Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen ProAgria, R. Tolppa Aluskasvi Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen Sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta Molemmat ovat peitekasveja Peittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä RaHa -hanke 2 RaHa -hanke
Syksyinen viljapelto voi olla vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua useista syistä RaHa -hanke Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman kasvustoa Pelto voi olla syksyllä vihreäkin Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta RaHa -hanke
Vihreän peittävyyden hyötyjä pellolle ja ympäristölle Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys vähenee Juuret kuohkeuttavat maata RaHa -hanke syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit Eloperäistä ainesta kertyy maahan mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat Maan rakenne paranee RaHa -hanke ravinteiden hyödyntäminen paranee Ravinteita jää maahan vesien sijaan RaHa -hanke 4
Palvelee peltoja ja vesistöjä Jokien tila keskimääräistä huonompi Hyviä tai erinomaisia järviä on paljon Rannikkovedet tyydyttäviä tai välttäviä Kuva: MTT, Albumi Alus- ja kerääjäkasveja voitaisiin lisätä vesien tilan parantamiseksi
Alus- ja kerääjäkasvit Suomen oloissa Tarvitaan, koska yksipuolinen viljely on yleistä ravinnehuuhtoumien vähennystä tarvitaan erilaisia typen lähteitä kaivataan aluskasveja, koska sadonkorjuun jälkeen on vähän kasvuaikaa etu viherlannoituksessa: myytävä sato samalla Kylvö sadonkorjuun jälkeen käy, kun satokasvi aikainen, kuten varhaisperuna lämpösumma (>0oC) vähintään 500 yleensä viimeistään elokuun alussa kasvin kasvu nopeaa, esim. öljyretikka kasvu voi olla runsasta, kun typpeä jäänyt paljon 6
Kesäkuun loppu valkoapila Valkoapila syksyllä Viljan aluskasvit Syyskuu valkoapila Syyskuu italianraiheinä
Typen kerääminen on tärkeä yksittäinen tehtävä RaHa -hanke RaHa -hanke Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta Muut kasvit keräävät typpeä maasta Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto Viljellystä alasta noin 1 % alus- ja kerääjäkasveilla -> voidaan helposti lisätä 30 kertaiseksi!
Pääkasvin aiheuttama kilpailu vähentää aluskasvin kasvua kg ka./ha Puna-apila yksin ja aluskasvina 8000 7000 6000 5000 versot juuret 4000 3000 2000 1000 0 puhdas kilpailu aluskasvi 0N 30 N 60 N 90 N kilpailu + typpilannoitus
Aluskasvien biomassalla on merkitystä kg/ha kuiva-ainetta loppusyksyllä, vilja tavanomaisesti lannoitettu 3500 3000 2500 rikkakasvit versot juuret 0-25 cm 2000 1500 1000 500 0 valk. apila puna- nurm. west. apila mail. raih. timo- syystei vehnä ital. raih. Seokset ovat suositeltavia ei alusk.
Lajien typen keruussa on eroja Maan NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen 60 50 40 30 20 syksy kevät 10 0 Känkänen H./MTT 2011 11
Maahan muokkaamista viivyttämällä vähennetään huuhtoutumisen riskiä Esimerkki yksivuotisista puhdaskasvustoista 60 NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta) 50 - Typpeä huuhtoutuu - Seuraava kasvi saa..vähemmän typpeä 40 30 20 10 0 ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki Kyntöaika: aikainen syksy myöhempi syksy seuraava kevät
Typpeä keräävä aluskasvi voi alentaa viljasatoa Ohran jyväsato keskimäärin (kg/ha), 3 vuotta, 3 aluskasvien siemenmäärää 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 ei alusk. valkoapila punaapila nurmimailan. w.raih. it.raih timotei Viljan sato, kun aluskasvin siemenmäärä oli suuri Viljan sato, kun aluskasvin siemenmäärä oli normaali Esim. italianraiheinä 20 kg/ha tai 10 kg/ha
Heinien laaja viljely aluskasveina vähentää suuresti typen joutumista vesiin Meta-analyysi: Italianraiheinä vähensi mineraalitypen määrää maassa 60 % ja huuhtoutumista 70 % (Lemola ym. 2014) RaHa -hanke Jos puolella vilja-alasta viljeltäisiin aluskasvina italianraiheinää, vähenisi N huuhtoutuminen 1/3. (esim. Uudellamaalla ehkä 500 tonnia)
Kerääjän voi kylvää viljelykasvin jälkeen, mutta se on päästävä tekemään elokuun alussa Runsas biomassa suojaa maata Voi kerätä jopa yli 100 kg/ha N (jos typpeä ja aikaa on kyllin) Kerääjä voi siirtää ylimääräisen typen seuraavalle kasville TEHO Plus hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeen Kuva: Kaisa Riiko Kasvusto kuivaa maata: muokkaus myöhäänkin RaHa -hanke 15
Ristikukkaiset kerääjäkasvit Muokkausretiisi 12.10. 2011 Kylvetty syyskuun 1. viikolla (3 vkoa vehnän puinnin ja kevytmuokkauksen jälkeen). RaHa hanke kuva Kari Koppelmäki
Öljyretikkaa uskaltaa kylvää rypsinviljelijäkin Öljyretikat vähensivät möhöjuurta Jokioisten kokeessa 18. heinäkuuta, kylvö kesäkuun alku Rypsi Muokkausretiisi Öljyretikka Farmer Öljyretikka Ikarus Valkosinappi Caliente
Juurissakin on eroja (yksittäiset maasta vedetyt kasvit 13.8.2012) Öljyretikat Ikarus ja Maximus Rypsi Muokkausretiisi Öljyretikka Farmer kuva: RaHa -hanke
Muokkausretiisin paalujuuri on vahva, vaikka ei kovin syvä. Kuva: RaHa -hanke
Aluskasvivuosi ei vielä lannoitetyppeä säästä 110 60 H. Känkänen, MTT K. Raiskio, MTT Rehunurmet Aluskasvit Palkokasveja lisää Viljelyvuoden väkilannoitesäästö N kg/ha 0 RaHa -hanke Palkoviljat Viherkesannot 80 H. Känkänen, MTT
Lannoitetyppeä säästyy seuraavana vuonna 30 25 K. Raiskio, MTT Rehunurmet Aluskasvit H. Känkänen, MTT Palkokasveja lisää Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö N kg/ha 20 (0 50) Palkoviljat Viherkesannot 70 +20 RaHa -hanke H. Känkänen, MTT
Apilan kasvu vähenee viljan typpilannoituksen lisääntyessä Apilan typpisato ei lisäänny yhtä paljon kuin viljan typpilannoitus vähenee Puna-apilan sato aluskasvina kg ka/ha 3000 65 Apilan N-sato (kg/ha) 2500 50 2000 40 1500 Aluskasvin typpihyöty lisääntyy vain vähän. Typpilannoituksen suuri vähentäminen ei yleensä kannata. 32 versot juuret 1000 500 0 0N 30 N 60 N 90 N Viljan N-lannoitus, kg/ha
Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja 4500 4000 3500 ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0N 90 N
Siemenmäärät aluskasvien sisäänajossa Aluskasvi kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen 10-16 Timotei 5-10 Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja aiempaa kokemusta Muut monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä 4-6 + 5-8 Timotei + puna-apila 3-10 + 8-2a) Italianraiheinä + apilab) 5-10 + 8-2a) a)sitä heinävaltaisempi seos, mitä enemmän halutaan kerätä typpeä maasta. Sitä apilavaltaisempi seos, mitä parempi typpilannoitusvaikutus halutaan. b)jos halutaan välttyä kevätkasvulta, valitaan yksivuotinen apilalaji. Kokemuksen myötä etsitään tavoitteen, lohkon ja kylvötekniikan vaatima siemenmäärä.
Kylvöön on paljon vaihtoehtoja Luotettava ja helppo: Piensiemenlaatikosta viljan kylvön yhteydessä Kevyt multaus auttaa paljon Ei kannata sekoittaa viljan siemeniin! Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta tai hajakylvönä viljan kylvön jälkeen -Hajakylvö kasvustoon tai rikkakasviäestykseen liitettynä Kerääjäkasvi pääkasvin korjuun jälkeen: -Suorakylvö -Sänkimuokkaus ja kylvö
Menetelmän säätäminen havaintojen perusteella Ensin tavoitteet selväksi Typen huuhtoutumisen vähentäminen -> Pääasiassa muita kuin palkokasveja Maan kasvukunto ja lannoitetypen korvaaminen -> Myös palkokasveilla tärkeä merkitys Tyydyttääkö syksyn kasvutiheys? Siemenmäärän lisääminen tai pienentäminen Kylvötekniikan hyväksyminen tai muuttaminen Kasvustomassan arviointi Rehevyys ja kasvilajijakauma syksyllä -> Viljelytekniikan ja siemenseosten muutostarpeet -> Typpilannoituksen määrän säätäminen seuraavalle kasville
Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannosta Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole tuotannosta pois, vaan parantavat senmuusta edellytyksiä! pois, vaan parantavat sen edellytyksiä! Kiitos! Kiitos!