TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUK SEN REFORMI

TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUK SEN REFORMI Taustamateriaalia työpajoihin kesäkuu 2016 Opetus ja kulttuuriministeriö Sisällysluettelo: 1. Luonnos toimintalakiehdotuksen dispositioksi 2. Toimintalakiin liittyviä keskeisiä ehdotuksia ja eräitä pykäläluonnoksia 3. Luonnos ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmäksi 4. Selvityshenkilöiden ehdotus koulutussopimuksen käyttöönotosta ammatillisessa koulutuksessa 12.4.2016 (OKM julkaisuja 2016:8) 1

1. Luonnos toimintalakiehdotuksen dispositioksi Laki ammattiosaamisen osoittamisesta, hankkimisesta ja todentamisesta /Laki ammatillisesta koulutuksesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Luku Yleiset säännökset Soveltamisala Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen tarkoitus Määritelmät Yhteistyö työ ja elinkeinoelämän kanssa Luku Tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet Ammatilliset tutkinnot Tutkintorakenne Valmentava koulutus Ammatillinen muu lisäkoulutus Tutkintojen ja valmentavan koulutuksen mitoitusperusteet Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien mitoitusperusteet Ammatillisten tutkintojen muodostuminen Valmentavan koulutuksen muodostuminen Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Tutkintojen nimien ja tutkintonimikkeiden suojaaminen Jatko opintokelpoisuus Oikeus osallistua ylioppilastutkintoon Kokeilu Luku tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen Tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa Koulutustehtävä Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan muuttaminen ja peruuttaminen Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen tavat Palvelu ja kehittämistoiminta Ohjauskeskustelu Seuranta ja raportointi Laadunvarmistus Työelämätoimikunnat Työelämätoimikuntien sihteeristö?? Rikosoikeudellinen virka ja vahingonkorvausvastuu Tilauskoulutus 2

Luku Hakeutuminen ja tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottaminen Hakeutuminen Tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset Tutkinnon suorittajien ja opiskelijoiden valintaperusteet Opiskelijaksi ottamisen edellytykset ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa Opiskelijaksi ottamiseen liittyvä tiedonsaanti Luku Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamistaminen Suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinnan henkilökohtaistaminen Suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinnan henkilökohtaistaminen valtakunnallisessa hakumenettelyssä Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen Osaamisen hankkimisen henkilökohtaistaminen Luku Tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Tutkinnon ja tutkinnon osan suorittaminen Osaamisen osoittaminen Tutkintojen suorittamismahdollisuudet Osaamisen arviointi Osaamisen arvioijat Arvioinnin oikaiseminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Todistukset (useita pykäliä) Luku Osaamisen hankkiminen Koulutuksen tavoitteet Oikeus saada opetusta ja ohjausta Ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittava koulutus Valma ja TELMA opetus Ammatillinen muu lisäkoulutus Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot Erityinen tuki Erityisestä tuesta päättäminen Erityiset opiskelujärjestelyt Opetuskieli Opetuksen julkisuus Luku Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta Koulutussopimus Oppisopimus Työlainsäädännön soveltaminen Työturvallisuus 3

Luku Turvallinen opiskeluympäristö Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opiskeluoikeuden peruuttaminen Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti Opiskeluoikeuden palauttaminen Huumausainetestaus Kurinpito Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa Luku Opiskelijan muut oikeudet ja velvollisuudet Opiskeluoikeus/Opiskeluaika/opiskeluoikeuden menettäminen Opiskelijan velvollisuudet Opiskelijan salassapitovelvollisuus Opiskelijahuolto Opintososiaaliset edut (useita pykäliä) Maksut Oppilas ja opiskelijakunta/opiskelijoiden kuuleminen Luku Tietojen käsittely ja luovuttaminen Luku Muutoksenhaku Oikaisuvaatimus Muutoksenhaku hallinto oikeuteen Muutoksenhaku opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan Muutoksenhakuaika Päätöksen täytäntöönpano Valituskiellot Valituslupa Luku Erinäiset säännökset Henkilöstö Koulutuksesta/tutkinnon suorittamismahdollisuuksista tiedottaminen Koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö Koulutuksen hankkiminen Koulutuksen arviointi Rahoitus Maksullinen palvelutoiminta 4

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Tällä lailla kumotaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki (631/1998) Siirtymäsäännökset LIITELAIT 5

2. Toimintalakiin liittyviä keskeisiä ehdotuksia ja eräitä pykäläluonnoksia Strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden toimintasuunnitelman mukaisesti uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ja puretaan päällekkäisyyksiä yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä siirtymällä yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Samalla selkeytetään henkilökohtaistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Seuraavassa on luonnosteltu seurantaryhmässä käsiteltyjen suuntaviivaluonnosten pohjalta ensimmäisiä pykälämuotoiluja koskien uutta toimintalainsäädäntöä. Sen työnimenä on laki ammattiosaamisen hankkimisesta, osoittamisesta ja todentamisesta. 2.1. Lain soveltamisala ja tarkoitus Laissa ammattiosaamisen hankkimisesta, osoittamisesta ja todentamisesta säädettäisiin ammatillisista tutkinnoista, muista ammatillisista osaamiskokonaisuuksista sekä ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta ammattiosaamisen osoittamisesta ja todentamisesta. Pykäläluonnoksia Soveltamisala Tässä laissa säädetään ammatillisista tutkinnoista ja muista ammatillisista osaamiskokonaisuuksista sekä ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta, ammattiosaamisen osoittamisesta ja todentamisesta. Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen tarkoitus Tässä laissa tarkoitettujen tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, antaa valmiuksia yrittäjyyteen, kehittää työ ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Yhteistyö työ ja elinkeinoelämän kanssa Tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ ja elinkeinoelämän tarpeet. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ ja elinkeinoelämän kanssa. 6

2.2. Tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet Ammatillisia tutkintoja olisivat nykytilaa vastaavasti ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Kaikki ammatilliset tutkinnot olisivat osaamisperusteisia, ja tutkintotyyppien määritelmät säilyisivät osaamistavoitteiltaan nykyisenlaisina. Perusasteen päättäneille ensisijainen ammatillinen tutkinto olisi jatkossakin ammatillinen perustutkinto. Ammatti ja erikoisammattitutkinnot puolestaan asemoituisivat ammattitaitovaatimuksiltaan sellaiselle tasolle, jossa niiden suorittaminen ilman valmistavaa koulutusta edellyttäisi työelämässä tai muualla hankittua osaamista. Tätä peruslinjaa tuettaisiin hakuväylillä (mm. yhteishaku ja jatkuva haku), ohjauksen keinoilla ja tutkintojen ja koulutuksen järjestäjän toteuttamalla henkilökohtaistamisella. Myös jatkossa kaikilla ammatillisilla tutkinnoilla olisi yleinen jatko opintokelpoisuus korkeakouluihin. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitettäisiin nykyistä joustavammaksi ja selkeämmäksi. Ammatillisten tutkintojen, erityisesti ammatti ja erikoisammattitutkintojen määrää vähennettäisiin yhdistämällä niitä laaja alaisemmiksi kokonaisuuksiksi, jotta tutkintorakenne olisi sekä kansalaisille että työelämälle nykyistä helpommin ymmärrettävä kokonaisuus. Tutkintorakenne ottaisi jatkossa nykyistä ketterämmin huomioon työn ja yhteiskunnan nopean muutoksen. Tutkinnot rakennettaisiin edelleen niin, että ne mahdollistavat erikoistumisen työelämän tarpeiden mukaisesti. Ammatillisten tutkintojen sijoittamisesta koulutusaloille tutkintorakenneasetuksessa luovuttaisiin. Myös ammatillisten perustutkintojen osaamisalojen säätämisestä tutkintorakenneasetuksessa luovuttaisiin. Osaamisaloista määrättäisiin tutkinnon perusteissa kuten ammatti ja erikoisammattitutkintojen osaamisaloista jo nykyisin. Opetushallitus määräisi edelleen tutkinnon perusteet. Muutokset mahdollistaisivat nykyistä nopeamman ja joustavamman reagoinnin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Pykäläluonnoksia Ammatilliset tutkinnot Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa alueella. Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto sijoittuvat ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle pätevyystasolle ja erikoisammattitutkinto 3 kohdassa tarkoitetulle pätevyystasolle. Tutkintorakenne Opetus ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnot voivat jakautua osaamisaloihin, joilla tarkoitetaan työelämän itsenäiseen toimintakokonaisuuteen liittyvää suuntautumista tutkinnon sisällä. Tutkintoon voidaan myös liittää tutkintonimi 7

ke, jota opiskelija voi käyttää suoritettuaan hyväksytysti tutkintonimikkeen käyttöön oikeuttavan tutkinnon. Opetus ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkintojen osaamisalojen ja tutkintonimikkeiden määrittämisessä käytettävistä periaatteista. Opetushallitus valmistelee 1 momentissa tarkoitetun tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä. Tutkintorakenteen kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa opetus ja kulttuuriministeriön 15.4.2015 asettamassa työelämän ohjausryhmässä. Kaikki ammatilliset tutkinnot olisivat uuden tutkintorakenteen mukaisia reformin aikataulussa. Sovitut muutokset tutkintorakenteeseen ja tutkinnon perusteisiin tulisivat voimaan viimeistään 1.1.2019. Valmentavana koulutuksena voitaisiin järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Lisäksi ammatillisena muuna lisäkoulutuksena voitaisiin järjestää ammattiosaamista täydentävää tai syventävää koulutusta, joka olisi sisällöltään ammatillista ja jonka tavoitteena ei olisi tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen. Lisäksi ammatillisena muuna lisäkoulutuksena järjestettäisiin ansio ja liikennelentäjien ammattiin valmistavaa koulutusta. Pykäläluonnoksia Valmentava koulutus Valmentavana koulutuksena voidaan järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Ammatillinen muu lisäkoulutus Ammatillisena muuna lisäkoulutuksena voidaan järjestää sellaista ammattiosaamista täydentävää tai syventävää koulutusta, joka on sisällöltään ammatillista ja jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen. Lisäksi ammatillisena muuna lisäkoulutuksena voidaan järjestää ansio ja liikennelentäjän ammattiin valmistavaa koulutusta. Kaikilla ammatillisilla tutkinnoilla, valmentavilla koulutuksilla ja tutkintojen ja koulutusten osilla olisi yhteinen osaamisperusteinen mitoitusperuste, osaamispiste. Myös ammatti ja erikoisammattitutkinnoissa otettaisiin käyttöön osaamispisteet. Osaamispisteillä lisättäisiin ammatillisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja tuotaisiin osaamisen syvyys ja laajuus työnantajalle ja tutkinnon suorittajalle nykyistä läpinäkyvämmäksi. Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa olisi käytössä osaamispisteet samassa aikataulussa tutkintorakenteen ja tutkintojen uudistamisen kanssa eli viimeistään 1.1.2019 alkaen. Osaamispisteet osoittavat läpinäkyvästi tutkinnon tai sen osan tuottaman osaamisen laajuuden ja syvyyden sekä helpottavat eri tutkinnon osien ja tutkintojen vertailtavuutta. Osaamispisteiden käyttöönotolla lisättäisiin myös tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Osaamispisteiden käyttöönoton lähtökohta on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET), jonka tavoitteena on helpottaa opiskelijavaihtoa sekä työvoiman liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Kaikki ammatilliset perustutkinnot olisivat 180 osaamispisteen laajuisia lukuun ottamatta erikseen säädettyä mahdollisuutta poiketa ammatillisen perustutkinnon laajuudesta. Ammatillisen perus 8

tutkinnon tai jonkin sen osaamislana laajuus voisi olla yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva säätely sitä edellyttäisi. Ammatilliset perustutkinnot perustuvat työelämän osaamistarpeisiin, ja ne rakentuvat työelämän työ ja toimintakokonaisuuksien pohjalle. Tästä syystä perustutkintojen laajuus saattaisi käytännössä vaihdella eri tutkinnoissa. Kaikki ammatilliset perustutkinnot kuitenkin kolmivuotistettiin 2000 luvun vaihteessa ja samassa yhteydessä niiden laajuutta yhtenäistettiin. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on määritelty voimassa olevassa ammatillista peruskoulutusta koskevassa lainsäädännössä kiinnittämällä perustutkinnon laajuus tutkinnon kolmivuotiseen opintopolkuun toteamalla, että ammatillisessa peruskoulutuksessa vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Ammatilliset perustutkinnot ovat lukion ohella perusasteen päättävien nuorten ensisijainen koulutusväylä, joten on tärkeää, että kaikki tutkinnon suorittaneet saavat yhtä vahvan osaamispohjan työelämää tai toisen asteen jälkeisiä jatko opintoja varten riippumatta siitä, mitä hän opiskelee. Ammatillisten perustutkintojen mitoituksessa on tästä syystä otettava huomioon myös muita näkökohtia kuin pelkästään työelämän osaamistarpeet. Ammatti ja erikoisammattitutkintojen perusteet on laadittu vastaamaan työelämän osaamistarpeita kullakin toimialalla, eikä tutkintoja ole suunniteltu yhteismitallisiksi. Tämän takia tutkintojen ammattitaitovaatimukset saattavat poiketa laajuudeltaan ja vaatimuksiltaan huomattavastikin toisistaan. Ammatti ja erikoisammattitutkintojen mitoittaminen osaamispisteillä toteutettaisiin siten, että osaamispistemäärä voisi vaihdella kolmiportaisesti. Ammattitutkinnoissa osoitetaan perustutkintoa syvempää osaamista, mutta se voi kohdistua rajatumpiin työtehtäviin tai kapeammalle ammattialalle. Tästä syystä ammattitutkinnot olisivat pääasiallisesti osaamispisteiltään keskimäärin pienempiä kuin perustutkinnot. Ammattitutkinnot voisivat olla 120, 150 tai 180 osaamispisteen laajuisia. Erikoisammattitutkinnot puolestaan tuottavat ammatillisia perustutkintoja selvästi syvällisempää osaamista, mutta ne eivät kaikissa tapauksissa ole yhtä laaja alaisia kuin perustutkinnot. Tästä syystä erikoisammattitutkinnot voisivat olla 160, 180 tai 210 osaamispisteen laajuisia. Ammatti ja erikoisammattitutkintojen laajuudesta sekä ammatillisten perustutkintojen poikkeavasta laajuudesta säädettäisiin opetus ja kulttuuriministeriön asetuksella (tutkintorakenneasetus). Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus olisi nykysäädöksiä vastaavasti 60 osaamispistettä. Opetushallitus päättäisi tutkinnon perusteissa tutkinnon osien laajuudesta ja koulutuksen perusteissa valmentavien koulutusten osien laajuudesta laissa säädettyjen tutkinnon ja koulutuksen osien mitoitusperusteiden mukaisesti. Tutkinnon ja koulutuksen osien osaamispisteet määräytyisivät nykykäytäntöä vastaavasti sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Näitä mitoitusperusteita käytettäisiin myös tutkinnon osaa pienempien yksiköiden, esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien osa alueiden mitoitusperusteena. 9

Pykäläluonnoksia Tutkintojen ja valmentavan koulutuksen mitoitusperusteet Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen, erikoisammattitutkintojen ja valmentavien koulutusten sekä tutkintojen ja koulutusten osien mitoituksen peruste on osaamispiste. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Opetus ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää. MÄÄRIT TELY TUTKINNON PERUSTEEN LAATIMISTA VARTEN VIELÄ MIETINNÄN ALLA Ammattitutkinnon laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä. JAKOPERUSTEET VIELÄ MIETINNÄN ALLA Erikoisammattitutkinnon laajuus on 160, 180 tai 210 osaamispistettä. JAKOPERUSTEET VIELÄ MIETINNÄN ALLA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä. Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien mitoitusperusteet Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon tai valmentavan koulutuksen ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Ammatilliset tutkinnot koostuisivat nykyiseen tapaan ammatillisista tutkinnon osista. Tutkinnoille määriteltäisiin tutkinnon perusteissa muodostumissäännöt, jotka mahdollistaisivat tutkinnon osien joustavan yhdistelyn työelämän tarpeiden mukaisesti ja valinnaisuuden lisäämisen tutkintojen muodostumisessa. Valinnaisuudella vastattaisiin saman tutkinnon sisällä työelämän hyvin eri tavoin suuntautuneisiin ja osin hyvinkin erikoistuneisiin osaamistarpeisiin. Ammatilliseen tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyisi edelleen vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien lukumäärä ja painoarvo tutkinnossa määräytyisivät työelämän osaamistarpeiden perusteella. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyisi nykytilaa vastaavasti myös kaikille tutkinnoille yhteisiä tutkinnon osia, jotka olisivat ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentävä. Niiden tehtävänä olisi varmistaa, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneella olisi tutkinnosta riippumatta kaikilla toimialoilla tarvittavaa yhteistä osaamista ja yhtäläiset valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Ammatillisiin perustutkintoihin voimassa olevan lainsäädännön mukaan sisältyvistä vapaasti valittavista tutkinnon osista erillisinä tutkinnon osina luovuttaisiin ja vastaava valinnaisuus sisällytettäisiin ammatillisiin tutkinnon osiin. Yhteiset tutkinnon osat olisivat pakollisia ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. Ammatti ja erikoisammattitutkintoa suorittavat voisivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina, jos se katsottaisiin henkilökohtaistamisen yhteydessä tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Valmentavat koulutukset sisältäisivät edelleen koulutuksen osia ja niihin kuuluvista koulutuksen osista voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 10

Pykäläluonnoksia Ammatillisten tutkintojen muodostuminen Ammatilliset tutkinnot muodostuvat ammatillista tutkinnon osista. Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, ammatilliseen perustutkintoon sisältyy yhteisiä tutkinnon osia, jotka ovat: 1) viestintä ja vuorovaikutusosaaminen; 2) matemaattis luonnontieteellinen osaaminen; 3) yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen; ja 4) sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tutkinnon muodostumisesta 1 momentissa tarkoitetuista tutkinnon osista sekä yhteisten tutkinnon osien laajuudesta osaamispisteinä ja niihin kuuluvista osa alueista. Valmentavan koulutuksen muodostuminen Valmentavat koulutukset sisältävät koulutuksen osia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin valmentavaan koulutukseen kuuluvista koulutuksen osista. Opetushallitus laatisi ammatillisten tutkintojen perusteet nykytilaa vastaavasti tiiviissä yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Ammatillisten tutkintojen perusteissa tutkintojen muodostuminen kuvattaisiin edelleen tutkinnon osiksi nimetyillä perusyksiköillä. Tutkinnon perusteissa määrättäisiin voimassa olevien säädösten mukaisesti suoraan tutkintoon liittyvistä asioista, kuten mahdollisista osaamisaloista ja tutkintonimikkeistä, tutkinnon muodostumisesta sekä tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista sekä osaamisen arvioinnista. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet määriteltäisiin nykyiseen tapaan kuvaamalla tutkinnon perusteissa, mitä tutkinnon suorittanut tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Osaamisen arviointia selkiytettäisiin kytkemällä ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi nykyistä selkeämmin toisiinsa. Muut Opetushallituksen toimivaltaan kuuluvat määräykset annettaisiin myös jatkossa tutkinnon perusteista erillisinä määräyksinä. Opetushallitus laatisi edelleen myös valmentavien koulutusten perusteet, joissa määrättäisiin nykytilaa vastaavasti koulutuksen osien pakollisuus ja valinnaisuus sekä laajuus osaamispisteinä ja koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Ammatillisten tutkintojen nimiä ja tutkintonimikkeitä saisi nykysäädöksiä vastaavasti käyttää vain tutkinnoista, joka on suoritettu uuden lainsäädännön mukaisesti. Kaikki ammatilliset tutkinnot tuottaisivat edelleen yleisen jatko opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. 11

Pykäläluonnoksia Tutkinnon perusteet Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin x x :ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle. Tutkinnon perusteissa määrätään: 1) tutkintonimikkeet; 2) tutkintojen osaamisalat; 3) tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkintojen, tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa alueiden laajuus osaamispisteinä siltä osin, kuin näistä ei ole säädetty x x :issä tai niiden nojalla; sekä 4) tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi. Valmentavan koulutuksen perusteet Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville koulutuksille. Koulutuksen perusteissa määrätään: 1) koulutuksen osien pakollisuus ja valinnaisuus sekä laajuus osaamispisteinä siltä osin kuin näistä ei säädetä xx :n nojalla; ja 2) koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Tutkintojen nimien ja tutkintonimikkeiden suojaaminen Tässä laissa tarkoitettujen tutkintojen nimiä ja tutkintonimikkeitä saa käyttää vain tutkinnoista, jotka on suoritettu tämän lain mukaisesti. Jatko opintokelpoisuus Tutkintojen yleisestä jatko opintokelpoisuudesta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin säädetään yliopistolain (558/2009) 37 :ssä ja ammattikorkeakoululain (932/2014) 25 :ssä. 2.3. Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen Ammatillisen osaamisen hankkimista, osoittamista ja todentamista säänneltäisiin yhdellä ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvalla. Luvan saaneita kutsuttaisiin koulutuksen järjestäjiksi. Nykyisistä erillisistä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvista luovutaan. Koulutuksen järjestäjät saisivat järjestämislupansa puitteissa järjestää näyttöjä, myöntää tutkintoja sekä järjestää valmistavaa ja valmentavaa koulutusta sekä ammatillista muuta lisäkoulutusta ammatillisen koulutuksen asiakkaille. Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan myöntämiseen liittyviä edellytyksiä täsmennettäisiin nykyisestä. Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä olisi, että hakemuksessa tarkoitettu tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen vastaa valtakunnalliseen tai alueelliseen osaamis ja koulutustarpeeseen ja että luvan hakijalla on ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen toteuttamiseen. Järjestämisluvan myöntämisessä korostuisivat osaamis ja koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä olisi 12

myös, että koulutuksen järjestäjällä on luvassa määritellyn tehtävän mukaiseen toimintaan riittävän laaja osaaminen ja työelämäyhteistyö. Tutkintoja tai koulutusta ei saisi jatkossakaan järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Pykäläluonnoksia Tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa Tässä laissa tarkoitettujen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen edellyttää tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa. Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Järjestämisluvan myöntää opetus ja kulttuuriministeriö. Luvan saajalla (koulutuksen järjestäjä) on oikeus järjestää tässä laissa tarkoitettua koulutusta ja tutkintoja järjestämisluvassa määrätyn tutkintojen ja koulutuksen järjestämistehtävän mukaisesti. Tässä laissa tarkoitettuja tutkintoja ja koulutusta voidaan opetus ja kulttuuriministeriön päätöksellä järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Opetus ja kulttuuriministeriö tekee päätöksen tutkintojen ja koulutuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta valtion oppilaitoksissa noudattaen mitä x x :ssä säädetään. Lisäksi lupa voidaan myöntää valtiorahoitteisen ansio ja liikennelentäjän ammattiin valmistavan koulutuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnalliset tai alueelliset osaamistarpeet eli tutkintojen suorittamisen ja tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tarve ja tarjonta. Lisäksi edellytetään, että luvan hakijalla on x :ssä tarkoitetun hakemansa tutkintojen järjestämis ja koulutustehtävän toteuttamiseksi riittävän laaja osaaminen ja työelämäyhteistyö sekä ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tutkintojen ja koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Tutkintoja tai koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Koulutuksen järjestäjän on osoitettava osaamisensa suhteessa haettuun tutkinnonjärjestämis ja koulutustehtävään. Taloudellisten edellytysten täyttymiseksi koulutuksen järjestäjällä on oltava erityisesti toiminnan pitkäjänteisen järjestämisen edellyttämä vakavaraisuus ja maksuvalmius. Ammatillisissa edellytyksissä otetaan huomioon erityisesti riittävä määrä kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä sekä riittävä tutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus. Toiminnallisissa edellytyksissä otetaan huomioon erityisesti edellytykset toteuttaa opiskelijoille mahdollisuus edetä joustavasti opinnoissaan henkilökohtaistamisen edellyttämällä tavalla sekä asianmukaiset tilat ja välineistö toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen. Opetus ja kulttuuriministeriön on tämän lain nojalla myönnettäviä koulutuksen järjestämislupia myöntäessään huolehdittava siitä, että koulutuksen järjestämisluvat muodostavat kokonaisuuden, joka varmistaa ammatillisen koulutuksen riittävän saatavuuden. Valtioneuvoston asetuksella säädetään koulutuksen järjestämisluvan hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. Järjestämisluvissa määrättäisiin koulutuksen järjestäjän koulutustehtävätehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset muun muassa tutkintojen myöntämisoikeudesta ja ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta. Nykykäytännöstä poiketen opetus ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa oikeuttaisi perus, ammatti ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen ja osaamisen osoittamisen (näyttöjen) järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa sekä tutkinnon myöntämiseen. Koulutustehtävässä määrättäisiin myös muusta koulutuksesta kuten valmentavista koulutuksista ja ammatillisesta muusta lisäkoulutuksesta, järjestämismuodoista, opetus ja tutkintokielestä sekä koulutuksen järjestäjän esisijaisesta toiminta alueesta ja rahoituksen perusteena olevien opiskelijavuosien vähimmäismäärästä. Koulutustehtävässä voitaisiin tarvittaessa määrätä muista tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista, oikeuksista ja kehittämisteh 13

tävistä. Järjestämisluvassa voitaisiin määrätä myös velvoitteista, jos tutkintojen ja koulutuksen saatavuuden turvaaminen tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät. Tutkintojen ja koulutuksen järjestäjällä olisi velvollisuus järjestää koulutusta koulutustehtävässä määrätyllä toiminta alueella. Toiminta alue voisi olla yksittäinen kunta, useamman kunnan kokonaisuus, maakunta tai useita maakuntia. Osalla järjestäjistä toiminta alue voi olla koko valtakunta, jos järjestäjä on erikoistunut esimerkiksi yhteen alaan tai asiakasryhmään. Toiminta aleensa lisäksi tutkintojen ja koulutuksen järjestäjä voisi järjestää koulutusta myös muualla. Pykäläluonnoksia Koulutustehtävä Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa määrätään tutkinnon järjestämis ja koulutustehtävä (koulutustehtävä). Koulutustehtävä sisältää tarpeelliset määräykset: 1) Tutkintojen myöntämisoikeudesta ja ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta; 2) ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta; 3) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta; 4) ammatillisesta muusta lisäkoulutuksesta; 5) koulutuksen järjestämismuodoista; 6) erityistehtävänä järjestettävästä erityisopetuksesta; 7) työvoimakoulutuksesta; 8) opetus ja tutkintokielestä; 9) toiminta alueesta, jonka osaamistarpeisiin koulutuksen järjestäjän toiminta ensisijaisesti vastaa; 10) rahoituksen perusteena olevien opiskelijavuosien vähimmäismäärästä 11) muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista, oikeuksista ja kehittämistehtävistä. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää koulutusta 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetulla toimintaalueella. Koulutusta saa järjestää lisäksi myös muualla. Koulutuksen järjestämisluvassa voidaan määrätä myös muista velvoitteista, jos koulutuksen saatavuuden turvaaminen tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät. Tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa myönnettäisiin nykyiseen tapaan hakemuksesta. Hakija määrittelisi hakemansa koulutustehtävän ja kuvaisi koulutustarpeen ja edellytyksensä koulutustehtävän hoitamiseksi. Koulutuksen järjestäjä voisi lupansa puitteissa kohdentaa joustavasti tutkintojen ja koulutuksen tarjontaa osaamis ja koulutustarpeen mukaisesti. Pääsäännön mukaan tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupien muuttaminen tapahtuisi koulutuksen järjestäjän hakemuksesta. Opetus ja kulttuuriministeriö voisi kuitenkin ilman hakemusta muuttaa järjestämisluvassa määrättyä koulutustehtävää tai peruuttaa tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan, jos laissa järjestämisluvan muuttamiselle tai peruuttamiselle asetetut edellytykset täyttyvät. 14

Pykäläluonnoksia Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan muuttaminen ja peruuttaminen Opetus ja kulttuuriministeriö päättää hakemuksesta järjestämisluvan muuttamisesta ja peruuttamisesta. Opetus ja kulttuuriministeriö voi ilman hakemusta muuttaa koulutustehtävää sekä muita määräyksiä, jos tutkintojen ja koulutuksen tarjonta merkittävästi poikkeaa osaamis ja koulutustarpeista tai tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen taikka järjestämisedellytyksiin liittyvät muut erityiset syyt sitä edellyttävät. Opetus ja kulttuuriministeriö voi ilman hakemusta peruuttaa tutkintojen ja koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos luvassa tarkoitettuja tutkintoja tai koulutusta ei enää järjestetä tai järjestetyt tutkinnot ja koulutus eivät täytä x :n x momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos tutkinnot ja koulutus järjestetään muuten olennaisesti vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Opetus ja kulttuuriministeriön on järjestämisluvan peruuttamista koskevan päätöksenteon yhteydessä huolehdittava siitä, että luvan peruuttamisen vuoksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen riittävä saatavuus ei vaarannu. Ohjauskeskustelumekanismi olisi uusi ohjausjärjestelmän elementti. Sen tehtävänä olisi lisätä koulutuksen järjestäjien ja opetus ja kulttuuriministeriön välistä vuoropuhelua ja tarjota menettelytapa asettaa yhdessä strategisia tavoitteita ja painopisteitä osaamistarpeisiin vastaamiselle ja resurssien käytölle koulutuksen järjestäjien toiminnan sääntelyä lisäämättä. Ohjauskeskustelulla tehtäisiin paremmin näkyväksi ammatillisen koulutuksen tehtävää ja tavoitteita eri alueilla ja toimialoilla. Opetus ja kulttuuriministeriön sekä koulutuksen järjestäjien välisten ohjauskeskusteluiden tavoitteena on luoda yhteinen näkemys alueen väestön osaamisen kehittämisen tarpeista ja toimialojen työvoiman saatavuuden tukemisesta. Kyseessä on koulutuksen järjestäjätason tavoitteiden yhteensovittaminen osaksi valtakunnallisia ammatillisen koulutuksen tavoitteita sekä toiminnallisia ja taloudellisia reunaehtoja. Ohjauskeskustelut muodostaisivat ohjauksen elementin, jossa konkretisoidaan koulutuksen järjestäjän tehtäviä suhteessa ammatillisen koulutuksen järjestämislupiin. Ohjauskeskustelu ei olisi samalla tavoin juridisesti sitova kuin esimerkiksi korkeakoulujen tulossopimusmenettely, jossa solmitaan ministeriön ja korkeakoulujen väliset tulossopimukset. Ohjauskeskustelun tarkoituksena olisi tukea opetus ja kulttuuriministeriötä koulutuksen resurssien kohdentamista koskevassa päätöksenteossa Opetus ja kulttuuriministeriö kävisi säännöllisin väliajoin koulutuksen järjestäjien kanssa ohjauskeskustelun, jossa muodostettaisiin yhteinen näkemys ja tahtotila koulutuksen järjestäjien toiminta alueen/toimialan keskeisistä muutoshaasteista ja osaamistarpeista sekä osaamistarjonnan painopisteistä. Tämä käsittäisi sekä koulutuksen järjestäjien osaamispalveluiden tarjonnan suuntaamisen työ ja elinkeinoelämän toimialakohtaisten tarpeiden mukaisesti että järjestäjien työnjaosta sopimisen alueen tai toimialan osaamistarpeisiin vastaamisessa. Ohjauskeskustelussa arvioitaisiin alueen elinkeino ja väestörakenteen kehitys ja suhteutetaan se koulutuksen järjestäjien toimintaan ja resursseihin. Tavoitteena on luoda järjestäjien ja opetus ja kulttuuriministeriön yhteinen tilannekuva sekä näkemys toiminnan suuntaamisesta suhteessa 15

tunnistettuihin tarpeisiin. Tilannekuvan määrittelyn ja koulutustoiminnan arvioinnin myötä muodostuisi yhteinen tahtotila alueen koulutuksen järjestäjien välillä ja järjestäjien ja hallinnon kesken. Ohjauskeskustelu käytäisiin pääsääntöisesti alueellisesti (esim. maakunnittain). Tilaisuuksiin osallistuisivat ne koulutuksen järjestäjät, joiden vastuualue tai osa siitä on kyseisellä alueella. Valtakunnallisia/toimialaspesifejä toimijoita varten järjestettäisiin erilliset keskustelut. Ohjauskeskustelu käytäisiin kerran vuodessa huhti toukokuussa seuraavaa 1,5 vuotta varten. Keskustelussa tarkasteltaisiin pääsääntöisesti tulevaa varainhoitovuotta. Keskustelussa arvioitaisiin kuitenkin myös tulevan syksyn tilanne. Ohjauskeskustelua edeltäisi valmisteluprosessi, jossa alueen koulutuksen järjestäjät valmistelisivat yhdessä omistajatahojensa, TE hallinnon ja alueen elinkeinoelämän ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa analyysin ja arvion osaamis ja koulutustarpeista sekä siitä, miten tarpeisiin on mahdollista vastata käytettävissä olevilla resursseilla. Opetus ja kulttuuriministeriö puolestaan valmistelisi oman analyysinsa ja arvionsa koulutuksen järjestäjien toimintaympäristön keskeisistä osaamistarpeista (esim. perusopetuksen päättävien ikäluokan koko, alueen koulutustaso, työttömyysaste, ennakoitu osaamistarve/ennakointien keskeiset havainnot) sekä koulutuksen järjestäjän suorituskyvystä ja toimintaedellytyksistä ja tuottaisi niiden pohjalta esityksiä tavoitteiksi ja painopisteiksi toiminnalle. Opetushallitus osallistuisi valmisteluun ministeriön tukena. Analyysien pohjana käytettäisiin opetus ja kulttuuriministeriön tulosohjauksen järjestelmää Oivaa ja siihen liittyvää tietotuotantoa sekä muita valmisteluaineistoja. Ohjauskeskustelua varten opetus ja kulttuuriministeriö toimittaisi ainakin: Tiedot alueen elinkeinorakenteesta ja sitä koskevat käytettävissä olevat ennakointitiedot sekä aluetta koskevat talousindikaattorit Tiedot alueen väestörakenteesta ja sitä koskevat käytettävissä olevat ennakointitiedot Tiedot koulutuksen järjestäjien toteuttamasta koulutustarjonnasta koulutusaloittain, tutkintotyypeittäin ja koulutusmuodoittain. Tiedot koulutuksen järjestäjien koulutustarjonnan kohdentumisesta asiakasryhmittäin Työllisyys ja työttömyystiedot ja niitä koskevat ennusteet Koulutuksen järjestäjät toimittaisivat ainakin: Tiedot järjestäjän koulutuksen kohdentamista koskevista suunnitelmista koulutusaloittain, tutkintotyypeittäin, koulutusmuodoittain ja asiakasryhmittäin Tiedot järjestäjän työhallintoa palvelevaa koulutusta koskevista suunnitelmista Koulutuksen järjestäjän yhdessä TE hallinnon kanssa laatima arvio alueen elinkeinorakenteen kehityksestä ja keskeisistä osaamistarpeista Keskustelun tuloksena tuotettaisiin pöytäkirja 1, jossa kirjattaisiin ainakin: 1 Pöytäkirjalla ei ole oikeudellista sitovuutta 16

miten koulutustarjontaa suunnataan ja kehitetään vastaamaan alueen elinkeinoelämän tarpeita ja keskeisten asiakasryhmien tarpeita (mikäli kohtaanto ongelmia esiintyy) Millaisia strategisia tavoitteita ja painopisteitä asetettaisiin osaamispalveluiden kohdentamiselle: mm. keskeiset toimialat, joilla tarjontaa tulisi lisätä, alat, joilla tarjontaa tulisi vähentää/suunnata uudelleen miten kaikille alueen perusasteen päättäville ja muille vailla toisen asteen tutkintoa oleville nuorille voidaan tarjota ammatillista koulutusta ottaen huomioon alueen lukion tarjonta. miten alueen työelämässä toimivaa aikuisväestöä palvellaan miten alueen yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita palvellaan ammatillisella koulutuksella miten työhallintoa palvelevaa koulutusta suunnataan (esim. koulutusaloittain); tarkempi tutkintokohtainen suunnitelma tehdään TE hallinnon ja koulutuksen järjestäjien välisissä keskusteluissa, joissa päätetään TE hallinnon asiakkaiden käyttöön osoitetun resurssin kohdentamisesta miten ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja työnjako toteutetaan osaamistarpeisiin vastaamisessa Käydään läpi tarvittavat erityiskysymykset, kuten vammaisten koulutus, vankien koulutus, jne. Pöytäkirjassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista seurattaisiin säännöllisesti. Seurantatiedot käytäisiin läpi ohjauskeskusteluprosessissa. Ohjauskeskusteluiden ja niihin valmistautumisen toteuttamiseksi kehitetään sähköisiä asiointijärjestelmiä. PYKÄLÄLUONNOKSET VIELÄ TYÖSTETTÄVÄNÄ 2.4. Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa olisi kaksi pääväylää, joita olisivat jatkuva haku ja valtakunnalliset hakumenettelyt jolla tarkoitetaan käytännössä nykyistä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakua, yhteistä hakumenettelyä valmentaviin koulutuksiin ja erityisopetuksen yhteistä hakumenettelyä. Valtakunnalliset hakumenettelyt järjestettäisiin nykytilaa vastaavasti vuosittain. Jatkuvalla haulla olisi mahdollista hakeutua koulutuksen järjestäjälle kaikkeen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Yhteishaussa ammatillisen perustutkinnon suorittajaksi otettavat valittaisiin hakijoiden saamien valintapistemäärien ja hakutoivejärjestyksen perusteella. Valintapisteiden määräytymisestä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Hakijoille annettavilla valintapisteillä pyritään varmistamaan, että samana vuonna perusopetuksen, perusopetuksen lisäopetuksen, ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai lukion päättäneet pääsevät siirtymään suoraan jatko 17

opintoihin. Lisäpisteitä annettaisiin myös niille, joilla ei ole aiempaa ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa. Yhteishaussa sovellettavista valintaperusteista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella kuten nykyisin. Yhteishaussa ei enää jatkossa olisi harkinnanvaraista valintaa. Jatkuvassa haussa tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisen valintaperusteista päättäisi koulutuksen järjestäjä. Tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi voitaisiin ottaa henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseksi tai tutkinnon suorittamiseksi. Tutkinnon suorittajaksi tai koulutukseen ottamisen edellytykseksi ei säädettäisi aikaisempaa koulutusta tai opetusta koskevia vaatimuksia. Tutkinnon suorittajaksi ei kuitenkaan voitaisi ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, työpaikalla tapahtuviin tehtäviin tai tavoitteena olevan mukaisen tutkinnon mukaisissa työtehtävissä toimimiseen niin sanotuissa SORA tutkinnoissa. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisen edellytykset vastaisivat soveltuvin osin voimassa olevia ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. Työvoimakoulutukseen hakeutumisesta ja valintaperusteista säädettäisiin julkisesta työvoima ja yrityspalveluista annetussa laissa. Pykäläluonnoksia Hakeutuminen Tutkinnon suorittajaksi tai koulutukseen opiskelijaksi pyrkivällä/ hakeutujalla on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan haluamaansa ammatillista tutkintoa tai muuta osaamiskokonaisuutta. Ammatillisen perustutkinnon suorittajaksi sekä opiskelijaksi ammatilliseen koulutukseen valmentavaan ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen valitsemiseksi voidaan järjestää valtakunnallisia hakumenettelyjä, jossa yhdellä hakemuksella voi hakea useaan hakukohteeseen. Valtakunnallisista hakumenettelyistä ja hakukohteista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Työvoimakoulutukseen hakeutumisesta ja valitsemisesta säädetään julkisesta työvoima ja yrityspalveluista annetussa laissa. Tutkinnon suorittajaksi ja koulutuksen opiskelijaksi ottamisen edellytykset Tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi koulutukseen voidaan ottaa henkilö/ hakeutuja, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseksi tai tutkinnon suorittamiseksi. Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä tutkinnon suorittajaksi tai koulutukseen opiskelijaksi ottamiselle. Tutkinnon suorittajaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen/ työpaikalla tapahtuviin tehtäviin/ tavoitteena olevan mukaisen tutkinnon mukaisissa työtehtävissä toimimiseen, jos xx :ssä tarkoitettuihin opintoihin ja tutkinnon mukaisiin työtehtäviin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Kun kysymys on xx :ssä tarkoitetuista opinnoista tai tutkinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös tämän lain xx :n, ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 :n tai yliopistolain (558/2009) 43 a :n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. 18

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Opetushallitus määrää xx :ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista. Tutkinnon suorittajien ja opiskelijoiden valintaperusteet Muusta kuin x :n 3 momentissa tarkoitetusta tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisen valintaperusteistä päättää koulutuksen järjestäjä. Tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Edellä x :n x momentissa tarkoitetussa valtakunnallisessa hakumenettelyssä ammatillisen perustutkinnon suorittajaksi otettavat valitaan kuitenkin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävillä valintaperusteilla. Valintaperusteista määräytymisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijaksi ottamisen edellytykset ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa Ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on lisäksi, että: 1) opiskelijaksi pyrkivä ei ole suorittanut: a) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettua tutkintoa tai sitä tasoltaan vastaavaa tutkintoa; b) tässä laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa; d) korkeakoulututkintoa; tai e) edellä a d alakohdissa tarkoitettua tutkintoa vastaavaa ulkomaista tutkintoa; ja 2) opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena on valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan tässä laissa tarkoitettua tutkintoa tai tutkinnon osaa. Henkilö voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hän on suorittanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatkoopintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua. 2.5. Henkilökohtaistaminen Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa otettaisiin käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuisi kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille. Tässä yhteydessä huolehdittaisiin, että nykyinen henkilökohtaistaminen ei heikkene. Henkilökohtaistamisprosessissa valittaisiin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai muu osaamiskokonaisuus, tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin olemassa oleva osaaminen, suunniteltaisiin tarvittavan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet ja arvioitaisiin henkilökohtaistamisprosessin toimivuutta prosessin parantamiseksi. Lisäksi suunniteltaisiin tarvittavat toimenpiteet tutkinnon tai muun ammatillisen osaamiskokonaisuuden suorittamisen jälkeen työllistymisen tai jatko opintoihin sijoittumisen tukemiseksi. Hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvät henkilökohtaistamista koskevat vastuut ja menettelyt voisivat poiketa hakeutumisväylän mukaan. Osaamisen tunnustaminen säädettäisiin tutkintojen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Uuden osaamisen kasvattamisessa keskityttäisiin puuttuvan osaamisen hankkimiseen. 19

Pykäläluonnoksia Henkilökohtaistamistaminen Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa tutkinnon suorittajan ja valmentavan koulutuksen opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen sekä henkilökohtaistaa näille tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinta, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan osaamisen hankkiminen. Koulutuksen järjestäjä selvittää tutkinnon suorittajan ja opiskelijan aiemmin hankkiman ja osoittaman osaamisen tutkinnon suorittajan ja opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muun näiden antaman selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma). Silloin kun osaamisen osoittaminen tai hankkiminen tapahtuu työpaikalla, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan osallistuu myös tutkinnon suorittajan työnantaja tai muu työpaikan edustaja. Koulutuksen järjestäjä huolehtii henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämisestä. Suunnitelmaan merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinnan henkilökohtaistaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi edellä x :n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen perusteella yhdessä hakeutujan kanssa hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai valmentavan koulutuksen. Hakeutuja voidaan ohjata myös ammatilliseen muuhun lisäkoulutukseen. Henkilöstökoulutuksessa soveltuvan tutkinnon tai muun osaamiskokonaisuuden arvioivat kuitenkin yhdessä koulutuksen järjestäjä, työnantaja ja työtekijä. Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään xx :n mukaisessa valtakunnallisessa hakumenettelyssä hakija tulee valituksi suorittamaan valitsemaansa tutkintoa tai valmentavaa koulutusta. Suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinnan henkilökohtaistaminen valtakunnallisessa hakumenettelyssä Jos valtakunnallisessa hakumenettelyssä valituksi tullut tutkinnon suorittaja tai valmistavan koulutuksen opiskelija on tyytymätön valintaansa tai selvästi soveltumaton suorittamaan tutkintoa tai valmentavaa koulutusta, johon on tullut valituksi, koulutuksen järjestäjän tulee arvioida yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa tälle soveltuva tutkinto tai valmentava koulutus ja ohjata tämä edelleen soveltuvaan tutkintoon tai valmentavaan koulutukseen tai muun tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen Koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne hakeutujan tai tutkinnon suorittajan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat, jotka voidaan liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta tutkinnon perusteissa määrätään. Jos hakeutuja tai tutkinnon suorittaja on suorittanut muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tutkintoja tai tutkinnon osia, koulutuksen järjestäjä toimittaa niistä tiedon koulutuksen järjestäjän nimeämille tutkintosuoritusten arvioijille. Arvioijien tehtävänä on arvioida, vastaavatko tutkinnot tai tutkinnon osat suoritettavan tutkinnon perusteita sekä varmistaa hakeutujan tai tutkinnon suorittajan osaamisen ajantasaisuus. Arvioinnin perusteella arvioijat esittävät koulutuksen järjestäjälle, miltä osin näin todennettu osaaminen soveltuu tunnustettavaksi vastaamaan suoritettavan tutkinnon osia. Jos hakeutujalla on x :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella muuta kuin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua suoritettavan tutkinnon perusteissa tutkinnon osan tai tutkinnon osien suorittamiseksi edellytettyä osaamista, jonka perusteella tutkinto tai tutkinnon osa on mahdollista suorittaa ilman valmistavaa koulutusta taikka muuta 20