Transkriptio

1

2 Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia. Sairauteen liittyy usein perinnöllisiä tekijöitä, mutta tarvitaan myös ulkoinen ärsyke kuten infektio, allergia, rasitus tai altistuminen tupakansavulle ennen kuin astma puhkeaa. Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien ajoittaista ahtautumista. Ilmavirtaus hengitysteissä vaikeutuu ja tämän vuoksi ilmaantuvat tyypilliset astmaoireet: yskä, hengenahdistus, uloshengityksen vinkuminen ja limaneritys. Lasten astmassa sekä infektiot että allergia vaikuttavat oireiluun. Lapset voivat saada astmaoireita rasitustilanteissa. Kylmä ilma lisää monilla astmapotilailla rasitukseen liittyvää keuhkoputkien supistumistaipumusta. Pienillä (0 3-vuotiailla) lapsilla astman taustalla on usein altistuminen tupakansavulle ja toistuvat virusinfektiot, jotka aiheuttavat keuhkoputkien supistumistaipumuksen ja astmaoireet. Infektioastmalle on tyypillistä, että hengitystieoireet tulevat esille flunssan aikana, mutta välikausina lapsi voi olla oireeton. Useimmat lapset pääsevät taudista eroon ennen kouluikää. Nämä lapset eivät välttämättä ole allergisia esim. eläimille, siitepölyille tai ruoka-aineille. Osa lapsista voi kuitenkin kehittää kouluikään jatkuvan allergisen astman. Isommista (yli 3-vuotiaista) astmaa sairastavista lapsista suurin osa on herkistynyt jollekin hengitettävälle pölyallergeenille ja vain harvoin reagoi pelkästään infektiossa astmaoirein. Suurimman osan astman pahenemisvaiheista myös näillä lapsilla laukaisevat hengitysteiden virusinfektiot erityisesti siitepölykausien ulkopuolella. Allergisilla astmalapsilla on yleensä myös allergiasta johtuvia silmä- ja nenäoireita. Astma voi muuttua oireettomaksi murrosiässä, mutta osalle taipumus jää loppuiäksi.

3 Astman toteaminen Lapsen astman toteaminen perustuu oireisiin ja keuhkojen toiminnan mittauksiin. Tavoitteena on osoittaa keuhkoputkien avautuva ahtauma, supistumisherkkyyden lisääntyminen ja astmatulehduksen olemassaolo. Pienillä (0 3-vuotiailla) lapsilla taudinmääritys perustuu oiretietoihin ja keuhkojen kuuntelulöydöksiin. Pienen lapsen astmadiagnoosi voidaan tehdä, jos lapsella todetaan toistuvasti uloshengityksen vinkunaa, hengitysvaikeutta ja ahdistavaa yskää ja muut syyt on suljettu pois. Isommilla (yli 3-vuotiailla) lapsilla keuhkojen toimintaa voidaan tutkia lepohengityksen aikana oskillometria-menetelmällä. Esikouluiästä alkaen astmalle tyypillinen keuhkoputkien avautuva ahtauma voidaan todeta spirometriatutkimuksessa ja usein tutkimukseen liitetään rasituskoe. Astmatulehdusta voidaan mitata leikki-iästä alkaen määrittämällä uloshengityksen typpioksidi. Varsinkin astman alkuvaiheessa keuhkojen toiminta voi olla ajoittain täysin normaalia eivätkä tutkimukset sairaalan poliklinikalla johda astman toteamiseen. Uloshengityksen huippuvirtaus- eli PEF (peak expiratory flow) -arvojen toistuva seuraaminen kotona voi tällöin paljastaa keuhkoputkiahtauman ja sen korjaantumisen. Keuhkojen toiminnan mittaamisen lisäksi selvitetään myös allergiataipumusta. Tavallisimpia allergian aiheuttajia ovat eläinpölyt, siitepölyt ja ruoka-aineet. Ihon pistotesti (Prick-testi) on kaikenikäisillä lapsilla käyttökelpoinen menetelmä allergisen herkistymisen osoittamiseen. Jos ihotestauksia ei voida tehdä, käytetään spesifisten allergiavasta-aineiden mittaamista verikokeesta. Tärkeää on varmistaa herkistyminen niille ympäristön allergeeneille, joihin saneeraustoimilla tai hoidolla voidaan puuttua.

4 Astman hoito Astman hoidon tarkoituksena on turvata lapsen ja keuhkojen normaali kehitys ja kasvu, normaali keuhkojen toiminta, normaali rasituksen sieto ja mahdollisimman vähäinen oireilu. Astmalääkitys Sisäänhengitettävät (inhaloitavat) lääkkeet ovat tehokasta paikallishoitoa hengitysteihin. Lapsi tarvitsee yleensä kaksi astmalääkettä. Hoitava lääke otetaan säännöllisesti kerran tai kahdesti päivässä ja keuhkoputkia avaavaa lääkettä käytetään tarvittaessa astmaoireisiin yleisimmin suihkeena hengitysteihin. Astmalääkitys voi olla joko päivittäistä ja ympärivuotista tai vain jaksottaista, esim. siitepölyaikaan ja infektioiden yhteydessä. Keuhkoputkia hoitava lääke rauhoittaa keuhkoputkien limakalvojen tulehdusta. Inhalaatiosteroidit ovat käytetyin ja yleensä tehokkain astman hoidon lääkitysmuoto. Jos tällä lääkityksellä ei päästä hyvään astmatasapainoon, voidaan hoitoa tehostaa joko rakeina, purutabletteina tai tabletteina annosteltavalla astmalääkkeellä (leukotrieenisalpaajat) tai inhaloitavalla, pitkävaikutteisella keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä. Leukotrieenisalpaaja voi myös olla inhalaatiosteroidin vaihtoehto lieväoireisen astman hoidossa. Astmadiagnoosin asettamisen jälkeen astmalääkityksen kesto on aina yksilöllinen, mutta jatkuu tavallisimmin vähintään 1 2 vuoden ajan. Infektioissa oireilevilta pikkulapsiastmaatikoilta voidaan lääkitys kokonaan lopettaakin, jos he iän myötä tulevat oireettomiksi. Allergisilla astmalapsilla hoidon tarve on yleensä pitkä ja voi olla jatkuvaa. Lääkityksen kestosta sovitaan kontrollikäynnin yhteydessä hoitavan lääkärin kanssa. Astman lääkitysannostelijat Astmalääke hengitetään keuhkoihin jauheena, suihkeena tai lääkesumuna. Hoitomyöntyvyys, oikea lääkkeenottotekniikka ja lapsen ikään sopivin inhalaatiolaite ovat tärkeitä hoidon onnistumisen kannalta. Esikouluikäisistä alkaen lapset yleensä pystyvät käyttämään jauheinhalaattoreita.

5 Nuoremmilla lapsilla käytetään suihkelääkkeitä, joiden annostelussa välttämätön apuväline on annossäiliö (esim. Babyhaler, Nebunette). Kyseisiin annossäiliöihin tarvitaan pikkulapsilla myös maskiosa kasvoille. Joskus harvoin lääkitys on tarpeen annostella kosteana höyrynä esim. Spira- tai Inhaneb-laitteen avulla. Astmalääkitys erityistilanteissa Hengitystietulehdusten yhteydessä ja siitepölykautena voi olla tarpeen tehostaa lapsen säännöllistä astmalääkitystä lääkärin ohjeen mukaan. Silloin tavallisimmin kaksinkertaistetaan keuhkoputkia hoitavan lääkkeen annostus noin 1 2 viikoksi ja lapsi ottaa lisäksi keuhkoputkia avaavaa lääkettä oireiden mukaisesti jopa 3 4 tunnin välein. Jos oireilu jatkuu tehostetusta lääkityksestä huolimatta, on tarpeen hakeutua lääkärin vastaanotolle. Astman muu hoito On tärkeää hoitaa mahdolliset infektiot ja allerginen nuha hyvin, jotta astman hoitotasapaino säilyisi. Astman hoitoon kuuluu elämäntapahoito, joka käsittää liikunnan ja hyvän kunnon lisäksi tupakansavun ja oman tupakoinnin välttämisen. Liikunta on suositeltavaa astmalapselle, koska se kohentaa suorituskykyä. Lapsen on tärkeää valita mieleinen liikuntamuoto, käyttää astmalääkettä sovitusti ja pitää varalääkettä mukana liikuntaharrastuksissa. Normaali neuvolan ja koulun rokotusohjelma on tärkeä astmalapselle. Astmalapset ovat myös oikeutettuja maksuttomiin syksyisiin influenssarokotuksiin. Lapsen astmahoidon seuranta Astmalapsen tulee käydä säännöllisesti lääkärissä joko erikoislääkärin vastaanotolla tai omalla terveysasemalla. Seurantapaikka ja -väli vaihtelee lapsen iän ja astman vaikeusasteen mukaan.

6 Kontrollikäyntien yhteydessä arvioidaan, onko astman hoidossa onnistuttu ja sovitaan lääkehoidon jatkosta. Tiedonkulku ja yhteistyö päivähoidon, koulun ja kodin välillä on välttämätön. Lapsen mahdollisten allergioiden tulee olla tiedossa, samoin mahdollinen lääkityksen tarve. Astmalapsen sosiaaliturva ja kuntoutus Lapsen sairaus on aina myös taloudellinen rasite perheelle. Sosiaaliturva ja -etuudet auttavat hoidon toteutumisessa. Astmalapsen sosiaalieduista voi tarvittaessa saada lisää tietoa hoitavalta lääkäriltä tai sairaalan sosiaalityöntekijältä. Astmalapsille ja perheenjäsenille järjestetään vuosittain sopeutumisvalmennuskursseja. Kursseista ja hakuohjeista saa lisätietoa kuntoutusohjaajalta, astmahoitajalta tai hoitavalta lääkäriltä. Anna Pelkonen LT, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Timo Klemola Dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Jorvin sairaala, Lastentaudit SGA-2008-FIN-1302-PE