Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS
Lähde: Google
Lähde: Google
Lähde: Google
Lähde: Google
Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä hoito / GOLD) Yleinen estettävissä oleva sairaus, jota tulee hoitaa. Sille ovat tyypillisiä etenevä ilmateiden ahtaus ja krooninen tulehdus, joka syntyy, kun ihminen hengittäessään altistuu haitallisille hiukkasille ja kaasuille
Epidemiologiasta Esiintyvyys Suomessa v. 2006 5,9-6,8% Aiemmin naisilla vähemmän, nyt luvut tasoittuneet tupakoinnin tasa-arvoistumisen myötä Keskivaikea COPD 3%, vaikea 0,6% Tupakoimattomilla 3% Alle 20 askivuotta tupakoineilla 4% 20-29 askivuotta tupakoineilla 12% 30 askivuotta tupakoineilla 27% Maailmalla yleisesti COPD alidiagnosoitu
Keuhkoahtaumataudin diagnoosi Perustuu altistushistoriaan (riskitekijät), oireisiin, sekä bronkodilataation jälkeiseen obstruktioon spirometriassa Riskitekijöitä: aiemmat infektiot? Astma? Suvussa astmaa/copd:tä? Altistuksista selvitetään erityisesti tupakointi (askivuodet >10?), passiivinen tupakointi ja työperäinen altistuminen FEV1/FVC < 0,7 bronkodilataation jälkeen -> sopii keuhkoahtaumatautiin Aiheuttaa iäkkäillä ylidiagnostiikkaa (ikääntyminen voi aiheuttaa obstruktiivisuutta), alidiagnostiikkaa alle 45-vuotiailla.
Keuhkoahtaumataudin osatekijät Neljä osatekijää, joiden keskinäinen merkitys vaihtelee potilaittain: Krooninen keuhkoputkitulehdus Ilmateiden ahtauma Keuhkolaajentuma eli emfyseema erityisenä alaryhmänä alfa-1-antitrypsiinin puutos Keuhkojen ulkopuoliset vaikutukset (liitännäissairaudet) Lisäksi oirekuvaan vaikuttaa muita tekijöitä (ikä, tupakointi, edeltävä fyysinen kunto, mieliala, yskä ym. ym.) jokainen potilas on erilainen
Krooninen keuhkoputkitulehdus Pitkäaikainen limannousu, jota ilmenee vähintään kolmena kuukautena vuodessa ainakin kahtena peräkkäisenä vuotena, kun taustalla ei ole muuta keuhkosairautta (esim. bronkiektasiat). Krooninen bronkiitti voi edeltää COPD:tä. Kroonisessa bronkiitissa (ilman ahtaumaa) spirometrian tulos on normaali
Keuhkoputkien ahtauma Uloshengitysvirtaus on hidastunut paitsi hengitysteiden ahtauman myös keuhkolaanentumaan liittyvän keuhkojen kimmovoimien pienenemisen vuoksi Spirometriassa todettu sekuntikapasiteetin alentunut suhde nopeaan vitaalikapasiteettiin (FEV1/FVC < 0,7) bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa sopii keuhkoahtaumatautiin
Keuhkoputken ahtauma -> COPD, vai kuitenkin astma? COPD-potilaista 25-50%:lla voidaan todeta merkitsevä bronkodilataatiovaste (vähintään 12% ja 200ml paraneminen FEV1:ssä) Toisaalta astmapotilaalle bronkodilataatiovaste ei tule aina esiin -> Pelkkä bronkodilataatiokoe ei luotettavasti erota astmaa ja keuhkoahtaumatautia toisistaan (!) JA toisaalta astman ja keuhkoahtaumataudin samanaikainen esiintyminen on tavallista (16%:lla pahemisvaiheen vuoksi sairaalaan joutuneista) Lääkehoitokokeilu suositeltava (inhaloitava kortikosteroidi) jos auttaa, jatketaan diagnoosista riippumatta
Keuhkolaajentuma eli emfyseema
Keuhkolaajentuma eli emfyseema
Keuhkolaajentuma eli emfyseema
Fenotyypeistä Fenotyypityksellä pyritään tunnistamaan saman sairauden sisällä erilaisia potilasryhmiä, joiden ennuste, taudin kulku ja hoidon valinta vaihtelevat Keuhkoahtaumataudissa ehdotettu monia fenotyyppejä, joiden osatekijöinä on esim. Pahenemisvaiheiden esiintyminen Kroonisen bronkiitin oireet Kroonisen obstruktion aste Emfyseeman vaikeusaste ja jakautuminen Samaan aikaan esiintyvän astma
Kohonnut riski Pelkkä spirometria on liian karkea eikä kerro ennusteesta tai mahdollisista pahenemisvaiheista juuri mitään Potilaat voidaan jakaa neljään ryhmään pahenemisvaiheriskin / sairaalahoitoon joutumisen riskin suhteen GOLD -hoitosuositus
Käypä hoito
Fenotyypeistä Käypä hoito Suomalaisessa hoitosuosituksessa potilaat jaetaan kolmeen hoitoa suuntaavaan fenotyyppiin Keuhkoahtauma-astmafenotyyppi Suuri pahenemisvaiheriski Pieni pahenemisvaiheriski Fenotyyppi tulisi arvioida joka kerta potilasta tavattaessa (oireet ja pahenemisvaiheet), voi muuttua Lääkehoidon valinnasta lisää myöhemmässä luennossa
Käypä hoito
Pahenemisvaiheista Kaikilla ei esiinny pahenemisvaiheista Laukaisevana tekijänä Usein infektio (bakteerit tai virukset) Joskus ilmansaasteet Syytä ei saada selville n. 33%:ssa pahenemisvaiheista Heikentävät elämänlaatua ja ennustetta Keuhkojen toiminta mm. heikkenee nopeammin (vs. ei pahenemisvaiheita) Pahenemisvaiheet aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia
Pahenemisvaiheista Diagnoosi on kliininen Lisääntynyt hengenahdistus Yskä Mahdollisesti märkäiset yskökset Muut voinnin huononemisen syyt poissuljettu Esim. keuhkokuume, keuhkoembolia, sydämen vajaatoiminta, ilmarinta Jos pahenemisvaiheita esiintyy 2 -> korkea pahenemisvaiheriski ( frequent exacerbator ) Hyviä biomarkkereita ei ole erottamaan pahenemisvaihetta Viimeaikaisten tutkimusten perusteella veren eosinofilia korreloi pahenemisvaiheriskin ja toisaalta steroidihoitovasteen kanssa (!) käytännön kokemusta kerätään parhaillaan
Loppuvaiheen COPD Keuhkoahtaumatautia voidaan pitää pitkälle edenneenä, kun hoidosta huolimatta (useita seuraavista) Kävelymatka on alle 100m Hengenahdistusta levossa Useita pahenemisvaiheita vuodessa Hypoksia tai hyperkapnia FEV1 alle 30% viitearvosta Tahatonta laihtumista Keuhkoverenpaineen nousu Useita muita sairauksia
Yhteenveto Keuhkoahtaumatauti on yleinen sairaus Taudin vaikeusaste vaihtelee oireettomasta potilaasta saattohoitovaiheen potilaaseen Epäily voi herätä oireiden tai löydösten perusteella Diagnostiikassa laadukas spirometria on välttämätön Diagnostiikassa laadukas haastattelu on välttämätön Diagnostiikassa voi jatkossa olla myös verikokeilla enemmän merkitystä (eosinofilia?) Muut kuin keuhkoihin liittyvät tekijät voivat olla potilaan kannalta merkityksellisempiä
Yhteenveto Potilaat voidaan jakaa erilaisiin fenotyyppeihin, joiden määritelmät tarkentuvat tutkimustiedon myötä Fenotyyppi ohjaa hoitoa ja kertoo potilaan ennusteesta Pahenemisvaiheriski ja mahdollinen samanaikainen astma tulisi arvioida. Tupakointi huonontaa keuhkoahtaumataudin ennustetta fenotyypistä riippumatta, potilaita tuettava lopettamisessa käytettävissä olevin keinoin
Lähteet Keuhkoahtaumatauti - Käypä hoito-suositus Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease Global strategy for the diagnosis, management, and prevention of chronic obstructive pulmonary disease (updated 2016) Lange P. ym. Diagnosis, assessment, and phenotyping of COPD: beyond FEV1. International Journal of COPD 2016:11. Watz H. ym. Blood eosinophil count and exacerbations in severe chronic obstructive pulmonary disease after withdrawal of inhaled corticosteroids: a post-hoc analysis of the WISDOM trial. Lancet Respir Med 2016; published online April 7. http://dx.doi.org/10.1016/s2213-2600(16)00100-4