Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma

1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 4 1.1 ARVOPERUSTA... 4 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 5 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 2.1. OPPIMISKÄSITYS... 7 2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI... 7 2.3. TYÖTAVAT... 8 2.4. OPPILAIDEN OSALLISUUS... 9 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT... 10 3.1. TUNTIJAKO... 10 3.2. KIELIOHJELMA... 11 3.3. KOULUN PAINOTUKSET... 12 3.4. OPPILAAKSIOTTO... 12 3.5. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET... 13 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 14 4.1. OHJAUSTOIMINTA... 14 4.2. OPINTO-OHJAUS... 16 4.3. OPPIMISSUUNNITELMA... 19 5. OPISKELUN TUKI... 21 5.1. TUKIOPETUS... 21 5.2 ERITYISOPETUS... 21 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus... 21 5.2.2 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus... 22 6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT... 24 6.1. OPPILASHUOLTO... 24 6.2. MUUT TUKIPALVELUT... 25 6.2.1. Kerhotoiminta... 25 6.2.2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta... 25 6.2.3. Kouluruokailu... 26 6.2.4. Koulumatkat... 26 6.2.5. Koulunkäyntiavustajatoiminta... 27 7. YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA... 28 7.1. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 28 7.2. KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ... 28 7.3. YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA... 29 7.4. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ... 30 7.5. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 30 8. ARVIOINTI... 31 8.1. OPPILAAN ARVIOINTI... 31 8.2. KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI... 38 9. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 39 9.1. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN... 39 9.2. OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/ KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI... 47 ÄIDINKIELI... 47 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 61 TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) JA VIERAAT KIELET (ENGLANTI, RANSKA JA SAKSA)... 62 MATEMATIIKKA... 104 FYSIIKKA JA KEMIA... 122 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 134 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 141 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI... 153 USKONTO... 164 LIIKUNTA... 181 MUSIIKKI... 206 KÄSITYÖ... 214 KUVATAIDE... 231 KOTITALOUS... 247 TIETOTEKNIIKKA... 252 VALINNAISET AINEET 5. LUOKALLA... 254 VALINNAISKURSSIT 7. LUOKAN TAITO- JA TAIDEAINEISSA... 254 2

10. LIITTEET... 257 KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA... 257 TIETOSTRATEGIA... 263 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO... 270 3

1. Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta Jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta. 4

1.2 Koulun toiminta-ajatus Yhdessä tekemällä opimme. Tavoitteena on perustaidoiltaan vahva, elämää kunnioittava ihminen. 5

1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet OPPILAAN TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄ hallitsee mahdollisimman hyvin luku-, kirjoitusja laskutaidon ja omaa valmiudet hyvään yleissivistykseen luottaa itseensä, on valmis haasteisiin ja kestää myös epäonnistumista. kunnioittaa sekä omaa että toisten työtä, on oma-aloitteinen ja ahkera. osaa toimia rakentavasti työyhteisössä ja suhtautuu ennakkoluulottomasti erilaisuuteen. tiedostaa oman toimintansa seuraukset elinympäristölle ja pyrkii suojelemaan luontoa. Oppilaalla on hyvät käytöstavat. VANKAT PERUSTIEDOT JA -TAIDOT TERVE ITSETUNTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN TAVOITTEET YHTEISTYÖ- KYKY TYÖN ARVOSTAMINEN OPETTAJAN TOIMINTA KEINOJA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Koulutyön puitteet: Pyritään luomaan turvallinen ja kannustava työympäristö sekä rakentava opettaja- oppilas-suhde. Opetus: Tuetaan oppilasta saavuttamaan optimaalinen suoritustasonsa. Viestintätaidot: Rohkaistaan itseilmaisuun, kehitetään esiintymisvalmiuksia ja ohjataan tietotekniikan käyttötaitoihin. Elämyksellisyys: Tarjotaan tilaisuuksia kokea oppimisen iloa sekä esteettisiä ja eettisiä elämyksiä. Kannustetaan luovuuteen. OPPILASTA OHJATAAN: Etsimään itsenäisesti tietoa, jäsentämään ja soveltamaan sitä. Solmimaan sosiaalisia suhteita. Kantamaan vastuuta omasta ja toisten opiskelusta. Noudattamaan yhteisiä sääntöjä. 6

2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Koulun fyysinen ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet maasto-opetukselle, koska parin kilometrin säteellä löytyvät eri metsätyypit, suo, rantaniityt ja meri sekä monipuoliset liikuntapaikat. Koulussa on hyvin varustettuja, taito- ja taideaineiden opetustiloja sekä kasvihuone. Liikuntasalin lisäksi koulun liikuntatiloihin kuuluu peilisali ja volttimonttu. ATK-luokka sekä kirjasto/ mediateekki palvelevat opetuksen tukena. 7

SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Pidämme arvossa työntekijöiden moniammatillista yhteistyötä. Oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta tukevat esimerkiksi oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta. Toimivat ihmissuhteet edistävät turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokemusta. Ne myös sekä ehkäisevät kiusaamista että helpottavat konfliktien selvittelyä. Konflikteja ratkaistaan aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti. PEDAGOGINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulumme johtoajatuksena on avoin ja erilaisille oppimis- ja opiskelumalleille soveltuva pedagoginen ympäristö. Pedagogista eriyttämistä tukevat koulunkäyntiavustajat ja opettajien sekä erityisopettajien välinen yhteistyö. Yhdessä tekemisen perusajatus toteutuu esimerkiksi kummiluokkatoiminnassa arjen opetustilanteissa. Yhteistoiminnallista oppimista sekä tutkivaa oppimista toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Koulu tiedottaa oppilaille ja huoltajille mahdollisuudesta osallistua kaupungin järjestämään maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Opetuksessa noudatetaan kunnallisia maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmia. 2.3. Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Kallahden peruskoulussa käytetään monipuolisia työtapoja. Yhteistoiminnallisilla ja kokeellisilla työtavoilla aktivoidaan oppilaita keskusteluun ja pohtimaan. Tekemällä ja koskettamalla, kuuntelemalla ja puhumalla, näkemällä ja visualisoimalla, lukemalla ja kirjoittamalla oppilas voi löytää itselleen sopivan tavan oppia. Ikäkausi otetaan huomioon siirtymällä konkreettisesta tekemisestä abstraktiin pohdintaan ja ajatteluun oppilaiden kykyjen mukaisesti. Oppilaiden ikäkauteen liittyvät kiinnostuksen aiheet ovat pohjana materiaalien valinnassa. Oman elämän hallintaa ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan erilaisilla menetelmillä. Erityisesti 7. luokkien oppilaita ohjataan ryhmäytymään erilaisin harjoituksin, varsinkin lukuvuoden alussa. 8

Opettajat kouluttautuvat, jakavat kokemuksiaan ja käyvät keskenään pedagogista keskustelua. 2.4. Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Koulussamme toimii oppilaskunta. Hallituksen jäseninä toimii yksi - kaksi edustajaa joka luokalta. Luokan edustajien tehtävänä on toimia linkkinä luokan ja oppilaskunnan hallituksen välillä siten, että jokaisella koulumme oppilaalla on väylä tulla kuulluksi ja mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan. kuntatoiminnan tavoitteena on opettaa oppilaille aktiivisen osallistumisen merkitystä oman elämän hallinnassa. Koulun johtokunnassa on yksi oppilasjäsen, jolla on varajäsen. Koulumme on myös mahdollisuuksien mukaan mukana Hesan nuorten ääni hankkeessa. TUKIOPPILASTOIMINTA Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva, Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kehittämä vertaistukijärjestelmä. Tukioppilaat ovat 8. - 9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan muiden, erityisesti nuorempien, oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, viihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vastuuntuntoinen ja vapaaehtoinen nuori. Tukioppilaana toimiminen antaa nuorelle mahdollisuuden suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaa. Lisäksi nuorten omaehtoinen toiminta antaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tukioppilaat tarvitsevat työnsä avuksi koko kouluyhteisön tuen. Keskeisiä toimintatapoja ovat uusien 7. luokkien kummeina toimiminen ja ryhmäytymisen tukeminen. Tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Tukioppilaat toimivat yhteistyössä mm. oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. VERTAISSOVITTELU ("VERSO") Tukioppilaat tai muut tehtävästä kiinnostuneet, koulutetut oppilaat voivat toimia vertaissovittelijoina. Vertaissovittelu on Suomen Punaisen Ristin (SPR) luoma järjestelmä, jossa sovittelijaoppilaat sovittelevat oppilaiden välisiä pienehköjä erimielisyyksiä ja riitoja. Tukioppilas- ja vertaissovittelutoiminnalla on Kallahden peruskoulussa 1-2 ohjaavaa opettajaa. Ohjaajat kouluttavat uusia toimijoita entisten tukioppilaiden ja sovittelijoiden avustuksella. MLL:n ja SPR:n koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. 9

3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Liitteenä on Helsingissä noudatettava tuntijakotaulukko. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja kunnan linjauksen pohjalta. Helsingin suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaiden vuosiviikkotunnit vuosiluokilla 1-6 ovat 1-2 vuosiluokat 20-21 tuntia 3-4 vuosiluokat 24-25 tuntia 5-6 vuosiluokat 25-26 tuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. Kallahden peruskoulu tuntijako VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 5 4 5 3 3 3 43 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö- ja luonnontieto 3 3 3 3 12 Biologia ja maantieto 1 2 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 2 1 2 3 2 10 Terveystieto 0,3 1,7 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 3 2 10 Musiikki 1 1 1 1 1 2 1 8 Kuvataide 1 1 2 2 2 2 2 12 Käsityö 1 1 2 2 2 2 3 13 Liikunta 2 2 3 3 3 3 2 2 2 22 Taito- ja taideaineiden välys* 1 1 1 3 Taito- ja taideaineet yhteensä 12 16 17 13 58 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,7 0,3 1 2 Valinnaiset aineet 1 6 6 13 Oppilaan tuntimäärät 20 20 24 24 25 26 30 30 30 229 Vapaaehtoinen A-kieli 2 2 2 2 3 3 14 10

* 1.-2. luokkien musiikkiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön yksi taito- ja taideaineiden välystunti vapaasti käytettävissä, esim. voi painottaa kutakin ainetta osan vuotta. * Vapaaehtoinen A-kieli lisää oppilaan vuosiviikkotuntimäärää. 3.2. Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia KALLAHDEN PERUSKOULUN KIELIOHJELMAAN KUULUVAT: A1-kielet englanti ja ranska A2-kielet englanti ja ranska B1-kieli ruotsi B2-kielet saksa ja ranska A1-kieltä on 3-7 luokilla 2 vuosiviikkotuntia ja 8-9 luokilla 3 vuosiviikkotuntia. A2-kieltä on 5-6 luokilla 3 vuosiviikkotuntia, 7. luokalla 2 vuosiviikkotuntia ja 8-9 luokilla 3 vuosiviikkotuntia, A2-kielen opetus jatkuu vuonna 2005 alkaen 4. luokalla 2 vuosiviikkotuntia. B1-kieltä 7-9 luokilla 2 vuosiviikkotuntia. B2-kieltä on 8-9 luokilla 2 vuosiviikkotuntia. A1-kielen valinnan helpottamiseksi koulussamme järjestetään 2. luokan oppilaille tutustuminen valittavina oleviin A1-kieliin (ranska ja englanti) kielikerhona. Kallahden peruskoulun lisäksi A1 ranskaa voi opiskella luokilla 7-9 myös Vuosaaren ylä-asteella, joten aloitusryhmäkoko on n. 10 oppilasta. Perustettavan kieliryhmän koko on 10-15 oppilasta opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 17.12.2002 päätöksen mukaan. Kallahden peruskoulun A-ranskan ryhmä voidaan perustaa, mikäli kielen valinneita oppilaita on 10-12. Ranskan kielen opiskelijat jatkavat pääsääntöisesti omassa koulussa peruskoulun loppuun. A1 ja A2 ranskan opiskelijoita voidaan tarvittaessa opettaa samassa ryhmässä 7-9 luokilla. B2-kielen ryhmä voidaan perustaa, mikäli kielen valinneita on 10-15 oppilasta. Kielten ryhmien aloituskoko tarkistetaan vuosittain yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Kallahden peruskoulussa ei ole varhennettua kieliopetusta, kielikylpyopetusta eikä vieraskielistä opetusta. 11

3.3. Koulun painotukset Painotamme myönteistä suhtautumista luontoon ja liikuntaan. Kallahden niemen ranta-, vesi- ja luonnonsuojelualueet kuuluvat koulumme oppilaiden tutkimuskohteisiin. Koulun kerhotarjonnassa pyritään tutustumaan luontoon ja liikuntaan monipuolisesti. 3.4. Oppilaaksiotto Seuraavat oppilaaksioton periaatteet ja perusteet sekä koulunkäyntiä koskevat periaatteet astuvat voimaan otettaessa oppilaita lukuvuodeksi 2004 2005 ENSISIJAISET OPPILAAKSIOTON YLEISET PERIAATTEET Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. TOISSIJAISET OPPILAAKSIOTON YLEISET PERIAATTEET Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. SUOMENKIELISTEN PERUSKOULUJEN OPPILAAKSIOTON YHTEISET TOISSIJAISET VALINTAPERUSTEET Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia Kallahden peruskoulussa. 2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. 12

b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa. 3. Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto. 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät. 5. a) Oppilaaksioton periaatteet 7. luokalle noudattavat Helsingin kaupungin yleisiä oppilaaksioton perusteita. Niiden lisäksi Kallahden peruskoulun 6. luokkaa käyvällä oppilaalla on oikeus jatkaa opiskelua koulun 7. luokalla. b) viimeisenä vaihtoehtona arvonta. OPPILAAN KOULUNKÄYNTIÄ KOSKEVAT PERIAATTEET HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISISSÄ PERUSKOULUISSA Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998-1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. Jos lukuvuonna 1998-1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. Oppilaaksiottoalueen rajoja tarkistetaan tarpeen mukaan yhteistyössä lähikoulujen ja opetusviraston kanssa. OPPILAAT, JOILLA ON ERITYISOPETUSPÄÄTÖS Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. 3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Koulussa on käytössä kolmijaksojärjestelmä. Koulussa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta. Suurpiirin erityisopetustarve ja resursointi määritellään vuosittain erikseen. Ensimmäisen luokan ns. pehmeä aloitusjakso kestää 2-3 ensimmäistä kouluviikkoa. Tällöin oppilaan tuntimäärä on 3 tuntia/ päivä. Yksi tunti oppilaan vapaavalintaisia opintoja toteutetaan viidennen luokan aikana. valitsee taito- ja taideaineiden vaihtoehdoista. Tarkemmat valintasisällöt määritellään koulun vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. 13

4. Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustoiminta Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. huollon ja moniammatillisen yhteistyön avulla helpotetaan nuoren kasvua aikuisuuteen ja ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjaustoiminnan periaatteet Ohjauksella huolehditaan oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista painottaen syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain. Ohjauksella kannustetaan oppilasta löytämään vahvuutensa ja heikkoutensa opiskelijana. Psykososiaalinen tuki sekä opiskelun ja oppimisen ohjaus kuuluvat kaikille luokka-asteille. Koko opettajakunta ohjaa oppilasta, mutta lähiohjauksesta huolehtivat luokka-asteesta riippuen luokanopettaja, luokanvalvoja, aineopettajat ja opinto-ohjaaja. Tiedotus ja yhteydenpito koteihin Opiskeluun ja koulun käytänteisiin liittyvistä asioista tiedotetaan koteihin oppilaiden mukana toimitettavilla tiedotteilla. Syksyisin koulun alkaessa kaikille oppilaille jaetaan koko lukuvuotta koskeva tiedotusvihko. Tiedotteita jaetaan ja vanhempainiltoja järjestetään mm. kielivalintoihin, valinnaisaineisiin, yläluokille siirtymiseen ja jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Vanhempaintapaamiset ovat yhteydenpidon tärkeä osa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilanne kartoitetaan ja työnjaosta sovitaan oppilashuoltoryhmässä. Lisätietoja kappaleissa 4.2, 5 ja 6.1. 14

Työelämään tutustuttaminen ja TET Työelämään tutustuminen alkaa Kallahden peruskoulussa jo alaluokilla yhteistyössä ystävyysyritystemme Pauligin ja Korkeasaaren kanssa. Tarkemmat tavoitteet ja sisällöt määritellään muutaman vuoden välein kahdenkeskisin sopimuksin. Kahdeksasluokkalaisilla on viikon mittainen TET- eli työelämään tutustumisjakso. 8. luokkalaisia opettavat opettajat vierailevat mahdollisuuksien mukaaan oppilaiden työpaikoilla. Vierailukäynnillä opettaja voi antaa oppilaalle rakentavaa palautetta ja saada itsekin uutta tietoa työelämästä. 9. luokan oppilailla on kahden viikon pituinen TET-jakso, joka pyritään järjestämään hyvissä ajoin ennen yhteishakua. TET- jaksojen ajankohta ja pituus voivat vaihdella eri lukuvuosina. Oppilaat hankkivat itse tutustumispaikkansa. TET-jaksolle pääsy voidaan evätä, jos oppilas laiminlyö opiskelunsa tai hänellä on vakavia käytöshäiriöitä. Ohjauksen työnjako eri toimijoiden kesken Luokanopettaja (luokat 1-6) Luokanvalvoja (luokat 7-9) toimii luokkansa lähiohjaajana sekä oppilaittensa ja muun kouluyhteisön välisenä yhdyssiteenä valvoo oppilaittensa koulunkäynnin säännöllisyyttä, opintojen edistymistä ja käyttäytymistä sekä tapaa säännöllisesti oppilaitaan ohjaa oppilaita tulokselliseen koulutyöhön ja hyviin käytöstapoihin pyrkii vahvistamaan luokkansa oppilaiden yhteistyökykyä ja yhteishenkeä osallistuu luokkansa integroitujen oppilaiden sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimissuunnitelmien laatimiseen yhdessä erityisopettajien ja aineenopettajien kanssa pitää yhteyttä oppilaiden huoltajiin sekä tarvittaessa ottaa yhteyttä oppilashuoltoon huolehtii luokkansa oppilaskuntaedustajien valinnasta luokanopettaja tiedottaa opintoihin liittyvistä valinnoista (esim. kielivalinnoista ja 7. luokalle hakemisesta) Aineopettaja ohjaa oman aineensa opiskelua, selvittää tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikriteerit seuraa oppilaan oppimista, jotta mahdolliset oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet tunnistetaan varhain tukee kasvua, kehitystä ja osallisuutta osallistuu HOJKS- ja oppimissuunnitelmien sekä yksilöllisten opinto-ohjelmien laatimiseen yhdessä luokanvalvojan/-opettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa ja huolehtii integroiduista oppilaista oman oppiaineensa osalta tiedottaa omaan aineeseen liittyvistä valinnaisaineista osallistuu tarvittaessa vanhempainiltoihin ja opintokäynteihin sekä niiden järjestämiseen 15

Erityisluokanopettaja vastaa kokonaisvaltaisesti erityisluokan ohjauksesta yhteistyössä aineopettajien ja oppilashuollon kanssa Laaja-alainen erityisopettaja (ks. Erityisopetus ) Opinto-ohjaaja (luokat 7-9) antaa luokkamuotoista, henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta osallistuu tarvittaessa koulun ja huoltajien välisiin neuvotteluihin sekä vanhempainiltoihin tiedottaa nivelvaiheissa ja opintojen aikana opiskelukäytänteistä huolehtii valinnaisainelomakkeiden jakelusta hoitaa yhteishaun ja lisäopetukseen (10. lk) hakemisen antaa jälkiohjausta ilman opiskelupaikkaa jääneille 9. luokkalaisille on yhteydessä pääkaupunkiseudun toisen asteen oppilaitoksiin, työvoima-, opetus- ja muihin viranomaisiin sekä järjestöihin huolehtii työelämään tutustumisjaksoista ja opintokäynneistä Rehtori huolehtii ohjauksen voimavarojen riittävyydestä ja varajärjestelmän luomisesta esim. yhteishakua varten (yhteishaun hoitaminen, jos opinto-ohjaaja on poissa) osallistuu ohjaukseen ja neuvotteluihin tarvittaessa vastaa ohjaukseen liittyvästä päätöksenteosta ja hallinnollisten asioiden hoitamisesta sekä oppilaaksiotosta ja kielistä vapauttamisesta pyrkii oppilasryhmiä muodostaessaan ennaltaehkäisemään ongelmia sijoittaa luokkaohjaustunnit työjärjestyksiin tarkoituksenmukaisesti huolehtii oman äidinkielen ja oman uskonnon opetuksen järjestämisestä Apulaisrehtori toimii yhteistyössä rehtorin, opinto-ohjaajan sekä muiden opettajien kanssa opintoihin liittyvissä kysymyksissä 4.2. Opinto-ohjaus Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkkoohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. OPINTO-OHJAUS LUOKILLA 7-9 (oppiaineena) Johdanto 7. luokalla perehdytään koulun toimintaan ja käytänteisiin, valintamahdollisuuksiin, opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen lisäämiseen sekä arviointiin. Lukuvuoden alussa järjestetään luokille ryhmäyttämistilaisuus. 16

8. luokalla ohjauksen pääpaino on työelämän oikeuksien ja velvollisuuksien, työelämätietouden ja koulutusvaihtoehtojen käsittelyssä. 9. luokalla syvennytään ura- ja jatko-opintojen suunnitteluun oppilaan omien edellytysten ja kiinnostuksen mukaisesti. Aihekokonaisuuksista erityisesti ihmisenä kasvaminen, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediataito-teemat liittyvät opinto-ohjauksen sisältöihin. Ohjauksen menetelmät ja työtavat Luokkaopetustuntien aikana käsitellään kaikkia oppilaita koskevia ohjaukseen liittyviä asioita. Kaikilla luokka-asteilla pyritään käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä. Oppitunneilla oppilaita ohjataan oman työnsä suunnitteluun ja arviointiin sekä oma-aloitteisuuteen, mielipiteiden esilletuomiseen ja toisten kuuntelemiseen. Yhdessä toimiminen esimerkiksi pari- ja ryhmätöissä kehittää myös erilaisuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtämistä sekä kasvattaa kansainvälisyyteen. Opintokäynnit ja vierailijat tuovat oman lisänsä oppitunteihin. 7. LUOKKA Tavoitteet 7. luokalla tavoitteena on kehittyä aktiivisena opiskelijana ja toimivana yhteisön jäsenenä sekä orientoitua jatko-opintoihin. Samalla kehitetään yhteistyö-, vuorovaikutus- ja oman toiminnan arviointitaitoja sekä kasvatetaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Keskeiset sisällöt: kts. OPH:n ops-perusteet kouluyhteisössä toimiminen yläluokkalaisen vapaus ja vastuu, tukitoimet perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi opiskelutaidot ja -tekniikat, tiedonhankinta itsetuntemus ja nuoruusikä elämänvaiheena valinnaisaineet tutustuminen oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaan perustietoa jatko-opinnoista Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä ja annettujen tehtävien suorittamista. 8. LUOKKA Tavoitteet 8. luokalla tavoitteena on edellisten (7. lk) lisäksi omien mahdollisuuksien kartoittaminen ja työelämään tutustuminen. ta ohjataan kokonaisvaltaisesti eteenpäin, jotta hän löytäisi kiinnostavan, motivoivan ja itselleen sopivan toisen asteen koulutuspaikan. 17

Keskeiset sisällöt: omien toiveiden ja kykyjen pohdinta, tulevaisuuden suunnittelu työelämätietous työpaikkoihin tutustuminen, TET-jakso tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä elinkeinorakenne, ammattialat ja koulutusväyliin tutustuminen Arviointi arvioi omaa kasvuaan ja taitojensa kehittymistä sekä omaa soveltuvuuttaan eri ammatteihin. Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty -merkinnällä. Hyväksytty kurssin suorittaminen edellyttää oppitunneilla läsnäoloa ja osallistumista TET-jaksolle (jos TET-jakso ei ole oppilaalle mahdollinen, osallistumista opetukseen TET:n aikana). Lisäksi oppilas tekee huolellisesti annetut tehtävät (koulussa, kotona ja TET-jaksolla) ja osallistuu yhteiseen toimintaan aktiivisesti. 9. LUOKKA Tavoitteet Päätavoitteet ovat jatko-opintojen ja uranvalinnan suunnitteleminen ja elämänhallinnan lisääminen. TET-jakso voi myös tukea oppilaan suunnitelmia. Pyritään ohjaamaan oppilasta aktiiviseksi, toimintaansa suunnittelevaksi vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Keskeiset sisällöt: tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaidot työelämätietous ja työnhaku, TET-jakso mahdollisuuksien mukaan Suomen koulutusjärjestelmä, jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen yhteishaku, lisäopetukseen tai valmentaviin opintoihin haku opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelu myös 7. ja 8. luokan oppisisältöihin kuuluvia aiheita käsitellään edelleen soveltuvin osin. Arviointi arvioi soveltuvuuttaan eri ammatteihin ja valintojaan sekä tulevaisuuden suunnitelmiaan, omaa kasvuaan ja opinnoissa edistymistään. Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty -merkinnällä. Hyväksytty kurssin suorittaminen edellyttää oppitunneilla läsnäoloa ja osallistumista TET-jaksolle (tai opetukseen TET:n aikana). Lisäksi oppilas tekee annetut tehtävät, osallistuu yhteiseen toimintaan aktiivisesti ja paneutuu asioihin myös kotitehtäviä tehden. TET-raportit sekä -todistukset palautetaan kouluun heti kyseisen jakson jälkeen. MUU OPINTO-OHJAAJAN ANTAMA OHJAUS Oppilaalla on mahdollisuus tarvittaessa osallistua pienryhmäohjaukseen. Esimerkiksi samoja jatkoopintoja suunnittelevat oppilaat voidaan koota samaan ryhmään. 18

Henkilökohtaisessa ohjauksessa paneudutaan oppilaan oman opiskeluohjelman laatimiseen ja toteutumiseen, jatko-opintosuunnitteluun ja kulloisenkin ikävaiheen kasvuun sekä kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Verkko-ohjausta käytetään mahdollisuuksien mukaan. Henkilökohtainen ohjaus ja tukitoimenpiteet päättövaiheessa Yksilöllisiin, ennakkoluulottomiin ja toisaalta realistisiin jatko-opintosuunnitelmiin opinto-ohjaaja kannustaa erityisesti jokaisen päättöluokkalaisen kanssa käytävässä päättöpalaverissa (tarvittaessa useampia kertoja). Tähän päättöpalaveriin voivat myös oppilaan vanhemmat osallistua. Neuvotteluihin voidaan pyytää luokanvalvoja, oppilashuollon tai muiden hallintokuntien edustajia. Tarvittaessa käytetään tulkin apua. Moniammatillinen (opinto-ohjaaja, luokanvalvoja, oppilashuoltoryhmä) yhteistyö on päättövaiheessa olevan nuoren tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisyksi todella tärkeätä. Ammatinvalintapsykologin palveluita tarvitseva oppilas ohjataan työvoimatoimistoon avo-psykologin vastaanotolle. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle voidaan järjestää muutaman päivän tutustumisjakso tai työvoimatoimiston tuella koulutuskokeilu toisen asteen oppilaitokseen. Yhteishaku järjestetään lääninhallituksen ohjeiden mukaisesti. Opinto-ohjaaja antaa jälkiohjausta niille 9. luokkalaisille, jotka ovat jääneet ilman jatko-opintopaikkaa. 4.3. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelmansa tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. 19

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. 20

5. Opiskelun tuki Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. 5.1. Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta annetaan resurssien mukaan. 5.2 Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana. 21

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisluokalla opiskelevilla oppilailla ja valmistavan luokan oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetuksen tavoitteena on parantaa oppilaiden opiskeluvalmiuksia ja taitoja sekä edesauttaa perustaitojen ja tietojen omaksumista. Erityisopettaja yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa arvioi erityisopetuksen tarpeen. Lisäksi oppilashuoltoryhmä voi päättää osa-aikaiseen erityisopetukseen siirtämisestä. Varhaiskasvatuksesta siirtyy koululle yhteistyössä päiväkodin kanssa ja vanhempien luvalla lapsen henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma (LEOPS). Alaluokilla erityisopetus painottuu oppilaiden kielellisten sekä matematiikan oppimisvaikeuksien tunnistamiseen, ehkäisyyn ja korjaamiseen. Ensimmäisen luokan alussa erityisopettaja kartoittaa oppilaiden lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perusvalmiudet sekä verbaalisen ilmaisun. Yläluokilla oppimisen ongelmat näkyvät oppilailla eniten kielten ja matematiikan opiskelussa sekä puutteellisina oppimisstrategioina. Tavoitteena on tukea oppilasta, jotta hän saavuttaa opiskelutavoitteensa ja saa peruskoulun päättötodistuksen. Erityisopettaja yhtenä oppilashuollon jäsenenä kartoittaa tulevien 7. luokkalaisten mahdollisen erityisen tuen tarpeen nivelneuvotteluissa. huoltotyöryhmässä erityisopettaja tuo oman tietämyksensä oppilaiden oppimisen ongelmista ja niiden vaikutuksesta luokkatyöskentelyyn sekä koulumotivaatioon. Koulun ulkopuolisina yhteistyökumppaneina osa-aikaisessa erityisopetuksessa ovat ennen kaikkea oppilaan vanhemmat. Huoltajia informoidaan tapauskohtaisesti erityisopetuksen aloittamisesta tai päättymisestä sekä oppilaan edistymisestä. Tarvittaessa erityisopettaja on oppilashuollon jäsenenä yhteydessä koulun ulkopuolisiin yhteistyötahoihin, kuten perheneuvolat ja nuorisotoimi. Lisäksi Vuosaaren alueen laaja-alaiset erityisopettajat kokoontuvat säännöllisesti. 5.2.2 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Huoltaja hakee lapsen erityisopetuspäätöstä. Hakemuksen liitteenä on erilaisia asiantuntijaselvityksiä erityisopetuksen tarpeesta. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä turvaa perusopetuksen oppimäärien suorittamisen. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden ryhmän koko on enintään 6 oppilasta, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä se on enintään 8 ja muissa erityisluokissa enintään 10 oppilasta. Päätöksen erityisluokan perustamisesta tekee opetuslautakunta. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka koostuu useista eri asiakirjoista. Oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. 22

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on tärkeä osa erityisopetuksen laatua. Oppilaan siirtyessä toiseen helsinkiläiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy oppilaan mukana. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opiskelu järjestetään yleisen oppimäärän tai yksilöllisten oppimäärien mukaan. Opetus voidaan myös toteuttaa vuosiluokittain tai opintokokonaisuuksittain. Yleisopetukseen integroidun oppilaan opetus voidaan järjestää joustavin opetusjärjestelyin. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määritelty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Tällöin HOJKS:ssa määritellään ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat oppilaskohtaisesti yhteistyössä luokanopettaja/luokanvalvoja, erityisopettaja/erityisluokanopettaja ja aineenopettaja, huoltajat, oppilas sekä kuntouttavat tahot. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden kohdalla yhteistyö opettajien, oppilashuollon, kotien ja muiden tahojen kanssa tapahtuu samojen periaatteiden mukaisesti kuin osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden siirtyessä takaisin yleisopetukseen tehdään oppilaan ja hänen huoltajien, häntä opettavien opettajien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa siirtymistä koskeva suunnitelma. Jokainen suunnitelman laadinnassa mukana ollut osapuoli sitoutuu sen toteutukseen ja seurantaan. OPPIMÄÄRIEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen. Oppilaan edellytysten mukainen tavoitetason määritteleminen, eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän opiskelusta vapauttamiseen täytyy olla erityisen painavat syyt. Jonkin oppiaineen opiskelusta vapautetulle oppilaalle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. 23

6. Hyvinvoinnin tukipalvelut 6.1. huolto huolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentelyympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. huoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. huollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. huoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulussa oppilashuoltotyötä tekevät kaikki opettajat ja muu henkilökunta. Erityisesti se on kuitenkin luokanopettajien, luokanvalvojien ja oppilashuoltoryhmän tehtävä. huoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, erityisopettajat, koulupsykologi ja koulukuraattori. huoltoryhmä kokoontuu joka viikko kahden tunnin ajan. Toinen tunti käytetään akuuttien asioiden selvittämiseen ja toinen tunti ennalta sovitun luokan asioiden miettimiseen. Opettajien lisäksi voivat vanhemmat, yhteistyökumppanit ja oppilaat itse ottaa yhteyttä johonkin oppilashuoltoryhmän jäseneen. Ryhmän toiminta perustuu luottamuksellisuuteen. huoltoryhmän tavoitteena on tukea vaikeuksissa olevan oppilaan koulunkäyntiä kokonaisvaltaisesti. Ryhmä pyrkii omalta osaltaan edesauttamaan sitä, että kaikilla oppilailla olisi peruskoulusta lähtiessään sellaiset tiedot, taidot ja valmiudet, että he selviävät jatko-opiskelustaan. Tällä tavoin ehkäistään syrjäytymistä. huolto pyrkii myös tukemaan myönteistä luokka- ja kouluilmapiiriä. Keskinäisen luottamuksen avulla voidaan ennalta edistää koulumotivaatiota ja ehkäistä kiusaamista. Sitä tukee myös erilaisuuden hyväksyminen itsessä ja muissa. 24