HAROLAN KOULU HAROLANTIE 371B 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Tutkimusselostus 09.06.2015 Sivu 1 / 23
Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Sisäilmatutkimus. Kohde Harolan koulu Harolantie 371B 27400 Kiukainen Tutkimuksen tekijät Insinööritoimisto Levola Tomi Levola Pihlajaranta 10 28400 Ulvila I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Satakunnan Rakennekuivaus Oy Vesa Kinnunen Korjaamonkatu 5 28610 Pori Harju Solutions Oy Tomi Harju Angervontie 8 Pori Sivu 2 / 23
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Kohteen yleiskuvaus... 4 1.2 Lähtökohta tutkimukselle... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 4 1.4 Käytössä olleet asiakirjat... 4 1.5 Tutkimusmenetelmät... 4 2 HAVAINNOT RAKENNUSOSITTAIN... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Ulkopuoliset alueet... 5 2.3 Ulkoseinät... 6 2.4 Alapohja, ryömintätila ja kellari... 8 2.5 Ilmavuodot... 13 2.6 Vesikatto ja yläpohja... 13 2.7 Muut havainnot... 17 3 ILMANVAIHTO... 18 4 LABORATORIOANALYYSIT... 19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 22 LIITTEET Laboratorioanalyysit Sivu 3 / 23
1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen yleiskuvaus Kohde on 1920-luvulla valmistunut hirsirakenteinen koulurakennus. 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Tilaaja halusi selvityksen sisäilman laadusta. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisten sisäilmaongelmien syyn aiheuttajia ja riskitekijöitä sekä esittää jatkotoimenpide-ehdotukset. 1.4 Käytössä olleet asiakirjat Käytössä ei ollut suunnitelma-asiakirjoja lukuun ottamatta pohjapiirrosta. Kohteesta ei ole aikaisempia tutkimus- tms. raportteja. 1.5 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi sisäilmanäytteiden ja pintanäytteiden laboratorioanalyysejä. Ilmavirtauksia ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin aistinvaraisesti ja merkkisavulla. Mikrobimääritysten menetelmä: Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Taulukko 1. Mittauskalusto Laite/ mittari Tyyppi/ malli Huom Pintakosteusilmaisin Gann Hydrotest LG3 + Pintakosteusilmaisimella etsitään kosteuseroja anturi Gann B50 rakenteista, ei suoriteta varsinaisia mittauksia. Mittausalue 0-199 (yksiköttömiä lukemia). Puunkosteuden Gann Hydrotest LG3 + Puun kosteuden raja-arvona pidetään 17 20 mittaaminen piikkianturit paino%:a Merkkisavu Regin Ilmavuotojen paikallistaminen Paine-ero mittari Envic GD10 Rakennuksen painesuhteiden selvittäminen Sivu 4 / 23
2 HAVAINNOT RAKENNUSOSITTAIN 2.1 Yleistä Kohde on 1920-luvulla rakennettu, osittain 1½-ikerroksinen ja kellarillinen rakennus. Rakennus on perustettu luonnonkiviperustukselle. Alapohja on puurakenteinen ja kellaria lukuun ottamatta ryömintätilainen. Ulkoseinät ovat hirsirakenteiset. Välipohjat ovat puurakenteiset. 2.2 Ulkopuoliset alueet Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla. Maanpinnan kallistukset viettävät pääosin rakennuksesta pois päin. Sokkelin korkeus ja puurakenteiden sekä maanpinnan tasoero on riittävä. Ryömintätilan maapohjan pinta sijaitsee ulkopuolista maanpintaa alempana. Salaojia ei tiettävästi ole. Kattovedet syöksytorvista valuvat hallitsemattomasti rakennuksen vierustalle aiheuttaen ylimääräistä kosteusrasitusta sokkeli- ja perustusrakenteille. Kattovedet syöksytorvista tulisi johtaa esim. umpiputkin vähintään 3m etäisyydelle rakennuksesta. Sadevesikourut tulee puhdistaa säännöllisesti Rakennuksen vierustaa. Kattovedet valuvat rakennuksen vierustalle. Rakennuksen korkeusasemaa. Sivu 5 / 23
2.3 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat hirsirakenteiset. Sisäpintaan on remonttien yhteydessä asennettu 50mm lisälämmöneristys, höyrynsulkumuovi ja lastulevyverhous. Ulkoverhouksen ja alimpien hirsien kunto on heikko; ulkoseinän alaosassa on lahovaurioita ja kosteus on läpäissyt julkisivuverhouksen. Ulkoseinän lahovauriota. Julkisivuverhouksen sisäpinta tummentunut kosteudesta. Ulkoverhousta. Oppilaseteisen vesikatolta valuvat kattovedet ovat vaurioittaneet ulkoseinärakenteita. Vesikourut ja syöksytorvet on asennettu/uusittu lähiaikoina. Ulkoseinän sisäpuoliseen lisälämmöneristyskerrokseen tehdyssä rakenneavauksessa todettiin rakenteessa sienikasvustoa, joka oli myös levinnyt alapohjarakenteeseen. Sivu 6 / 23
Oppilaseteisen sisäänkäynnin puoleisten ulkoseinien kosteusvaurioita ja sisäpuolisen koolauksen sienikasvustoa. Ulko- ja väliseinien jalkalistojen takana on pölyä yms. epäpuhtauksia, joissa mm. mikrobikasvuston syntyminen on mahdollista lattianpesuvesien vaikutuksesta. Sisäverhouksen toimivan lastulevyverhouksen saumojen kautta on ilmayhteys muovimaton alapuolisiin alapohjarakenteisiin. Sisäverhouksena lastulevyä ja levyjen saumakohta. Sivu 7 / 23
2.4 Alapohja, ryömintätila ja kellari Rakennuksen alapohja on puurakenteinen ja tuulettuva (ns. ryömintätilainen) päädyn kellaria lukuun ottamatta, jossa on alapohjana on betoniholvin päälle puukoolattu rakenne. Ryömintätila tuulettuu graniittisokkelissa olevista tuuletusaukoista. Tuuletusaukot sijaitsevat asfaltoidulla pihalla lähellä maanpinnan tasoa siten, että pintavesien (mm. lumien sulamisvedet) kulkeutuminen ryömintätilaan on mahdollista. Ryömintätilan tuuletusaukkoja. Ryömintätilan maapohjan pinnalla on runsaasti orgaanista ainesta; alapohjan purueristettä, lautoja yms. Ryömintätilasata tulisi poistaa kaikki jätteet. Ryömintätilan maapohjaa. Sivu 8 / 23
Ryömintätilan pohjalla orgaanista ainesta ja aluslaudoituksen kuntoa. Kuvia alapohjarakenteesta. Kuvia alapohjarakenteesta. Sivu 9 / 23
Kuvia alapohjarakenteesta. Opettajien huoneen yhteydessä olevan pienemmän wc:n kohdalla on välipohjassa vuoto. Wc:tä vasten olevan teknisen tilan seinässä on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kosteusjälkeä wc:n väliseinän toisella puolella. Sivu 10 / 23
Alapohjarakenne selvitettiin kolmesta tutkimuspisteestä rakenneavauksin. Rakenneavauskohdat on merkitty alla olevaan pohjapiirrokseen tunnuksin 1... Rakenneavausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten ja ne on merkitty alla olevaan piirrokseen tunnuksin A... lautalattiaa lautalattiaa 1 Näyte A+B lautalattiaa Näyte D+E 2 aluslaudoituksessa vaurioita lautalattiaa viemärivuodon aiheuttamia vaurioita alapohjassa Näyte C 3 Rakenneavauksien perusteella alapohjarakenteeksi todettiin: - muovimatto - lastulevy - maalattu lautalattia - kantavarakenne +lämmöneriste (min.villaa, purua, luonnoneristettä) - tuulettuva tila Sivu 11 / 23
Komeroissa yms. paikallisissa kohdissa on lattiapinnoitteena maalattu lautalattia. Lattialautojen raoista ja liittymistä tapahtuu ilmavuotoja alapohjarakenteiden läpi ryömintätilasta, ummehtunutta ilmaa aistittiin erityisesti kanslian ja 51m2 opetustilan välisessä eteistilassa. Em. eteisestä ilmaa kulkeutuu ympäröiviin tiloihin. Rakenneavauskohdassa 1 mineraalivillaa ja luonnoneristettä, puupalkistossa laho- ja hyönteisvaurioita. Rakenneavauskohdassa 2 sienikasvustoa. Rakenneavaus 3, puru- ja luonnoneriste. Rakenneavauksien yhteydessä todettiin voimakasta ilmavirtausta sisätiloihin, ilmavirtauksen mukana aistittiin mikrobiperäistä hajua. Sivu 12 / 23
2.5 Ilmavuodot Ilmavuotoja sisätiloihin tapahtuu rakenteiden liittymien, läpivientien ja lattialautojen saumojen kautta. Alapohjarakenteen läpi ei todettu ilmavirtauksia (muovimatto). Seinien ja lattioiden liittymissä on raot, joiden kautta alapohjarakenteista tapahtuu ilmavuotoja sisätiloihin. Ilmavuotojen mukana kulkeutuu rakenteissa olevia epäpuhtauksia ja ummehtunutta hajua. 2.6 Vesikatto ja yläpohja Vesikatteena on peltiprofiilikate. Vesikatteen alusrakenteena on umpilaudoitus ja päre. Peltiprofiilikatteen pinnoite on haalistunut auringon vaikutuksesta. Oppilaseteisen katon aaltopeltikatteessa on ruostetta. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat puuta. Yläpohjan lämmöneristeenä on purua ja luonnoneristettä. Vesikattoa. Yläpohjaa. Sivu 13 / 23
Vesikaton läpiviennit tarkastettiin piippujen tarkistuksen yhteydessä, kahdesta läpiviennistä löydettiin selvästi vuotava osuus. Viemärin tuuletusputken liitosta on yritetty paikata myöhemmin. Vuotavat kohdat ovat kuvattuna alhaalla olevissa kuvissa. Vuotava viemärin läpivienti ja piipunjuuren peltiä ei ole viety harjalle asti. Sisäkatoissa on useita kosteuden aiheuttamia jälkiä. Oppilaseteisen sisäkaton kosteusjäljet johtuvat vesikattovuodoista, muissa tiloissa kosteuden lähteeksi arvioitiin putki- tms. vuodot. Havaitut sisäkaton vuotojäljet on merkitty sinisellä alla olevaa pohjapiirrokseen. Sivu 14 / 23
Sivu 15 / 23
Oppilaseteisen wc-tilojen sisäkattojen vuotojälkiä. Oppilaseteisen sisäkaton vuotojälkiä. Sisäkaton kosteusjälki opettajien huoneessa ja opetustilassa 51m2. Sivu 16 / 23
Kanslian sisäkaton vuotojälki. Yläkerran wc:n seinässä vesikattovuodon aiheuttamia jälkiä. 2.7 Muut havainnot Oppilaseteisessä on polttopuita varten laatikko, jossa on voimakas mikrobiperäinen haju. Laatikko tulisi poistaa sisätiloista. Sivu 17 / 23
3 ILMANVAIHTO Kiinteistössä on täysin painovoimainen ilmanvaihto. Kiinteistössä on yhteensä 4 piippua joihin on liitetty painovoimaisen ilmanvaihdon venttiileitä. Piippuihin oli asennettu naakkaverkot mutta ei piipunhattuja. Piiput tarkistettiin vesikatolla ja osa hormeista oli kokonaan tukossa. Kiinteistön piippuja vesikatolla. Hormi ja viemärin tuuletusputki. Painovoimaisen ilmanvaihdon venttiileistä ei otettu mittauksia paine-eron ollessa vähäinen sisä- ja ulkoilman välillä. Osa venttiileistä oli kiinni ja hormeista osa tukkeutunut. Piippuihin oli asennettu naakkaverkot mutta ilmeisesti ennen niitä osa piipuista oli jo tukkeutunut lintujen pesämateriaaleista jne. Rakennuksen keskiosion wc-tilojen ilmanvaihto oli tehty johtamalla putki suoraan ulkoseinälle. Painovoimainen ilmanvaihto ei toimi ilman selvää korkeuseroa ja putki toimikin mittauksen perusteella väärinpäin, ilman virratessa ulkoa sisälle. Kauttaaltaan tukkeutunut hormi kuvattuna piipusta. Suljettu painovoimaisen ilmanvaihdon venttiili. Painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit olisi hyvä avata ainakin kesäisin, suurin osa venttiileistä olivat kiinni. Alhainen lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä heikentää painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa merkittävästi. Painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa tehostetaan lisäämällä ulkoa tulevaa korvausilmaa. Korvausilmaa voidaan johtaa ikkunoiden, korvausilmaventtiileiden tai koneellisen korvausilmapuhaltimien avulla. Ulkoa tulevan ilman olisi hyvä olla suodatettua ja etenkin lämmityskauden aikana lämmitettyä. Sivu 18 / 23
4 LABORATORIOANALYYSIT Alapohjarakenteista otettiin materiaalinäytteitä suoraviljelyä varten. Mikrobianalyysit teetettiin Turun yliopiston Aerobiologian yksikössä. Analyysitulokset ovat liitteenä. Suoraviljelyn tulosten tulkinta ja esitystapa on --- = ei kasvua, (+) = yksittäinen pesäke, + = vähän, ++ = kohtalaisesti, +++ = runsaasti, ++++ = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Asteikko on vain suuntaa antava. Verrattuna asumisterveysohjeen pitoisuusalueisiin, viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (+++/++++) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (++/+++/++++) (Tulonen, 2005). Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan. Näyte A: Alakoulun lka, alapohjan mineraalivillalämmöneriste Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. ++ Aktinomykeetit *ª + Muut bakteerit ++ Mesofiiliset sienet (MA-2 elatusalusta) Yht. ++ Homesienet Torulomyces ++ Aspergillus sp. + Chaetomium *ª + Cladosporium + Geomyces * + Penicillium + +Kserofiiliset sienet (DG-18 elatusalusta) Yht. +++ Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti* +++ Cladosporium + Eurotium* + Penicillium + Wallemia* (+) * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sieni-lajistoa. Näytteessä esiintyi lisäksi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Sivu 19 / 23
Näyte B: Alakoulun lka, alapohjan luonnonmateriaalilämmöneriste Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. +++ Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit ++ Mesofiiliset sienet (MA-2 elatusalusta) Yht. +++ Homesienet Monodictys +++ Penicillium +++ Torulomyces +++ Kserofiiliset sienet (DG-18 elatusalusta) Yht. +++ Homesienet Penicillium +++ Torulomyces +++ Eurotium * + Monodictys + * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sieni-lajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näyte C: Veistosali, alapohjan lämmöneriste; luonnoneriste (sammal + hiekka) Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. +++ Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit +++ Mesofiiliset sienet (MA-2 elatusalusta) Yht. + Homesienet Penicillium + Torulomyces (+) Aspergillus versicolor *ª (+) Kserofiiliset sienet (DG-18 elatusalusta) Yht. + Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * + Penicillium + Torulomyces + * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Sivu 20 / 23
Näyte D: Veistosali, alapohjan lämmöneriste; luonnoneriste (sammal + hiekka) Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. +++ Aktinomykeetit *ª +++ Muut bakteerit ++ Mesofiiliset sienet (MA-2 elatusalusta) Yht. +++ Homesienet Penicillium ++ Torulomyces ++ Aspergillus versicolor *ª + Geomyces* + Oidiodendron* + Kserofiiliset sienet (DG-18 elatusalusta) Yht. +++ Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * +++ Penicillium +++ Aspergillus versicolor *ª ++ * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas aktinomykeettien ja runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näyte E: Rakennuslahottajamääritys Määrityksen perusteella näytteessä on katkokääpä. Sivu 21 / 23
5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen sisäilman laatua merkittävimmin heikentäviksi tekijöiksi todettiin puutteellinen ilmanvaihto, ilmavuodot mikrobivaurioituneista alapohjarakenteista ja niiden läpi ryömintätilasta, paikalliset kosteusvauriot sekä vesikattovuodot. Alapohjan rakenneavauksissa todettiin voimakasta ilmavirtausta sisätiloihin ja mikrobiperäistä hajua. Mikrobimääritysten perusteella alapohjarakenteiden eristeissä on aktiivinen mikrobikasvusto. Alapohjan liittymät ja läpiviennit tulisi tiivistää sekä ryömintätila puhdistaa ja alipaineistaa siten, että ilmavirtausten määrä sisätiloihin saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi sisätiloihin tulee järjestää koneellisesti riittävästi tuloilmaa, joka on suodatettua ja lämmitettyä. Painovoimaisen ilmanvaihdon venttiileistä ei otettu mittauksia paine-eron ollessa vähäinen sisä- ja ulkoilman välillä. Osa venttiileistä oli kiinni ja hormeista osa tukkeutunut. Piippuihin oli asennettu naakkaverkot mutta ilmeisesti ennen niitä osa piipuista oli jo tukkeutunut lintujen pesämateriaaleista jne. Rakennuksen keskiosion wc-tilojen ilmanvaihto oli tehty johtamalla putki suoraan ulkoseinälle. Painovoimainen ilmanvaihto ei toimi ilman selvää korkeuseroa ja putki toimikin mittauksen perusteella väärinpäin, ilman virratessa ulkoa sisälle. Ilmanvaihto tulisi järjestää käyttötarkoituksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (15.05.2015) mukaan ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Ulkoilmavirta saa kuitenkin olla 4 dm 3 /s henkilöä kohden, jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa. Vesikattovuotojen aiheuttamat kosteusvauriot ja niihin johtaneet syyt tulee korjata. Korjauksista tulee laatia korjaussuunnitelma. Tiivistys- yms. korjauksen laadun varmistuksena tehdään sisäilman mikrobimääritykset riittävän monesta ilmanäytteestä. Ulvilassa 09.06.2015 Tomi Levola Rakennusinsinööri AMK Toimeksiannoissa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE 1995). Sivu 22 / 23
Sivu 23 / 23