Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa

Transkriptio

1 Lappeenranta Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Jukka Murto, tutkija THL THL / Murto

2 THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 2

3 ATH-tutkimuksessa Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 3

4 ATH laajenee kansalliseksi vuosina Vähintään suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin tutkittavasta. Otoksen poiminta osissa mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla. Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan. Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä. Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin ( THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 4

5 EKSOTE Imatra Lappeenr anta Kaikki: 52 % 75+v: 64% 55-74v: 68% 20-54v: 35% Kaikki: 51 % 75+v: 64% 55-74v: 70% 20-54v: 30% Kaikki: 49 % 75+v: 62% 55-74v: 65% 20-54v: 33% Lappeenra nta Imatra Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Imatra Lappeenra nta Suomi Kaikki: 53% 75+v: 64% 55-74v: 67% 20-54v: 42% Etelä-Karjala 2013 Kaikki: 57% Lappeenranta Kaikki: 56% THL / Murto

6 Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 6

7 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Murto

8 Koettu terveys ERVA-alueittain, maakunnittain ja kaupungeittain vuonna 2013 THL / Murto

9 Koettu terveys ikäryhmittäin. Etelä-Karjalassa koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa. THL / Murto

10 Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. THL / Murto

11 Itse raportoitu sepelvaltimotauti alueittain vuonna THL / Murto

12 Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Etelä-Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa. Koulutusryhmien välillä ei havaittavia eroja. THL / Murto

13 Suuhygieniassa alueiden välillä suuria eroja. THL / Murto

14 Suuhygienian osalta selviä koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeammin koulutetut harjaavat useammin hampaitaan kuin vähemmän koulutetut THL / Murto

15 TOIMINTAKYKY THL / Murto

16 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus maakunnista suurin Etelä-Karjalassa, kaupungeista Lappeenrannassa THL / Murto

17 Noin joka viides eteläkarjalainen arvioi työkykynsä heikentyneeksi THL / Murto

18 Matalasti koulutetut arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut THL / Murto

19 Työssä jaksaminen eläkeikään saakka THL / Murto

20 Peräti joka kolmas vuotiaista eteläkarjalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä erittäin suuria eroja! THL / Murto

21 Noin joka viides yli 75-vuotias eteläkarjalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Murto

22 HYVINVOINTI, OSALLISUUS THL / Murto

23 Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä THL / Murto

24 Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema THL / Murto

25 Jopa lähes neljännes vuotiaista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia THL / Murto

26 Useampi kuin joka kymmenes eteläkarjalainen vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää THL / Murto

27 Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Murto

28 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. THL / Murto

29 Aktiivinen osallistuminen erilaisiin yhdistys-, kerho ja harrastetoimintaan on Etelä-Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa. - Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa THL / Murto

30 Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Murto

31 Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä. Luottamus laskenut kaikissa ikäryhmissä seurantajaksolla. THL / Murto

32 PALVELUT THL / Murto

33 Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. THL / Murto

34 Niiden osuus alueittain, jotka eivät mielestään ole saaneet tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskusläärin palveluja THL / Murto

35 Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäri palveluihin. Koulutusryhmien välillä ei eroja THL / Murto

36 Liikunta- ja kirjastopalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. THL / Murto

37 Elintavat ja riskitekijät THL / Murto

38 Lihavien osuus ikäryhmittäin THL / Murto

39 Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Murto

40 Päivittäin tupakoivien osuus alueittain THL / Murto

41 Tupakoinnissa suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto

42 Humalahakuinen juominen ikä- ja koulutusryhmittäin THL / Murto

43 Kasvisten käytössä isoja alueellisia eroja THL / Murto

44 Kasvisten niukka käyttö yleisintä matalasti koulutetuilla THL / Murto

45 Tutkimuskysymyksiä Keskustelunavauksia tutkimukseen ja tiedon hyödyntämisen suuntaan THL / Murto

46 Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat? Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät väestössä Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä THL / Murto

47 Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen Sukupuolittain Siviilisäädyittäin Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus, ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys Kuolleisuus ja sen seuranta? Palveluiden käyttö ja sen seuranta? THL / Murto

48 Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan! Valtakunnalliset päätökset Maakunnaliset päätökset SHP:n toiminta Kaupungin/kunnan päätökset Yksilön tekemät valinnat Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset THL / Murto

49 Tietoperusteinen päätöksenteko THL / Murto

50 Miten saada aineistoa käyttöön? Mukaan tutkimukseen Tutkijat Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle Valmis suunnitelman pohja Ohjeet datan tilaamiselle Ohjeet aineiston käyttöönotolle Myös videoita aiheesta THL tulee järjestämään seminaarin - Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla THL / Murto

51 ATH-tulospalvelun käyttö Terveytemme.fi -palvelussa THL / Murto

52 ATH -tutkimuksen tulospalvelu ATH -tutkimuksen tulokset: Tulosraportin sisältö aihepiireittäin (osoittimien lukumäärä): Hyvinvointi (45) Terveys (21) Toiminta- ja työkyky (10) Elintavat ja riskitekijät (23) Palvelut (13) THL / Murto

53 THL / Murto

54 1. Valitse aihepiiri THL / Murto

55 2. Valitse teema THL / Murto

56 3. Avaa tulokset V ja tulkinta THL / Murto

57 UUTTA: Maakuntaraportti THL / Murto

58 4. Valitse väestöryhmät ja vertailualue 5. Tallenna kuvat tai Exceltaulukko THL / Murto

59 4. Valitse väestöryhmät ja vertailualue 5. Tallenna kuvat tai Exceltaulukko THL / Murto

60 6. Rajaa tarkasteltavia alueita THL / Murto

61 Tulosten tulkintaa ja käyttöä tukevat tiedot (1/2) Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet Asiasanat THL / Murto

62 Tulosten tulkintaa ja käyttöä tukevat tiedot (2/2) Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot THL / Murto

63 THL / Murto

64 ATH-tulospalvelu, maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportit THL / Murto

65 Kiitos mielenkiinnostanne! THL / Murto