Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015

Sisällys 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus 1 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 1.2.1. Kunnan hallinto-organisaatio 3 1.2.2. Kunnanvaltuusto 4 1.2.3. Kunnanhallitus 5 1.2.4. Lautakunnat 5 1.2.5. Osastojen organisaatiokaaviot 8 1.2.7. Ilomantsin kunnan tilivelvolliset 12 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 12 1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 13 1.5. Kunnan henkilöstö 15 1.6. Ympäristötekijät 16 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 16 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 20 3.1. Tuloslaskelma 20 3.2. Rahoituslaskelma 21 3.3.. Tase 22 3.4.. Tunnusluvut 24 3.5. Kokonaistulot ja -menot 26 4. Kuntakonsernin toiminta ja talous 27 4.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 27 4.2. Konsernin toiminnan ohjaus 27 4.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 28 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 33 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 35 4.5.1. Konsernituloslaskelma 35 4.5.2. Konsernin rahoituslaskelma 36 4.5.3. Konsernitase 37 4.5.4. Konsernin tunnusluvut 38 5. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 39 6. Talousarvion toteutuminen 40 6.1. Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 40 6.1.1. Kunnanvaltuusto 42 6.1.2. Tarkastuslautakunta 45 6.1.3. Kunnanhallitus 48 6.1.4. Perusturvalautakunta 61 6.1.5. Sivistyslautakunta 77 6.1.6. Tekninen ja ympäristölautakunta 91 6.1.7. Hallintokuntien tuotot, kulut ja netto 100 6.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 102 6.3. Investointien toteutuminen 105 6.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 112 6.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 113 7. Tilinpäätöslaskelmat 114 7.1. Tuloslaskelma 114 7.2. Rahoituslaskelma 115 7.3. Tase 116 7.4. Konsernituloslaskelma 117 7.5. Konsernirahoituslaskelma 118 7.6. Konsernitase 119 8. Tilinpäätöksen liitetiedot 120 9. Eriytetyt tilinpäätökset 138 10. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät 146 11. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 147

1 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Ilomantsin kunnan 140. itsehallinnon vuosi jää historiaan juhlansa ja merkittävien päätösten vuotena. Valtakunnallisena ratkaisuna tavoiteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus jäi toteutumatta keväällä 2015. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa 2014 käynnistetty maakunnan oma Siun Sote toteutui kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien sekä Heinäveden kunnan yhdenmukaisilla päätöksillä 26.10.2015. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on jäsenkuntiensa erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Ilomantsin kunta toteutti maakunnallisen hankkeen rinnalla Ilosote-hankkeen, jossa tarkasteltiin ilomantsilaisten yritysten pärjäämistä sekä hoito- ja hoivapalvelujen saatavuutta lähipalveluina siirryttäessä koko maakuntaa käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäpohjaiseen tuotantoon. Kuntatalous koko maan ja Pohjois-Karjalan osalta on hieman kohentunut. Vuosikatteet ovat keskimäärin nousseet jo toisena vuotena peräkkäinen ja niiden arvo on yli kaksinkertainen poistoihin nähden. Pohjois-Karjalassa on koko maata korkeampi vuosikate. Lainamäärän kasvu on jatkunut, mutta Pohjois-Karjalassa hidastuvana. Lainamäärän kasvu on yhteydessä nettoinvestointien tasoon, ne ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Koko maan lainamäärä on 2793 /as, Pohjois-Karjalassa 1954 / as ja Ilomantsissa 1499 /as. Taloudellisesti vuosi 2015 oli hyvin haasteellinen. Erikoissairaanhoidon menot ylittyivät alkuperäisestä talousarviosta 824 032 ja henkilöstökulut ylittyivät 588 755. Koko perusturvatoimen ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli 1.872 864, määrärahamuutoksia valtuusto oli hyväksynyt 826 572. Suurehkoista investoinneista johtuen poistojen määrä on korkealla tasolla eli 1 769 996. Näistä huolimatta kunnan tulos on runsaat 20.000 positiivinen. Suurimmat positiiviseen tulokseen johtaneet tekijät olivat yhteisöverotuottojen kasvu noin 400.000 vuodesta 2014 ja sivistystoimen alittuneet menot ja ylittyneet tulot, nettovaikutukseltaan 411 427. Myös tekninen ja ympäristötoimi sekä kunnanhallitus saivat nettosäätöjä; kunnanhallitus 307.942 ja tekninen ja ympäristölautakunta 483.100 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Kunnan kumulatiivinen ylijäämä on noin 5,4 M. Konsernin tulos oli ylijäämäinen 179 451,83. Konsernin kumulatiivinen ylijäämä on 1 563 146,75. Konsernin yhteiset investointimenot ovat olleet 7 138 662, 85, rahavarojen

2 muutos on 877 336,48. Konsernin suurimmat investoinnit ovat Vekkulin rakentaminen ja Ilonet Oy:n laajakaistan toteuttaminen. Ilomantsin kunnan kokonaan omistama Ilonet Oy on toteuttanut laajakaistan rakentamista suunnitellun mukaisesti. Valokuidun maahan sijoittamisen jälkitöitä lukuun ottamatta kaivutyöt on tehty tilattujen liittymien osalta. Liittymiä oli vuoden vaihteessa käytössä 887 ja asentamatta noin 350. Aktiivisia liittymiä on myyty 1240 kpl. Runkokaapelointia on tehty vuosien 2013-2015 aikana 853 km ja tilaajakaapelointia 387 km eli yhteensä 1240 km. Kunnan muista investointihankkeista on käynnistynyt kehitysvammaisten asuntolan, Vekkulin rakentaminen. Vuoden aikana valmistuivat yritysten toteuttamina Ilomantsin Kivituotteen ja Peltohermannin hallit. Markku Lappalainen kunnanjohtaja

3 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.1. Ilomantsin kunnan hallinto-organisaatio KESKUSVAALILAUTAKUNTA HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT KUNTAKONSERNI Josek Oy Ilonet Oy Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kiinteistö Oy Ilomantsin Liikekeskus Karelia Expert matkailupalvelu Oy Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot ym. kiinteistöyhtiöt KUNNANHALLITUS KUNNAN- VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAN PALVELUT TEKNISEN TOIMEN PALVELUT SIVISTYSTOIMEN PALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖ LAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 1.2.2. Kunnanvaltuusto 2015 Valtuustopaikat, kaikkiaan 27 jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 12 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 8 Kansallinen Kokoomus 2 Perussuomalaiset 4 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 27

4 1.2.2. Kunnanvaltuusto 2015 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kunnanvaltuuston muut jäsenet: Hoskonen Hannu metsätalousinsinööri Korhonen Pekka mittamies Maksimainen Teuvo maanviljelijä Kesk. SDP Kesk. Hassinen Heidi palvelukoordinaattori Kok. Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, kunnallisneuvos Kesk. Ikonen Kyösti maanviljelijä Kesk. Junnilainen Pekka kirvesmies SDP Jyrkönen Kauko liikennöitsijä Kesk. Kettunen Jari linja-autonkuljettaja PS Kontturi Reijo maanviljelijä Kesk. Lautanen Antti yrittäjä PS Sorjonen Liisa yrittäjä Kesk. Mäkinen Asko ylirajavartija evp. Kok. Nuutinen Petri lähihoitaja SDP Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Kesk. Pesonen Tarmo eläkeläinen PS Piippo Eila maaseutuyrittäjä Kesk. Piitulainen Juha kirvesmies VAS Puhakka Jari maanviljelijä Kesk. Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies PS Puruskainen-Saarelainen Anna terveydenhoitaja SDP Tiittanen Hannu sähköasentaja SDP Turunen Kari laitosmies SDP Turunen Tuula keittäjä SDP Tykkyläinen Tapio operaattori SDP Urjanheimo Hannu yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja Kesk. Vartiainen Sari lastentarhanopettaja Kesk. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Valtuusto piti vuoden 2015 aikana 6 kokousta ja 5 valtuustoseminaaria. Kokouksiin käytettiin yhteensä 9 h 6 min. Kokouksien kesto keskiarvoisesti oli 1 h 31 min. Asiakohtia 50.

5 1.2.3. Kunnanhallitus puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, kunnallisneuvos Tykkyläinen Tapio operaattori Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies Kesk. SDP PS Kunnanhallituksen muut jäsenet: Hassinen Heidi Puhakka Jari Turunen Kari Turunen Tuula Urjanheimo Hannu Vartiainen Sari palvelukoordinaattori maanviljelijä laitosmies keittäjä yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja lastentarhanopettaja Kok. Kesk. SDP SDP Kesk. Kesk. Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Markku Lappalainen ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 18 (sis. 4 salaista kokousta). Kokouksiin käytettiin aikaa 36 h 15 min. Kokouksien kestoaika ka. oli n. 2 h. Julkisia asiakohtia 237 kpl ja salaisia 12 kpl. 1.2.4. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja 16.11. saakka puheenjohtaja 17.11. lähtien varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Karvinen Erja Mielonen Kalevi Vanhanen Taisto Lyhykäinen Kaija asukasasiamies, eläkeläinen Tuula Keinänen terveydenhoitaja, eläkeläinen Hassinen Taisto eläkeläinen osastosihteeri yrittäjä eläkeläinen Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimivat varapuheenjohtaja Taisto Hassinen ja sihteeri Eija Liimatta. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 5 kpl. Kokouksiin käytettiin 6 h 5 min aikaa. Kokouksien kesto ka. oli 1 h 21 min. Asiakohtia 25.

6 Perusturvalautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haapsaari Tuula Jeskanen Silja Kettunen Jari Koivuniemi-Piipponen Sinikka Piitulainen Juha Puhakka Olli Tuupainen Airi Kontturi Reijo maanviljelijä Nuutinen Petri lähihoitaja yrittäjä eläkeläinen linja-autonkuljettaja kirvesmies tullitarkastaja/eläkkeellä yrittäjä Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi perusturvajohtaja Esko Oikarinen. Kokouksessa viranhaltijoista on läsnä johtava lääkäri. Kunnanhallituksen edustajana Sari Vartiainen. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 18 h 7 min. Kokouksien kestoaika oli 1 h 49 min. Julkisia asiakohtia 141 kpl. Salaisia kokouksia oli 5 kpl, joissa asiakohtia 16. Kokousiin käytettiin aikaa 1h 41 min, ka 20 min. Sivistyslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haaranen Arto Ikonen Risto Kettunen Helvi 27.4. saakka Tuula Pikkarainen 28.4. lähtien Koivuniemi Arvi Lipsanen Satu Puruskainen-Saarelainen Anna Salo Aleksi 27.4. saakka Sirpa Piipponen 28.4. lähtien Turunen Tuula keittäjä Kärnä Seppo eläkeläinen, kapteeni evp maanviljelijä maansiirtokoneen kuljettaja vientisihteeri, nyk. toimistosihteeri seurakuntatyöntekijä eläkeläinen, ent. ylikonstaapeli sairaanhoitaja terveydenhoitaja geologi sairaanhoitaja Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi sivistysjohtaja Marjut Ahokas. Kunnanhallituksen edustajana Hannu Urjanheimo. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 11. Kokouksiin käytettiin aikaa 23 h 27 min. Kokouksien kestoaika oli 2 h 13 min. Julkisia asiakohtia 120 kpl ja salaisia asiakohtia 31 kpl.

7 Tarkastuslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtajat Muut jäsenet: Määttänen Toivo Möller Sirpa Kymäläinen Pekka Räty Arja Vanhanen Taisto Sorjonen Liisa yrittäjä Kettunen Jari linja-autonkuljettaja eläkeläinen yrittäjä eläkeläinen elektroniikka kokoonpanija eläkeläinen Esittelijänä toimi puheenjohtaja Liisa Sorjonen ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Minna Kontturi. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 31 h 1 min. Kokouksien kestoaika oli 3 h 10 min. Asiakohtia 57. Tekninen ja ympäristölautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Hassinen Arja Ihalainen Heimo Ihanus Aili Junnilainen Pekka Jyrkönen Kauko Lautanen Antti Pesonen Tanja Piippo Eila maaseutuyrittäjä Hannu Tiittanen sähköasentaja yrittäjä eläkeläinen kirvesmies linja-autoliikennöitsijä yrittäjä nuoriso-ohjaaja Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimivat tekninen johtaja Olli Summala (1 kokouksessa), tekninen johtajaveijo Kurki (11 kokouksessa), ympäristösihteeri Esko Pirinen (9 kokouksessa) ja ympäristösihteeri Katariina Kuiro (2 kokouksessa) ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Anita Laatikainen (1 kokouksessa). Kunnanhallituksen edustajana toimitapio Tykkyläinen. Viranhaltijoista läsnä oli toimitilaesimies Jari Ahponen. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 12 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 13 h 53 min. Kokouksien kestoaika oli keskimäärin 1h 9 min. Asiakohtia 130.

8 1.2.5 Osastojen organisaatiokaaviot TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja 1. HALLINTO-, TALOUS- JA LASKENTAPALVELUT hallintojohtaja Luottamushenkilöhallinto 2. RUOKAHUOLTOPALVELUT ruokapalveluesimies Koulujen ja laitosten ruokahuolto Koteihin annettavat ruokapalvelut Yleishallinto Kirjanpito Henkilöstöpalvelut palkanlaskenta henkilöstöhallinta työhyvinvointi työterveyspalvelut työsuojelu 3. TIETOTEKNIIKKAPALVELUT hallintojohtaja Tietotekniikkapalvelujen hankinta Tietotekniikkapalvelujen edistäminen Työllistämispalvelut palkkaperusteiset työllistetyt koululaisten kesätyöt työllistymispalvelukeskus työllistämishankkeet 4. MAASEUPALVELUT hallintojohtaja kylätoimintapalvelut maaseutuyritysten tukipalvelut kyläkoulujen ulkoilualuetuki jäähilepalvelut

9 SIVISTYSOSASTO sivistysjohtaja VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSPALVELUT sivistysjohtaja VAPAA-AIKAPALVELUT sivistysjohtaja Päivähoito päivähoidon johtaja Perusopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta rehtori apulaisrehtori koulunjohtajat Lukio-opetus lukion rehtori vararehtori Kansalaisopistopalvelut kansalaisopiston rehtori Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastotoimenjohtaja Liikuntapalvelut liikuntasihteeri Nuorisopalvelut sivistysjohtaja Musiikkiopisto

10 PERUSTURVAOSASTO perusturvajohtaja YLEISPALVELUT perusturvajohtaja Hallinto perusturvajohtaja SOSIAALIPALVELUT perusturvajohtaja Sosiaalityö ja sosiaalityön erityispalvelut vastaava sosiaalityöntekijä TERVEYSPALVELUT johtava lääkäri hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaanottotoiminta osastonhoitaja Ehkäisevän työn palvelut terveydenhoitaja Vuodeosastot osastonhoitaja Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö vastaava sosiaalityöntekijä Kehitysvammahuolto perusturvajohtaja VANHUSPALVELUT hoito- ja hoivatyönjohtaja Hammashuolto johtava lääkäri Huoltopalvelut osastonhoitaja Erikoissairaanhoito ja muut ostopalvelut johtava lääkäri Kotiin annettavat palvelut kotihoidonohjaaja Vanhusten asumispalvelut ja päivätoiminta hoito- ja hoivatyönjohtaja

11 TEKNINEN OSASTO tekninen johtaja HALLINTO JA MAANKÄYTTÖ tekninen johtaja Tekno-tiimi Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristösuojelu TOIMITILAT toimitilaesimies KiiKu-tiimi Siivoustiimi KUNTATEKNIIKKA kuntatekniikan esimies Konera-tiimi VesVie-tiimi

12 1.2.6. Ilomantsin kunnan tilivelvolliset Tilivelvollisia Ilomantsin kunnassa ovat toimielinten jäsenet sekä suoraan niiden alaisena toimivat johtavat viranhaltijat seuraavasti: Toimielin Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Viranhaltija Tarkastuslautakunta Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Ruokapalveluesimies Perusturvajohtaja Johtava lääkäri Hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaava sosiaalityöntekijä Sivistysjohtaja Tekninen johtaja 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Uusitun kuntalain mukaisesti ja sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä maakunnan kokoisille hartioille, kuntien tehtäväksi tulee entistät enemmän pyrkimys edistää asukkaidensa hyvinvointia, kestävää kehitystä ja elinvoimaa alueellaan. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja sen kokemiseen aina asuntopolitiikasta elinkeino- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kuntien on tunnistettava hyvinvoinnin osatekijät sen lisäämiseksi sekä ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Vastuu elämänlaadusta on myös kuntalaisilla. Hyvinvointipalveluja ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Kunnat tukevat yhteisöjen hyvinvointia esimerkiksi avustuksin ja antamalla käyttöön kunnan tiloja. Hyvinvointityön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksissa, mikä Ilomantissa on otettu käyttöön kaksi vuotta sitten. Entistä vahvemmin kunnan kehitystä arvioidaan elinvoiman näkökulmasta, kuntakonsernin tavoitteet ja toiminta tulee myös valtuuston käsiteltäväksi kuntastrategian avulla. Pohjois-Karjalassa kunnilla menee nykyisin jopa muuta maata hiukan paremmin. Rakentaminen on kuitenkin hieman hiipunut ja yritysten investointi- ja kehittämistuet keskittyvät kaupunkiseudulle. Joskin ilomantsilaiset yritykset ovat saaneet väkilukuun suhteutettuna jopa muita maakunnan kuntia enemmän kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Tilanne Ilomantissa on monen muun kunnan maaseutualueita positiivisempi ja kunnan verotulot, myös yrityksien puolelta tulevat yhteisöverotuotot ovat kehittyneet, mikä kertoo yrityselämän voivan hyvin. Metsäsektorilla puukauppa ei ole käynyt odotetusti ja talvikohteiden hakkuita heikensi talven tulon viivästyminen. Talven ja pakkasten myötä puukauppa ns. talvikohteilla on hyvässä vauhdissa.

13 Toiminta-alueella toimii useita vahvoja puunkorjuu- ja kuljetus yrityksiä. Paikkakunnalla investoinnit jatkuvat erityisesti julkisella sektorilla. Kehitysvammaisten asuntolarakennus käynnistyi kesän kynnyksellä 2015 ja sen määrä valmistua kesällä 2016. Investoinnin kokonaismäärä on noin 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö aloitti noin 0,5 miljoonan investoinnit, jolla lisätään kuntoutus-, asumis- ja hoivapalveluja. Alueen väestön ikääntyessä hoivaa tarjoavat kodit tulevat olemaan merkittävä vaihtoehto laitosasumiselle. Valokuituyhteydet parantavat Ilomantsin kunnan alueella TV näkyvyyttä ja nettiyhteyttä. Nettiyhteydet pantavat kotitalouksien asiointia netissä ja yritysten asiakasyhteyksiä pitkien etäisyyksien kunnan sisällä ja tuo Ilomantsin vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat nopeiden yhteyksien, 100 megan laajakaista, yhteyteen, millä on merkitystä kunnan elinvoimaan. Ilomantsin kunnassa on sekä negatiivista että positiivista kehitystä. Väestömäärän vähentyminen ja sitä kautta koulujen oppilasmäärän pienentyminen on yhteiskunnallisen kehityksen huolestuttavan piirre Ilomantsin näkökulmasta katsottuna. 1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä muutoksia kunnan toiminnassa ei asetettu tavoitteeksi eikä niitä tapahtunut. Muutoksia sen sijaan on toteutettava, keskeinen niistä palvelurakenteen muuttaminen Siun sote muutoksia sekä väestöä vastaavaksi. Kuntalain velvoitteisiin, mm. yhtiöittämisiin, kunnan on lähiaikoina otettava kantaa sekä käynnistettävä kuntastrategian ja hallintosäännön uudistaminen. Henkikirjoitetun väestön muutokset vuosina 1950 2015 31.12. lukumäärä Muutos % Ikärakenne prosentteina 0-14 v 15-64 v 65 v - 1950 13 166 1955 14 012 + 6,4 1960 14 101 + 0,6 1965 12 904-8,5 1970 11 705-9,3 27,7 64,4 7,9 1975 9 427-19,5 21,2 67,9 10,9 1980 8 774-6,9 17,5 69,1 13,4 1985 8 542-2,6 17,2 68,2 14,6 1990 8 075-5,5 17,9 65,2 16,9 1995 7 907-2,1 18,2 62,2 19,6 2000 7 274-2,9 15,9 61,7 22,4

14 2005 6 422-11,7 12,4 61,3 26,4 2006 6 313-1,7 12,3 60,9 26,8 2007 6 203-1,7 11,9 61,0 27,1 2008 6 052-2,4 11,6 61,7 26,7 2009 6 022-0,5 11,3 61,2 27,5 2010 5 883-2,3 10,8 60,3 28,9 2011 5 834-0,8 10,7 60,3 29,0 2012 2013 2014 2015 5 693 5 622 5 504 5 337-2,4-1,3-2,0-3,1 10,6 10,3 9,2 9,7 58,1 57,1 55,0 55,1 31,3 32,6 35,8 35,2 Suurimmat työnantajat (31.12.) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ilomantsin kunta 391 386 397 403 401 401 Endomines Oy, Hattuvaara 46 67 75 74 63 63 MFG Components Oy (Kesla Oy) 57 58 57 55 60 52 Hyvinvointikeskus Toivonlahti 25 50 41 Metsähallitus 24 23 20 18 20 36 Rajavartiosto 47 41 39 31 29 27 Arskan kone 19 26 30 30 30 27 Metsä- ja maansiirto Kastinen Oy 19 25 26 26 23 25 Karjalan Rakentajat 17 18 18 17 19 19 Ilomantsin ev.lut.srk 19 18 18 18 18 18 Ilomantsin Osuuspankki 14 15 15 15 15 14 Pohjolan Purkutyö 23 13 13 8 13 Pentin Paja 10 4 (10) Hassinen Veljekset Oy 10 9 Enerke Oy 10 9 Työllisyys Ilomantsin kunnassa työttömyysaste on ollut vuoden 2014 lopussa 17,5 %. Joulukuun 2015 lopussa Pohjois-Karjalan työvoimasta työttömiä oli 18,3 %. ELYkeskusalueista korkein työttömyysaste Pohjois-Karjalassa. Seuraavaksi korkeimmat työttömyysasteet olivat Keski-Suomessa (18,0%), Kainuussa (17,9%), Kaakkois-Suomessa

15 (17,6%) ja Lapissa (17,2%). Vähiten työttömiä työvoimasta oli Pohjanmaalla 10,1 %. Koko maassa työnvälitystilastosta laskettu työttömien osuus työvoimasta oli 14,4 %. Ilomantsissa joulukuun lopussa oli työvoimasta työttömiä 21,5 %, joka oli Pohjois-Karjalan korkein työttömyysprosentti. Työttömien määrä on tammikuusta (410 henkilöstä) laskenut 68 henkilöllä elokuulle saakka. Työttömien määrä on lisääntynyt loppuvuodesta. Työttömiä oli vuoden lopussa 478 henkilöä. Edelliseen joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on lisääntynyt 75 henkilöllä. Työttömänä oli vuoden lopussa 478 henkilöä, joista miehiä 329 ja naisia 149. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 6 ja alle 25-vuotiaita oli työttömänä 36 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 89. Ilomantsin kunnan työvoima oli joulukuun lopussa 2223 henkilöä. Kunta on työllistänyt 1,2 % (edellisenä vuonna 1,4 %) työvoimasta. 1.5. Kunnan henkilöstö Kunnanvaltuusto on hyväksynyt henkilöstöä koskevat pitkän aikavälin tavoitteet, vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pyritään vuosittain nostamalla nykyistä tasoa. Tavoitteena on, että 1. sairauspoissaolot työntekijää kohden ovat alle 10 pv. Vuonna 2015 sairauspoissaolot on työntekijää kohden 13,55 työpäivää, joten tavoite ei toteutunut. 2. työhyvinvointikyselyn tulos on vähintään hyvä. Kyselyn tulos on hyvä, joten tavoite on toteutunut. 3. kehityskeskustelut käydään koko henkilökunnan kanssa kahden vuoden aikana. Kaikki hallintokunnat ovat käyneet kehityskeskustelut vuoden 2015 aikana. Tavoite on toteutunut. 4. kunta palkitsee enemmän kuin kaksi ryhmää ja enemmän kuin 10 henkilöä. Ansioista vuodelta 2015 on palkittu 8 henkilöä ja palveluvuosista 33 henkilöä, joten tavoite on toteutunut. Tiimejä/ ryhmiä ei ole arvioitu. 5. täydennyskoulutuspäiviä on enemmän kuin yksi päivä työntekijää kohti. Koulutuspäiviä työntekijää kohti oli 1,27 työpäivää, joten tavoite on toteutunut. Henkilöstö määrä 31.12. vuosina 2014-2015: Osasto Vakinaiset Sijaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 Talous- ja hallinto 37 38 7 4 1 2 8 12 53 56 Perusturva 213 202 38 42 21 31 4 4 276 279 Sivistys 110 115 8 6 35 25 2 4 155 150 Tekninen 41 46 1 2 6 9 7 7 55 64 YHTEENSÄ 401 401 54 54 63 67 21 27 539 549 Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstöraportti.

16 1.6. Ympäristötekijät Ympäristöriskit kunnan toiminnassa Ilomantsin kunnan toimintoihin liittyvät ympäristöriskit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään; fyysiset riskit ja resurssiriskit. Suoranaiset fyysiset riskit toiminnoissa liittyvät pääosin vesihuoltolaitoksen toimiin ja siellä eritoten vanhenevan infrastruktuurin mukanaan tuomiin riskeihin. Jätevedenpuhdistamo itsessään on edelleen siinä määrin huolella seurattu ja monin tavoin riskikartoitettu kohde, että se ei kuitenkaan muodosta ympäristön kannalta mainittavaa riskiä. Vesihuoltolaitos on edelleen saneerannut linjojaan, miltä osin riskit sillä osa-alueella ovat pienenemään päin. 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Hallintosäännön kohdan 13 mukaan kunnanhallitus vastaa riskien hallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta, päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta sekä kunnalle annettavien vakuuksien hyväksymisestä. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lauta- ja johtokunnilla on velvollisuus valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa. Johtavien viranhaltijoiden velvollisuus on toimeenpanna sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vastuualueillaan ja raportoida kirjallisesti lautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa koko kunnan tasolla kunnanhallitus, joka määrittelee tilivelvolliset viranhaltijat, joilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kunnan ylin johto (konsernijohto) vastaa edellytysten luomisesta toimivalle sisäiselle valvonnalle. Päävastuualueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen. Tulosalueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta.

17 Kunnassa on noudatettu voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa. Kunnanvaltuuston ja muiden hallintokuntien päätöksistä on tehty vähän valituksia. Valituksista tulleissa oikeuspäätöksissä vaatimukset ovat pääasiassa tulleet hylätyiksi. Tavoitteiden toteutumista on seurattu talouden seurannan yhteydessä. Hallintokunnat ovat seuranneet taloutta taloushallinnon ohjelmien avulla kuukausittain. Myös lautakunnille on annettu taloustiedot kuukausittain. Tarkempi talousarvion ja tavoitteiden seuranta on tehty elokuulla, jossa on arvioitu myös loppuvuoden toteutumaa. Valtuuston asettamat tavoitteet ovat keskeisiltä osiltaan toteutuneet. Riskien arviointi koko kunnan osalta on tehty yhdessä johtoryhmässä käyttäen apuna kuntaliiton riskienarviointilomaketta, jossa on kuvattu riskit ja arvioitu niiden vaikutus ja todennäköisyys sekä vastuuhenkilöt. Seuraavassa on arviot suurimmista riskeistä (vaikutus- ja todennäköisyyspisteet yhteensä) ja muut keskeiset johtopäätökset kohteittain: 1. Toimintaympäristö (sisäinen ja ulkoinen) ja toiminnan organisointi - Muutosten toteuttaminen palvelujen järjestämisessä oman strategian ja valtion toimenpiteiden mukaisesti on ollut viime vuonna ollut tempoilevaa ja vaikeaa. - Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 1.1.2017 alkaen Siun Sote kuntayhtymään. Vaikutukset ovat suuret koko kunnan osalta. Vuoden 2016 valmistellaan liittyminen Siun Soteen muiden kuntien ja kuntayhtymän yhteistyönä. Lisäksi valmistellaan kuntaan jäävät palveluprosessit uudelleen. - Lainsäädännön muutokset vaikuttavat suuresti kuntatoimintaan mm. kuntalaki, maakuntaitsehallintolaki, sairaanhoitolaki. - Hallintosääntö päivitetään vuoden 2016 aikana. Tähän liittyy myös organisaatiomuutoksen valmistelu. - Tehtävien häiriöttömään toimintaan eri toimialoilla odottamattomien tapahtumien vaikutuksesta on pyritty päivittämällä kunnan valmiussuunnitelmat ja osallistumalla järjestettyihin harjoituksiin sekä yhteistyökokouksiin. - Omistajaohjausta, erityisesti sote-omistajaohjausta tehostetaan tänä vuonna. - Pääasiassa säännöt, ohjeet, vastuut ja tehtävät sekä konsernivalvonta ovat kunnassa kunnossa ja ajan tasalla. Henkilöstöopas päivitetään vuoden 2016 aikana. 2. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät - Strategian päivittäminen ja uudistaminen aloitetaan tänä vuonna. - Strategian tavoitteita ja päämääriä seurataan osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöksen yhteydessä ja kustannusseurantaa kuukausittain. - Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit ovat tunnistettavissa, mutta osaan niistä kunta ei voi itse vaikuttaa. Kunnassa pyritään parempaan ennakoitiin ja seurannan tehostamiseen. Talousarviomuutokset pitää ennakoida jo osavuosikatsauksen yhteydessä. - Talouteen liittyvät asiat johtamisessa kuin myös toteuttamisessa on viime vuosina parantunut huomattavasti ohjeistuksen ja uusien ohjelmien hyödyntämisen kautta. 3. Päätöksenteko - Päätöksentekoprosessi ja delegointi sekä otto-oikeusasiat ovat kunnossa. Vaikutusten arviointia otetaan kunnassa käyttöön määrätietoisesti vähitellen. Toimenpiteenä on koulutus ja harjaantuminen.

18 - Kunnan luottamushenkilöt käyttävät sähköistä kokoushallintaa ja heillä on käytössään ajanmukaiset ipadit. Laajakaistayhteydet parantavat kunnan alueella tietoliikenneyhteyksiä merkittävästi. 4. Henkilöstö - Sote-palveluiden siirtyminen kuntayhtymään vaikuttaa merkittävästi kunnan henkilöstöön niin nykyisissä sote-palveluissa kuin kunnan tuki- ym. palveluissa. Selvitystyö tehdään vuoden 2016 aikana. - Kaikille työntekijöille ei kunnassa ole varahenkilöä. Varahenkilöjärjestelmää kehitetään tulevana vuonna. Yhteisten tietojärjestelmien käytön kautta varahenkilöitä voimme saada tarvittaessa Pohjois-Karjalan muista kunnista. - Henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat muutamaa tehtävää lukuun ottamatta ohjeiden ja strategioiden mukaisella tasolla. - Henkilöstön työhyvinvoinnista, turvallisuudesta, perehdyttämisestä sekä työterveyshuollosta huolehditaan voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti. - Työterveyshuollon järjestäjä (Siun Sote vai joku muu) selvitetään kuluvan vuoden aikana. 5. Tietojärjestelmät - Tietoturva-asiakirjat on päivitetty ja jalkauttaminen työntekijöille on osastoilla aloitettu. - Kunnan tietojärjestelmät, laitteet ja muut ict-palvelut hankitaan ostopalveluna yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien kanssa omalta yhtiöltä (Pohjois-Karjalan Tietotekniikka Oy:ltä). Yhtiö vastaa tietojärjestelmien ajantasaisuudesta. Tietoturvallisuus ja käyttöoikeuksien ylläpito on ao. osastolla. Ohjeistus ja lomakkeet ovat kunnossa. Tietotekniset laitteet tilataan myös em. yhtiön kautta. Tietohallinnossa on jatkettu yhteisten ohjelmien käyttöönottoa ja yhtäaikaista päivittämistä, sekä yhtäläistetty toimintatapoja ja käytäntöjä. 6. Talous - Kunnan talous on strategisen tavoitteen mukaisesti tasapainossa. - Lainamäärä on kasvanut erityisesti konsernitasolla ja kasvaa edelleen suurten investointien takia. Rahoituksessa riskinä ovat valtion toimenpiteet. - Taloudelliset vastuut ovat selvät. Hallintokunnat vastaavat omista palvelutuotannostaan ja hankinnoistaan. Valtionosuudet (ns. lisärahoitukset) haetaan kunnassa asianmukaisesti. - Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ovat kunnossa. Sijaisjärjestelyissä on vielä kehitettävää. Prosessien toimivuutta uudessa palvelurakenteessa 2017 alkaen selvitetään ja tarvittavat muutokset suunnitellaan vuoden 2016 aikana. - Kassojen osalta sekä palkkakirjanpidossa tehdään pistokokeita ja tarkistuksia. 7. Hankinnat - Kunnan hankintastrategiaa on valmisteltu ja päätökset asiasta tehdään vuonna 2016 uuden hankintalain tultua voimaan. - Joensuun hankintatoimi kilpailuttaa kunnan tavara- ja palveluhankinnat hallintokunnan hyväksymiä vaatimuksia ja valintakriteereitä käyttäen. - Pienhankinnat kilpailutetaan omana työnä sähköisesti. Koulutusta on annettu kunnan toimijoille kuin myös paikallisille yrittäjille. - Kunnan hankintaohjeet päivitetään vastaamaan uutta hankintalakia ja -strategiaa.

19 8. Sopimukset ja projektit - Hankintatoimi tekee hankintasopimukset voimassa olevien säännösten ja kilpailutusasiakirjojen mukaisesti keskitetysti. Optioiden käytöstä tehdään eri päätökset. - Kunnalla on käytössä Dynastyn sopimushallinta. Kaikki sopimukset eivät ole järjestelmässä. Kunnan eri hallintokuntien sopimusten sisällöissä ja säilyttämisessä on edelleen kehitettävää. - Kunnanhallitus on antanut täytäntöönpano-ohjeiden mukana myös omat projektiohjeet. Projektien toimintaa seurataan talousarvion seurannan yhteydessä. 9. Omaisuus - Omaisuuden hoidon osalta kunnanhallitus on määritellyt turvatasot. Kunta on kilpailuttanut koko kuntakonsernin vakuutukset. - Kiinteistöjen kuntoarviot tehdään aina ennen kunnossapitokorjauksia. - Kulunvalvonta niissä kiinteistöissä, joissa siihen on tarve, on kunnossa. - Investointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja se pyritään pitämään ajan tasalla. - Omaisuuden valvonta/ inventoinnit tarkastellaan normaalisti vuosittain.

20 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tuloslaskelma (Ulkoinen) 2015 2014 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT 2 823 244,83 2 729 829,62 682 432,90 1 602 815,81 7 838 323,16 2 712 657,19 2 822 538,30 928 859,70 1 613 306,27 8 077 361,46 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 266 971,90 231 205,07 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT -16 736 917,57-16 585 217,60 ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT -4 660 496,82-875 075,03-19 283 550,01-2 781 869,43-2 029 154,41-702 483,16-47 069 546,43-4 769 618,53-859 848,38-19 304 391,87-2 781 117,88-1 789 729,42-536 549,03-46 626 472,71 TOIMINTAKATE -38 964 251,37-38 317 906,18 VEROTULOT 18 490 801,01 18 082 464,34 VALTIONOSUUDET 21 930 667,00 22 327 824,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT 9 534,59 436 881,76-152 247,46-6 087,76 288 081,13 13 134,55 473 713,10-136 426,19-20 433,50 329 987,96 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS TILIKAUDEN 1 745 297,77 2 422 370,12-1 769 995,86-1 954 501,38-24 698,09 467 868,74 48 906,03 48 906,04 24 207,94 516 774,78 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,7 17,4 Vuosikate/Poistot, % 99 124 Vuosikate euroa/asukas 327 440 Asukasmäärä 5 337 5 504

21 3.2. Rahoituslaskelma 31.12.2015 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 745 297,77 2 422 370,12 Tulorahoituksen korjauserät -31 448,36-18 426,21 1 713 849,41 2 403 943,91 Investointien rahavirta Investointimenot -5 282 199,48-2 858 149,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin 620 347,00 420 268,79 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 90 536,65 52 000,00 Investointien rahavirta -4 571 315,83-2 385 880,55 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 857 466,42 18 063,36 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4 150,00 Antolainasaamisten vähennykset 30 000,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 884 748,00 3 100 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 567 722,75-1 257 294,76 Lainakannan muutokset yhteensä -682 974,75 1 842 705,24-652 974,75 1 838 555,24 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -25 258,31-1 005,00 Vaihto-omaisuuden muutos 38 856,52 11 548,58 Saamisten muutos 801 566,89-59 849,25 Korottomien velkojen muutos 445 249,19-87 231,58 1 260 414,29-136 537,25 Rahoituksen rahavirta 607 439,54 1 702 017,99 Rahavarojen muutos -2 250 026,88 1 720 081,35 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 854 425,38 4 104 452,26 Rahavarat 1.1. 4 104 452,26 2 384 370,91 Rahavarojen muutos 2 250 026,88 1 720 081,35 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -6 034 850-2 096 802 Investnointien tulorahoitus, % 37,44 99 Lainanhoitokate 1,1 1,84 Kassan riittävyys pv 11,96 28 Asukasluku 5337 5504

22 3.3. Tase VASTAAVAA 2015 2014 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄAIKAISET MENOT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO ENNAKKOMAKS JA KESKENER HANKIN SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET MUUT LAINASAAMISET MUUT SAAMISET 612 986,92 612 986,92 26 188 407,43 3 545 501,67 12 851 811,59 3 440 827,40 645 606,03 5 704 660,74 9 240 523,74 8 086 465,31 1 017 000,00 137 058,43 498 653,77 498 653,77 23 446 947,03 3 548 892,54 13 105 797,88 3 900 755,25 724 520,47 2 166 980,89 9 263 548,96 8 109 490,53 1 017 000,00 137 058,43 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 36 041 918,09 33 209 149,76 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VALTION TOIMEKSIANNOT 16 702,53 24 078,40 MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 151 684,18 153 973,15 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 168 386,71 178 051,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET ENNAKKOMAKSUT SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET LAINASAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET LAINASAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET RAHAT JA PANKKISAAMISET 82 240,35 75 928,68 6 311,67 2 115 920,36 637 553,86 637 553,86 1 478 366,50 796 857,81 41 574,40 309 734,17 330 200,12 45 983,06 45 983,06 1 808 442,32 121 096,87 86 597,14 34 499,73 2 947 487,25 667 553,86 667 553,86 2 279 933,39 791 475,28 125 341,40 352 153,60 1 010 963,11 42 956,48 42 956,48 4 061 495,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 4 052 586,09 7 173 036,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ 40 262 890,89 40 560 237,69

23 VASTATTAVAA 2015 2014 OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA 19 617 331,60 19 617 331,60 EDELL TILIKAUS YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 343 858,58 4 827 083,80 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 24 207,94 516 774,78 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 24 985 398,12 24 961 190,18 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS POISTOERO 515 431,32 564 337,35 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS YHTEENSÄ 515 431,32 564 337,35 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT 38 338,68 70 972,86 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 151 684,18 153 973,15 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ 190 022,86 224 946,01 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN 6 838 627,06 7 386 362,51 LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSL 4 749 207,64 4 947 114,70 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 1 810 513,03 2 166 843,92 MUUT VELAT 278 906,39 272 403,89 LYHYTAIKAINEN 7 733 411,53 7 423 401,64 LAINAT RAH.-JA VAKUUT.LAITOKS. 1 082 655,06 1 211 841,06 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 356 330,89 355 881,69 SAADUT ENNAKOT 21 660,54 22 449,49 LYHYTAIKAISET OSTOVELAT 2 516 180,81 2 073 683,57 MUUT VELAT 448 263,37 433 314,82 SIIRTOVELAT 3 308 320,86 3 326 231,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 14 572 038,59 14 809 764,15 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 40 262 890,89 40 560 237,69 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 63,4 63,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,2 30,5 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 5 368 5 344 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 1 006 971 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 7 999 8 682 Lainakanta 31.12., euroa/asukas 1 499 1 577 Lainasaamiset, 1000 euroa 1 017 1 017 Asukasmäärä 5 337 5 504

24 3.4. Tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut 2015 2014 Toimintatuotot/Toimintakulut % 16,7 17,4 Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista veronmaksaja rahoittaa verotuloina ja valtionosuuksina. Vuosikate/poistot % 99 124 Kun tunnusluvun arvo on 100 %, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate /asukas 327 440 Tunnuslukua käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä 5337 5504 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 2015 2014-2,1 milj. -4,5 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate, joka esitetään suhdelukuna, vertaa vuosikatteen riittävyyttä vieraan pääoman velvoitteiden hoitamiseen. Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä vain yhdestä, vieraan pääoman, näkökulmasta. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. 37 99 1,10 1,84 Kassan riittävyys pv 12 28 Tunnusluku kuvaa maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

25 Taseen tunnusluvut 2015 2014 Omavaraisuusaste % 63 63 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona pidetään ka 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,2 30,5 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/ alijäämä, 1000 5368 5344 Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/ alijäämä /asukas Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. 1006 971 Lainakanta 31.12. (tuhatta euroa) 7999 8682 Lainat /asukas 1499 1577 Lainasaamiset, 1000 Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1017 1017

26 3.5. Kokonaistuotot ja menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 838 323,16 Toimintakulut 47 069 546,43 Verotulot 18 490 801,01 - Valmistus omaan käyttöön -266 971,90 Valtionosuudet 21 930 667,00 Korkokulut 152 247,46 Korkotuotot 9 534,59 Muut rahoituskulut 6 087,76 Muut rahoitustuotot 436 881,76 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) hyödykkeiden luovutusvoitot -46 330,56 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -14 882,20 Rahoitusosuudet investointimenoihin 620 347,00 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 90 536,65 Investointimenot 5 282 199,48 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 884 748,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 567 722,75 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistuotot yhteensä 50 255 508,61 Kokonaismenot yhteensä 53 795 949,78

27 4. Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernirakenne Ilomantsin kunnalla on välitön määräysvalta seuraavissa yhtiöissä: As. Oy Ilomantsin Leppärinne As. Oy Naarvantalo Ilomantsin Lämpö Oy Ilonet Oy Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot Kiinteistö Oy Taistelijan Talo Kiinteistö Oy Ilomantsin Liikekeskus. Ilomantsin kunta on jäsenenä seuraavissa kuntayhtymissä: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan Liitto Kuntalain 68a :n nojalla kuntakonsernista on tilinpäätöksessä laadittava konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen määräysvallassa olevat yhtiöt, säätiöt tms. yhteisöt. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdisteltävä ne kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Kunta on jäsenenä kolmessa (3) kuntayhtymässä (Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan liitto). Kunnalla on kahdeksan (8) tytäryhtiötä. Näistä kunnan 100-prosenttisesti omistama on kaksi yhtiötä, Ilonet Oy ja Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot. Enemmistöosakkaana kunta on kuudessa (6) osakeyhtiössä. Kunnalla on merkittävä omistus myös viidessä (5) osakeyhtiössä (=osakkuusyhteisö), joissa omistusosuus on vähintään 20 % mutta enintään 50 %. Viidessä (5) osakkuusyhteisössä on yhdistelty pääomamuutos sekä tilikauden tulos konsernitaseeseen. Pohjois-Karjalan kuntoutussäätiö ja Ilomantsin Museosäätiö eivät merkittävyydestään huolimatta kuulu kuntakonserniin, koska ne eivät ole kunnan määräysvallassa. 4.2. Konsernin toiminnan ohjaus Kunta saa kuntayhtymien valtuustoihin asukaslukuaan vastaavan paikkamäärän, hallituspaikat käytännössä jyvittivät poliittisin ja kuntakoon mukaisilla periaatteilla.

Kuntayhtymien toiminnan ohjaus toteutuu paitsi hallintoelinten kautta, myös osallistumalla kokouksiin. Tällaisia ovat mm. sopimusohjausneuvottelut sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ja kuntajohtajakokoukset maakuntaliitossa. Tytäryhtiöiden konserniohjaus toteutuu kunnanhallituksessa. Keskeisten yhtiöiden ja säätiöiden hallituksissa ovat kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet toimitusjohtajina ja asiamiehinä. Kunnan johtoryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin myös konsernijohtoryhmänä. 28 4.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat sekä konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (omistusosuus 3,5 %) Kuntayhtymän koulutustehtävä käsittää lähes kaikki ammatillisen koulutuksen koulutusalat. Oppilaitosverkosto on maakunnallisesti kattava. Kuntayhtymän taloudellinen kehitys jatkui edelleen hyvänä. Kuntayhtymän vuoden 2015 tulos on ylijäämäinen 2.161.268,79. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (omistusosuus 3,39 %) Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos. Kuntayhtymän konsernin tulos vuodelta 2015 on ylijäämäinen 3.029.897,60. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (omistusosuus 4,29 %) Kuntayhtymällä on maakunnan aluesuunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontatehtävä. Kuntayhtymän kautta suunnataan EU-rakennerahasto- ja valtionrahoitusta maakunnan hankkeisiin. Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä on 122.041,04. Tytäryhtiöiden vuokra-asunnot KOY Pogostan Vuokratalot (kuntaomistus 100 %) Yhtiöön kuuluu kahdeksan kerrostaloa ja kaksikymmentäkaksi eri rivitalorakennusta. Asuinhuoneistoja yhtiössä on 213 kappaletta. Vuoden aikana yhtiön rakennuksissa on suoritettu normaalit kunnossapitotoimenpiteet, käsittäen huoneistojen maalaus- ja korjaustöitä, sekä sähkölaitteiden ja vesikalusteiden korjauksia ja uusimista sekä pihateiden, pihojen ja parkkipaikkojen korjauksia. Osaan yhtiön rakennuksista rakennettiin valokuitutekniikalla toimiva sisäverkko. Huhuksentie 46 kohteeseen saatiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta purkulupa sekä purkuavustusta. Purkuakordihakemus on vielä Valtiokonttorin kä-

sittelyssä. Kolmesta kerrostalokohteesta on tehty kuntoarviot. Palstatie 4-6 kohteiden maalämpösuunnittelu on tehty ja urakka toteutetaan vuoden 2016 aikana. Yhtiön asuntojen käyttöaste on edelleen erittäin huono (87,6 %). Yhtiö jatkaa tulevien vuosien aikana kunnan konserniohjauksen mukaisia tervehdyttämistoimenpiteitä. Tärkein tavoite on käyttöasteen nostaminen yli 95 %:iin. Vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmasta tulee edelleen keskustella yhtiön ja kunnan kesken. Asuntokantaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä 183.520. Asunto Oy Naarvantalo (kuntaomistus 54,72 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Yhtiössä tehtiin ainoastaan huoltokorjauksia. Kiireellisimpinä tehtävinä tulevina vuosina ovat sade- ja pintavesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä 1151. Asunto Oy Ilomantsin Leppärinne (kuntaomistus 70,5 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Yhtiössä laadittiin selvitys rakennusten ja aluerakenteiden kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajaksi. 29 Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiinteistö Oy Pogostan Tilikauden tulos > 0 Kyllä Vuokratalot Voitto 82718,80 Tyhjien asuntojen määrä < 6 % Ei (11 %) As. Oy Ilomantsin Leppärinne Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 1766,36 As. Oy Naarvantalo Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 5,56

30 Muut tytäryhtiöt Ilonet Oy (kuntaomistus 100 %) Vuoden 2015 alussa liittymiä oli käytössä 251 ja rakennettavasta verkosta kaapelin maahan sijoittamisen osalta noin 70 % rakennettu. Työt ovat vuoden mittaan edistyneet suunnitellun mukaisesti, valokuidun maahan sijoittamisen jälkitöitä lukuun ottamatta kaivutyöt on tehty tilattujen liittymien osalta. Liittymiä oli vuoden vaihteessa käytössä 887 ja asentamatta noin 350. Liittymäsopimuksia on kaikkiaan1813 kpl, joista aktiivisia 1240 kpl. Runkokaapelointia on tehty vuosien 2013-2015 aikana (140+350+363)km = 853 km ja tilaajakaapelointia (60+160+167) km = 387 km eli yhteensä 1240 km. Yhtiön liikevaihto oli kertomusvuonna 660.775,98. Vuonna 2014 se oli 339.155, 96. Tuloslaskelma sisältää vielä merkittävän määrän rakennusaikaisia tuloja ja menoja, silti se antaa jo oikeansuuntaisen käsityksen tulvien vuosien tuloksista. Tulos on + 19 832,63. Tulokseen sisältyy poistoja 15 436. Vierasta pääomaa on 5 455 074,58, josta pitkäaikaisen lainan määrä on 4 080 000. Taseessa on varallisuutta 6 459 160,63, josta rakennusten ja rakennelmien osuus 5 141 446,90. Kriittinen kannattavuuden raja on saavutettu, koska tuloja saadaan myös kuituparien vuokraamisesta. Liittymämyynnin potentiaalia on runsaasti nimenomaan rivi- ja kerrostaloissa. Tilatut päätelaiteasennukset valmistuvat laaditussa aikataulussa vuoden 2016 kesäkuun loppuun mennessä. Kyläverkkojen rakentamiseen haettiin erikseen EU-rahastojen ja maaseuturahaston tukea, mutta lopullista päätöstä asiasta ei ole vielä tullut. Ilonet Oy:n velkamääräksi rakentamisen jälkeen jäänee noin 3 500 000. Lainanhoitokustannuksiin on vuosittain varattava noin 250.000. Lisäksi on huomioitava osaan lainasta kohdistuva kunnalle maksettava 3,8 % takausmaksu, joka oli vuonna 2015 runsaat 100.000.

31 Kuitukaapelien suojaksi asennettiin muoviputket Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 19832,63 Ilomantsin Lämpö Oy (kuntaomistus 94,17 %) Kuluneen toimintavuoden aikana yhtiö ei harjoittanut liiketoimintaa. Kaukolämpöverkosto, kaukolämpölaitteistot ja lämpökeskukset ovat vuokrattuina Vapo Oy:lle. Vapo Oy:n kanssa tehty vuokrasopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Vapo Oy ja liomantsin Lämpo Oy tekivät 6.5.2003 tehtyyn kaukolämpöverkoston, kaukolämpölaitteistojen ja lämpökeskusten vuokraamista koskevaan sopimukseen kaukolämmön hinnan määräytymisperusteita koskevan muutoksen, joka teki mahdolliseksi Vapon omistaman, pellettitehtaasta ja voimalaitoksesta koostuvan tehdasintegraatin käynnistymisen uudelleen. Sopimuksen muutos korotti Ilomantsin kaukolämmön kokonaishintaa mutta se jäi keskimääräisen kaukolämmönhinnan alapuolelle. Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 78120,42 KOY Taistelijan Talo (kuntaomistus 77,83 %) Hattuvaaran Elämys Oy on ollut mukana vuonna 2013 alkaneessa Karelia Enpi hankkeessa 10.3.2014 saakka. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Ilomantsin Museo-säätiö 11.3-1.12.2014. Hankkeessa tuotettiin ja uudistettiin näyttelyitä, sotahistoriallisia muistomerkkejä ja virtuaalisija mobiilipalveluita. Lisäksi hankittiin em. virtuaalisten palveluiden tueksi koneita ja laitteita.

32 Elokuun alussa vietettiin Ilomantsin taistelujen päättymisen 70-vuotisjuhlaa Ilomantsissa, johon liittyen Taistelijan Talolla järjestettiin opastettu tutustumismatka. Taistelijan Talolla on tehty vuosittaisia korjaus- ja huoltotöitä. Pohjois-Karjalan Säätiön myöntämällä avustuksella siistittiin piha-aluetta, siirrettiin korsun panssarieste ja hankittiin kiinteistöön turvavalvontalaitteistoa. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä 11.776,72. KOY Ilomantsin Virastotalo (kuntaomistus 71,32 %) Konserniin kuuluva Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo on perustettu omistamaan ja ylläpitämään kunnan, valtion ja kansaneläkelaitoksen yhteistä virastokeskusta. Yhtiöön kuuluu 3-kerroksinen virastotalo (A- ja B-rakennukset), erillinen kirjastotalo sekä vanhempi liike-/asuinrakennus. Vuoden aikana on yhtiössä tehty normaalit kunnossapitotoimenpiteet. Yhtiö toteutti ilmanvaihtojärjestelmien uusimisen kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi. Kunnossapitosuunnitelman mukaan yhtiön rakennusten erilaiset korjaukset tulevat lähivuosina ajankohtaisiksi, jolloin hoito- ja korjausvastikkeiden nousuun on varauduttava. Yhtiön toiminta tulee jatkumaan vakaana. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja 37.623. KOY Ilomantsin Liikekeskus (kuntaomistus 90,4 %) Sähkönkulutus on palannut normaalille tasolle tehtyjen säästötoimenpiteiden tuloksena. Vuoden aikana tehtiin kunnossapitokorjauksia. Eniten kustannuksia kertyi jäähdytyslaitteen korjauksesta. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja yhtiöllä ei ole lähimmän viiden vuoden aikana tiedossa erillisrahoitteisia korjaustoimenpiteitä tai muita hankkeita. Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiint. Oy Taistelijan talo Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 13965,54 Kiint. Oy Ilomantsin Liikekeskus Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 2507,46 Kiint. Oy Ilomantsin Virastotalo Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 1,20

33 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on antanut joulukuussa 2014 konserniohjeen, jonka mukaan Ilomantsin kunnan tytäryhtiöitä tulee johtaa tuloksellisesti ja kilpailukykyisesti ja yhtiöiden riskien hallinta tulee olla kunnossa. Ohje koskee myös Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiötä. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden riskit toteutuvat, jos asuntoja ja vuokrattavia tiloja ei saada vuokratuksi. Konserniohjauksen mukaan tyhjien tilojen markkinointia tulee tehostaa ja suunnitella ajoissa muita mahdollisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on noudattanut konserniohjausta ja tehnyt suunnitelmia vuokrattavien asuntojen määrän vähentämiseksi. Yhtiö teki vuodelta 2015 voitollinen tilinpäätöksen, + 82.218,80. Yhtiön asuntojen käyttöaste on edelleen erittäin huono (87,6 %). Yhtiö jatkaa tulevien vuosien aikana kunnan konserniohjauksen mukaisia tervehdyttämistoimenpiteitä. Tärkein tavoite on käyttöasteen nostaminen yli 95 %:iin. Vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmasta tulee edelleen keskustella yhtiön ja kunnan kesken. Asuntokantaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on päässyt talouden hoidossa kehitysuralle, joka vähentää kunnan riskiä. Kunnan muut tytär- ja osakkuusyhtiöt eivät muodosta merkittävää riskiä kunnan kannalta. Tiedot perustuvat edellä sanottujen yhtiöiden tilinpäätöksiin ja yhtiön edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Kunnan panostusta tarvitaan jatkossakin Taistelijan Talo Oy:ssä ja Kalevanpirtti Oy:ssä, samalla tapaa kuin muissakin museaalisissa kohteissa, esimerkiksi Möhkön ruukkimuseolla. Näiden kohteiden arvo näkyy kulttuurimatkailun edistäjänä ja kunnan elinvoimana, ja siten kunnan osallistuminen ylläpitoon on perusteltua. Ko. kohteisiin on saatu myös avustuksia, joista esimerkkeinä Parppeinvaaralla olevien aittojen kunnostus ja siirto sekä Möhkön museokanavan kunnostaminen. Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiöllä tilikauden tulos on verojen jälkeen +22 775,26. Tilikauden ylijäämäksi tavoiteltiin talousarviossa 18.807,00.. Merkittävimmät korjaukset säätiön omistaman rakennuksen osassa olivat hissin rakentaminen, huoneistojen wc-tilojen korjaukset. Vuoden aikana tehtiin vaihtoehtoisia suunnitelmia vuokralaisen tilatarpeen tyydyttämiseksi ja sprinklauksen järjestämiseksi. Ilomantsin kunta lisäsi säädepääomaa 150.000 eurolla.

34 Säätiö huolehtii kiinteistöomaisuudesta ja merkittävästä vieraasta pääomasta, josta pitkäaikaisen osuus 846 339,23. Pitkäaikainen vieraspääoma on vähentynyt noin 40.000. Vuosien 2016 ja 2017 aikana rakennukseen on tehtävä huoneisiin sammutusjärjestelmä ja käytön muuttuessa tilamuutostöitä. Tilamuutostöistä on tehty jo päätökset. Ilomantsin kunta on valtuuston päätöksellä lisäämässä säädepääomaa 400.000 eurolla vuonna 2016 ja 300.000 vuonna 2017, mikä riittää em. korjauksiin/rakentamiseen. Toimitilariskiä on viimeisten vuosien aikana saatu korjausten myötä poistettua. Samassa rakennuksessa kunnan omistuksessa oleva uimahalli on viisi vuotta sitten peruskorjattu. Säätiön taloudellinen riski on tulosparannusten ja velan pienentymisen myötä vähentynyt. Kunnanhallitus on kiinnittänyt konserniriskeihin ja konserniohjaukseen viimeisten vuosien aikana erityistä huomiota. Kunnanjohtaja on kunnanhallituksen kokouksissa selostanut konsernien tilannetta vuoden aikana useaan kertaan ja tilintarkastajien kanssa on tarkasteltu kaikkien merkittävien yhtiöiden/säätiöiden toimintaa ja taloutta. Kuntalain 410/2015 115 mukaan toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntalain 116 :n mukaan kunnan tytäryhteisön ja kuntayhtymän on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. Uuden kuntalain mukaisia konsernin tietoja ja arvioita on esitetty kohdan 4.4. lisäksi kunnanjohtajan katsauksessa sivulla 1.

35 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 4.5.1. Konsernituloslaskelma 2015 2014 TOIMINTATUOTOT 18 950 967,28 18 986 436,34 OSUUS OSAKKUUSYHTIÖN VOITOSTA -1 466,17 10 504,38 TOIMINTAKULUT -58 610 771,25-57 829 065,74 TOIMINTAKATE -39 661 270,14-38 832 125,02 VEROTULOT 18 490 801,01 18 082 464,34 VALTIONOSUUDET 24 042 046,27 24 441 200,76 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 18 211,68-13 150,07 KORKOTUOTOT 23 578,73 30 610,19 MUUT RAHOITUSTUOTOT 358 450,11 339 067,14 KORKOKULUT -278 283,39-353 117,49 MUUT RAHOITUSKULUT -85 533,76-29 709,91 VUOSIKATE 2 889 788,82 3 678 390,01 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 743 613,58-3 120 662,89 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 743 118,65-3 120 662,89 ARVONALENTUMISET -494,94 SATUNNAISET ERÄT 136 045,35 TILIKAUDEN TULOS 146 175,24 693 772,46 TILINPÄÄTÖSSIIRROT -5 343,29-118 828,32 TILIKAUDEN VEROT -26,32 LASKENNALLISET VEROT 1 752,21 VÄHEMMISTÖOSUUDET 36 894,00 35 887,42 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 179 451,84 610 831,57 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 32,3 32,8 Vuosikate/Poistot, % 105 118 Vuosikate euroa/asukas 541 668 Asukasmäärä 5337 5 504

36 4.5.2. Konsernin rahoituslaskelma 2015 2014 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 2 889 788,82 3 678 390,01 SATUNNAISET ERÄT 136 045,35 TILIKAUDEN VEROT -26,32 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 9 543,38 14 211,28 2 899 305,88 3 828 646,64 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -7 850 659,75-5 431 379,95 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 620 815,24 442 399,55 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT 91 181,65 34 200,16-7 138 662,85-4 954 780,24 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -4 239 356,98-1 126 133,60 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS 1 879,54 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 29 034,70 29 034,70 1 879,54 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIK. LAINOJEN LISÄYS 2 749 749,06 3 942 354,99 PITKÄAIK. LAINOJEN VÄHENNYS -1 895 600,33-1 468 377,51 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 1 121 220,28-4 713,94 1 975 369,01 2 469 263,54 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 144 436,90 506 444,72 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU -19 465,90 14 882,77 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 37 909,15-11 712,53 SAAMISTEN MUUTOS 878 308,75-32 980,70 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 316 427,88-313 691,92 1 213 179,89-343 502,38 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 3 362 020,50 2 634 085,42 RAHAVAROJEN MUUTOS -877 336,48 1 507 951,82 RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT 31. 12. 6 448 298,96 7 325 635,44 RAHAVARAT 1.1. 7 325 635,44 5 817 683,59-877 336,48 1 507 951,82 KONSERNI RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta 9 538 473-6 663 985 Investnointien tulorahoitus, % 40,5 74,2 Lainanhoitokate 1,65 2,98 Kassan riittävyys pv 31 41

37 4.5.3. Konsernitase VASTAAVAA 2015 2 014 VASTATTAVAA 2015 2 014 A. PYSYVÄT VASTAAVAT 44 017 313,59 40 083 431,10 OMA PÄÄOMA 22 592 263,48 22 625 696,71 1. Aineettomat hyödykkeet 747 106,14 627 482,07 Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman 19 617 331,60 19 617 331,60 Aineettomat oikeudet 95 430,09 90 926,10 pääoman lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot 651 211,08 536 555,97 Liittymismaksurahasto Ennakkomaksut 464,97 Arvonkorotusrahasto 224 377,94 714 302,90 Vapaaehtoisesta varauksesta ja Konserniliikearvo poistoerosta siirretty osuus 2. Aineelliset hyödykkeet 41 716 697,52 37 877 309,02 Muut omat rahastot 1 187 407,19 1 076 851,73 Maa- ja vesialueet 4 116 213,94 4 115 610,03 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 383 694,92 606 378,91 Rakennukset 26 232 445,07 19 244 936,11 Tilikauden yli-/alijäämä 179 451,83 610 831,57 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 461 922,72 9 117 887,31 VÄHEMMISTÖOSUUDET 610 229,06 606 963,94 Koneet ja kalusto 884 837,40 1 062 377,00 Muut aineelliset hyödykkeet 6 700,08 6 400,08 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 014 578,31 4 330 098,49 Poistoero 3. Sijoitukset 1 553 509,93 1 578 640,01 Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteistöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET 231 955,22 192 690,10 Osakkeet ja osuudet 1 415 598,61 1 440 728,69 Eläkevaraukset 10 237,87 12 217,56 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset 221 717,35 180 472,54 Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 272 732,81 322 458,05 Muut saamiset 137 911,32 137 911,32 Valtion toimeksiannot 94 740,29 141 698,53 B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 226 990,40 257 249,75 Lahjoitusrahastojen pääomat 24 115,13 24 593,17 Valtion toimeksiannot 73 104,00 101 074,43 Muut toimeksiantojen pääomat 153 877,39 156 166,35 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9,01 9,01 VIERAS PÄÄOMA 30 345 229,10 28 223 566,82 Muut toimeksiantojen varat 153 877,39 156 166,31 1. Pitkäaikainen 18 229 646,41 17 270 156,13 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 808 105,68 11 630 694,78 Joukkovelkakirjalainat 1. Vaihto- omaisuus 227 937,00 265 846,16 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta15 499 091,18 13 878 015,55 Aineet ja tarvikkeet 221 625,33 231 346,43 Lainat julkisyhteisöiltä 1 824 619,56 2 492 707,41 Keskeneräiset tuotteet Lainat muilta luotonantajilta Valmiit tuotteet/tavarat Saadut ennakot Muu vaihto-omaisuus Ostovelat Ennakkomaksut 6 311,67 34 499,73 Muut velat 905 935,67 899 433,17 2. Saamiset 3 131 869,73 4 039 213,18 Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset 272 838,30 300 841,70 2. Lyhytaikainen 12 115 582,69 10 953 410,69 Myyntisaamiset 36,68 54,79 Joukkovelkakirjalainat Lainasaamiset 271 752,21 300 786,91 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 889 325,18 1 844 557,23 Muut saamiset 884,69 Lainat julkisyhteisöiltä 357 330,25 380 373,93 Siirtosaamiset 164,72 Lainat muilta luotonantajilta 656,96 Lyhytaikaiset saamiset 2 859 031,43 3 738 371,48 Saadut ennakot 95 303,66 71 013,30 Myyntisaamiset 1 848 215,93 1 756 579,94 Ostovelat 3 115 440,47 2 748 885,53 Lainasaamiset 41 683,71 125 484,37 Muut velat 656 086,97 628 098,05 Muut saamiset 475 499,71 671 977,77 Siirtovelat 4 792 315,71 4 902 450,05 Siirtosaamiset 493 632,08 1 184 329,40 Laskennallinen verovelka 209 123,49 378 032,60 3. Rahoitusomaisuusarvopaperit 1 627 061,50 765 562,56 Vastattavaa yhteensä 54 052 409,67 51 971 375,62 Osakkeet ja osuudet 45 983,06 42 956,48 Sijoitukset rahamarkkina-instrumentteihin 475 049,63 480 658,23 Taseen tunnusluvut Joukkovelkakirjalainasaamiset 189 788,09 171 658,96 Omavaraisuusaste, % 43 46 Muut arvopaperit 916 240,72 70 288,89 Suht. velkaantuneisuus, % 49 45 4. Rahat ja pankkisaamiset 4 821 237,45 6 560 072,88 Kertynyt yli-/ alijäämä, 1000 1 563 1 216 Vastaavaa yhteensä 54 052 409,67 51 971 375,62 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 293 221 Lainat /asukas 3 854 3 379 Lainakanta 31.12., 1000 20 571 18 596 Lainasaamiset 31.12., 1000 313 426 Asukasmäärä 5 337 5 504

38 4.5.4. Konsernin tunnusluvut Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut 2015 2014 Toimintatuotot/Toimintakulut % 32,3 32,8 Vuosikate/poistot % 105 118 Vuosikate /asukas 541 668 Asukasmäärä 5337 5504 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 2015 2014-9,6 milj. -6,7 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % 40,5 74,2 Lainanhoitokate 1,65 2,98 Kassan riittävyys pv 31 41 Konsernin taseen tunnusluvut 2015 2014 Omavaraisuusaste % 43 46 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 49 45 Kertynyt yli-/ alijäämä, 1000 1563-295 Kertynyt yli-/ alijäämä, /asukas 293-54 Lainat /asukas 3854 3379 Lainakanta 31.12. (tuhatta euroa) 20571 18596 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 313 426

39 5. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle tilikauden 2015 alijäämäisen 24.698,09 :n tuloksen käsittelystä seuraavaa: - lisätään keskusta miljööstä, keskuskoulun ja PAV -astuntojen peruskorjauksesta pääasiassa aiheutuva poistoeron vähennys yhteensä 48.906,03 - edellä esitetyn järjestelyn jälkeen ylijäämäksi muodostuu 24.207,94, joka jätetään yli- /alijäämätilille.

40 6. Talousarvion toteutuminen 6.1. Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite 2015-2017 Tot. Vaikuttavuus Peruspalvelujen Asiakastyytyväisyyskyselyt 80 % tyytyväisiä kyllä ja turvaaminen palvelukyky Tarvetta vastaavat palvelut Kysyntä ja ennakointi Tasapainotus taloussuun- kyllä nitelman yhteydessä Toimiva asuin- ja elinympäristö Tonttivaranto > 5 vuoden tarve kyllä Viihtyisä ja turvallinen 80 % tyytyväisiä kyllä Toimiva tie- ja viestintäliikenne, Laajakaistayhteydet kattavuus 95 % ei kylien asukkaat ja toiminta Joukkoliikenne asiointi 1 kerta/viikko kyllä Luontaisille vahvuuksille Yrityskontaktit > 180 kyllä perustuva yritystoiminta Yritysneuvonnan määrä > 90 kyllä perustetut yritykset > 9 kyllä Resurssien Tasapainoinen ja joustava Ylijäämä => 0 kyllä hallinta talous Kehittämishankkeet netto max 30 /asukas kyllä (15 ) Toiminnan tehokkuus ja Palvelujen kustannukset Hyvinvointikertomuksen ei taloudellisuus verrokkikuntien keskitaso Henkilöstöresurssien Avoimet virat/ toimet => 1 pätevä hakija kyllä varmistaminen Ennenaikaiset eläköitymiset < 1 % vakinaisista kyllä Kuntaimago Kiinnostava työnantajapätevät työntekijät > 97 % kyllä Kiinnostava kunta Positiivinen julkisuus kerta/kk kyllä Tilojen hallinta Vajaakäytössä olevat tilat < 5 % kyllä Osaaminen ja Osaaminen ja henkilöstön Sairaspoissaolot < 10 pv ei (13,55) henkilöstö työhyvinvointi Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) kyllä Kehityskeskustelut 100% 2 v:n aikana kyllä Palkitseminen ryhmissä > kaksi ryhmää ei ja yksilöinä > 10 henkilöä ei (8) Täydennyskoulutus > 1 pv kyllä (1,27) Omaehtoinen koulutus >10 työntekijää kyllä

41 Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite 2015-2017 Tot. Prosessit ja Kunnallisen demokratian Luottamushenkilöiden ja keskiarvo > 3 kyllä rakenteet toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Edunvalvonta Maakunnallisissa tehtävissä > 4 luottamushenkilöä kyllä Yhteiskuntasuhteet kontaktit > 5 tahoa kyllä Tiestön kunto ympärivuotinen kunnossapito ei Toimiva rautatieyhteys rata kunnossa raskaalle ei liikenteelle Hyvinvoinnin Työpaikat ja muuttoliike Huoltosuhde < 70 ei (78,4) edistäminen Lasten ja nuorten masentu- Kouluterveyskyselyn kokemusten vähentyminen ei neisuuskokemukset tulos alle 10 prosenttiin 8. ja 9. lk:n oppilaiden Kouluterveyskyselyn keskinkertaisten ja huonojen ei *(17,8 % terveydentilan kokemukset tulos kokemusten vähentyminen vuodelta keskinkertaiseksi tai 16 prosenttiin ikäryhmästä 2014) huonoksi Kaikilla nuorilla koulutus-, TE-toimiston tilastot < 1 ei harjoittelu- tai työpaikka Kotona asumisen tukeminen Palveluasunnoissa asuminen < 10 % yli 75 vuotiaista ei (11,2) * kunnan omissa yksiköissä * ostopalvelupaikoissa Tuetun kotona asuvien >30 % yli 75 vuotiaista ei (16,7) henkilöiden määrä (>13 % koko maa) Koulupudokkaat ja ilman Määrä < 10 % ei (18%) työtä olevat vastavalmistuneet nuoret Vikkelä -hankkeen tulosten Terveyttä esitävät tapahtumat jalkauttaminen käytäntöön * lapset ja nuoret vähintään 4 tilaisuutta kyllä kaikille ikäryhmille * työikäiset vähintään 4 tilaisuutta kyllä * seniorit vähintään 4 tilaisuutta kyllä * Kouluterveyskyselyn 2015 kyselyä ohjelmatoimittaja ei saanut toteutettua.

42 6.1.1. Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Tehtävä sisältää kunnanvaltuuston toiminnan ja vaaleista aiheutuvat menot ja tulot. Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Vuoden aikana pidetään kunnan kehittämiseen ja muutostilanteisiin tähtääviä valtuustoseminaareja. - Alkuvuodesta on pidetty kolme valtuustoseminaaria, joiden aiheita olivat Siun Sote hanke, laajakaistan rakentaminen, vuokra-asuntojen kehittämissuunnitelma, henkilöstö- ja tilasuunnitelmat. Toimenpiteet Vuonna 2015 on eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. Vuonna 2017 ei ole säännönmukaisia vaaleja. - Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuulla. Valtion ja kuntien kesken vaalikustannukset jaetaan siten, että kaikissa vaaleissa valtio huolehtii keskitetyistä materiaali- ja tietojärjestelmäkustannuksista ja kunta muista kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnille niiden äänioikeutettujen lukumäärään perustuvan korvauksen, jolla katetaan vaalien järjestämisestä kunnille aiheutuneita menoja. Kunta vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Kunnanvaltuutetut ja viranhaltijat 140-vuotisjuhlavaltuuson kokouksessa 30.11.2015

43 Tasavallan presidentti myönsi kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Hiltuselle kunnallisneuvoksen arvonimen 8.5.2015 Ilomantsin kunta 140 vuotta Kuntalaisjuhla pidettiin torilla 21.8.2015

44 Ilomantsin kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat juhlistivat 140 vuotiasta kuntaa osallistumalla Karelia Soudun kirkkovenesoutuun heinäkuulla. KUNNANVALTUUSTO Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 9 500 9 957,90 457,90 Toimintakulut -74 340-78 310,85-3 970,85 Toimintakate -64 840-68 352,95-3 512,95 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2015 Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo 31.12.2015 Käyttösuunnitelman toteutuminen Käyttösuunnitelma toteutuu lähes suunnitellusti.

45 6.1.2. Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Toiminta Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tärkeimpinä lautakunnan toimintatapoina tehtävänsä täyttämiseksi ovat katselmukset, kuntalaisten kuuleminen, viranhaltijoiden kuuleminen, toimielinten toimintojen tarkastus ja ajantasainen puuttuminen epäkohtiin. Tilivelvolliset Tarkastuslautakunta Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen Ajantasainen epäkohtiin puuttuminen Palautteen määrä Kohteiden määrä Kuulemisten määrä Muistutukset valtuustolle Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Tilintarkastajan lakisääteiset tarkastuspäivät > 30 3 8 0 >30 5 4 28,95 19,83 21 17,73 0 Kokousten määrä Työjaoston kokoontumiset Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen 13 7 >30 2 8 10 3 >30 0 16 9 7 >30 3 8 10 5 >30 5 4 Toimenpiteet 1. Kuntalaisten kuuleminen 2. Päätösten ajantasainen seuranta ja epäkohtiin puuttuminen 3. Asioiden valmistelu työjaostossa

46 4. Hallinnonalojen ja tulosyksiköiden johtajien kuuleminen 5. Katselmukset toimintayksiköissä 6. Lautakunnan jäsenten kouluttaminen Tarkastuslautakunnan itsearviointi Yhteenveto tarkastuslautakunnan itsearvioinnista: Lautakuntien itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Tarkastuslautakunnan vastausprosentti oli 100 %. Väite 2014 2015 Ero 1. Tarkastuslautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,17 3,00-0,17 2. Tarkastuslautakunnan päätösehdotukset ovat selkeitä 3,00 3,00 0,00 3. Tarkastuslautakunnan asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,00 2,71-0,29 4. Tarkastuslautakunnan kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 2,67 2,57-0,10 5. Tarkastuslautakuntaan tuodaan riittävästi ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,00 2,86-0,14 6. Tarkastuslautakunnan ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,00 2,86-0,14 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 2,50 2,43-0,07 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,00 2,43-0,57 Yhteensä 2,92 2,73-0,19

47 TARKASTUSLAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 0 512,68 512,68 Toimintakulut -48 500-41 626,18 6 873,82 Toimintakate -48 500-41 113,50 7 386,50 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2015 Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo 31.12.2015

48 6.1.3. Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille palvelutuotantoa edistäviä, ajantasaisia ja tehokkaita tukipalveluja sekä osallistuu aktiivisesti kunnan kehittämiseen. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yritys- ja elinkeinotoimi Luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuva yrittäjyys on kehittämisen painopisteenä. Yrittäjyyttä edistetään luomalla aitoja kilpailu-etuja alueen yrityksille, yhteisöille ja asukkaille sekä turvataan nykyiset työpaikat ja luodaan uusia. Talous- ja laskentapalvelut Tuottaa oikeaa ja reaaliaikaista tietoa palveluiden kustannuksista ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä antaa talouteen ja laskentaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Varautuu talouden hoidossa etupainotteisesti tuleviin haasteisiin ja riskien hallintaan. Henkilöstöasiat ja työllistäminen Huolehtii kunnan henkilöstön terveys- ja työhyvinvointipalveluista sekä tuloksekkaasta yhteistoiminnasta. Hoitaa kunnan työllistämispalveluita palvelutuotannon ja työllistettävien tarpeiden mukaisesti. Luottamushenkilöstöhallinto Luo edellytykset luottamushenkilötoimintaan, osallistuu kunnan kehittämiseen ja vastaa oikea-aikaisesta päätöksenteon valmistelusta. Ruokapalvelu Varmistaa kunnan eri laitosten päivittäisen maukkaan, monipuolisen, terveellisen ja ravitsemuksellisen energian saannin ottaen huomioon erilaisten kohderyhmien erityisvaatimukset. Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. Maaseutupalvelut Järjestää maatalousyrittäjien EU- ja kansallisten tukien haku- ja maksatusprosessit. Edistää kylätoimintaa, maaseutu- ja kausiasumista. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Ruokapalveluesimies Kirsi Väänänen

49 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Elinkeinojen kehittäminen toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä paikkakunnan yrittäjien, Josek Oy:n ja Karelia Expert Oy:n sekä muiden sidosryhmien mm. Vaara- Karjalan Leaderin, Itä-Suomen Yliopiston, Mekrijärven tutkimusaseman, Maakuntaliiton ja Ely-keskuksen kanssa. Myös Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö ja Ilomantsin museosäätiö edistävät karjalaisen kulttuurin, paikallisen kulttuurin ja sotahistoriahankkeen avulla matkailuyrittäjyyttä. Aktiivisen yritysneuvonnan avulla tavoitellaan tulevan vuoden aikana vähintään 180 yrityskontaktia ja 90 neuvontatapahtumaa eri yrittäjien kanssa. Tavoitteena on myös teollisten työpaikkojen nettolisäys. Potentiaalisimmat alat ovat kivi- ja kaivosteollisuus, metsäteollisuus sekä hoiva- ja hoitoala. Yhteistoiminnassa edellä sanottujen tahojen kanssa on suunniteltu hankkeita ja tehty hankehakemuksia ja käynnistetty kehittämistoimia. Toimintoja mietittäessä on tullut tarpeita myös käytänteiden muutoksiin, joita pohditaan talousarvion 2016 valmistelun yhteydessä. Alkuvuoden aikana valmistuivat Ilomantsin Kivituote Oy:n mustakiven hiomo ja Hermannin viinitilan viskihalli yritysten itsensä toteuttamina. Mekrijärven tutkimusaseman lakkautusuutisen seurauksena kunnanvaltuusto otti kantaa bioenergian tutkimuksen puolesta. Lisäksi kunta yhdessä maakuntaliiton kanssa järjesti useita tapaamisia yliopiston ja kansanedustajien kanssa. Kunnanhallitus perusti Mekrijärvi-työryhmän, jonka tehtävänä on miettiä uusia toimintoja tutkimusaseman kokonaisuuteen. Raportti asiasta tulee huhtikuussa 2016. 2. Sote-uudistuksen mukaiset toimenpiteet Ilomantsin kunta osallistui aktiivisesti maakunnallisen Siun sote - hankevalmisteluun. Pohjois-Karjalan kunnat yhdessä Heinäveden kunnan kanssa tekivät Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamispäätöksen marraskuussa. Ilomantsin kunta laati hankkeen paikallisten sote-yritysten toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä, mihin Maakuntaliitto myönsi avustusta 10.000. Hankkeessa on tavoitteena lähipalvelujen säilyttäminen, sote-alan työpaikkojen ja yrittäjyyden vahvistaminen Ilomantsissa. Väliraportin mukaan yritykset ovat hyvin osallistuneet työskentelyyn ja ainakin lääkäripalvelujen saatavuudessa ollaan avaamassa uusia uria tietotekniikan avulla. Asiasta on valmistelu käynnistetty Ilonet Oy:n ja perusturvatoimen kanssa. Hankehakemus on osoitettu maaseuturahastolle. 3. Hankintastrategian ja elinvoimaohjelman tekeminen sekä pienhankintaportaali Hankintastrategia laadittiin kertomusvuonna, mutta sitä ei viety käsittelyvaiheeseen, koska uusi hankintalaki oli vielä eduskunnassa hyväksymättä Elinkeinojaosto käynnisty elinvoima-/elinkeino-ohjelman tekemisen. Uusittava ohjelma toteuttaa osaltaan uuden kuntalain mukaista strategiaa.

Pienhankinnoilla tarkoitetaan kuntien, kaupunkien ja muiden julkisten yhteisöjen tekemiä hankintoja, jotka jäävät hankintalaissa määrätyn kynnysarvon alapuolelle. Pienhankintoja varten laadittiin oma portaalinsa. Pienhankintaportaalin kaikkein ahkerin käyttäjä on Joensuun seudulla ollut Ilomantsi. Kilpailutuskertoja Ilomantsissa on 65, Joensuussa 36 ja muissa seutukunnan kunnissa 1-5 / kunta. 4. Työhyvinvointi, painopistealueena esimies- ja työntekijätaitojen pitkäjänteinen ylläpitäminen ja kehittäminen Hallintokuntien valitsemille kohderyhmille (kirjasto ja tekniselle osastolle) järjestettiin kolme kahden tunnin koulutuspäivää ratkaisukeskeisen toimintamallin ja työntekijätaitojen kehittämiseen. 5. Työnvaativuuden arvioinnin uudistamistyön jatkaminen Henkilöstöjaoston nimittämä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja työntekijöiden edustajista, teki esityksen uudesta työn vaativuuden arvioinnista, joka kattaa muut KVTES:n alaiset työntekijät lukuun ottamatta perusturvan työntekijöitä. Henkilöstöjaosto hyväksyi uuden työn vaativuuden arvioinnin joulukuulla ja se otetaan käyttöön vuoden 2016 alusta alkaen. 6. Työllisyysasioiden hoitamien ja työpaikkojen etsiminen avoimelta sektorilta Uusien säädösten ja määräysten myötä kunnassa etsitään ja punnitaan erilaisia vaihtoehtoja työllisyyspalveluiden hoitamiseen. Uuden Pohjois-Karjalan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimus on hyväksytty. Uusi TYP aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. 7. Metsäsuunnitelman tekeminen ja suunnitelman mukaiset metsänparannustoimenpiteet Metsäasioiden hoitaminen siirtyi vuoden alussa kunnanhallituksen sektorille. Kilpailutuksen kautta metsäsuunnitelman tekemisestä tehtiin sopimus Suomen metsäkeskuksen OTSO metsäpalvelujen kanssa. Suunnitelman ensimmäinen osa on valmiina ja toinen osa toteutetaan vuoden 2016 aikana. Metsäpalvelusopimuksen mukaisissa tehtävissä jatkaa metsänhoitoyhdistys. 50 Ilomantsi Seuran puheenjohtaja Rauno Ratilainen, veteraani Reino Kurvinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Hiltunen avasivat Kaatiolammen näyttelyn veteraanipäivänä

51 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteutuma Vaikuttavauus ja Realiaikaiset ja laadukkaat Asiakastyytyväisyyskyselyt 80 % tyytyväisiä palvelukyky asiantuntija- ja tukipalvelut - kouluruokailu Resurssien Toiminnan tehokkuus ja Kehittämishankkeet netto/ < 20 Kyllä (15 ) hallinta taloudellisuus asukas Kyllä Työterveyshuolto netto/ < 80 Ei (172 ) työntekijä Aterian hinta/suorite < 4,30 Ei (4,41 ) Kuntaimago: Pätevät työntekijtä > 95 % Kiinnostava työnantaja v. 2015 > 97 % Kyllä Osaaminen Osaaminen ja henkilöstön Sairauspoissaolot < 10 pv/työntekijä Ei (11,7) hyvinvointi Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) Kyllä Esimies- ja työntekijä- Vuorovaikutuksen Kyllä taitojen kehittäminen parantamiseksi työyksikössä on otettu käyttöön ratkaisukeskeinen toimintamalli Kehityskeskustelut 100 % 2:n vuoden Kyllä aikana Täydennyskoulutus > 1 pv/työntekijä Ei (0,47) Omaehtoinen koulutus min 1 työntekijä Kyllä Palkitseminen yksi ryhmä/tiimi Ei yksi työntekijä Kyllä Prosessit ja Aktiivinen ja tuloksekas Seudulliset ja maakunnal- > 6 Kyllä rakenteet verkostoyhteistyö lisesti tuotetut palvelut Kunnallisen demokratian Luottamushenkilöiden ja keskiarvo > 3 Kyllä toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Seutuyhteistyö Edustus seutuyhteistyö- min 2 Kyllä ryhmissä

52 Määrätavoitteet Henkilöstö (Vakinainen) Kehittämisprojektit, joissa kunta tilinviranomaisena kpl TP-13 Tp-14 TA-15 Tp-15 37 40 35 37 5 5 0 3 Ateriasuoritteet 390 382 381 690 381 000 365 520 1. Kehittäminen ja elinkeinot Vuoden aikana Josek Oy:n palveluja Ilomantsissa käytti 108 yritystä. Kaikkiaan tapahtumia on kirjautunut 335. Kolme eninten tarvittua palvelua olivat yleisneuvonta, kehittäminen ja koulutus. Palvelujen kysyntä on ollut vilkkaampaa kuin edellisinä vuosina. Uusia yrityksiä perustettiin 11 ja toimintansa lopetti 10 yritystä. Kunnan hallinnoimat hankkeet Ilomantsin kunta käynnisti Maakuntaliiton rahoituksen tuella hankkeen, jossa on tarkoitus saada Mekrijärven tutkimusasemalle uutta toimintaa. Työ käynnistyi syyskuussa 2015. Sotahistorian hyödyntämien matkailussa -hanke sai Maakuntaliiton rahoituksen, hanke käynnistyi tammikuussa 2016. Ilomantsin lisäksi esiselvityshankkeessa on mukana Lieksan kaupunki. Karhufestivaali toteutettiin yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa 20. 22.8.2015. Samaan aikaan järjestettiin kunnan 140 juhlavuoden päätilaisuus. Viikonlopun aikana tapahtumissa vieraili noin 3000 ihmistä. Maakuntaliitto rahoitti festivaalia tulevaisuusrahastostaan. Festivaalien aikana oli myös mestari-kisälli kurssi, karhunveiston pikakilpailu ja paljon erilaista oheisohjelmaa karhupuistossa sekä torilla. Veistokilpailun aiheena olivat Kalevan karhut Festivaaliyleisöä Kotimäen koulun kentällä

53 2. Kunnan rahoitusosuushankkeet Kunta on mukana 7 hankkeessa, joista 5 on maaseutuhankkeita. Hankkeiden rahoitusosuus on 27.939 euroa. 3. Työllistäminen Vuodelle 2015 on asetettu työllistämisen tasoksi 26 htv. Tammi-joulukuun keskiarvo oli 21.32 henkilöä/kk. Tavoitteesta jäätiin 4,68 htv. Palkkatuella palkattujen työaika oli työntekijän valinnan mukaan 85 tai 100 % täydestä työajasta. Työntekijät valitsivat enimmäkseen 100 % työajan. Velvoitetyöllistettävien työaika on 100 %. Työsuhteiden pituus oli vähintään noin 6 kk. Työllistäminen on pyritty kohdistamaan pitkäaikaistyöttömiin, näin kunnan maksuosuus Kelan työmarkkinatuesta pysyisi kohtuullisella tasolla. Nyt pitkäaikaisista työttömistä osa jää työmarkkinatuelle sairausongelmien takia. TE-toimistosta vuoden alusta voimaan tulleet muutokset ovat vaikeuttaneet pitkäaikaisten työttömien työllistämistä palkkatuella, koska palkkatuella voitiin työllistää yli 300 päivää työmarkkinatuella olevia. Loppu vuodesta TE- toimisto lievensi työllistämismääräyksi ja tämä muutos helpotti pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Nuorten työttömyys on pysynyt maltillisella tasolla, vaikka loppuvuodesta työttömyys on vähän noussut. Työttömyys nousi kunnassa loppuvuodesta ennätyksellisen korkealle tasolle. Työttömyys kasvoi eniten yli 50 vuotiaiden kohdalla. Viimeisin luku joulukuulta oli 21,5 %, joka on 4,9 % korkeampi kesäkuuhun verrattuna ja viime vuoden joulukuuhun verrattuna 3,2 % korkeampi. Osastoittain työllistettyjen keskiarvo 21,32 jakaantui seuraavasti: Kunta on osallistuttu nuorisotakuun täyttämiseen. Tammi - joulukuun aikana olemme työllistäneet 7 alle 30 vuotiasta nuorta, jotka kaikki ovat olleet nuorisotakuun piirissä. Ilomantsissa on suhteessa vähän nuoria työttömänä, joten heille on pystytty tarjoamaan nopeasti työtä, opiskelu- ja työkokeilumahdollisuuksia. TE-toimiston myöntämä palkkatuki on mahdollistanut vanhuksille suunnatut kyläavustajapalvelut. Kyläavustajia on töissä kerrallaan kaksi henkilöä, yksi kirkonkylällä ja yksi sivukylillä sekä lisäksi mieskyläavustaja kesäisin puoli vuotta raskaammissa ulkotöissä. Toukokuun puolestavälistä elokuun loppuun ei ollut sivukylillä kyläavustajaa. Työn tilaajat maksavat tehdystä työstä 9 /h. Tänä kesänä kunnan kautta sai kesätöitä 80 nuorta. Nuorten työjakson kesto oli kaksi viikkoa, joka sisälsi 10 työpäivää ja työaika oli 5 h/pv. Palkkaa maksettiin 258 / nuori. Työnantajien osuus palkkamenoista on 45 /nuori. Nuorten kesätyöhakemuksia saapui kuntaan yhteensä 83 kappaletta. 48 työnantajaa ilmoitti 124 avointa kesätyöpaikkaa.

Ilomantsin kunnalla on kuntakumppanuussopimus Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoiman KAJO-keskuksen kanssa. Projektirahoituksella toimiva Kajo-keskus Joensuussa auttaa yhdistyksiä ja säätiöitä maksutta palkanlasku-, tukihakemus- ja tilitysasioissa. Kolme yhdistystä on ottanut palvelut käyttöönsä. Kunta on ostanut Honkalampi Säätiö Kaski Raja-Karjalalta tänä vuonna 9 työllistämispalvelupaikkaa kuukaudessa pitkäaikaistyöttömille ja vuodessa 5 paikkaa nuorten työpajatoimintaan. Työttömille on myös tarjottu Kaskessa kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua. Nyt Kaski on työllistänyt 6,5 henkilöä kuukaudessa ja vuoden aikana nuorten työpajaan osallistui 9 opiskelijaa. Kasken kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun on osallistunut 6 henkilöä ja työpäiviä on kertynyt 377 päivää. Viime vuonna kunnassa oli käytössä työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu eli (TYP) ja palvelussa oli 5 asiakaspaikkaa. Typin palvelun tarpeessa on 57 asiakasta. Kunta on tehnyt joulukuussa uuden lain mukaisen yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteistyöpalvelusta (TYP). 54 4. Ruokapalvelut Terveyskeskuksen keittiö toimii valmistuskeittiönä. Siellä valmistetaan aamupalaa, lounas päiväkahvi, päivällinen ja iltapalaa osastoille ja lounas ruokasalissa ruokailevalle henkilökunnalle. Keittiöllä valmistetaan ja pakataan Kotipalvelun asiakkaille lähtevä lounasruoka ja lisäksi lounas- ja päivällisruoka Palvelukeskuksen, ryhmäkoti Vaahteran ja Koivikkolan asukkaille. Palvelukeskuksen, Vaahteran ja Koivikkolan aamupalasta, päiväkahvista ja iltapalasta huolehtivat Palvelukeskuksen työntekijät. Lisäksi terveyskeskukselta viedään asuntola Vekkuliin viikolla päivällisruoka ja viikonloppuna sekä kesäaikaan lounas ja päivällinen. Tiistaisin (ei kesäaikaan) viedään nuorisotalon tiloissa toimivaan mielenterveyskuntoutujien ryhmään lounasruoka ja keskiviikko-, torstai- ja perjantaipäivinä toimitetaan Palvelukeskuksen tiloissa toimivalle päivätoimintaryhmälle lounasruokaa. Pogostan ala- ja yläkoulut sekä kolme kyläkoulua toimivat kaikki omina valmistusyksikköinään. Alakoululla ruokailevat 0-6 luokkalaiset sekä lukion oppilaat, yläkoululla 7-9 luokkalaiset. Pogostan alakoululta kuljetetaan lounas- ja päivällisruoka sekä välipala Vunukan päiväkotiin. Vunukan keittiöllä tehdään päiväkodin lapsille aamupalaa ja jaetaan koulun keittiöltä tulevat lounasruoka ja välipala. Päivällisruoan ja iltapalan tarjoilusta huolehtii päiväkodin työntekijä. Koulujen loma-aikana lounasruoka ja välipala kuljetetaan Iknonvaaran koulun yhteydessä olevaan ryhmäpäiväkotiin. Muuna aikana siitä huolehtii Iknonvaaran koulun keittiö. Pogostan koulun keittiöllä leivotaan kahvileipää terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen keittiöiden käyttöön. Juhlapyhät huomioitiin Terveyskeskuksella ruokalistoilla monin eri tavoin. Asiakkaille pyrittiin saamaan näin juhlan tuntua myös ruoan välityksellä. Myös kouluvuoden ajalle sattuvat juhlatapahtumat huomioitiin ruokailun osalta. Lisäksi kouluilla oli luokkaretkievästyksiä ja muutamia jo perinteisiksi tulleita juhlaruokailuja ja -kahveja. Ruokien kuljetuksesta huolehtii ruokapalvelun määräaikainen työntekijä. Huhtikuun lopussa ryhmäkoti Vaahtera lakkautettiin ja asiakkaat sijoitettiin palvelukeskukselle ja Ahoniittyyn.

Terveyskeskuksen keittiön kylmiöiden ja astianpesulinjaston tulevaa remonttia selviteltiin alkuvuosi. Ruokapalveluiden muutto remontin alta yläkoulun tiloihin tapahtui kesäkuun alussa. Poikkeustilanteen takia jouduttiin palkkaamaan ylimääräisiä työntekijöitä. Kesällä toimittiin kahdessa eri paikassa ja ruuan sekä tavaran kuljetus kahden paikan välillä oli jatkuvaa. Myös osa työntekijöistä joutui siirtymään ko. paikkojen välillä työpäivän aikana. Takaisin terveyskeskuksen tiloihin päästiin muuttamaan elokuun puolessa välin. Toimintatilaan hankittiin tilavat ja valoisat kylmiö ja pakastin. Myös astianpesuosasto on uusitussa keittiössä toimivampi, kun purkulinjasto sijoitettiin paremmin ja koneet uusittiin. Helmikuun alusta ruokapalveluvaraesimies sanoi itsensä irti. Paikkaa ei aluksi täytetty. Kokeiltiin kevään aikana, voiko tehtävän hoitaa nykyisillä keittäjillä. Toukokuun lopussa todettiin, että koko ruokapalvelun hallinnollisista asioista ja muista tehtävistä huolehtiminen on ruokapalveluesimiehelle liian raskasta. Ruokapalveluvaraesimiehen ja ruokapalvelutyöntekijän tehtävä täytettiin lokakuusta alkaen vakinaisesti. 55 5. Yhteispalvelut Palvelupisteellä otettiin Kelan palveluissa käyttöön etävideoyhteys työntekijän työasemalta (Lync). Asiakkaat voivat keskustella Kelan työntekijöiden kanssa ajanvarauksella Tapiola kokoushuoneessa. Kuntalaiset eivät ole vielä käyttäneet tätä mahdollisuutta. Loppuvuodesta kunnassa otettiin käyttöön etävideoyhteys (VideoVisit), jonka avulla kuntalaiset voivat ottaa kotoaan omalta tietokoneeltaan videoyhteyden mm. palvelupisteelle, perusturvan ja teknisen osaston työntekijöille erityisesti neuvonta-asioissa. Yhteyttä eivät kuntalaiset ole vielä käyttäneet. Etäyhteydellä on järjestetty koulutuksia eri hallintokuntien työntekijöille. Etäyhteyden kautta viranhaltijat ja työntekijät ovat järjestäneet neuvotteluja eri viranomaisten kanssa sekä etäkokouksia. Sähköisen asioinnin palveluja on kehitetty yhteistyössä maakunnassa PTTK Oy:n työryhmissä. Sähköisiä palveluita on käytössä joka osastolla. Uusina sähköisinä prosesseina on valmisteltu avustushakemuksia. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan edelleen.

56 Sähköisen asioinnin päivä kuntalaisille kunnanvirastolla 6. Maaseutuasiat Liperin kunta tuottaa sopimuksen mukaisesti Joensuun seudun maaseutupalveluita. Maaseutupalvelut on antanut toimintakertomuksensa osana Joensuun seudun maaseutupalvelujen toimintakertomusta.

Kehittämistoiminta 2015 Vaikka uusi ohjelmakausi oli jo toista vuotta käynnissä, niin eri rahoituksien hakemista ja myöntämistä Elyjen maaseuturahastosta hidasti hyrrä sähköisen hakujärjestelmän sovellusvaikeudet. Alkuvuodesta käynnistyi viestintä ja neuvonnallisten hankkeiden haku. Keväällä käynnistyi Leader toiminta siten, että yhdistykset pystyivät käsittelemään hakemuksia, mutta viranomaispäätökset Elyiltä siirtyivät vuoden 2016 puolelle. Alkukesästä aukesi aloitustuen ja maatilainvestointien haku ja niistä Ely pystyi tekemään myös päätöksiä loppuvuodesta. Hankerahoituksen ja maaseudun pienyritysten rahoituksen haku aukesi myös alkukesästä, mutta päätöksen teko niistäkin siirtyi vuoden 2016 puolelle. Järjestelmävaikeudet ovat oleellisesti haitanneet maaseutuohjelman toteutusta ja näkyvät siten myös kehittämistoimien tuloksissa. Tukipolitiikan uudistus näkyi myös maatilojen tulojen pienentymisenä, maataloustukien määrä pieneni ja maksatukset siirtyivät osin vuodelle 2016. Tämä aiheutti seutukunnan maatiloille noin 3,7 m kassavajeen. Joensuun seudun maaseutupalvelut on pystynyt kuitenkin hoitamaan tärkeimpiä toimenpiteitä väliaikaisrahoituksella, kuten; maidontuotannon kehittämistä, lähielintarvikesektoria, viljelijöiden tukikoulutusta, kylien kehittämistä ja SPV suunnittelua. 57 Ilomantsin kunnan kuntakohtaisia huomioita ja tunnuslukuja alkutuotannon ja maaseudun kehittymisestä Alkutuotanto Tukia hakeneita tiloja oli Ilomantsissa 101 ja näistä tukia haki sähköisesti 89 %. Tilamäärä väheni edellisestä vuodesta 5 tilaa. Tilojen keskipeltoala oli 23,5 ha, mikä on n. 3 ha suurempi kuin vuonna 2014. Kokonaispeltopinta-ala oli 2373 ha, mikä on 185 ha suurempi kuin vuonna 2014. Kasvu johtuu lähes yksinomaan siitä, että aiemmin muista kunnista hallinnoituja entisiä turvetuotantoalueiden peltoja on siirtynyt Ilomantsin hallinnoitavaksi. Suurinta osaa turvesuopelloista hallinnoidaan edelleen muista kunnista, niitä ei ole laskettu mukaan näihin lukuihin. Lypsykarjatiloja oli 14, joista 12 meijerimaitotilaa ja 2 suoramyyntitilaa. Maitotilojen lukumäärä väheni neljällä tilalla. Maidon tuotantomäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 200 tuhannella litralla. Kokonaistuotanto oli 2,521 miljoonaa litraa. Tilakohtainen maitomäärä 180.103 litraa on maakunnan pienin. Meijerimaitotiloilla oli käytössään 525 ha peltoa ja muuta maatalousmaata. Vuonna 2015 valmistui yksi uusi lypsykarjanavetta. Uusia maatilainvestointien rahoituspäätöksiä ei tehty yhtään kappaletta. Nuorten viljelijöiden aloitustuki myönnettiin yhdelle sukupolvenvaihdokselle. Luomutilojen määrä väheni yhdellä, ollen 9 tilaa. Luomutuotannossa oli n. 260 ha. Ilomantsissa oli vuonna 2015 viljelyksessä 147 ha musta- ja viherherukkaa, 32 ha punaherukkaa, 1 ha valkoherukkaa ja 11 ha karviaista. Marjakasvien sato oli tavanomaista heikompi. Viileä ja sateinen kevät ja alkukesä pienensivät satotasoa. Hanke- ja pienyritystoiminta Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja rahoittamassa niin alkutuotannon, kuin pienyritystoiminnan kehittämishankkeita. Tänä vuonna hankkeita on ollut viisi. Leaderista rahoitettiin Ilomantsiin kaksi uutta hanketta, avustussumman ollessa yhteensä n. 40.000 euroa. Ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen on sekä hanketoiminnassa että investointitoiminnassa ollut normaalia hiljaisempaa. Pienyritysten

Leader-hankkeita ei tullut vuonna 2015 yhtään uutta. Muista yritystoiminnan hankkeista ei ole voitu tehdä päätöksiä Mavin tietojärjestelmäongelmien takia. Kunnan avustukset ja muu toiminta Kylätoimikuntien toiminta-avustusta maksettiin kaikille 19 kylätoimikunnalle. Investointiavustusta haki ja sai 11 kylää. Eniten investointiavustusta käytettiin kylätalojen ja ranta- ja tulipaikkojen kunnostamiseen ja niiden palveluvarustuksen kohentamiseen. Kylätoimikuntien lisäksi avustuksia maksettiin maatiloille ja maaseutuyrityksille. Eniten tuettiin maksullisen lomituksen käyttöä ja viljelysuunnitelmien tekoa. Kyläkaupoille maksettiin tukea kuljetuskustannuksiin. Kyläkoulujen hiihtolatujen ja luistelukenttien ylläpitoa tuettiin. Jäähileaseman asiakkaiden määrä lisääntyi jonkin verran, avaimia oli käytössä vuoden lopussa 138 kpl. 58

Kunnanhallituksen itsearviointi Yhteenveto kunnanhallituksen itsearvioinnista: Kunnanhallituksen ja lautakuntien itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Kunnanhallituksen vastausprosentti oli 78,57 %. Väite 2014 2015 Ero 1. Kunnanhallituksen työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,69 3,91 0,22 2. Päätösehdotukset ovat selkeitä 3,54 3,73 0,19 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,38 3,64 0,26 4. Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3,77 3,82 0,05 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,54 3,73 0,19 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,62 3,45-0,17 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 3,38 3,36-0,02 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,46 3,55 0,09 Yhteensä 3,55 3,64 0,09 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai lautakunnan toiminta on ollut tuloksellista - laajakaista-asiat - talouden hoito (2) - hyvä yhteistyö ja päätöksien teko (2) - kunnanahallituksen ja lautakuntien välit hyvät. Ymmärrystä molemmin puolin. - elinkeinojen kehittäminen (2) - sote asioiden hyvä käsittely (2) - tehtävien uudelleen jako lautakunnissa 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - budjetti-kurissa - yhtiöiden johtaminen Toivonlahti, Taistelijan talo jne. - perusturvan henkilöstöasiat - perusturvan talous - pesulan kysymys? 59

60 KUNNANHALLITUS Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 3 075 080 3 075 080 3 084 751,95-9 671,95 Toimintakulut -4 871 120-100 000-4 971 120-4 572 850,01-398 269,99 Toimintakate -1 796 040-1 896 040-1 488 098,06-407 941,94 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2015 2 185 772,66 Siirto toimielimien välillä Hankinnat 304 530,84 Vähennykset 23 025,22 Poistot 127 262,08 Arvo 31.12.2015 2 340 016,20 Käyttösuunnitelman toteutuminen Kunnanhallituksen käyttösuunnitelma toteutuu lähes suunnitellusti. Tehtäväalueilla on säästöjä syntynyt erityisesti palvelujen ostosta, eläkekuluista ja palkkamenoista. Metsänhoidon toimintatuotot ovat arvioituja suuremmat.

61 6.1.4. Perusturvalautakunta TULOSALUE Toiminta-ajatus Ilomantsin kunta järjestää hyvän elämän turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omana toimintana, ostopalveluina sekä seutuyhteistyönä. Perusturvapalveluissa korostuu kuntalaisten omaa vastuu hyvinvoinnista ja terveydestä. Kunnan velvollisuutena on tuottaa ja järjestää lakisääteiset palvelut ja strategioihin ja toimintasuunnitelmiin kirjatut ja hyväksytyt palvelukokonaisuudet. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yleispalvelut Hallinto-, toimisto- ja talouspalvelut tukevat perusturvan varsinaisten perustehtävien suorittamista. Hallinnon tehtävänä on johtaa ja kehittää perusturvan eri sektoreita ja luoda mahdollisuudet toteuttaa kunnan asettamat tavoitteet ja tehtävät. Sosiaalipalvelut Tavoitteena on kuntalaisen perustoimeentulon turvaaminen sekä ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen elämäntilanteen ja olosuhteiden muuttamiseen. Sosiaalipalvelut tukevat ja turvaavat lasten, nuorten ja perheiden terveen elämän ja hyvän kasvun edellytyksiä. Vammaispalvelut luovat edellytyksiä toimintarajoitteisten kuntalaisten tasa-arvoiselle ja mahdollisimman itsenäiselle elämälle. Terveyspalvelut Edistävät ja ylläpitävät terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistavat kuntalaisen omaa vastuuta terveyden edistämisessä ja sen ylläpitämisessä kaikissa ikäryhmissä. Vanhuspalvelut Tavoitteena on varmistaa ikäihmisten turvallinen ja arvokas elämä Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Esko Oikarinen Johtava lääkäri Mervi Karttunen Hoito- ja hoivatyönjohtaja Hannele Komu

62 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Joustavien ja saumattomien palvelukokonaisuuksien luominen koko perusturvan toimialueella. - Toteutunut. Yhteistyötä edelleen tiivistetty perusturvan sisällä huomioiden tuleva SiunSote. 2. Talouden ja palvelutuotannon yhteensovittaminen ja niiden välinen tasapaino. Kustannuksia, rakenteita ja palvelutuotantoa tarkastellaan koko ajan yhdessä. - Ei ole toetutunut. Tarvittavaa palvelutuotantoa ei ole pystytty toteuttamaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Erityisesti erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi käyttö sekä sairauspoissaolojen suuri määrä on hankaloittanut talouden ja palvelutuotannon välisen tasapainon toteuttamista. 3. Luottamushenkilöiden, kunnan johdon, hallinnon, muiden hallintokuntien ja perusturvan työntekijöiden välisen hyvän yhteistyön ja hallintokulttuurin luominen. - Toteutunut 4. Maakunnallisen sote-mallin kehittämiseen osallistuminen - Toteutunut

63 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteutuma Vaikuttavuus Asiakaspalautteen kerääminen Asiakastyytyväisyyskyselyt 80% tyytyväisiä ja palvelukyky ja hyödyntäminen Päivystys/vastaanotto Ei Hammashoito Ei Resurssit Palvelutarpeeseen vastaaminen Sosiaalipalvelun tarpeen < 7 vrk Kyllä kuntalaisten pääsy palvelutarpeen arviointiin pääseminen arviointiin ja vastaanotolle laissa, asetuksissa ja sisäisissä toiminta- Lastensuojelutarpeen < 3 kk Ei ohjeissa säädettyjen aikarajojen selvitys sisällä Toimeentulotukiasioiden < 7 vrk Kyllä käsittely Lääkärin vastaanotolle < 14 vrk Kyllä (9vrk) pääsy Terveydenhuollon ammat- < 3vrk Kyllä tilaisen arviointiin pääsy Opiskelijahuoltolain mukaiset psykologin tai vaatimukset/psyk. th kuraattorin vastaanotolle pääsy viim. 7 koulupäivänä pyynnöstä Kyllä yhteys arki- Kyllä päivisin opiskelijaterveydenhuoltoon > 1 Palveluasumisessa asuu yli 10 % Ei (11,2%) 75-vuotiaista Omaishoidon tukea saa 5-6 % Ei (7,2%) yli 75-vuotiaista Kotihoitoa saa yli 13-14- % Ei (16,7%) 75-vuotiaista Jonotuspäiviä 0 pv/vuosi Kyllä erikoissairaanhoidosta

Työttömien ja koulutuksen Nuorten yhteiskuntatakuun Hankkeen Kyllä ulkopuolelle jäävien toteutumien piirissä alle 30-vuotiaiden määrä väh. 10 nuorta 64 Kehitysvammaisten tarvetta Avotyön ja jatko-opintojen Avotyön ja Kyllä vastaavat palvelut toteutuminen jatko-opintojen piirissä väh. 15 kehitysvammaista Henkilöstöresurssien Ammattitaitoiset, pätevät Jokaiseen Kyllä varmistaminen motivoituneet viranhaltijat virkaan ja toija työntekijät meen ainakin yksi pätevä hakija Pätevät työntekijät > 97 % Kyllä Toiminnan tehokkuus ja Palvelujen kustannukset Perusturvan taloudellisuus (netto /asukas) rakenneraportis sa valittujen verrokkikuntien tasolla v.2014 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Vanhustenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ei Ei Kyllä Tieto ei saatavilla Kyllä Ei Osaaminen ja Osaaminen ja henkilöstön Sairauspoissaolot < 10 pv/ Ei (13,51%) henkilöstö hyvinvointi työntekijä Kehityskeskustelut 100% 2:n Kyllä vuoden aikana Täydennyskoulutus Lain mukainen Kyllä tavoite

65 Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) Kyllä Esimies- ja työntekijätaitojen Vuorovaiku- Kyllä kehittäminen tuksen parantamiseksi työyksikössä on otettu käyttöön ratkaisukeskeinen toimintamalli Prosessit ja Asiakaspalveluprosessien Hoito-, palvelu-, asiakas- ja 100 % Kyllä rakenteet suunnitteleminen ja kuntoutussuunnitelmat vaikuttavuus Oman toiminnan organisointi Sijaisten palkkaaminen lyhytaikaisten Ei sijaisten käytön Käyttö lisäänvähentäminen tynyt verrattu- 10%/vuosi vuoteen 2014 Kunnallisen demokratian Luottamushenkiöiden ja keskiarvo > 3 Kyllä toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Aktiivinen ja tuloksekas Seudulliset ja maakunnalliset pv/työntekijä Kyllä verkostoyhteistyö hankkeet, joista on vähintään 2 selkeästi hyötyä Ilomantsille hankkeessa mukana oleminen Tavoitteita yhteensä 31, joista 20 toteutui. Suunniteltuja asiakastyytyväisyyskyselyitä ei ole tehty vuonna 2015. Ne tehdään vuonna 2016. Päivystyksen ja vastaanottotoimintaa on tulossa valtakunnallinen kysely, johon liitetään Ilomantsin kysely. Hammashoidossa on tapahtunut henkilöstömuutoksia, jonka takia kysely jätettiin vuodelle 2016. Asumispalveluita on yritetty vähentää suunnitelman mukaan, mutta siinä ei ole vielä päästy asetettuun tavoitteeseen. Kotihoitoa ja omaishoitoa Ilomantsissa annetaan enemmän kuin valtakunnalliset suositukset edellyttävät. Tämä ja asumispalvelujen määrä kertovat palvelujen piirissä olevien asiakkaiden suuresta määrästä ja Ilomantsin kunnan ikärakenteesta. Henkilöstön mittareiden osalta sairauspoissaoloja on ollut enemmän kuin aikaisempina vuosina. Sairauspoissaoloja on ollut sekä lyhyitä (mm. erilaisista infektioista johtuvia) ja pitkiä. Lastensuojelutarpeen selvityksiä on ollut 18, joista 7 ei valmistunut alle 3 kk:n aikana, mutta valmistui alle 4 kk:n aikana. Osa ylityksistä johtuu Pro Consona-ohjelman käytössä tapahtuneista virheistä, josta seurantaraporttiin tulee lastensuojelulain määräajan ylitysmerkintä.

66 Valittuihin verrokkikuntiin (Joutsa, Suonenjoki, Lieksa, Salla ja Juuka) verrattuna nettomenot /asukas/2014 alle keskiarvon toteutui terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Määrätavoitteet TP -13 TP-14 TA -15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Toimenpiteet 214 230 201,1 230 1. Hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja asiakassuunnitelmat tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja suunnitelmat pidetään ajan tasalla. - Toteutunut. Suunnitelmat tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja ne pidetään ajan tasalla. 2. Talouden toteuman seuranta kuukausittain ja sen perusteella tehtävä kustannus- hyötyarviointi. -Toteutunut osittain. Perusturvan johtoryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, taloussihteeri, kunnanjohtaja, hallintojohtaja, hoito- ja hoivatyönjohtaja ja perusturvajohtaja, ovat kuukausittain (pl heinäkuu) tarkastelleet talouden toteumaa ja sen perusteella tehneet johtopäätöksiä. Toimintakulujen ylitykset ovat olleet nähtävillä kuukausittain, mutta talouden oikaisemisessa ei talousarviovuonna onnistuttu. 3. Kaksi lautakuntaseminaaria tai iltakoulua vuoden aikana. -Iltakoulu oli keväällä ja seminaari pidettiin syyskuussa. Kuntoutuksen henkilökuntaa

67 Perusturvalautakunnan itsearviointi Perusturvalautakunnan itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Perusturvan vastausprosentti oli 100 %. Väite 2014 2015 Ero 1. Kunnanhallituksen työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,60 3,20-0,40 2. Päätösehdotukset ovat selkeitä 3,50 3,20-0,30 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,40 3,40 0,00 4. Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3,70 3,40-0,30 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,50 3,00-0,50 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,40 3,40 0,00 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 2,90 3,10 0,20 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,00 3,10 0,10 Yhteensä 3,38 3,23-0,15 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa lautakunnan toiminta on ollut tuloksellista -yhteistyö -päätöksien teko onnistuus -uusi kehitysvammayksikkö -työsuhteita vakinaistettu -virkalääkärit -budjetointi -säästöjen etsiminen kireässä tilanteessa -Siun soten eteneminen -avoimuus päätöksenteossa 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa lautakunta on onnistunut heikosti: -budjetti ja budjetin raameissa pysyminen -vanhusten hoitoon tulisi kiinnittää huomiota -hoitajatilanteen/resurssien jatkuva muutos -kotihoidon tilanteen selvittely ja tulevaisuus

68 PERUSTURVALAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 4 173 450-14 000 4 159 450 4 185 790,00 26 340,00 Toimintakulut -28 565 460-812 572-29 378 032-30 450 664,00-1 072 632,00 Toimintakate -24 392 010-826 572-25 218 582-26 264 874,00-1 046 292,00 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2015 1 268 190,15 Siirto toimielimien välillä Hankinnat 78 136,25 Vähennykset Poistot -120 047,89 Arvo 31.12.2015 1 226 278,51 Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuotot ylittyvät 26 340 euroa muutetusta talousarviosta. Talousarvioon on tomintatuottoihin tehty -14 000 euron määrärahamuutos. Myyntituottojen toteuma on 87 631 yli talousarvioon varatun määrärahan. Kelan sv-korvaukset ylittyvät 92 174 euroa budjetoidusta. Vuonna 2015 on ollut paljon pitkiä sairauslomia ja se näkyy ennakoitua suurempina svkorvauksina. Perustoimeentulotuen valtionosuus on 88 229 euroa alle budjetoidun johtuen perustoimeentulotuen toimintakulujen ennakoitua pienemmästä toteumasta. Toimintakulut ylittyvät 1 072 632 euroa muutetusta talousarviosta. Toimintakuluihin on tehty +812 572 euron määrärahamuutos. Määrärahamuutoksesta 387 000 euroa on kohdennettu henkilöstökuluihin ja 425 572 euroa palvelujen ostoihin. Henkilöstökulut ylittyvät 205 375 euroa muutetusta talousarviosta ja palvelujen ostojen ylitys on 807 393 muutetusta talousarviosta. Alkuperäiseen talousarvioon nähden suurin yksittäinen ylitys on erikoissairaanhoidossa, joka ylittyy 824 032 eurolla. Vuoden aikana on ollut paljon potilaita kalliiden hoitojen piirissä. Henkilöstökulut ylittyvät 592 375 eurolla alkuperäisestä talousarviosta. Vuonna 2015 on ollut sairauspoissaoloja 1056 työpäivää enemmän kuin vuonna 2014. Suurin osa sairauspoissaoloista on kohdentunut vanhuspalveluiden yksiköihin, joissa työn luonteen vuoksi on ollut välttämätöntä palkata sairausloman ajalle sijainen. Sijaispankin resurssi ei ole ollut riittävä paikkaamaan poissaoloja ja tästä syystä sijaismäärärahat ovat ylittyneet merkittävästi. Sijaismäärärahat ylittyvät 242 942 euroa alkuperäisestä talousarviosta. Vanhusten asumispalvelujen ostot ylittyvät 275 846 euroa budjetoidusta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyvät 116 509 euroa budjetoidusta. Näihin kuuluvat mm. hoitotarvikkeet.

Toimintatuottojen osalta perusturvalautakunnan käyttösuunnitelma toteutuu lähes budjetoidusti. Toimintakuluissa on merkittävä ylitys alkuperäiseen ja muutettuun talousarvioon nähden. 69 YLEISPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Taloushallinnosta saatavan seuranta- ja raportointitiedon hyödyntäminen tulosalueilla ja yksiköissä sekä palvelutuotannon ja talouden yhtäaikainen arviointi. 2. Talouden toteuman seuranta. 3. Perusturvan päätoimintalinjojen kehittäminen ja muuttaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja talouden reunaehtoja rakenteiden uudistamisraporttiin ja hyvinvointikertomukseen kirjattujen linjausten mukaisesti. Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 5 7 5 5 Toimenpiteet 1. Tulosalueiden esimiesten ja taloussihteerin kuukausittaiset palaverit talouden toteuman seurannasta ja sen perusteella tehtävät tarvittavat toimenpiteet vuoden aikana. -Toteutunut. Perusturvan johtoryhmä, johon kuuluvat myös kunnanjohtaja ja hallintojohtaja, kokoontunut kuukausittain. Tarkasteltu yksiköittäin talouden toteumaa ja sovittu toimenpiteistä. 2. Perusturvalautakunnan, perusturvajohtajan ja tulosalueiden esimiesten 1-2 yhteistä seminaaria/iltakoulua strategisten linjojen valitsemiseksi -Toteutunut. Iltakoulu keväällä ja seminaari syyskuussa. Yleispalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot 212 6 330 100 26 956 Toimintakulut - 428 374-429 259-411 940-440 651 Toimintakate - 428 162-422 929-411 840-413 695 Käyttösuunnitelman toteutuminen Tulojen ylitys tilinpäätöksessä johtuu saadun perintörahan kohdentamisesta toimintatuottoihin.

Toimintakuluissa ylitystä 28 711 euroa. ICT-kulut ylittyvät n. 14 000 euroa. Toimintakuluissa ylityksenä näkyy toimintatuottoihin lisätyn perintörahan käyttö. Perintöraha on käytetty loppuun. 70 SOSIAALIPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen 2. Mielenterveyskuntoutujien kotona ja asumispalvelujen piirissä asumisen tukeminen ja vahvistaminen 3. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistymiseen ja kuntoutumiseen panostaminen erityisenä painopisteenä alle 30-vuotiaat 4. Nuorten kehitysvammaisten palveluiden kehittäminen, tukeminen ja vahvistaminen 5. Palveluohjauksellisen työskentelymallin kehittäminen etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkuluttajille Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 24 24 24,5 26 Toimenpiteet 1. Sosiaalityön, kotihoidon, psykiatrisen avopalvelun ja yksityisten palvelutuottajien välisen yhteistyön monipuolistaminen ja tiivistäminen -Toteutunut. 2. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeeseen osallistuminen ja kunnan työllistämisasioiden hoidon kehittäminen siten, että päävastuu on yhdellä hallintokunnalla. -Toteutunut. 3. Nuorten kehitysvammaisten valmentavan ja kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä Luovin kanssa. -Toteutunut etenkin kunnan omana työnä. 4. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen ja tukitoimenpiteiden löytäminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. -Toteutunut etenkin kunnan eri hallintokuntien välisen yhteistyön kautta. 5. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020-hankkeen toteuttaminen -Hanke ei saanut rahoitusta.

71 Sosiaalipalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot 910 671 885 958 919 430 835 644 Toimintakulut - 5 942 232-5 834 779-5 747 300-5 589 847 Toimintakate - 5 031 561-4 948 821-4 827 870-4 754 203 Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuottoihin tehty määrärahamuutos -14 000, joka on kohdennettu perustoimeentulotuen valtionosuuteen. Perustoimeentulotuen toimintakulut ovat olleet ennakoitua pienemmät ja sen johdosta myös siihen tuleva valtionosuus on pienempi. Toimintatuotot jäävät muutetusta talousarviosta 83 786 euroa alle budjetoidun. Tilinpäätöksessä perustoimeentulotuen valtionosuus on 74 229 euroa alle muutetun talousarvion. Toimintakulut alittuvat 157 453 talousarviosta. Palvelujen ostot kokonaisuudessaan alittuvat n. 20 000 budjetoidusta. Palvelujen ostot kohdentuvat pääasiassa vammaispalveluihin ja lastensuojelupalveluihin. Kokonaisuudessaan näiden palvelujen piirissä olevien kuntalaisten palvelut on tilinpäätösvuonna onnistuttu järjestämään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Perustoimeentulotuki alittuu 188 334 budjetoidusta. Sijaisten palkkamenoissa on ylitystä n. 10 000 euroa. Tämä johtuu kehitysvammahuollon asumisyksikön työntekijöiden ennakoitua suuremmista sairauspoissaoloista ja niihin tarvittujen sijaisten palkkaamisesta. Myös Kuel palkkaperusteinen eläkemaksu on ylittynyt noin 14 000 euroa. TERVEYSPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Hyvinvoiva ja terve väestö. Painopisteenä lihavuuden hoito 2. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut terveyshyötymallin mukaisesti Ehkäisevän työn palvelut 1. Tavoitteena on asiakkaiden / potilaiden henkilökohtaisen neuvonnan ja tuen ohella kehittää ryhmämuotoista toimintaa, mm. painonhallinta eri-ikäisillä, lasten terapiaryhmät. 2. Hoitokäytäntöjä pyritään yhdistämään Käypä hoito-suositusten pohjalta. 3. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa

72 Vastaanottotoiminta Vuodeosasto 1. Sähköisten palveluiden laajentaminen 2. Fysioterapian toimintojen kehittäminen 3. Terveydenhuoltolain mukaiset hoitosuunnitelmat tehdään pitkäaikaissairaille ja suurkäyttäjille. 4. Ryhmätoimintojen lisääminen kuntoutuksessa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, painonhallinnassa ja diabeteksessä 1. Vuodeosastoilla on painopisteenä kuntouttavan hoitotyön kehittäminen. 2. Toimivien palveluketjujen varmistaminen Hammashoito Tavoitteena on tarjota tarvetta vastaava hammashoito koko väestölle 1. Suu- ja hammassairauksien ehkäisy ja valistustyö. 2. Yksilöllisen hoitotarpeen kartoitus ja sen mukainen hammashoito iästä riippumatta. 3. Alle 18-vuotiaiden hammashoito ja lasten hampaiden oikomishoito. Asumispalveluja saavien asiakkaiden hammashoito sekä työterveyshammashuolto. Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja konsultointi pyritään pitämään tarkoituksenmukaisella tasolla. Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 77 80 94 80 Paikkoja Vuodeosasto 25 25 Toimenpiteet Ehkäisevän työn palvelut 1. Jatketaan tiimimäisen työskentelyä eri toimijoiden välillä (yli hallintokuntarajojen), voimavaroja suunnataan erityistuen tarpeessa oleville perheille. Toteutunut. 2. Kehitetään ryhmätoimintaa, lasten terapiaryhmät, painonhallintaryhmät. Moniammatillisia lasten terapiaryhmiä on ollut esikoulu- ja alakouluikäisille. Vanhempien osallisuuteen kiinnitetään huomiota. Painonhallintaryhmiä on ollut. Osallistujia on saatu innostettua mukaan riittävät määrät.

3. Lapset puheeksi koulutuksessa saatujen oppien jalkauttaminen. Toimintaa on jatkettu ja työtä pitää tehdä vielä edelleen saavuttaaksemme yli hallintokuntien välisen yhteisen toimintatavan ja mallin. Koulutuksia on pidetty ja mallin jalkauttamista jatkettu. Vastaanottotoiminta 1. Videovälitteisiä koulutuksia jatketaan yhteistyössä Siilaisen terveyskeskuksen ja keskussairaalan kanssa. Koulutukset ovat jatkuneet säännöllisesti. 2. Terveyshyötymallin mukainen toiminta juurrutetaan koko perusturvaan. Kehittämistyötä tehdään. 3. Hoitajien vastaanottotoimintaa edelleen kehitetään. Kehitetään edelleen mm. Hyvä Potku-hankkeen kautta. Hyvä Potku-hanketta on viety suunnitelman mukaan eteenpäin, päättyy toukokuussa 2016. Vuodeosastotoiminta 1. Varmistetaan hoitoketjujen toimiminen moniammatillisella yhteistyöllä. Pidetään erikoissairaanhoidon jonopäivät 0 pv/vuodessa. Toteutunut. 2. Pyritään mahdollisimman nopeaan kotiutumiseen kuntouttavan toiminnan lisäämisellä ja saumattomalla yhteistyössä kotihoidon ja kotikuntoutuksen kanssa. Toimintaa on kehitetty mm. pitämällä yhteisiä palavereita ja sopimalla yhteisistä toimintamalleista kotiutusprosessien kehittämisellä ja työtä jatketaan edelleen. Palavereita pidetty vuoden 2015 aikana useita. Varasto ja huoltopalvelut 3. Joensuun kaupungin hankintarenkaassa mukana olo. Toteutunut. Hammashoito Akuuttihoito pyritään järjestämään arkisin samana päivänä virka-aikana. Terveyskasvatuksesta huolehditaan aiempien suunnitelmien mukaisesti: koululaiset ja odottavat perheet ym. Järjestelmällinen kokonaishoito 1. 0-18 vuotiaat tarkastetaan ja hoidetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan, ottaen myös huomioon lasten ja nuorten hoidosta annettu asetus. Toteutunut suunnitelman mukaan. 2. Oikomishoitoa tehdään nuorille tarpeen mukaan. Toteutunut suunnitelman mukaan. 3. Leikkauksiin menijät: Sydän-, syöpä- ja keinonivelleikkaukset. Toteutunut suunnitelman mukaan. 4. Asumispalveluasiakkaat, kotihoidon asiakkaat ja kehitysvammaiset. Tarkastukset tehty suunnitelman mukaan. 5. Pitkäaikaissairaat: sydän-, diabetes-, endoproteesi-, mielenterveys- ja sädehoitopotilaat Kaikki asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. 73

74 Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Riittävästi resurssoitu oma lääkärinvastaanottotoiminta mukaan lukien ostopalveluna toteutettavat erikoislääkärin vastaanotot ja hoidon porrastuksen tehostaminen erikoissairaanhoidon kanssa parhaiten takaavat maltillisen erikoissairaanhoidon menojen kasvun. Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän, yksittäisistä erikoisaloista korostuu syöpätautien ja sädehoidon sekä tehohoidon alat lisäksi käyttö on suurempaa keuhkosairauksilla ja neurologiassa. Tervesyspalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot 1 242 032 1 284 651 1 231 840 1 323 456 Toimintakulut - 13 584 162-14 325 018-14 376 452-15 040 408 Toimintakate - 12 342 130-13 040 367-13 144 612-13 716 952 Käyttösuunnitelman toteutuminen Terveyspalveluissa toiminnat ovat edenneet pitkälti suunnitelmien mukaan ja asetettuihin tavoiteisiin on päästy. Toimintakulut ylittyvät erikoissairaanhoidossa, henkilöstökuluissa, hoitotarvikkeissa, laboratorio-kuluissa ja ostopalveluissa Henkilöstöllä on ollut runsaammin sekä pitkiä että lyhyitä poissaoloja verrattuna aikaisempiin vuosiin ja on tarvittu enemmän sijaistyövoimaa. Potilaiden ja asiakkaiden hoitoisuus on myös kasvanut, josta kertoo mm. suurempi hoitotarvikkeiden ja laboratoriokulujen kasvaminen Toimintatuotot ylittyvät 91 616 budjetoidusta. Sekä maksu- että myyntituotot ylittyvät. Palveluista perittäviä asiakasmaksuja on korotettu ja palveluja on voitu myydä myös ulkopaikkakuntalaisille, mikä näkyy toimintatuottojen ennakoitua parempana toteutumisena. Toimintakulut ylittyvät 663 956 euroa muutetusta talousarviosta. Toimintakuluihin on tehty määrärahamuutos + 402 572 euroa, josta on kohdennettu 127 000 euroa henkilöstökuluihin ja 275 572 euroa palvelujen ostoihin. Ylitystä on ollut henkilöstökuluissa, joissa poissaoloja on ollut enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Muutetun talousarvion jälkeen henkilöstökulut ylittyvät 12 924 euroa. Ylityksiä on ollut merkittävästi laboratoriokuluissa, lääkekuluissa ja haavahoitotarvikkeissa. Merkittävin ylitys terveyspalvelualueella on erikoissairaanhoidon ostoissa, joka ylittyy 824 032 alkuperäisestä talousarviosta. Erikoissairaanhoitoon on tehty +275 572 euron määrärahamuutos.

75 VANHUSPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Vanhuspalveluiden tehtävänä on järjestää toimiva kokonaisuus, joka vastaa väestön tarpeita ja jossa palvelurakenne ja hoidon porrastus on tarkoituksenmukainen. Tavoitteena on tukea vanhusten kotona asumista. Tavoitteena ovat hyvinvoiva ja terve väestö sekä asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelut. Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Asukaspaikat Ahoniitty Vaahtera Koivikkola Pihlaja Tupa Sali Kammari Kahveri 105 77,1 77,6 145 28 12 14 17 10 10 11 12 24 0 14 17 10 10 11 10 Toimenpiteet 1. Henkilöstömitoituksen varmistaminen vähimmäismäärälle, 0,5 hoitajaa/asukas. Vajetta Pihlajassa ja Koivikkolassa. Henkilöstövaje on saatu korjattua ja mitoitus vaihtelee yksikköittäin. Vastaavasti poissaoloja on ollut noin 30 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 2. Kuntouttavan työn juurruttamista ja lisäämistä edelleen mm. kinestiikkaa hyödyntäen. Henkilöstölle on koulutettu kinestetiikan perusteita ja ergonomiaa. 3. Ikäihmisten päivätoiminnan kehittäminen ja lisääminen. Ikäihmisten päivätoimintaa ei ole omana työnä pystytty lisäämään. 4. Asumispalvelujen ostoja ja perhehoitoa vähennetään. Vapautuvat asumispalvelupaikat vaihdetaan palvelusetelillä tuotettaviksi palveluiksi. Kunnallisia asumispalvelupaikkoja on vähennetty 15 paikkaa, yksityiseltä puolelta paikkoja on vähennetty yksi heinäkuun alusta alkaen. Vapautuneet ostopalvelusopimukset on muutettu palvelusetelipaikoiksi. 5. Kotihoidon yötyön aloittaminen. Ei ole aloitettu. Kotihoidon työaikoja on muutettu siten, että kotihoito on työssä klo 6-24 välisen ajan.

76 Vanhuspalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot 2 008 926 2 085 136 2 008 080 1 999 734 Toimintakulut - 8 949 416-8 899 301-8 842 340-9 379 758 Toimintakate - 6 940 490-6 814 165-6 834 260-7 380 024 Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuotot toteutuvat lähes budjetoidusti. Toimintakulut ylittyvät 537 418 euroa muutetusta talousarviosta. Toimintakuluin on tehty + 410 000 euron määrärahamuutos, josta + 260 000 euroa on kohdennettu henkilöstökuluihin ja + 150 000 euroa palvelujen ostoihin. Vanhuspalveluissa toiminnat ovat edenneet pitkälti suunnitelmien mukaan ja sisällöllisesti asetettuihin tavoiteisiin on päästy. Toimintakulut ylittyvät henkilöstökuluissa ja erityisesti vanhusten asumispalveluiden ostoissa. Henkilöstökulujen ylitys on 413 826 euroa ja palvelujen ostojen ylistys 367 623 euroa alkuperäisestä talousarviosta. Henkilöstöllä on ollut runsaammin sekä pitkiä että lyhyitä poissaoloja verrattuna aikaisempiin vuosiin ja on tarvittu enemmän sijaistyövoimaa. On ollut sekä lyhytaikaista sairastamista (infektiot) että henkilöstön ikääntymiseen liittyvää sairastamista. Lisäksi poissaoloja on ollut perhevapaista johtuen poikkeuksellisen paljon. Asiakkaiden hoitoisuus on myös kasvanut, josta kertoo mm. suurempi hoitotarvikkeiden ja laboratoriokulujen kasvu. Vanhusten asumispalveluiden ostopalveluista on saatu vähennettyä vuoden 2015 aikana ainoastaan yksi paikka. Tavoitteena oli vähentää ostopaikkoja vähintään neljällä paikalla.

77 6.1.5. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsi tarjoaa laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut sekä mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä järjestää aktiivista elämää edistäviä palveluita kuntalaisille. Toiminta-ajatus vastuualueittain Päivähoito: Päivähoito tarjoaa hyvää ja turvallista perushoitoa ja lapsen ikä- ja kehitystasoa vastaavaa toimintaa. Perus- ja lukio-opetus: Perus- ja lukio-opetus tarjoavat laadukasta perus- ja yleissivistävää opetusta. Hallinto: Hallinto johtaa ja kehittää tasapuolisesti sivistystoimen eri sektoreita sekä luo henkilökunnalle mahdollisuudet toteuttaa asetetut tavoitteet. Pielisen Karjalan musiikkiopisto tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoista musiikinopetusta. Kirjasto- ja kulttuuritoimi: Edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä tukee paikallista kulttuuritoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta. Liikunta- ja nuorisotoimi: Tarjoaa monipuolisia liikuntaharrastuksia ja järjestää nuorten ja erityisnuorten kasvua edistävää toimintaa. Kansalaisopisto: Järjestää vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistysjohtaja Marjut Ahokas

78 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Esimies- ja työntekijätaitojen pitkäjänteinen ylläpitäminen ja kehittäminen Ikä 3.0-hankkeen pohjalta käytäntöön vietiin ratkaisukeskeisen työyhteisön toimintamalleja ja hyviä käytänteitä. Tavoitteena oli eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien työntekijöiden sujuva keskinäinen toimeen tuleminen ja toistensa tilanteen ymmärtäminen. 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan siirron valmistelu päivähoidosta koulutoimeen Aamu- ja iltapäivätoiminnan siirto päivähoidosta koulutoimeen toteutui 1.8.2015 alkaen. 3. Perusopetuksen uudistuvan opetussuunnitelman 2016 työstäminen ja voimaan tulleiden opiskeluhuoltolain ja perusopetuslain koulurauhapaketin käyttöönottaminen Opiskeluhuoltolain ja perusopetuksen koulurauhapaketin käytäntöön soveltaminen jatkui kevään ajan. Jo vuoden alussa aloitettiin opetussuunnitelmauudistuksen ainekohtainen valmistelu ja koko vuoden jatkettiin yleisen osan sekä alueellista että paikallista työstämistä. Uuteen opetussuunnitelmaan liittyvää opettajien täydennyskoulutusta järjestettiin pitkin vuotta. 4. Ylioppilastutkinnon muutoksiin valmistautuminen lukiossa Kaikki lukion opettajat osallistuivat sähköisen ylioppilastutkinnon koulutuksiin. Kokeisiin tarvittavaa varustusta hankittiin. Sähköistä ylioppilaskoetta testattiin lokakuussa valtakunnallisessa harjoituskokeessa ja Abitti-koe pidettiin jokaisella koeviikolla. Opiskelijat ovat harjoitelleet uudenlaisen matematiikan ylioppilaskokeen käytäntöjä kurssikokeissa. 5. Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottaminen Uusi kirjastojärjestelmä on jo tullut tutuksi. Järjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen, ja sitä ollaan ottamassa käyttöön Suomessa yhä laajemmin. Asiakkaiden tietoturvaan kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Kirjastojen välinen yhteistyö sujuu hyvin ja yhteisiä käytäntöjä kehitetään edelleen. 6. Kulttuuri- ja elokuvatoiminnan kehittäminen eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioimalla Kino Mantsin ohjelmistovalinnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että katsojia riittää näytäntöihin. Myös muutamia valtavirrasta poikkeavia elokuvia on esitetty. Päivänäytökset olivat hyvä idea, mutta konsepti ei toimi kaikkien elokuvien osalta. Ilomantsin kunnallishallinnon 140-vuotisjuhlavuosi ja Kino Mantsin 40-vuotisjuhla huomioitiin järjestämällä juhlaviikonlopuksi ohjelmaa ja elokuvanäytöksiä teemalla Elokuvia eri vuosikymmeniltä. Samalla eri ikäryhmät tulivat huomioiduiksi. 7. Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen kansalaisopistossa

79 Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen kansalaisopistossa on jatkunut. Elokuun loppupuolella julkaistiin vapaa-ajan palveluihin keskittyvä Ilomantsin tiedotuslehti, jossa kansalaisopiston lukuvuoden 2015 2016 ohjelma julkaistiin. 8. Liikunta- ja nuorisotoimen yhteistyön syventäminen erityisesti retki- ja tapahtumajärjestelyissä Liikunta ja nuorisotoimen yhteistyö on toteutunut retkillä ja leireillä. Yhteistyö on syventynyt myös kunnan perusturvatoimen kanssa, josta esimerkkinä on perusturvatoimen kahden työntekijän osallistuminen taito- ja touhuleirille.

Tavoitteet 80

81