Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +LATE-, ATH-, TEROKA-työryhmät 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 1 Kirjan julkaisu 23.4 klo 12.00 Liki kaikkia kirjassa esiintyviä kuvioita saa helposti käyttöönsä www.terveytemme.fi/lastenterveys 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 2
Julkaistu 2008 Toimettomuus, säännöllisen elämänrytmin puuttuminen ja alemmuuden tunne voivat johtaa, ja haastateltavien mukaan Kainuussa usein johtavatkin, runsaaseen päihteiden käyttöön. Työttömyys, pätkätyöt ja työllistämis- ja toimeentulotuella elämisen aiheuttama epävarmuus heijastuvat myös lapsiin. Työttömyys saattaa olla joissain perheissä jatkunut jo kolmatta sukupolvea, jolloin siitä on tullut normaalitila. Koulutoimen edustajan mukaan huolestuttavan suuri osa lapsista vastasi kunnassa tehdyssä koulukyselyssä aikuisuuden ammattia kysyttäessä, että hänestä tulee isona työtön. Lasten sosiaalistumista työttömyyden normaalitilaan nostettiin esille toimialasta riippumatta lähes kaikissa haastatteluissa. Kaikkonen ym. 2008 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 3 Kainuulainen poliisi, 2006 Heillä on (poliisilla) sellainen toimintapa, että kun tavataan nuori alaikäinen päihtyneenä kadulla, niin häntä ei tuotaisi säilöön vaan vietäisiin kotiin. On kuitenkin sellaisiakin tapauksia ollut että vanhemmat ovat olleet itse niin päihtyneitä, että tätä lasta ei voi jättää sinen vaan säilö on silloin parempi paikka. Alkoholiperheitä on kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä; jotkut juovat purkaakseen työstressiä ja jotkut hukuttaakseen muita murheita, kuten köyhyyttä ja työttömyyttä. Pitkään jatkuneen työttömyyden ja sosiaalisten kontaktien vähittäisen katoamisen myötä syrjäydytään niin yhteiskunnasta, sen palveluista kuin sosiaalisista tukiverkostoista. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia esimerkiksi osallisuutta lisääviin harrastuksiin, jos ne maksavat liikaa. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 4
Description of Public Health Society s obligation to assure the conditions for people s health Gostin 2001 yhteiskunnallisen edistyksen luonnollinen taipumus on saattaa henkisen ja ruumiillisen työn harjoittajat parempaan tasa-arvoon keskenänsä. (Yrjö-Sakari Yrjö- Koskinen 1874). 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 5 Terveys- ja hyvinvointierot Tietoisuutta terveyseroista, niiden syntymekanismeista ja vaikuttamiskeinoista on lisättävä Terveyserojen kaventamisen näkökulma on saatava vahvemmin esiin valtakunnallisessa, alueellisessa sekä kunta- ja järjestötason toiminnassa, hankkeissa ja ohjelmissa Väe stön te rv e ys Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta S osiaaline n ase ma (koulutus, tulot ym.) 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 6
Terveyskuilu: Työttömät ja työlliset 20.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 7 Sosiaaliset determinantit 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 8
Perusoikeudet Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava oikeus sosiaaliturvaan, työhön ja koulutukseen sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kysymys on siis perusoikeuksien turvaamisesta. Koska hyvinvointi- ja terveyserot ovat ehkäistävissä, niitä ei voi pitää oikeudenmukaisina eikä eettisesti hyväksyttävinä. Samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 9 Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: koettu terveys, toimintakyky, sairastavuus, kuolleisuus 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 10
Sosioekonominen asema Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot/suhteet, luottamus, (kulttuuri, lähiyhteisön arvot/paine) 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 11 Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007 Lisätietoja: www.terveytemme.fi www.thl.fi/kaventaja 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 12
Lähtökohtia tutkimustulosten valossa - Fokusoidaan Kainuuseen 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 13 Pienten lasten terveyttä suoraan vaarantavien tekijöiden torjunnassa on onnistuttu ja alue-erojen lisäksi myös sosiaaliryhmien väliset erot ovat liki kadonneet Perinataalikuolleisuudessa vanhempien sosiaaliryhmän mukaiset erot liki poistuneet 2000- luvulle tultaessa, erot ovat jälleen kasvaneet! Pienten lasten sairastavuudessa vanhempien sosiaaliryhmien väliset erot ovat pieniä Yksi merkittävä tekijä tälle kehitykselle on ollut äitiys- ja lastenneuvolan toiminta Kaikki on siis liki hyvin? 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 14
Lisäksi on kuitenkin suuria aihealueita, joilla epäsuorasti vaikutetaan terveyteen Terveyteen vaikuttavat tekijät lasten ja nuorten elintavat ovat yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan ja myös omaan ja koulu-uraan Lapsuudessa opittua on vaikeampi muuttaa aikuisuudessa Yksinhuoltajavanhemmilla ja heidän lapsillaan on havaittu olevan eniten terveyspulmia Jotta näihin sosiaalisiin determinantteihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan neuvolatoiminnan lisäksi hallinnon- ja toimialat ylittävää yhteistyötä valtakunnallisella, alue- sekä kuntatasoilla 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 15 Vanhempien koulutus: yhteys mm. yläkouluikäisen lapsen humalahakuiseen juomiseen Kaikkonen ym. 2008 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 16
Oma koulutusura Kaikkonen ym. 2008 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 17 Aikuisten alkoholinkäyttö Kaikkonen ym. 2008 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 18
Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä isistä joka neljäs 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 19 Psykiatrinen hoito päihdesyistä sairaalassa Yleinen tilanne Kainuussa Väestöryhmittäin Kainuussa 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 20
Ja aikuiset kuolee Kaikkonen ym. 2008 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 21 Tapaturmat Kaikkonen ym. 2008 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 22
Itsemurha-ajatukset: kainuulaiset koko Suomen keskiarvon tasolla 20.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 23 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 24
Kainuulaisten elintapaprofiili 20.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 25 Sosiaalinen asema ja huoli perhetilanteesta: mistä kaksinkertaiset erot aiheutuvat? 20.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 26
Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 27 Ero yli kolminkertainen äidin sosiaalisen aseman mukaan: terveyserot alkavat jo kohdusta 20.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 28
Heikentynyt työkyky: kainuulaismiehet elämänsä parhaassa kunnossa? 20.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 29 Jaksaminen eläkeikään saakka puhuttaa 20.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 30
20.9.2012 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 31 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla kyselyn eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä terveyteen vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin 20.9.2012 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 32
Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät? Etenkin 0 11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 33 LATE-hankkeessa kehitettiin valtakunnallista lasten terveysseurantaa Lasten terveysseuranta -hanke (LATE) Hankkeen kesto v. 2006-2011, työ jatkuu 2012 LATE oli osa laajempaa Lasten ja nuorten terveysseurannan ja tilastoinnin kehittäminen hanketta, STM:n asettama ohjausryhmä 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 34
LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus 10 terveyskeskusta (N=1541): Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Mikkeli, Salo, Vammala, Kitee, Sodankylä, Vihti Erillisotokset Kainuun maakunnan (N= 2472) ja Turun kaupungin alueilla (N= 2496) 20.9.2012 THL Esityksen / Kaikkonen nimi / Tekijä /2012 35 Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruuperusteet Kohderyhmä: Lastenneuvola. ½-, 1-, 3 ja 5-vuotiaat Kouluterveydenhuolto: 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset otettiin mukaan tutkimukseen kunnes tavoitemäärä saavutettiin 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 36
Tiedonkeruumenetelmät Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus Tiedot rokotuksista Huoltajien kyselylomake AUDIT-kysely molemmille huoltajille 8. lk nuoren kyselylomake Terveystarkastuksista koottuihin tietoihin voidaan myöhemmin liittää rekisteritietoja syntyneiden lasten rekisteristä, hoitoilmoitus- ja syöpärekistereistä, lääkerekisteristä Tutkimuslomakkeet löytyvät osoitteesta: www.thl.fi/lastenterveysseuranta 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 37 TULOKSIA Lasten ja perheiden elinympäristö 20.9.2012 THL Esityksen / Kaikkonen nimi / Tekijä /2012 38
Neljännes vanhemmista koki menojen kattamisen tuloilla hankalaksi taloudelliset ongelmat yleisempiä vähemmän opiskelleilla 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 39 Eroperheissä äidin kanssa asuvista lapsista joka neljäs ei tapaa isää kuukausittain Perhetyyppi NLA KTH Yhteensä Vanhemmat avioliitossa 62 61 62 Vanhemmat avoliitossa 28 11 20 Muu perhetilanne* 10 28 18 Tapaamisjärjestelyt eroperheissä Lapsi ei tapaa äitiä kuukausittain 2 3 3 Lapsi ei tapaa isää kuukausittain 27 21 23 * Yksinhuoltajat, uusioperheet, ei koskaan yhdessä asuneet 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 40
Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole riittävästi yhteistä aikaa - pidempään opiskelleet yleisemmin kuin vähemmän opiskelleet 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 41 Suurin osa vanhemmista koki saavansa tarvitessaan apua läheisiltä vähemmän opiskelleet yleisemmin kuin pidemmälle opiskelleet 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 42
Poikia kiusattiin tyttöjä yleisemmin - vähemmän opiskelleiden äitien lapsia yleisemmin kuin enemmän opiskelleiden 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 43 Harrastamattomuus yleistä ei osallistunut lainkaan kerho- tai harrastustoimintaan 1.luokan pojista 30 % ja tytöistä 28 % 5. luokan pojista 21 % ja tytöistä 16 %. 8.luokan pojista 45 % ja tytöistäkin joka kolmas Kainuu ja Turku erosivat toisistaan etenkin ensimmäisen luokan oppilaiden osalta. Turkulaisista ensimmäisen luokan oppilaista 17 %, mutta kainuulaisista jopa yli kaksi kertaa suurempi osuus (40 %) ei harrastanut mitään kerho- tai harrastustoimintaa. Myös muissa kouluikäisten ikäryhmissä ero alueiden välillä oli havaittavissa. Äidin koulutuksella ja lapsen osallistumisella kerho- ja harrastustoimintaan oli selvä yhteys NLA 56 % vs. 42 % KTH 36 % vs. 23 % Yht. 43 % vs. 30 % 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 44
Lasten ylipaino, ruokatottumukset ja suun terveys 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 45 Viidesluokkalaisista jo joka viides ylipainoinen ylipainoisuus yleisempää vähemmän opiskelleiden äitien lapsilla 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 46
Lasten ylipainon yleisyydessä myös alueellisia eroja - ylipainoisuus yleisempää Kainuussa kuin Turussa 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 47 Täysimetys yleisempää pidempään opiskelleilla 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 48
Kasvisten käyttö Kasvisten syöminen koululounaalla ja iltaaterialla yleistyi äidin koulutustason mukaan Kouluikäisillä myös hedelmien ja marjojen käyttö yleisempää, kun äidillä pitkä koulutus 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 49 Hampaiden harjaus ja äidin koulutus 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 50
Rokotusohjelmaa on toteutettu erinomaisesti Suomen ainutlaatuinen neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä sekä saajalleen maksuttomat rokotusohjelman rokotteet takaavat, että kaikille lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan suojaa useita eri tauteja vastaan tasapuolisesti. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista oli saanut kaikki rokotusohjelman mukaiset tutkimuksessa tarkastellut rokoteannokset. Rokotusohjelma on erinomainen esimerkki terveyseroja vähentävästä toiminnasta. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 51 Tarpeelliseksi arvioidut rokotteet tulee tarjota maksutta osana rokotusohjelmaa Tutkimus osoitti sen, että jos perheet joutuvat maksamaan rokotteet itse, ne eivät kohdennu tasaarvoisesti kaikille. Rotavirusrokote ei kuulunut ohjelmaan vielä tutkimuksen aikana, rokotesarja imeväiselle maksoi tuolloin (v. 2007-2008) noin 150 e. Lapsi sai rotavirusrokotukset sitä todennäköisemmin, mitä helpommin perhe koki tulojen kattavan menot. Myös äidin koulutuksella oli yhteys lapsen rotavirusrokotukseen. On siis tärkeätä, että tarpeelliseksi arvioidut rokotteet kuuluvat rokotusohjelmaan. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 52
Yhteenveto Rokotusohjelma on tasapuolinen kaikille. Rokotusohjelman rokotteet ja rokotukset ovat saajalleen maksuttomia. Jos jokin rokote katsotaan tarpeelliseksi, tulee sen kuulua rokotusohjelmaan. Rokotuskattavuus on Suomessa erinomainen, maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 53 Vanhemmat edellä, lapset perässä Vanhempien terveystottumukset 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 54
Ylipainosia äidestä joka neljäs ja isistä joka kuudes Äideistä lihavia oli 12 % ja isistä 14 %. Vanhempien koulutus oli yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen vähemmän opiskelleilla ylipaino ja lihavuus oli yleisempää. Ylipainoisten ja lihavien vanhempien lapsilla ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin normaalipainoisten vanhempien perheissä. Lähes joka viides vanhempi ei harrasta lainkaan liikuntaa. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 55 Tupakointi edelleen yleistä erot suuria koulutusryhmien välillä Äideistä 15 % Raskausaikana 9 % Imetysaikana 4 % Isistä 27 % Perheistä 31 % vähintään toinen ja 9 % molemmat Lasten altistuminen tupakansavulle vähäistä Vähemmän opiskelleet tupakoivat selvästi yleisemmin Raskausajan erot nelinkertaiset 4 % vs 16 % Imetysajan erot yli nelinkertaisia 1,5 % vs. 6,8 % Kainuulaisilla tupakointi turkulaisia yleisempää 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 56
Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä isistä joka neljäs 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 57 Lopuksi 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 58
Pohdinta ja johtopäätökset LATE-tutkimuksessa ei tutkittu marginaaliryhmiä: enintään ammatillinen koulutus vähintään opistotasoinen koulutus Koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle Neuvolatyötä ja kouluterveydenhuoltoa koskevassa asetuksessa (VNA 338/2011) säädetään laajoista terveystarkastuksista, joissa huomioidaan koko perheen hyvinvointi THL:n ohjeistus laajoista terveystarkastuksista valmistumassa Yhtäläiset valinnan mahdollisuudet kaikille lapsille ja lapsiperheille Universaalit palvelut sekä kohdennusta (pos. diskriminaatio) sekä erityistä tukea kohdennetaan sitä tarvitseville lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Lasten ja perheiden tarvitseman tuen ja hoidon järjestäminen edellyttää, että terveyskeskuksissa on määritelty ehkäisevän työn rakenteet, tavoitteet ja tarvittava osaaminen sekä sovittu jatkotoimenpiteistä. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 59 Pelkkä asetus ei eroja kavenna Tilannetta ei korjaa pelkkä ennaltaehkäisevä hoitoketju sosiaalinen eriarvoisuus on rakenteellinen ongelma, koostuen materiaalisten, sosiaalisten, tiedollisten ja kulttuuristen voimavarojen epätasaisesta jakautumisesta hyvinvointiyhteiskunnassamme. Perheiden yhteisen ajan tukeminen työnantajien ja koko yhteiskunnan myönteisellä suhtautumisella lapsiperheiden elämäntilanteisiin Väestön terveyden edistämisessä ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa erilaiset yhteiskuntapoliittiset keinot kuten lainsäädäntö, verotus, valvonta ja myös eriarvoisuutta vähentävän yhdyskuntasuunnittelun ja sosiaalipoliittisten toimien tukeminen ovat avainasemassa Rakenteellista eriarvoisuutta voidaan kaventaa esim. parantamalla sosiaalija terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä niitä tarvitsevissa alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Nyt hyvässä sosiaalisessa asemassa olevan yksilön tai perheen mahdollisuus valita on suurempi ja tätä valinnan mahdollisuutta tulee laajentaa myös muissa sosiaaliryhmissä. 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 60
Palvelujärjestelmässä monia toimivia osia Sosioekonomisten ja alueellisten erojen kannalta positiivisiakin asioita havaittiin: lasten pitkäaikaissairastavuudessa, sairastuvuudessa infektiotauteihin, säännöllisissä lääkityksissä antibioottien käytössä perusterveydenhuollon lääkärikäynneissä hammaslääkärikäynneissä Näissä ei havaittu merkittäviä eroja äidin koulutuksen mukaan tai alueiden välillä. Myöskään nuorten masennusoireilussa, väsymyksessä ja uupumuksessa tai niskahartiasäryssä eroja ei havaittu. ROKOTUKSET: osana rokotusohjelmaa ja omana hankintanaan, erot mielenkiintoisia 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 61 www.terveytemme.fi 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 62
Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Kasvot 22.8.2012 THL, Ta3 jory / Kaikkonen & Murto 9/2012 63 Lopuksi Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän 20.9.2012 THL / Kaikkonen /2012 64
Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p. 029 524 8176 risto.kaikkonen@thl.fi 22.8.2012 THL, Ta3 jory / Kaikkonen & Murto 9/2012 65