Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset

2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Kaavatilanne... 5 1.3. Kaavojen mahdollistama kaupan pinta-ala... 7 2. Seudun kaupan rakenne ja ostovoima...8 2.1. Tuurin sijainti ja vaikutusalue... 8 2.2. Alueen kaupan rakenne...10 2.2.1. Kaupan sijoittuminen ja hankkeet...10 2.2.2. Kaupan myynti v. 2007...12 2.3. Väestö vaikutusalueella...13 2.4. Ostovoiman kehitys vaikutusalueella...15 2.5. Ostovoimavirtaukset...18 2.6. Vähittäiskaupan laskennallinen lisätarve...18 3. Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset...21 3.1. Vaikutukset nykyisiin kaupan keskittymiin...21 3.2. Vaikutukset päivittäistavarakauppaan...22 3.3. Vaikutukset erikoiskauppaan...23 3.4. Vaikutukset alueen seudulliseen kaupan asemaan...23 3.5. Matkailulliset vaikutukset...24 3.6. Sosiaaliset vaikutukset...24

3 Yhteenveto Töysän Tuurin kylään valmisteillaan yleiskaavan laajennusta sekä Tuurinportin alueen asemakaavaa. Nämä mahdollistaisivat kaupan pinta-alan mittavat lisäykset. Jo nykyisten kaavojen sallima rakennusoikeus Tuuriin on lähes 200 000 neliötä. Kaikki mahdollinen rakennusoikeus tuskin tulee toteutumaan Tuurissa ainakaan vielä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yleiskaavan C-alueelle voi toteutua kaupan lisäksi paljon muitakin toimintoja. Todennäköistä on, että Tuurin kaavoista tulee alkuvaiheessa toteutumaan etenkin valtatien varren Tuurinportin alue. Kaupallisia ja sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa on oletettu, että vuoteen 2030 kaupan pinta-alaa toteutuisi reilut 40 000 neliötä, josta valtaosa olisi tilaa vievää kauppaa ja muuta erikoiskauppaa.. Tuurin yleiskaavan laajennuksen ja Tuurinportin asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa täytyy huomioida Tuurin ainutlaatuinen asema kauppapaikkana. Vastaavan tyyppistä kaupan keskittymää ei ole missään muualla Suomessa. Töysälle on nykyisin muodostunut oma paikallismarkkina-alueensa, jolta kauppa-asioinnit suuntautuvat suurelta osin Tuuriin. Paikallismarkkina-alueella on asukkaita on yli 46 000. Lisäksi toissijaiseksi vaikutusalueeksi on määritetty 100 km:n ajoetäisyydellä sijaitsevat kunnat. Sadan kilometrin etäisyydelle Tuurista asukasmäärä kasvaa jonkin verran tulevaisuudessa ollen vuonna 2030 noin 270 000. Yli sadan kilometrin päästä tulevien matkailijoiden tuoma rahamäärä Tuuriin on huomattava. Siksi perinteisen vaikutusalueen määrittäminen Tuurin tapauksessa on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaistakin. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten lähialueelle, mutta muutoin vaikutukset jakautuvat erittäin laajalle alueelle ja lukuisien kaupallisten keskusten välille. Siten vaikutus yksittäiseen kaupunkiin tai kaupan keskukseen on vähäinen. Ostovoiman kehitykseen perustuvan laskelman mukaan uuden kaupan pinta-alan tarve Töysän paikallismarkkina-alueella vuoteen 2030 mennessä on lähes 45 000 neliötä. Tästä lähes 40 000 neliötä olisi erikoiskauppaa. Erikoiskaupan lisätarpeesta lähes puolet on paikallis-markkina-alueen ulkopuolelta tulevan ostovoimavirtauksen ansiota. Toteuttamalla tämän verran kauppaa paikallismarkkina-alueelle alue säilyttää suhteellisen asemansa

4 asiointikohteena verrattuna maakuntatason kaupallisiin keskuksiin (Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere). Kaikissa näissä suurissa kaupan keskittymissä kaupan tarjonta kasvaa huomattavasti lähivuosien aikana. Ilman Tuurin kaupallista vahvistamista sen paikallismarkkina-alue uhkaisi supistua. Lisärakentamisen myötä ostovoimavirtaus ja ostosmatkailu Tuuriin kasvaa jonkin verran etenkin erikoiskaupassa. Erikoistavaroiden palvelujen saavutettavuus paranee ja seudun palvelutarjonta monipuolistuu, joten seudulta tehdään entistä vähemmän ostosmatkoja seudun ulkopuolelle. Tuurinportin asemakaavan ja Tuurin yleiskaavan laajennuksen mahdollistama uusi kaupan tarjonta täydentäisi ja monipuolistaisi Tuurin nykyistä kaupan tarjontaa. Uudet liikerakennukset syntyisivät kävelyetäisyydelle nykyisistä myymälöistä ja Veljekset Keskisen kyläkaupasta. Suurin tarjonnan lisäys olisi tilaa vievää kauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Päivittäistavarakaupan tarjonnan lisäys olisi vähäistä. Siten vaikutukset päivittäistavarakaupan ja muiden peruspalveluiden tarjontaan ja saavutettavuuteen olisivat vähäiset. Erikoiskaupassa puolestaan lähes kaikki paikallismarkkina-alueen uusi pinta-ala syntyisi Tuuriin. Uuden kaupan mittava rakentaminen Tuuriin saattaa jossain määrin heikentää paikallismarkkinaalueen muiden kuntien kaupan toimintaedellytyksiä ja kehittymisnäkymiä. Toisaalta ilman kaupan keskittämistä Tuuriin ko. pinta-ala syntyisi pääosin paikallismarkkina-alueen ulkopuolelle. Siten paikallismarkkina-alueen asukkaiden näkökulmasta lähialueen kaupan tarjonta paranee. Tuuriin todennäköisesti saadaan joitain sekä tilaa vievän että keskustahakuisen erikoiskaupan ketjumyymälöitä, joita ei ilman keskittämistä ja Tuurin vetovoimaa saataisi ollenkaan seudulle. Uusi kaupan rakentaminen lisää alueen työpaikkoja selvästi. Hankkeella on selvä positiivinen vaikutus kuntatalouteen, vaikka hankkeen toteutus suunnitellussa laajuudessa edellyttääkin kunnalta merkittäviä taloudellisia panoksia infrastruktuurin kehittämiseen. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa osaltaan myös asuntojen kysyntää alueella. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla Tuurin yleiskaava-alueesta voidaan kehittää toimiva ja viihtyisä kaupan alue. Alueen liikennejärjestelyjen myötä sekä autoilijoiden että kevyen liikenteen turvallisuus paranee. Espoossa 30.11.2009 Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

5 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat 1.1. Selvityksen tavoite Selvityksessä tarkastellaan Töysän Tuurin kylään valmisteilla olevan uuden Yleiskaavan sekä Tuurinportin alueen asemakaavan mahdollistaman kaupan lisärakentamisen kaupallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Työn keskeisimmät kysymykset liittyvät suunniteltujen kaavojen vaikutuksiin koko seudun kaupan palveluverkon rakenteeseen. Arvioinnissa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: miten Tuurin tuleva kaupan lisäkapasiteetti vaikuttaa Töysän kunnan kaupallisten palvelujen kehittymiseen? mitä vaikutuksia on seutukunnan ja muiden naapurikuntien kauppaan? vaikutukset ostovoiman ja asiakasvirtojen suuntautumiseen? palvelujen saavutettavuus ja päivittäistavarakaupan lähipalvelujen kehityskuva? mihin mahdolliset kaupan tulevat investoinnit suuntautuvat? Laaditaan ostovoimalaskelmat vuosille 2020 ja 2030 Esitetään kaupan palveluverkon nykytila ja tiedossa olevat hankkeet Kuvataan Tuurin vaikutusalue 1.2. Kaavatilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kuusiokuntien keskuksia ovat Alavus ja Ähtäri, jotka kuuluvat ylempiin seutukuntatason palvelukeskittymiin. Vähittäis- ja tukkukaupan palvelutarjonta on runsasta. Erityisesti Töysän Tuurin kylä muodostaa palvelutarjonnaltaan monipuolisen kauppakeskittymän, joka toimii alueellisen tarjonnan lisäksi ostosmatkailun kohteena. Kuusiokuntien palvelutarjonnan erityispiirteisiin kuuluu myös luontomatkailu sekä liikunta- ja urheilumatkailu. Seuraavassa maakuntakaavan kartan otteessa kuntakeskukset on merkitty symbolilla c (keskustatoimintojen alue). Keskustatoimintojen alakeskus (ca) on osoitettu kohdemerkinnällä Töysän Tuuriin. Se muodostaa valtakunnallisesti merkittävän ja voimakkaasti kasvavan kaupallisen ja matkailullisen keskittymän. Merkintä tukee alueen kehittämistä poikkeuksellisen monipuolisten ja laaja-alaisten toimintojen keskuksena.

6 Kuva 1 Maakuntakaava Tuurissa ja lähialueilla Töysän Tuurin kylän oikeusvaikutteista yleiskaavaa ollaan päivittämässä. Seuraavassa kartassa on esitetty luonnos Tuurin vuoteen 2030 tähtäävässä yleiskaavassa (Suunnittelutalo Oy). Kuva 2 Tuurin yleiskaavaluonnos (Suunnittelutalo Oy 26.11.2009)

7 1.3. Kaavojen mahdollistama kaupan pinta-ala Nykyisin Tuurissa on kaupan pinta-alaa 76 626 kerrosneliötä. Monissa Tuurin liikerakennuksissa on kuitenkin normaaliin vähittäiskaupan toimintaan nähden ylisuuret varastotilat, joten liiketilakäytössä oleva pinta-ala on tätä pienempi. Nykyisten kaavojen sallima rakennusoikeus Tuurissa on 196 130 m2. Lisäksi Tuurinportin alueelle (ml. Nahkapaikka) olisi mahdollista toteuttaa noin 35 000 neliötä. Kaikki mahdollinen rakennusoikeus tuskin tulee toteutumaan Tuurissa ainakaan vielä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yleiskaavan C-alueelle voi toteutua kaupan lisäksi paljon muitakin toimintoja. Tässä selvityksessä luvussa 2.6 on tarkasteltu kaupallisen pinta-alan laskennallista lisätarvetta. Lisäksi liikenneselvityksessä on tehty arvioita, kuinka paljon yleiskaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Liikenneselvityksessä (Tuurin ja ympäristön yleiskaavan muutos ja laajennus. Liikenteelliset vaikutukset. Luonnos 18.6.2009) on tehty seuraavia realistisia oletuksia Tuurin yleiskaavan kaupan toteutumisesta vuoteen 2030 mennessä: Vähittäiskauppaa toteutuu yhteensä 42 700 kerrosneliötä, josta o 4 % eli noin 1 700 neliötä on päivittäistavarakauppaa o 60 % eli noin 25 600 neliötä on tilaa vievää kauppaa o 27 % eli noin 11 500 neliötä on erikoisliikkeitä Yleiskaava-alueella Tuurinportin alue valtatien varressa toteutuu nopeimmin. Seuraavassa kartassa on esitetty oletukset rakennusoikeuden toteutumista alueittain vuoteen 2030 mennessä: Kuva 3 Arviot rakennusoikeuden toteutumasta vuoteen 2030 mennessä (Ramboll)

8 2. Seudun kaupan rakenne ja ostovoima 2.1. Tuurin sijainti ja vaikutusalue Tuuri sijaitsee vajaan 7 kilometrin eli 6 minuutin automatkan päässä sekä Alavuden keskustasta että Tuurin kirkonkylältä valtatie 18:n varrella. Ähtäriin Tuurista on matkaa noin 22 kilometriä ja Seinäjoelle 59 kilometriä. Seuraavassa kuvassa on osoitettu yleiskaavaalueen sijainti kartalla. Kuva 4 Hankkeen sijainti Tuurin kylä muodostaa nykyisin seudun selvästi suurimman kaupan keskittymän. Veljekset Keskisen kyläkaupan lisäksi alueella on lukuisia muitakin kaupan yksiköitä. Kaupallisen keskuksen vaikutusalue määräytyy saavutettavuuden ja kilpailevien saman valikoiman tarjoavien keskusten perusteella. Vaikutusalue voidaan jakaa karkeasti kahteen

9 osaan: ydinvaikutusalueeseen, jolta tulisi kertyä suurin osa myynnistä, sekä toissijaiseen vaikutusalueeseen. Myyntiä kertyy myös ohikulkuliikenteestä ja esimerkiksi kesäasukkaiden ja matkailijoiden asioinneista. Tuurin tapauksessa perinteinen vaikutusaluejako on vaikeaa, koska ostosmatkailun merkitys on huomattavaa. Tehtyjen selvitysten perusteella keskimääräinen ostosmatka Tuuriin on jopa 150 kilometriä ja jopa lähes 2/3 kyläkaupan asiakkaista saapuu yli 100 kilometrin päästä. Kaupallisia ja sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa silti lähelle olevat alueet ja asukkaat ovat tärkeimpiä, sillä läheltä Tuurissa asioidaan useammin. Seuraavassa kartassa on esitetty TNS Gallup Oy:n määrittämät paikallismarkkina-alueet Töysässä ja lähialueilla. Töysän kunnalle on Tuurin kauppakeskittymän myötä muodostunut oma paikallismarkkina-alueensa, johon kuuluivat vuoden 2006 tilanteessa Töysä, Alavus, Ähtäri, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Alajärvi sekä Virrat ja Kihniö. Töysän paikallismarkkina-alue on alisteinen Seinäjoelle, jonka päämarkkina-alueeseen kuuluvat kartalla näkyvät Töysän ja Kauhajoen paikallismarkkina-alueet. Kuva 5 Töysän paikallismarkkina-alueen kunnat Kartassa näkyvällä Töysän paikallismarkkina-alueella asukkaita on yli 46 000. Idässä ja etelässä Töysän paikallismarkkina-aluetta rajoittavat Jyväskylän ja Tampereen laajalle alueelle levittyneet markkina-alueet.

10 Paikallismarkkina-alueen lisäksi tässä selvityksessä on käytetty toissijaisena markkinaalueena 100 km:n ajoetäisyyden sisään mahtuvia kuntia. Seuraavaan karttaa on merkitty paikallismarkkina-alueen 8 kuntaa sekä kehän, jonka sisään mahtuvat näiden lisäksi 24 kuntaa. Kuva 6 Tuurin markkina-alueet Toissijaisella markkina-alueella asuu yhteensä noin 222 000 asukasta, joten yhteensä 100 km:n ajovyöhykkeellä Tuurista asuu noin 268 000. Asiakkaista kuitenkin jopa suurin osa tulee tämän alueen ulkopuolelta. 2.2. Alueen kaupan rakenne 2.2.1. Kaupan sijoittuminen ja hankkeet Päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa on tarkasteltu A.C. Nielsenin myymälärekisterin avulla. Myymälöiden pinta-ala ja myyntitiedot on ollut käytettävissä Töysän paikallismarkkina-alueen kunnista. Ylivoimaisesti alueen suurin päivittäistavarakauppa on Veljekset Keskinen, joka päivittäistavarakaupan valikoimiltaan vastaa Suomen suurimpia hypermarketteja. Seuraavaksi suurimpia päivittäistavarakauppoja ovat alueella Alajärven Halpa-Halli sekä suuret supermarketit, joita löytyy alueelta kaupunkikeskuksista (Alajärvi, Alavus, Ähtäri, Virrat).

11 Päivittäistavarakaupan verkostoa täydentävät pienemmät lähimyymälät, jotka ovat sijoittuneet asuinalueille, keskustoihin ja taajamiin. Liikennepalveluasemat ja halpatavaratalot ovat nykyään entistä merkittävämpi osa päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa. Lisäksi Töysän paikallismarkkina-alueella on vielä muutamia pienissä kylissä sijaitsevia kyläkauppoja. Seuraavassa kartassa on esitetty päivittäistavaramyymälät Töysän paikallismarkkinaalueella. Ympyrän koko kuvaa myymälän päivittäistavarakaupan myyntipinta-alaa. Kuva 7 Päivittäistavarakaupat Töysän paikallismarkkina-alueella Kaikissa paikallismarkkina-alueen kuntakeskuksissa on vähintään kaksi päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta Töysän kirkonkylää, jossa on vain yksi. Virtain, Alavuden, Ähtärin ja Alajärven keskustoissa on useita päivittäistavarakauppoja. Töysän paikallismarkkina-alueen erikoistavarakauppa sijoittuu pääosin kaupunki- ja kuntakeskuksiin. Veljekset Keskisen kyläkaupan erikoiskaupan myynti on omaa luokkaansa ja muutenkin Töysän kunnan alueella tapahtuu yli 60 % paikallismarkkina-alueen erikoistavarakaupasta. Monipuolisin erikoiskaupan tarjonta paikallismarkkina-alueen

12 kunnista on Alajärvellä. Alavudella ja Ähtärissä erikoiskaupan tarjonta on kohtalainen huolimatta Tuurin läheisyydestä. Töysän paikallismarkkina-alueen kunnissa on kuitenkin melko vähän suomalaisia tai kansainvälisiä kaupan ketjuja. Ongelmana on riittävän suuren keskuskaupungin puuttuminen. Tuurin kaupan tarjonnan kasvattaminen voisi mahdollistaa myös ketjumyymälöiden saamisen alueelle. Tuurin lisäksi Töysän paikallismarkkinaalueella ei ole muita suuria kaupan hankkeita tiedossa. Tuurin kanssa kilpailevia kaupan keskittymiä ovat etenkin läheisten markkina-alueiden keskukset. Näitä ovat etenkin läheinen Seinäjoki sekä Tampere ja Jyväskylä. Näissä kaikissa kolmessa on lisäksi suuri määrä kaupan hankkeita vireillä. Seinäjoen seudulla on lukuisia mittavia kaupan hankkeita, jotka vahvistavat maakuntakeskuksen kaupallista asemaa. Suurimmat hankkeet ovat Seinäjoella Kapernaumin-Pohjan ja Joupin alueilla keskustan eri puolilla. Yhteensä Seinäjoen kaupan hankkeet ovat suuruudeltaan 200 000 neliön luokkaa. Lisäksi Seinäjoen seudulla on muitakin kaupan hankkeita vireillä näistä suurin on Lapuan NovaPark. Kaupan hankkeiden toteutuminen riippuu etenkin talouden ja ostovoiman kehityksestä lähivuosina. Todennäköistä on, etteivät kaikki suunnitteilla olevat hankkeet toteudu ainakaan lähivuosien aikana. 2.2.2. Kaupan myynti v. 2007 Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio vähittäiskaupan myynnistä Töysän paikallismarkkina-alueella kunnittain vuonna 2007. Tilasto perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotietoihin. Apuna on käytetty myös A. C. Nielsenin myymälärekisteriä. Päivittäistavarakauppa (Pt) sisältää varsinaisten elintarvikemyymälöiden lisäksi myös Alkon sekä kioskit ja huoltoasemamyymälät, joiden myynti on pääosin arvioitu. Erikoistavarakauppa (Et) sisältää puolestaan sekä keskustahakuisenerikoistavarakaupan (terveys- ja kauneuskauppa, muotikauppa, kulttuurija vapaa-ajan kauppa, muu erikoiskauppa) että tilaa vaativan erikoistavarakaupan (huonekalukauppa, kodinkonekauppa, rautakauppa, tietotekninen kauppa) toimialat. Ajoneuvokauppaa tai polttoainekauppaa luku ei pidä sisällään. Taulukko 1 Vähittäiskaupan myynti kunnittain vuonna 2007 Myynti, milj. Alue Pt Et Yht. Töysä 44 160 203 Alavus 16 23 39 Kuortane 6 5 12 Alajärvi 32 30 61 Soini 5 8 13 Ähtäri 15 19 33 Virrat 22 13 34 Kihniö 5 1 6 Paikallismarkkina-alue 144 258 402 Töysän paikallismarkkina-alueella vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2007 reilut 400 miljoonaa euroa. Tästä yli puolet tapahtui Töysässä eli käytännössä Tuurin kylässä. Etenkin erikoiskaupasta yli 60 prosenttia tehdään Tuurissa.

13 2.3. Väestö vaikutusalueella Seuraavassa kartassa on esitetty seudun väkimäärän muutokset Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan vuodesta 2008 vuoteen 2025. Kuva 8 Väestömäärän muutokset kunnittain v. 2008-2025 Töysän paikallismarkkina-alueella väestökehitys on negatiivinen lukuun ottamatta Töysän kuntaa, jossa väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan 8 % vuoteen 2025 mennessä. Sen sijaan 100 km:n säteellä monissa kunnissa väestömäärä kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa. Etenkin Seinäjoki kasvattaa väkimääräänsä ennusteen mukaan huomattavasti. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestökehitys Töysän paikallismarkkina-alueella sekä toissijaiselle markkina-alueella 100 km:n ajoetäisyysvyöhykkeen sisään mahtuvissa kunnissa. Taulukko 2 Asukasmäärät Tuurin markkina-alueella v. 2008, 2020 ja 2030 Alue 2008 2020 2030 Paikallismarkkina-alue 46 286 43 665 42 908 Toissijainen markkina-alue 222 063 223 776 227 144 Yhteensä 268 349 267 441 270 052 Kokonaisuutena asukasmäärä 100 km:n säteellä Tuurista kasvaa jonkin verran tulevaisuudessa. Kunnissa, jotka mahtuvat pääosin 100 kilometrin ajoetäisyyden sisään Tuurista, on myös tulevaisuudessa noin 270 000 asukasta.

14 Seuraavassa kartassa on havainnollistettu asutuksen tiheyttä Tuurin lähialueella. Asukasmäärät on esitetty 250 metrin ruuduittain. Kuva 9 Asutus Tuurin lähialueella 250 m * 250 m ruuduissa Kymmenen kilometrin ajoetäisyyden sisään mahtuvat Töysän ja Alavuden päätaajamat, ja asukkaita on yli 8 000. Seuraavassa kartassa asukasmäärät on esitetty 2 kilometrin ruuduittain laajemmalta alueelta. Suurin osa Seinäjoesta mahtuu 60 kilometrin säteen sisään. Oheisessa taulukossa väestömäärät on esitetty Tilastokeskuksen ruututietokannan mukaisesti ajovyöhykkeittäin Tuurista vuosina 2002 ja 2007. Taulukko 3 Asukasmäärät eri ajoetäisyyksillä Tuurista vuonna 2002 ja 2007 Asukkaat Työpaikat Säde 2002 2007 2005 10 km 8 180 8 267 3 330 30 km 22 327 21 581 7 702 50 km 42 487 40 731 12 566 70 km 128 007 129 193 45 402 100 km 255 896 252 661 85 718 150 km 971 900 993 217 372 277 200 km 1 357 913 1 379 758 496 117 250 km 1 933 272 1 955 449 695 816 Aivan Tuurin lähivyöhykkeellä 10 kilometrin säteellä väkimäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. 70 kilometrin säteen sisään Tuurista mahtuu jo noin 130 000 asukasta.

15 Kuva 10 Asutus 2 km:n ruuduittain lähialueella 2.4. Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoima lasketaan väestömäärän ja keskimääräisten kulutuslukujen perusteella. Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset. Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarve tulevaisuudessa. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima saadaan laskettua kulutusluvun (euroa per asukas) sekä asukasmäärän avulla. Kulutusluvun lähtökohtana on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo, Koskela) julkaisun 24.3.2009 päivitettyjä asukaskohtaisia kulutuslukuja. Tulevaisuuden kulutuslukuja laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia ja laskentakaavoja: Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen ennusteen (31.9.2009) mukaan Vuoden 2007 Etelä-Pohjanmaan kulutusluvut on päivitetty vuoden 2008 tilanteeseen koko Suomen vähittäiskaupan toteutuneen liikevaihtokehityksen mukaan

16 Vuoden 2009 kulutuksen muutos arvioidaan toteutuneen tammi-kesäkuun 2009 liikevaihtokehityksen mukaan Vuosille 2010-2020-2030 lasketaan kaksi vaihtoehtoista kehityspolkua (sekä niiden keskiarvo) o Hidas kasvu Vuoden 2010 kasvu 0 % kaikilla toimialoilla Vuosien 2011-2020 kasvu päivittäistavaroissa 1 % vuodessa erikoistavaroissa 2 % vuodessa Vuosien 2021-2030 kasvu päivittäistavaroissa 0,5 % vuodessa erikoistavaroissa 1,5 % vuodessa o Nopea kasvu Vuosien 2010-2020 kasvu päivittäistavaroissa 2 % vuodessa erikoistavaroissa 4 % vuodessa Vuosien 2021-2030 kasvu päivittäistavaroissa 1 % vuodessa erikoistavaroissa 3 % vuodessa Seuraavissa taulukoissa on esitetty edellä olevien oletusten pohjalta kulutusluvut vuosille 2007-2010, 2020 ja 2030 hitaan ja nopean kasvun mukaisesti. Taulukko 4 Kaupan kulutusluvut (euroa per asukas) v. 2007-2030 Hidas kasvu Kulutusluku, euroa per asukas vuodessa Toimiala 2007 2008 2009 2010 2020 2030 Pt-kauppa 2 199 2 390 2 446 2 446 2 702 2 840 Alko 175 186 192 192 212 223 Terveys- ja kauneus 438 471 479 479 584 678 Muoti 465 483 474 474 577 670 Tilaa vievä kauppa 990 1 011 875 875 1 066 1 238 Kulttuuri- ja vapaa-aika 282 284 246 246 300 348 Tietotekninen 163 180 165 165 201 233 Muu erikoiskauppa 369 380 372 372 454 527 Vähittäiskauppa 5 079 5 384 5 249 5 249 6 097 6 757 Nopea kasvu Kulutusluku, euroa per asukas vuodessa Toimiala 2007 2008 2009 2010 2020 2030 Pt-kauppa 2 199 2 390 2 446 2 495 3 042 3 360 Alko 175 186 192 196 238 263 Terveys- ja kauneus 438 471 479 498 738 991 Muoti 465 483 474 493 729 980 Tilaa vievä kauppa 990 1 011 875 910 1 347 1 810 Kulttuuri- ja vapaa-aika 282 284 246 256 379 509 Tietotekninen 163 180 165 172 254 341 Muu erikoiskauppa 369 380 372 387 573 771 Vähittäiskauppa 5 079 5 384 5 249 5 406 7 300 9 025 Erot hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa kasvavat suuriksi etenkin vuoteen 2030 mennessä. Siksi näiden rinnalla on laskettu keskiarvoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella (vasen kuva) sekä 100 kilometrin säteellä Tuurista (oikea kuva).

17 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella v. 2008-2010-2020-2030 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista v. 2008-2010-2020-2030 160 1 000 155 155 978 150 950 145 143 143 900 877 903 milj. euroa 140 135 130 135 131 milj. euroa 850 800 828 827 Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu 125 120 115 119 123 120 127 750 700 691 720 705 779 110 2008 2010 2020 2030 650 2008 2010 2020 2030 Kuva 11 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys Päivittäistavarakaupan ostovoima Töysän paikallismarkkina-alueella kasvaa 12-36 miljoonaa euroa eli 10-30 % vuoteen 2030 mennessä. Keskiarvo on 24 miljoonaa euroa eli 20 %. Pt-kaupan ostovoima kasvaa 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista (sis. paikallismarkkinaalueen) vuoteen 2030 mennessä 136-287 miljoonaa euroa eli 20-41 %. Keskiarvo on 212 miljoonaa euroa eli 31 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty erikoistavarakaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella (vasen kuva) sekä 100 kilometrin säteellä Tuurista (oikea kuva). Erikoiskaupan ostovoiman kehitys Töysän paikallismarkkina-alueella v. 2008-2010-2020-2030 Erikoiskaupan ostovoiman kehitys 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista v. 2008-2010-2020-2030 240 220 232 1 500 1 400 1 459 1 300 milj. euroa 200 180 160 176 157 195 158 milj. euroa 1 200 1 100 1 000 1 075 963 1 228 998 Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu 140 900 120 130 124 119 139 800 700 754 726 698 851 100 2008 2010 2020 2030 600 2008 2010 2020 2030 Kuva 12 Erikoistavarakaupan ostovoiman kehitys Erikoiskaupan ostovoima Tuurin paikallismarkkina-alueella kasvaa vuoteen 2030 mennessä 28-102 miljoonaa euroa eli 22-78 % keskiarvon ollessa 65 miljoonaa euroa eli 50 %. Erikoiskaupan ostovoima kasvaa 100 km:n ajoetäisyydellä Tuurista (sis. paikallismarkkinaalueen) vuoteen 2030 mennessä 244-705 miljoonaa euroa eli 32-94 % keskiarvon ollessa 474 miljoonaa euroa eli 63 %.

18 2.5. Ostovoimavirtaukset Ostovoimavirtaukset kunnittain saadaan vertailemalla myyntiä ja ostovoimaa. Seuraavassa taulukossa ostovoimavirtaukset on esitetty miljoonina euroina ja indeksinä. Taulukko 5 Ostovoimavirtaukset kunnittain miljoonina euroina ja indeksinä vuonna 2007 Ostovoimavirtaukset milj. euroa indeksi Alue Pt Et Yht. Pt Et Yht. Töysä 36 150 187 608 1702 1229 Alavus -5-5 -10 77 82 80 Kuortane -3-6 -9 72 45 57 Alajärvi 8-1 7 134 96 113 Soini -0 1 0 95 108 102 Ähtäri 0-1 -1 100 95 98 Virrat 5-9 -5 128 57 88 Kihniö 0-5 -5 101 21 55 Paikallismarkkina-alue 42 123 165 140 191 169 Paikallismarkkina-alueen kunnista Töysä on omaa luokkaansa. Kunnassa tapahtuva vähittäiskaupan myynti ylittää oman ostovoiman lähes 190 miljoonalla eurolla. Päivittäistavarakaupassa Töysän myynti on yli 12-kertainen ostovoimaan nähden ja erikoiskaupassa peräti 17-kertainen. Nämä luvut ovat selvästi suurimmat Suomessa. Tuurin mittavasta kaupan tarjonnasta huolimatta muiden paikallismarkkina-alueen kuntien kaupan tarjonta on pääosin melko hyvä ostovoimaan suhteutettuna. Etenkin päivittäistavarakaupassa monet kunnat pääsevät myynnissään lähelle tai jopa yli oman ostovoimansa. Koko vähittäiskaupan ostovoimasta ainoastaan Kihniö ja Kuortane luovuttavat suurimman osan oman kunnan ulkopuolelle. Ostovoimavirtaustilasto tukee kävijätutkimusten tulosta, että suurin osa Tuurin kylän asiakkaista saapuu alueelle kaukaa. Koko Töysän paikallismarkkina-alueen vähittäiskaupan myynti ylittää ostovoiman 165 miljoonalla eurolla eli 69 prosentilla. Erikoistavaroissa paikallismarkkina-alueen (eli käytännössä Tuurin) myynti on lähes kaksinkertainen alueen ostovoimaan nähden. 2.6. Vähittäiskaupan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvu edellyttää uutta myymäläpinta-alaa täydentämään nykyisten myymälöiden kapasiteettia. Tässä selvityksessä ostovoiman laskennallinen lisätarve perustuu seuraaviin olettamuksiin: ostovoima kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan tässä laskennassa on käytetty ostovoiman kehityksen keskiarvolukua (nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoista) myyntitehokkuus (euroa per neliö) kasvaa tulevaisuudessa ollen vuonna 2030 päivittäistavarakaupassa 7 500 euroa/myyntineliö (Alkossa kolmanneksen

19 suurempi) ja erikoistavarakaupassa pääosin 3 500 euroa/myyntineliö (terveys- ja kauneuskaupassa tästä yli nelinkertainen). kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana käytännössä osa ostovoiman kasvusta voi toteutua kuitenkin nykyisen myymäläverkoston lisämyyntinä poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu vanhan myymäläkannan luonnollinen poistuma lisäisi uuden pinta-alan tarvetta Töysän paikallismarkkina-alueen suhteellinen kaupan asema pysyy ennallaan (eli ostovoimaisvirtausindeksi pysyy nykyisellään: pt-kaupassa 140 ja erikoiskaupassa 191) myyntipinta-ala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,3 Edellä olevien oletusten mukaisesti on olemassa tekijöitä, jotka lisäisivät tai vähentäisivät pinta-alan tarvetta. Tärkein lisäpinta-alan tarpeeseen vaikuttava tekijä on talouden kehitys ja ostovoiman kasvu. Seuraavan kuvion lukuja voidaan pitää kuitenkin suuntaa-antavana arvioitaessa kaupan uusperustannalle varattavaa pinta-alaa. Seuraavassa kuviossa on esitetty laskennallinen pinta-alan lisätarve Töysän paikallismarkkina-alueelle erikseen vuosille 2008-2020 ja 2008-2030. Laskelmassa on eritelty paikallismarkkina-alueen ostovoiman (kuviossa Ov:n ) kasvun edellyttämä lisäpinta-ala sekä ostovoimavirtauksen (eli käytännössä ostosmatkailun) edellyttämä lisäpinta-alan tarve. Laskennallinen pinta-alan lisätarve Töysän paikallismarkkina-alueella v. 2008-2020-2030 50 000 45 000 40 000 35 000 18 414 k-m2 30 000 25 000 20 000 Virtaus: Erikoiskauppa Ov:n kasvu: Erikoiskauppa Virtaus: Pt-kauppa ml Alko Ov:n kasvu: Pt-kauppa ml Alko 15 000 7 389 20 201 10 000 5 000 0 8 106 1 663 1 099 2 724 4 122 2008-2020 2008-2030 Kuva 13 Laskennallinen lisäpinta-alan tarve Töysän paikallismarkkina-alueella

20 Laskelman mukaan pinta-alan tarve vuoteen 2020 mennessä on lähes 20 000 neliötä ja vuoteen 2030 mennessä lähes 45 000 neliötä. Vuosien 2008-2030 tarpeesta lähes 40 000 neliötä olisi erikoiskauppaa ja vajaa 6 000 neliötä päivittäistavarakauppaa. Erikoiskaupan lisätarpeesta lähes puolet on paikallis-markkina-alueen ulkopuolelta tulevan ostovoimavirtauksen ansiota. Päivittäistavarakaupasta puolestaan suurin osa tarpeesta johtuu alueen oman ostovoiman kasvusta. Edellisen kuvion osoittamista pinta-aloista suurin osa on osoitettavissa suoraan Tuuriin, joka on alueensa selkeästi ainoa seudullinen kaupan keskittymä. Etenkin erikoiskaupan lisätarpeesta lähes kaikki on osoitettavissa Tuuriin, joka nykyiseen tapaan jatkaa paikallismarkkina-alueen ja etenkin sen ulkopuolelta tulevan erikoiskaupan monipuolisena asiointikohteena. Päivittäistavarakaupan rooli ostosmatkakohteena on vähäisempi, joten osa vajaan 6 000 neliön lisätarpeesta voidaan hyvin osoittaa myös muihin kuntiin.

21 3. Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset Tuurin yleiskaavan laajennuksen ja Tuurinportin asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa täytyy huomioida Tuurin ainutlaatuinen asema kauppapaikkana. Tuurille on muodostunut oma asiointitutkimuksissa todennettavissa oleva paikallismarkkina-alueensa Seinäjoen, Jyväskylän ja Tampereen väliselle alueelle. Yhtä pienellä paikkakunnalla ei vastaavaa ole missään Suomessa. Tuuri on ympäröivien kuntien asukkaille kuin keskuskaupunki eli asiointikohde alueella, jossa ei ole suuria kaupunkeja. Tuurista ainutlaatuisen kauppapaikan tekee Veljekset Keskisen kyläkauppa, joka kerää asiakkaista erittäin laajalta alueelta. Kyläkaupan ympärille on muodostunut kaupallinen keskittymä, jollaista ei löydy mistään muualta Suomesta. Matkailijoiden tuoma rahamäärä on huomattava. Perinteisen vaikutusalueen määrittäminen Tuurin tapauksessa on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaistakin. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten lähialueelle, mutta muutoin vaikutukset jakautuvat erittäin laajalle alueelle ja lukuisien kaupallisten keskusten välille. Siten vaikutus yksittäiseen kaupunkiin tai kaupan keskukseen on vähäinen. 3.1. Vaikutukset nykyisiin kaupan keskittymiin Alavudella, Ähtärissä ja muissa Töysän paikallismarkkina-alueen kunnissa uudet kaupan investoinnit ovat vähäisiä tulevaisuudessa etenkin jos väestökehitys jatkuu negatiivisena. Varsinkin erikoiskauppa keskittyy viime vuosien tapaan Tuuriin, joka voi kiinnostaa myös ketjuyrityksiä sijaintipaikkana toisin kuin paikallismarkkina-alueen muut kunnat. Sen sijaan päivittäistavarakaupan lisäinvestointeja jo viime aikoina ollut etenkin Alavudella ja Ähtärissä, ja myös tulevaisuudessa laajennukset ja muut päivittäistavarakaupan lisäinvestoinnit kuntakeskuksiin ovat mahdollisia. Töysän paikallismarkkina-alueen ulkopuolella vaikutukset nykyisiin kaupan keskittymiin ovat vähäisiä. Vaikutukset jakautuvat laajalle alueelle ja monen kaupan keskittymän välille, joten yksittäisen kaupan keskittymän kannalta Tuurin kaupallinen vahvistuminen ei ole vakava uhka. Tuurin kaupallinen vahvistuminen vähentää paikallismarkkina-alueen asukkaiden ostosmatkoja jonkin verran Seinäjoelle, Tampereelle ja Jyväskylään. Lisäksi paikallismarkkina-alueen ulkopuolelta kävijämäärät Tuurissa saattavat jonkin verran

22 kasvaa. Tuurin voimistumisen kilpailuvaikutus jakautuu hyvin laajalle alueelle, joten yksittäisen keskuksen kannalta tällä on tuskin suurempia vaikutuksia. Yksittäinen myymälä tai liikkeenharjoittaja saattaa kuitenkin jossain tapauksessa sijoittua Tuuriin esimerkiksi Seinäjoen kustannuksella. Uuden kaupan mittava rakentaminen Tuuriin saattaa jossain määrin heikentää paikallismarkkina-alueen muiden kuntien kaupan toimintaedellytyksiä ja kehittymisnäkymiä. Toisaalta ilman kaupan keskittämistä Tuuriin ko. pinta-ala syntyisi pääosin paikallismarkkina-alueen ulkopuolelle. Siten paikallismarkkina-alueen asukkaiden näkökulmasta lähialueen kaupan tarjonta paranee. 3.2. Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Tuuriin suunnitellun päivittäistavarakaupan suuruus on melko vähäinen. Todennäköistä on, että Tuuriin syntyisi yksi uusi alle 1 000 neliön päivittäistavarakauppa sekä jonkin verran päivittäistavaroiden myyntiä muiden liikkeiden yhteydessä. Liikenneselvityksen oletuksen mukaan päivittäistavaraa olisi 4 % vuoteen 2030 toteutuneesta 42 700 kerrosneliöstä. Tämä tarkoittaisi 1 700 kerrosneliötä uutta päivittäistavarakauppaa Tuuriin. Jo nykyisellään Tuurin päivittäistavarakaupan pinta-ala lähentelee 10 000 kerrosneliötä, joten lisäys ei olisi prosentuaalisesti kovinkaan suuri. Paikallismarkkina-alueen laskennallinen lisäpinta-alan tarve on suurempi kuin Töysään todennäköisesti pt-kauppaa tulee toteutumaan. Siten myös muiden kuntien päivittäistavarakaupalle jää tilaa kehittyä. Päivittäistavarakaupan kilpailu kiristyy jonkin verran etenkin Tuurin Kyläkaupan päivittäistavaraosaston kanssa. Tosin kaupan lisärakentamisen myötä alueen lisääntyvät asiakasmäärät voivat hyödyttää myös kyläkaupan päivittäistavarakauppaa. Alavudella ja Ähtärissä on uusia suuria päivittäistavarakauppoja, jotka ovat vahvistaneet ko. keskustojen päivittäistavarakaupan tarjontaa. Alueen kaupunki- ja kuntakeskuksissa myymälöiden myyntitehokkuudet vaihtelevat. Heikkotehoisilla myymälöillä saattaa olla edessä lopettaminen tai tilojen supistaminen riippumatta Tuurin päivittäistavarakaupan lisäyksestä. Tuurin lisäkapasiteetti saattaa jonkin verran nopeuttaa ko. kehityskulkua. Tällöin kuitenkin korvaava myymälä löytyy samasta taajamasta, joten palveluiden saavutettavuus ei ainakaan olennaisesti heikkene. Töysän kirkonkylällä puolestaan toimii ainoastaan yksi pieni päivittäistavarakauppa, jonka toimintaedellytykset kuitenkin lähiväkimäärän pysyessä vähintään ennallaan ovat kohtalaisen hyvät. Seudulla on vielä jonkin verran pieniä yksityisiä kyläkauppoja, jotka pääosin toimivat nykyisin erittäin alhaisilla myyntitehokkuuksilla. Siten kannattavuusongelmat saattavat johtaa myymälöiden lopettamisiin riippumatta Tuuriin suunnitelluista uusista myymäläneliöistä. Yleinen kilpailun kiristyminen voi nopeuttaa tätä luonnollista kehitystä.

23 3.3. Vaikutukset erikoiskauppaan Suurin osa Tuurin uudesta kaupan rakentamisesta olisi erikoiskauppaa. Liikenneselvityksen mukainen oletus kaupan lisärakentamisesta vuoteen 2030 mennessä oli 42 700 kerrosneliötä, josta 60 prosenttia olisi tilaa vievää erikoiskauppaa ja 27 prosenttia keskustatyyppistä erikoiskauppaa. Tämä merkitsisi 37 150 kerrosneliötä uutta erikoistavarakauppaa. Tämä olisi samaa luokkaa kuin edellä laskettu pinta-alan lisätarve koko Töysän paikallismarkkinaalueelle vuoteen 2030 mennessä. Siten Töysän paikallismarkkina-alueella käytännössä lähes kaikki uusi erikoiskaupan lisäpinta-ala syntyisi Tuuriin. Tuurin vahvistuminen kauppapaikkana saattaisi nopeuttaa yksittäisten erikoiskauppojen lopettamisia Alavudella, Ähtärissä tai muissa paikallismarkkina-alueen kunnissa. Osittain syynä on kilpailun kiristyminen, osittain se, että erikoiskaupalle ei löydy jatkajaa väestöään menettävissä kunnissa markkinapohjan heikentyessä. Jossain määrin Tuurin uudet kaupat kilpailevat myös Keskisen kyläkaupan kanssa. Kilpailusta johtuvaa myynnin laskua kompensoi todennäköisesti Tuurin vetovoiman kasvu, joka lisää asiakasmääriä alueella. Tuuriin todennäköisesti saadaan joitain sekä tilaa vievän että keskustahakuisen erikoiskaupan ketjumyymälöitä, joita ei ilman keskittämistä ja Tuurin vetovoimaa saataisi ollenkaan seudulle. Tämä lyhentää keskimääräistä erikoiskaupan asiointimatkaa paikallismarkkina-alueella ja vähentää jonkin verran tarvetta asioida Seinäjoella tai muualla kauempana sijaitsevassa kaupan keskuksessa. Tällä on vähäinen merkitys Seinäjoen kaupan hankkeiden asiakaspotentiaaliin, joka etenkin Töysän paikallismarkkina-alueen suunnasta vähenee jonkin verran. 3.4. Vaikutukset alueen seudulliseen kaupan asemaan Tuurin kaupan lisärakentamisen myötä koko paikallismarkkina-alueen kaupan tarjonta kasvaa huomattavasti. Kaupan keskittäminen jo nykyisin selvästi alueen suurimpaan kaupan keskukseen mahdollistaa synergiaedun. Siten paikallismarkkina-alueelle on mahdollisuus saada ketjumyymälöitä, jotka eivät muutoin olisi kiinnostuneita sijoittumaan alueelle. Vastaavan kaupallisen keskuksen synnyttäminen muualle paikallismarkkinaalueelle olisi vaikeaa, sillä alueelta puuttuu suuri ja vetovoimainen kaupunkikeskus. Lisäksi Tuurin vetovoima perustuu suurelta osin ainutlaatuiseen konseptiin, joka kerää ostosmatkailijoita laajalta alueelta. Alueen kaupallisella veturilla Keskisen kyläkaupalla on historialliset siteet Tuuriin, joten vastaavaa konseptia ei voida siirtää muualle. Kaupan hankkeiden myötä Tuuri säilyttää suhteellisen asemansa asiointikohteena verrattuna maakuntatason kaupallisiin keskuksiin (Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere). Kaikissa näissä suurissa kaupan keskittymissä kaupan tarjonta kasvaa huomattavasti lähivuosien aikana. Ilman Tuurin kaupallista vahvistamista sen paikallismarkkina-alue uhkaisi supistua. Lisärakentamisen myötä ostovoimavirtaus ja ostosmatkailu Tuuriin kasvaa jonkin verran etenkin erikoiskaupassa. Erikoistavaroiden palvelujen saavutettavuus paranee ja seudun

24 palvelutarjonta monipuolistuu, joten seudulta tehdään entistä vähemmän ostosmatkoja seudun ulkopuolelle. 3.5. Matkailulliset vaikutukset Matkailua ja matkailutuloja kasvattamalla olisi mahdollisuus parantaa alueen työllisyyttä ja taloutta. Nykyinen taloudellinen tilanne on vaikea myös matkailualalle, mutta kotimaan matkailun suosio suhteessa ulkomaanmatkailuun saattaa olla jopa kasvussa. Siten Tuurin matkailullista asemaa on mahdollista parantaa yhdessä muiden seudun matkailukohteiden kanssa. Suosittuja matkakohteita lähialueella ovat mm. Ähtärin eläinpuisto, PowerPark sekä Seinäjoen tapahtumat. Tuuriin on ostosmatkailukohteiden lisäksi syntyneet mm. suuri leirintäalue ja Labyrinttimaailma. Vaikka suurin osa Tuuriin saapuvista matkailijoista tuleekin omalla autolla, ovat etenkin bussimatkat myös suosittuja. Lisäksi matkailu Tuuriin on mahdollista myös rautateitse juna pysähtyy Tuurin kyläkaupan vieressä kolmesti päivässä. Ostosmatkailu Tuuriin kasvaa jonkin verran kaupan lisärakentamisen myötä. Tosin lisärakentaminen on pääosin perinteistä vähittäiskauppaa, jota löytyy myös ostosmatkaajan kotiseudulta. Siten Tuurin matkailullinen vetovoima ei nouse samassa suhteessa kuin kaupan pinta-alaa tulee lisää. Ostosmatkaajien Tuuriin jättämä keskimääräinen rahamäärä todennäköisesti kasvaa kuitenkin kaupan pinta-alan ja siten ostohoukutusten kasvaessa. Tuurin yleiskaava mahdollistaa myös matkailutoimintojen rakentamisen Tuuriin. Esimerkiksi viihde- ja kulttuuripalveluiden lisääminen alueella monipuolistaisi Tuurin keskusta ja tekisi siitä entistä vetovoimaisemman matkailukohteen. Tämä todennäköisesti pidentäisi matkailijoiden alueella käyttämää aikaa, ja siten matkailijoiden alueelle jättämä rahamääräkin lisääntyisi. 3.6. Sosiaaliset vaikutukset Tuurin kylän vahvistuminen kauppapaikkana tekee siitä entistä monipuolisemman kaupan keskittymän. Tämä vaikuttaa etenkin lähialueen ja koko Töysän paikallismarkkina-alueen asukkaiden kauppa-asiointeihin. Pidemmät ostosmatkat alueen ulkopuolelle kuten Seinäjoelle vähenevät. Pieni vähennys saattaa tapahtua asioinneissa myös oman kunnan keskustassa etenkin erikoiskaupan osalta. Tuurin uusien kauppojen työllisyysvaikutukset olisivat huomattavat. Rakennusaikaiset vaikutukset ovat noin 400 henkilötyövuotta. Pysyviä työpaikkoja kaupan lisääntyvä kapasiteetti tuo mukanaan noin 300. Lisäksi tulee huomioida välilliset työllisyysvaikutukset. Hankkeella on selvä positiivinen vaikutus kuntatalouteen. On kuitenkin huomattava, että hankkeen toteutus suunnitellussa laajuudessa edellyttää kunnalta merkittäviä taloudellisia panoksia infrastruktuurin kehittämiseen. Uusien

25 työpaikkojen saaminen alueelle lyhentää keskimääräistä työmatkaa ja hidastaa väestökatoa. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa osaltaan myös asuntojen kysyntää alueella. Sosiaaliset vaikutukset koskevat etenkin lähialueella asuvia ja Töysän paikallismarkkinaalueella asuvia sekä Tuurissa työssäkäyviä. Tuurin asema kaupan keskuksena vahvistuu selvästi. Kaupan ja palveluiden tarjonta monipuolistuu ja Tuuri mielletään tulevaisuudessa entistä enemmänkin muunakin kuin vain Veljekset Keskisen kyläkaupan sijaintipaikkana. Tuurin alueelle on jo nykyisin keskittynyt lähes kaikki Töysän kaupalliset lähipalvelut mukaan lukien apteekki. Kaavamuutosten mahdollistamat kaupan hankkeet eivät suoraan vaikuta seudun lähikauppojen toimintaedellytyksiin. Etenkin kuntakeskuksissa päivittäistavaroiden ja muiden lähipalveluiden varustus säilyy todennäköisesti lähes nykyisellään. Yksittäisiä päivittäistavarakauppoja saattaa joutua lopettamaan riippumatta Tuurin kaupan hankkeista. Palvelujen saavutettavuuteen ei kuitenkaan tällä ole suurta merkitystä, koska ko. keskuksista löytyy vähintään toinen päivittäistavarakauppa. Julkisten peruspalveluiden sijoittumiseen tai ko. palveluiden saavutettavuuteen kaupan hankkeilla ei ole merkitystä. Tosin väestömäärän kasvaminen Tuurin kylässä saattaa lisätä paineita Tuurin julkisten palveluiden lisäämiseen (ehkä Töysän kirkonkylän kustannuksella). Kaupan lisääntyminen Tuurissa mahdollistaa julkisen liikenteen yhteyksien lisäämisen. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla Tuurin yleiskaava-alueesta voidaan kehittää toimiva ja viihtyisä kaupan alue. Alueen liikennejärjestelyjen myötä sekä autoilijoiden että kevyen liikenteen turvallisuus paranee. Töysän paikallismarkkina-alueelle saadaan kokonaan uudentyyppistä kaupan tarjonta, jota on tähän asti haettu kauempaa. Erikoisliikkeiden muodostamat kokonaisuudet pyritään rakentamaan kauppakeskuksiksi, joihin tulla viihtymään ja viettämään aikaa.