ja loppuun saattaminen, pitkäjänteinen tapa tehdä työtä, kunnioittava ja kiireetön ilmapiiri sekä mahdollisuus oppia epäonnistumisista ovat osa turvallisuutta. Eija Kauppinen

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisiksi Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Vähintään yksi oppimiskokonaisuus lukuvuodessa Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisesti Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja oikeaan elämään Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä

Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Oppimiskäsitys Arvot Toiminta kulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Työn perusta Työvälineet Työn tavoitteet Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaat ovat mukana oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet oppiaineiden osuuksissa Opetuksessa tarjotaan mahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (Kuvataide) Musiikin opetus ohjaa oppilaita suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai muita kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä, liikunnallisia, kuvallisia, teknologisia tai muita ilmaisukeinoja. (Musiikki) Eija Kauppinen

Oppiaineiden opetus Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3 ja sen perustelut Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista Huolehditaan sekä eri tiedonalojen tavoitteista että yleisemmistä läpileikkaavista tavoitteista Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat oppiaineiden yhteistyönä Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon

Vuosiluokkakokonaisuuksien ja oppiaineiden tehtävien kuvaukset Vuosiluokkakokonaisuuden alussa kuvataan sen erityinen tehtävä ja pedagoginen luonne, siirtymävaiheissa huomioonotettavat asiat sekä laajaalaisten osaamisalueitten tehtävät ja tavoitteet ko. vuosiluokalla. Oppiaineiden tehtäväkuvauksessa ensin yhteinen kuvaus kaikille vuosiluokille ja sitten erityiset näkökulmat vuosiluokkia 1-2, 3-6, 7-9 koskien Oppiaineen tehtävä perusopetuksen kokonaisuudessa ja muun muassa merkitys oppilaan kasvun kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Eija Kauppinen

Oppiainekuvauksen muut osa-alueet perusteluonnoksissa Tavoitteet keskeisiä Vain keskeiset, tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Jokaisen oppiaineen erityiset näkökulmat oppimisympäristöjen, työtapojen, ohjauksen, eriyttämisen ja tuen sekä oppilaiden oppimisen arvioinnin kehittämiseen Arviointikriteerit 6. luokan loppuun (hyvän osaamisen taso) Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä selventävät kuvaukset

Oppilaan ajattelutaitojen tukeminen Taksonomiataulu (Krathwohl 2002) ja tarkemmin http://www.oph.fi/julkaisut/2012/luonnontieteiden_opetuksen_kehittamishaasteita Tiina Tähkä

Musiikin tavoitteiden sijoittuminen kognitiivisten prosessien ja tiedon eri ulottuvuuksille TIEDON ULOTTUVUUS Fakta- ja käsitteellinen tieto Menetelmällinen tieto Metakognitiivinen tieto KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN ULOTTUVUUS Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda 2 5 10 3 5 8 6 1 2 4 10 3 9 6 7 23 11 1. kannustaa oppilasta toimimaan rakentavasti musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä 2. ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä 3. 4... Eija Kauppinen

Create, Design, Plan, Produce, Extrapolate, Formulate, Hypothesize, Forecast, Predict, Imagine, Invent, Generate, Envision, Conceive Create Apply Implement, Carry out, Use, Apply, Calculate, Compile, Complete, Report, Construct, Demonstrate, Extrapolate, Illustrate, Infer, Show, Solve. Check, Evaluate, Judge, Hypothesize, Justify, Assess, Choose, Conclude, Decide, Determine, Prioritize, Rate, Recommend, Select, Verify, Argue, Rank, Quantify Evaluate Analyze Compare, Contrast, Attribute, Organize, Deconstruct, Differentiate, Argue, Separate, Summarize, Debate, Deduce, Detect, Distinguish, Examine, Explain, Identify, Investigate, Categorize. According to Adapted Blooms model by Sonia White 2011,113

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisältöalueet Tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tutkimisen taidot Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Luonnontieteellinen tutkimus Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä Fysiikka yhteiskunnassa Fysiikka maailmankuvan rakentajana Vuorovaikutus ja liike Sähkö Tiina Tähkä

Suomen kielen ja kirjallisuuden tavoitteet ja sisältöalueet Tavoitteiden ryhmittely Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Tekstien tulkitseminen Tekstien tuottaminen Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen + keskeiset sisältöalueet, jotka ovat vastaavat Eija Kauppinen

Biologian opetuksen tavoitteet ja sisältöalueet Tavoitteiden ryhmittely Biologinen tieto ja ymmärrys Biologiset taidot Biologian asenne- ja arvotavoitteet Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet Biologinen tutkimus Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta Mitä elämä on? Ihminen Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Kauppinen

Oppimisympäristöjen ajatteleminen uudelleen Ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen Koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kietoutuminen yhteen Yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen Mahdollisuus osallistumineen, vaikuttamiseen ja tekemiseen Turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen liittyvät näkökulmat

Biologian oppimisympäristöihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilaalla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä oppilasta ohjataan havainnoimaan ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä. Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, että oppilasta ohjataan käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä. Eija Kauppinen

Työtapojen valinnan lähtökohdat Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet Laaja-alaisen osaamisen edistäminen Motivaation vahvistaminen Eriyttäminen ja eheyttäminen Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen

Biologian opetuksen työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet. Monipuolisten työtapojen avulla oppilas saa erilaisia kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät oppilaan taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaalle kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä. Eija Kauppinen

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki (vieras kieli, englanti, a-oppimäärä) Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan osaaville oppilaille.

Oppimisen arviointi Kannustava, ohjaava ja onnistumista vahvistava arviointikulttuuri oppilaiden osallisuus, itsearvioinnin edellytysten vahvistaminen, vertaisarvioinnin hyödyntäminen oppimisprosessin ymmärtämiseen ohjaava, edistymisen näkyväksi tekevä palaute rohkaiseva ja yrittämään kannustava, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa arvioinnin monipuolisuus, oikeudenmukaisuus ja eettisyys Olennaista on Mihin opettajan arviointi ja antama palaute perustuu Millaista palautetta oppilas saa opettajilta ja toisilta oppilailta ja miten hän tuon palautteen ymmärtää

Oppimisen arviointi Opintojen aikaisen arvioinnilla ja päättöarvioinnilla on eri tavoin painottuvat tehtävät Opintojen aikaisen arvioinnin pääpaino on oppilaan oppimisen ohjaamisessa palautteen avulla Päättöarvioinnissa pääpaino on oppilaan osaamisen tason kuvaamisessa todistusarvosanoin Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin Arviointikriteerit ovat opettajat arviointityön apuvälineitä, jotka kohdistavat huomion tavoitteiden saavuttamiseen ja auttavat opettajaa pitämään arviointiasteikkonsa oikeudenmukaisena Oppilaiden ikäkausi ja edellytykset otetaan huomioon monipuolisissa arvioinnin ja palautteen antamisen käytänteissä

Oppimisen arviointi Arviointi nivelvaiheissa Toisen vuosiluokan lopussa huomion kiinnittäminen oppilaan etenemisen kannalta keskeisiin taitoihin Kuudennen vuosiluokan lopussa yhtenäiset valtakunnalliset arviointikriteerit kaikkiin oppiaineisiin arviolle hyvä/arvosanalle 8 Päättöarviointiin Päättöarvosanan muodostamisen kuvaukset Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 (tai sanalliselle arviolle hyvä) Päättöarvioinnin kriteerejä selventävät kuvaukset tukiaineistoon

Oppimisen arviointi Kehitetään suunnitelmallisesti oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin Alaluokilla pääpaino on kannustavassa palautteessa, joka auttaa oppilasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja luottamaan itseensä oppijana Ylemmillä luokilla ohjausta oman oppimisen ja työskentelyn analyyttisempaan tarkasteluun Alusta lähtien tarvitaan yhteistä keskustelua onnistumisen kriteereistä mistä tiedetään, että oppimistehtävässä on onnistuttu Arviointi kohdistuu Oppimiseen edistyminen, osaamisen taso Työskentelyyn Käyttäytymiseen

Oppimisen arviointi oppiaineosuuksissa vuosiluokilla 1-2 ja 3-6 Määritellään arviointiin ja palautteen antamiseen liittyvät erityispiirteet/tarpeet ko. oppiaineessa. 1-2 vuosiluokat: arvioinnin kohteet, jotka kuvaavat keskeisiä oppiainekohtaisia valmiuksia kuvaavat arvioinnin kohteet. 3-6 vuosiluokat: keskeiset taidot, joista annetaan palautetta sekä 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointiin määritellyt valtakunnalliset arvioinnin kriteerit esitetään taulukkona Eija Kauppinen

Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita vuosiluokilla 1-2 Ympäristöoppi turvallinen toimiminen (T8) ryhmässä toimimisen harjoitteleminen (T10) lähiympäristössä tutkiminen ja toimiminen sekä liikkuminen (T4) havainnointi (T6) Käsityö työskentelyn sujuvuus suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidot kekseliäät ratkaisut

Esimerkki kuvataiteen taulukosta vuosiluokilla 3-6 Opetuksen tavoite Visuaalinen esittäminen T4 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja visuaalisen esittämisen tapoja T5 kehittää oppilaan yksilöllisiä taitoja ja kannustaa häntä käyttämään ja jakamaan niitä muiden kanssa T6 kannustaa oppilasta vaikuttamaan ja osallistumaan ympäristöönsä erilaisten kuvien avulla Sisältöalueet S1, S2, S3 S1, S2, S3 S1, S2, S3 Arvioinnin kohteet kuvataiteessa visuaalisen esittämisen tapojen käyttäminen yksilöllisten ilmaisutaitojen kehittäminen ja ryhmätyöskentelytaidot kuvien avulla vaikuttaminen ja osallistuminen Eija Kauppinen Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas kokeilee erilaisia visuaalisen esittämisen tapoja ja käyttää niitä kuvallisessa ilmaisussaan Oppilas harjoittelee pitkäjänteisesti erilaisia visuaalisen esittämisen tapoja ja käyttää niitä yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä Oppilas soveltaa erilaisia visuaalisen esittämisen tapoja muokatessaan ympäristöä sekä ilmaistessaan mielipiteitä yksin ja muiden kanssa

Esimerkki päättöarvosanan muodostumisesta kemiassa vuosiluokilla 7-9 Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joillakin osaamisen alueilla voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla. Eija Kauppinen

Esimerkki fysiikan päättöarvioinnin taulukosta vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoite Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. Sisältöalueet S1-S6 Arvioinnin kohteet oppiaineessa Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osaa kuvata ja selittää erilaisia fysiikan olioita ja ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Oppilas osaa käyttää fysiikan keskeisiä käsitteitä täsmällisesti ja yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet. T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1-S6 Mallien käyttäminen Oppilas tunnistaa mallin suhdetta todellisuuteen, osaa käyttää yksinkertaisia malleja ja harjoittelee omiin mittaustuloksiinsa perustuvien yksinkertaisten mallien muodostamista. Oppilas tekee mallin perusteella yksinkertaisia ennusteita. S1-S6 Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen Oppilas osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja pyrkii valitsemaan luotettavia tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.

Esimerkki arvosanan 8 alle jäävästä ja ylittävästä osaamisesta fysiikassa vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoite Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen Oppilas osaa kuvata fysiikan olioita ja ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Oppilas osaa selittää fysiikan keskeisiä käsitteitä omin sanoin. Oppilas osaa käyttää ohjatusti erilaisia tietolähteitä ja ymmärtää luotettavan tietolähteen merkityksen. Oppilas osaa ilmaista näkemyksiä ja harjoittelee perustelemaan niitä fysiikalle ominaisella tavalla. Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osaa kuvata ja selittää erilaisia fysiikan olioita ja ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Oppilas osaa käyttää fysiikan keskeisiä käsitteitä täsmällisesti ja yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet. Oppilas osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja pyrkii valitsemaan luotettavia tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla. Arvosanan kahdeksan ylittävä osaaminen Oppilas osaa kuvata ja selittää monipuolisesti fysiikan olioita ja ilmiöitä käsitteiden avulla. Oppilas osaa käyttää fysiikan käsitteitä täsmällisesti ja yhdistää ilmiöön liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet selkeäksi kokonaisuudeksi. Oppilas osaa etsiä ja tunnistaa luotettavia tietolähteitä ja käyttää niitä monipuolisesti. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla sekä vertailla keskenään ristiriitaisia näkemyksiä.

Oppimisen ilo voisi syntyä ihmettelystä ja oival oivaltamisesta

Se, mitä opiskeltaisiin, auttaisi ymmärtämään maailmaa ja itseä

Kiitos!