K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016
Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa osallistua sillä syvyydellä, joka juuri nyt tuntuu sopivalta
Työpajan lähtökohtia Työpajan sisältö on subjektiivisesti värittynyt osa laajaa kokonaisuutta
Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä, joita voi hyödyntää elämyspedagogiikassa (tai ihmistyössä yleensä) Kehittää omaa ohjaajuutta
Osallistujat
Paritehtävä
Kognitiivinen psykoterapia toiminnan, kognitioiden, tunteiden, vuorovaikutuksen ja kehityksen tavoitteellista YHDESSÄ tutkimista, ymmärtämistä ja muutoksen kokeilemista on sateenvarjokäsite: sisältää monia terapiamuotoja taustaolettamukset perustuvat eri tieteenalojen tutkimukseen lähtökohtaisesti kaikissa ihmisissä toimivat samat mielensisäiset perusmekanismit riippumatta siitä, onko kysymys jostakin psyykkisestä häiriöstä vai ei (esim. psykoosi)
Kognitiivisen psykoterapian menetelmiä ajatusten, tunteiden ja toiminnan välisten yhteyksien tutkiminen psykoedukaatio uskomusten ja minätilojen tutkiminen altistus sosiaalisten taitojen harjoittelu terapiasuhteessa ja sen ulkopuolella omien tarpeiden ja tunnetilojen viestinnän harjoittelu vanhemmointi tietoisuustaidot (mindfulness)
Menetelmää ja viitekehystä merkittävämpi tekijä terapian onnistumisen kannalta on terapiasuhde
Terapiasuhteen erityispiirteitä rauha arvostelemattomuus läsnäolo, tässä ja nyt havainnointi vrt. reaktiivisuus (myös nonverbaali viestintä) tunteiden tunnistaminen, validointi myötätunto sekä seurata että johtaa rajojen asettaminen
Myötätunto sympatia empatia emotionaalinen sietokyky myötätuntoiset teot kohtaaminen välttämisen sijaan arvostelemattomuus, hyväksyntä syyttämisestä ja syyllistämisestä luopuminen hyvinvoinnista huolehtiminen
Sokraattinen työskentelytapa Mukana lähes kaikissa kognitiivisen psykoterapian työtavoissa Terapeutti ei tarjoa valmiita vastauksia Asiakasta rohkaistaan kysymysten avulla itsenäiseen ajatteluun ja omien johtopäätösten tekemiseen Pyrkimyksenä kiinnittää asiakkaan huomio olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja auttaa häntä valitsemaan ne tavat, jotka auttavat muutoksen läpiviemisessä Kehittää ajattelua ja itseymmärryksen kasvamista
Sokraattiselle dialogille tyypillisiä kysymyksiä Mitä tarkoittaa, kun sanot Mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua? Mikä sinut saa ajattelemaan, että niin voisi käydä? Mikä puhuu tuon uskomuksen puolesta? Millä muulla tavalla voisit ajatella tuosta asiasta? Jos tuo olisi totta, mitä se merkitsisi sinun kannaltasi? Mitä ystäväsi mahtaisi sanoa sinulle tuossa tilanteessa? Mitä sanoisit ystävällesi, joka olisi samanlaisesa tilanteessa?
Miksi tämä aihe? Harjoite: aktiivinen kuuntelu Sokraattinen kysely + harjoite Selviytymiskeinot (video + keskustelu) Tilanneanalyysi Yhteenveto terapeuttisista elementeistä Parikeskustelu: terapian ja kasvatuksen rajamailla
Lisää käsitteitä
Tunteet Tunteet ovat tärkeitä, koska ne kertovat tarpeistamme Kuitenkin: tunne totuus Tunteita ei arvoteta positiivisiin ja negatiivisiin Tunteet ovat adaptiivisia (esim. suru menetyksessä) tai maladaptiivisia (esim. syyllisyys kaltoinkohtelussa) Tunne ei koskaan ole väärin tai kielletty Terapiassa tunteita opetellaan tunnistamaan, nimeämään, ymmärtämään ja hyväksymään
Tunteiden tunnistaminen Tunteet ovat vahvasti yhteydessä kehoon Tunteita opitaan tunnistamaan kehon avulla Mitä kehossasi tapahtui silloin? Mitä kehossasi tapahtuu juuri nyt? Tunne voi muuttua, kun tulkinta tilanteesta (ajatukset) muuttuvat
Harjoite: tunteet kehossa
Automaattiset ajatukset Vaikeassa tilanteessa mieleemme tulevat ajatukset, jotka haittaavat tilanteesta selviämistä Tunne ajatus totuus Esim. Kaikki tai ei mitään ajattelu (mustavalkoajattelu): Jos en onnistu täydellisesti, olen epäonnistunut. Katastrofiajattelu (ennustaminen): Jos lähden tänään kouluun, minut hakataan. Ajatusten lukeminen Työkaverini ei pidä minusta.
Uskomukset ja skeemat Lapsuudessa ja nuoruudessa syntyneet käsitykset ja mallit siitä, miten maailma toimii, millaisia ihmiset ovat, mitä on odotettavissa ja miten tilanteista selviydytään Negatiivisia ydinuskomuksia/skeemoja voivat olla esimerkiksi: Riittämättömyys (en ole koskaan tarpeeksi hyvä) Avuttomuus (en pysty vaikuttamaan asioihin) Heikkous (olen heikompi kuin muut) Viallisuus (minussa on jotain vikaa)
Animaatiomatka kivikaudelle
Haitalliset kompensaatio/selviytymiskeinot Pyrkimys selviytyä haitallisen uskomuksen kanssa Välttäminen Alistuminen Ylikompensointi
Tilanneanalyysi (vaikeassa) tilanteessa tunteet, ajatukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa noidankehän tavoin samantapainen tilanne tai ennakko-oletus laukaisee usein koko kehän kehää voidaan tutkia ja miettiä miten esimerkiksi ajatuksiin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös tunteisiin, toimintaan ja fyysisiin tuntemuksiin käsittely lisää reflektiivisyyttä seuraavassa samankaltaisessa tilanteessa ja mahdollistaa ajattelun ja toiminnan muutoksen
Mielikuvamatka
Harjoite: tilanneanalyysi Kokoa tilanteeseen liittyvät ajatukset, tunteet, fyysiset tuntemukset ja toiminta mahdollisimman yksityiskohtaisesti Esim. Ajatukset: Taas käy näin, voi vittu, miks just mä Tunteet: Ärsytys, ahdistus, viha, pelko, epävarmuus Fyysiset tuntemukset: suuta kuivaa, kipeä vatsa, päänsärky Käyttäytyminen: opettajalle huutaminen, lintsaaminen, mökötys, koulukirjan polttaminen, harrastuksen lopettaminen.
Paritehtävä, osa 1 Käykää läpi molempien tilanteet ja niihin liittyvät ajatukset, tunteet, fyysiset tuntemukset ja käyttäytyminen Jos keskustellessa tulee esiin uusia asioita, lisää ne monisteeseen (todennäköistä)
Paritehtävä, osa 2 Tarkastelkaa tilanteeseen liittyviä ajatuksia. Mitä muuta tilanteessa voisi ajatella? Kirjatkaa ylös vaihtoehtoiset ajatukset! Millaisia selviytymiskeinoja tilanteessa käytettiin? Olivatko ne sopeutumista edistäviä vai haittaavia? Kirjatkaa ylös vaihtoehtoinen toiminta!
Miten (elämyspedagoginen) ohjaaja voi toimia terapeuttisesti? luomalla ilmapiirin, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja ja tervetulleita auttamalla tunteiden ja ajatusten erottamisessa auttamalla tunteiden tunnistamisessa, nimeämisessä, ilmaisemisessa ja hyväksymisessä harjoittamalla ja opettamalla myötätuntoista suhtautumista itseen ja toisiin pyrkimällä reflektiivisyyteen reaktiivisuuden sijaan tarjoamalla kokemuksen hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisesta
Hyväksyvä tietoinen läsnäolo ei ole neutraalia tai tyhjää olemista. Todellinen läsnäolo huokuu lämpöä, myötätuntoa ja kiinnostusta. Tämän keskittyneen tarkkaavaisuuden valossa oivallamme, ettemme voi vihata tai pelätä mitään tai ketään, jota todella ymmärrämme. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on luonteeltaan syvästi keskittynyttä: kiinnostuksesta seuraa luonteva ja pakoton tarkkaavaisuus. (Christina Feldman)
Kiitos! Kaisa Pietilä kkaisa.pietila@gmail.com 0503774116 K i i t o Kiitos kaisa.pietila@gmail.com