SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

2 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarpeet vuoteen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Yhteenveto vaikutuksista 19

3 Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Siilinjärven keskuskorttelissa on vireillä asemakaavan muutos. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella vähittäiskaupan suuryksikön ja huoneistohotellin rakentaminen. Alueelle suunnitellaan S-markettia ja tämän yhteyteen ravintolatoimintaa sekä muita liiketiloja. Kaava-alueella on tällä hetkellä Lidl, apteekki sekä Fontanellan virkistysuimala. Uutta rakentamista suunnitellaan nykyisten palveluiden väliselle alueelle, jossa tällä hetkellä on lähinnä pysäköintiä. Asemakaavan muutoksen myötä alueen pysäköinti ohjataan pääosin maanalaiseen pysäköintihalliin. Asemakaavan muutos mahdollistaa kerrosneliömetrin suuruisen vähittäistavarakaupan suuryksikön, kerrosneliömetrin suuruisen huoneistohotellin sekä yhteensä 700 kerrosneliömetrin suuruisten liike-, toimisto- ja palvelutilojen rakentamisen alueelle. Länsiosaan osoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennuspaikat nykyisille apteekille, Lidlin myymälälle ja vielä rakentumattomalle liikerakennukselle, jonka rakennusoikeus on 1000 k-m 2. Näiden rakennuspaikkojen osalta asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ei ole muutettu. Alueelle suunnitellaan noin 4500 k-m 2 suuruisen S-marketin rakentamista. Päivittäistavarakauppaa on tästä noin 3500 k-m 2, muuta kauppaa noin k-m 2 sekä ravintolatoimintaa noin 350 k-m 2. Lisäksi kiinteistöön mahdollistuu muuta liiketilaa noin 1000 k-m 2. Apteekin länsipuolelle osoitettuun liikerakennuspaikkaan ei ole suunnitelmia vireillä. Asemakaavan muutoksen myötä liiketilan määrä lisääntyy Siilinjärven keskustassa. Tässä selvityksessä arvioidaan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Arvioinnin pohjaksi lasketaan kaupallisten palveluiden mitoitus markkina-alueella. Selvityksessä arvioidaan asemakaavamuutoksen vaikutuksia Siilinjärven keskustaan ja muuhun palveluverkkoon, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen. Selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Siilinjärven kunta. Selvityksen työryhmässä ovat olleet vt. kaavoitusarkkitehti Timo Nenonen ja kaavasuunnittelija Riikka Leskinen Siilinjärven kunnasta. Selvityksestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

4 Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 Asemapiirustus Keskuskorttelista

5 Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Siilinjärven keskustan kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan kuntakohtainen vähittäiskaupan myynti. Pääosa Siilinjärven kaupoista on sijoittunut keskustaan, joten tilastoluvut kuvaavat hyvin kuntakeskuksen palvelutasoa. Myynnin ja ostovoiman avulla lasketaan ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin Siilinjärven kauppa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Siilinjärven kesksutassa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on jollakin vähittäiskaupan toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppoja ei Siilinjärvellä ole. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tilaa vaativa kauppa 8 29 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Lähde: Tilastokeskus Siilinjärvellä oli vuonna 2010 yhteensä 60 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Myynti kunnassa oli noin 100 miljoonaa euroa. Myynnistä puolet tulee päivittäistavarakaupasta. Tilaa vaativan kaupan myynti Siilinjärvellä on hieman suurempaa kuin muu erikoiskaupan myynti. Keskimäärin Suomessa tilanne on toisin päin.

6 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Siilinjärvellä oli vähittäiskaupan myynti vuonna 2010 noin 100 miljoonaa ja siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoima 116 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on 14 miljoonaa euroa eli noin 12 % ostovoimasta. Siilinjärveläiset asioivat itse myös Kuopiossa, mutta vastaavasti Siilinjärvellä asioidaan jonkin verran Maaningasta ja Nilsiästä. Näissä naapurikunnissa erikoiskaupan tarjonta on suppea, mutta päivittäistavarakaupan tarjonta kohtalainen. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Siilinjärvellä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Ostovoiman siirtymät vaihtelevat eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa jonkin verran ostovoimaa virtaa ulos kunnasta. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Kuopioon on varsin suuri. Tilaa vaativa kauppa on Siilinjärvellä vastaavasti vahva toimiala. Ostovoiman siirtymä on toimialalla positiivinen. Jonkin verran siilinjärveläisten tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, mutta tätä enemmän virtaa ostovoimaa naapurikunnista Siilinjärvelle.

7 Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne Pääosa Siilinjärven kaupallisista palveluista on keskittynyt Siilinjärven keskustaan. Vuorelassa on pienimuotoisesti lähipalveluita. Liikenneasemapalveluita on Siilinjärven ydinkeskustan ulkopuolella Nilsiäntien varrella. Liikenneasemien yhteydessä on mm. ravintolatoimintaa, päivittäistavarakauppaa ja autokatsastusta. Liikenneasemapalveluita on myös mm. keskustan eteläpuolella Oikeakätisen risteysalueella. Keskustassa kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin Kasurilantien, Nilsiäntien ja Vitosen väliselle alueelle. Kaupallinen ydinalue muodostuu toria ympäröivistä kiinteistöistä. Ydinalueelle on keskittynyt erikoiskauppaa ja yksi päivittäistavarakauppa. Alueen toinen päivittäistavarakauppa on lopettanut toimintansa ja kiinteistöä saneerataan ilmeisesti erikoiskaupan käyttöön. Alueella on yksi liikekeskus Alexi Center, jossa on sisäisiä kauppakäytäviä. Keskustan eteläosassa on tilaa vaativaa kauppaa ja huoltamotoimintaa. Alueella on myös päivittäistavarakauppaa ja urheilukauppaa suurissa yksiköissä. Ydinalueen ja suurten yksiköiden alueen väliin jää laaja pysäköintialue ja tämän molemmille reunoille palveluita myös suurissa yksiköissä. Tällä välialueella on mm. Lidl, apteekki ja Fontanella. Ydinalueen koillispuolella Kasurilantien toisella puolella on jonkin verran kauppaa. Alueella on muutamia erikoiskauppa ja palveluita lähinnä Toritien ja Asematien varrella. Siilinjärven keskustan kaupallisessa ilmeessä korostuvat laajat pysäköintialueet, jotka osin etäännyttävät palveluita toisistaan. Alueella on paljon suuria kaupan yksiköitä. Torialue rajautuu kuitenkin hyvin kaupallisiin palveluihin. Siilinjärven kaupalliset palvelut on kartoitettu marraskuussa Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Liikkeiden pinta-ala on kuitenkin keskenään verrannollinen.

8 Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne

9 Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 Siilinjärven keskustassa on vähittäiskauppaa ja palveluita yhteensä 66 kpl. Näistä yli puolet on kaupallisia palveluita. Vähittäiskauppoja on 31 kpl. Keskustassa on vain yksi tyhjä liiketila ja yksi liiketila on toimistokäytössä. Liiketilat Siilinjärvellä 2011 Lkm K-m 2 Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa 0 0 Tilaa vaativa kauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Muu erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus, kiinteistövälitys Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 1 % 5 % Liiketilat yhteensä Liikepinta-alaa on keskustassa yhteensä noin k-m 2. Tästä palvelujen käytössä on lähes kolmasosa. Päivittäistavarakauppaa on keskustassa noin 7000 k-m 2 sisältäen Alkon ja kioskin. Tämä vastaa noin neljännestä keskustan liikepinta-alasta. Tilaa vaativaa kauppaa on lähes 6000 k-m 2 eli viidennes. Erikoiskaupan (ml. apteekit ja muotikauppa) pinta-alaa on keskustassa yli 4000 k-m 2 eli 16 % liiketilakannasta. Tyhjiä liiketiloja on vain yksi, mutta koska se on suuri. On tyhjien tilojen osuus liikekannasta noin 5 prosenttia. Kiinteistöstä on muuttamassa pois keskustan toinen vaatekauppa, joka jatkaa toimintaansa vain Kuopiossa. Tämä ilmeisesti liittyy kiinteistön saneeraukseen, jonka tuloksena saadaan lisää nykyistä toimivampia erikoiskaupan liiketiloja keskustaan.

10 Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 Keskustan liiketilajakauma 2011 Kaupallinen palvelu 20 % Tyhjä liiketila 5 % Pt-kauppa, Alkot ja kioskit 24 % Ravintolat, kahvilat, hotellit 8 % Autokauppa, korjaamot, huoltamot 6 % Tilaa vaativa kauppa 21 % Apteekit ja terveyskauppa 3 % Muotikauppa 3 % Muu erikoiskauppa 10 %

11 Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Siilinjärven markkina-alueeseen kuuluvat Siilinjärven kunnan lisäksi Maaninka ja Nilsiä. Koko alue kuuluu Kuopion markkina-alueeseen. Kuopio on niin lähellä, että siellä siilinjärveläisten on helppo asioida jopa päivittäin. Markkina-alueeseen lisän tuovat loma-asukkaat ja matkailijat, jotka kulkevat Siilinjärven kautta. 3.2 Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella asuu noin asukasta. Siilinjärvellä asukkaita on Väestö markkina-alueella on kasvussa. Väestönkasvu kohdistuu alueella lähinnä Siilinjärven kuntaan. Nilsiän väkiluku on laskussa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Siilinjärvellä on vuonna 2030 asukkaita noin ja koko markkina-alueella Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,4 % Maaninka ,3 % Nilsiä ,2 % Markkina-alue ,3 % Lähde: Tilastokeskus Siilinjärven kunnan tavoite Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,7 % Markkina-alue ,4 % Siilinjärven kunnan ennuste on tehty vuoteen Vuosi 2030 on tästä laskettu keskimääräisellä vuosimuutoksella. Lähde: Tilastokeskus ja Siilinjärven kunta Siilinjärven kunta on tehnyt myös oman väestöennusteen. Tämän ennusteen mukaan vuonna 2025 on kunnassa asukkaita ja samalla vuosikasvulla laskettuna Siilinjärvellä olisi vuonna 2030 asukkaita Tässä selvityksessä käytetään kunnan omaa väestöennustetta. Tämä on luontevampi ennuste kaupan selvitykseen kuin Tilastokeskuksen ennuste, joka pohjautuu menneeseen kehitykseen eikä ota huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Kunnan väestöstä noin puolet asuu kirkonkylän alueella ja neljännes sekä Toivola-Vuorelan alueella että haja-asutusalueella. Keskusta palvelee koko tätä asukaskuntaa, mutta Toivola- Vuorelan alueelta ostovoimaa siirtyy muita kunnan osia herkemmin Kuopion suuntaan. Väestö on kasvamassa sekä kirkonkylän alueella että Toivola-Vuorelan alueella. Myös näiden välialueella Kasurilassa on uusia asuntokohteita.

12 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoiman kehitys Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa myös ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Siilinjärvellä ja koko markkina-alueella milj. euroa Siilinjärvi Markkina-alue (ml. Siilinjärvi) Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Vuonna 2010 Siilinjärvellä oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 116 miljoonaa euroa ja autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 200 miljoonaa euroa. Koko markkina-alueella on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 Siilinjärvellä lasketaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yli 300 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 440 miljoonaa euroa.

13 Kaupallisten vaikutusten arviointi Liiketilatarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Siilinjärven asukkaiden ostovoiman kasvuun. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös lähikunnissa on ostovoiman kasvusta johtuvaa liiketilatarvetta, josta osa voi suuntautua Siilinjärvelle. Varsinkin Maaningassa kysyntää erikoiskaupan uusperustantaan on varsin vähän. Nilsiässä myös vahva matkailu luo kysyntää uusille liiketiloille. Otovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myyntien ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Palvelujen liiketilatarpeen on laskettu olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta Tarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat eivät ole tarpeessa mukana. Tarpeeseen ei myöskään ole laskettu mukaan Siilinjärveltä pois suuntautuvan ostovoiman mukaista liiketilavajausta. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Myyntiala = 1,25 * kerrosala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin k-m 2. Tästä noin 2000 k-m 2 on päivittäistavarakauppaa ja 8500 k-m 2 on erikoiskauppaa. Koko markkina-alueen liiketilan lisätarve on noin k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa päivittäistavarakaupalle 3600 k-m 2 ja erikoiskaupalle k-m 2. Koko liiketilatarve on Siilinjärvellä on yhteensä k-m 2 ja markkina-alueen muissa kunnissa k-m 2, josta pieni osa voi suuntautua Siilinjärvelle.

14 Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Laskettu liiketilatarve suuntautuu sekä Siilinjärven keskustaan että muille kaupan alueille. Liiketilatarve onkin toiminnoittain jaettu keskusta-alueiden tarpeeseen ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskustaalueena tarkoitetaan tässä kirkonkylän ydinaluetta. Muut alueet ovat pohjoisosan tilaa vaativan kaupan alue ja mahdollinen uusi alue kirkonkylän eteläosassa

15 Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 % Oheisen taulun mukaan jaettuna ydinkeskustaan suuntautuu liiketilatarpeesta hieman yli puolet ja muille alueille hieman alle puolet. Näin vuonna 2020 Siilinjärven keskustan liiketilan lisätarve on noin 8000 k-m 2 ja vuonna 2030 noin k-m 2. Jonkin verran lisätarvetta voidaan Siilinjärvelle laskea markkina-alueen muista kunnista. Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky

16 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä luvussa arvioidaan asemakaavan muutoksen aiheuttamia kaupallisia vaikutuksia. Arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. Lisäksi arviossa otetaan huomioon tarvittavissa määrin tiedossa olevat muut kaupan kehittämissuunnitelmat Siilinjärvellä. 4.1 Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Asemakaavan muutoksen myötä liiketilamäärä Siilinjärven keskustassa kasvaa. S-marketin yhteyteen tulee päivittäistavarakauppaa noin 3500 k-m 2 ja muuta erikoiskauppaa ja palveluita (sis. ravintolat) noin 2000 k-m 2. Apteekin viereisen tontin rakennusoikeus on yhteensä 1000 k-m 2, jonka mahdollistaa jo voimassa oleva kaavakin. Laskelmissa on otettu tämä kuitenkin huomioon, koska alue on vielä rakentumaton. Nykyinen S-market tulee siirtymään uuteen paikkaan, ja nykyinen kiinteistö tulee näin ollen muuhun käyttöön. Tässä oletetaan, että kiinteistöön ei sijoitu enää päivittäistavarakauppaa, vaan kiinteistöön tulee erikoiskauppaa ja palveluita. Nettolisäys kuvaa, kuinka paljon uutta liiketilaa tulee, kun nykyiset siirtyvät toiminnot otetaan huomioon. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on keskustassa näin olleen 1500 k-m 2 ja muun kaupan 5000 k-m 2. Liiketilan lisäys verrattuna liiketilatarpeeseen k-m 2 Liiketilan lisäys Keskustatarve Osuus tarpeesta K-6 KL-15 Nettolisäys* Päivittäistavarakauppa* % 60 % Erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut % 38 % Kauppa ja palvelut yhteensä % 41 % Kun verrattaan asemakaavan muutoksen nettolisäystä Siilinjärven keskusta-alueiden tarpeeseen nähdään, että päivittäistavarakaupan kasvu on saman suuruinen kuin laskettu tarve vuoteen 2020 saakka. Vuoden 2030 tarpeesta muutos on 60 %. Erikoiskaupan tarpeesta asemakaavan muutos täyttää vain osan. Tarpeesta riittää siten myös muuhun keskustan kehittämiseen, kuten entisen K-marketin kiinteistön saneeraamisen myötä syntyvään uuteen liiketilaan. Siilinjärvellä on suunnitteilla muitakin kaupan hankkeita. Oikeakätisen alueelle sekä Greeen Valleyn alueelle suunnitellaan tilaa vaativaa kauppaa. Keskustan ulkopuolisten alueiden tarve ohjautuu näille alueille, joten keskustan kehittämisessä ei näitä oteta huomioon. Siilinjärven Päivärinteeseen noin kilometrin päähän Siilinjärven ydinkeskustasta suunnitellaan laajan tavaravalikoiman myymälää. Lisäksi viereisellä tontilla olevalle ABC-asemalle kaavoitetaan mahdollisuus laajentua. Päivärinteen suunnitelmista tehdään oma kaupallisten vaikutusten arviointi. Keskuskorttelin suunnitelmat ovat lähdössä liikkeelle mahdollisesti jo ensi vuonna. Päivärinteen suunnitelmat ovat vielä epävarmoja ja toteutunevat myöhemmin. Ensisijaisesti ovat toteutumassa keskuskorttelin suunnitelmat ja sen jälkeen mahdollisesti Päivärinteen suunnitelmat. Päivärinne ei vaikuta keskuskorttelin suunnitelmiin, mutta toisin päin voi vaikutusta olla. Päivärinteen suunnitelmia ei siten ole tässä vaikutusten arvioinnissa otettu

17 Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 huomioon. Keskuskorttelin ja Päivärinteen yhteisvaikutuksia selvitetään Päivärinteen asemakaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Myös Vuorelaan suunnitellaan uutta noin 1500 k-m 2 :n suuruista markettia. Uusi market korvaa pienemmän yksikön Vuorelan keskustassa. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on noin 1000 k-m 2. Päivittäistavarakauppaa tarkastellaan keskustatarpeen lisäksi myös koko Siilinjärven osalta. Tarkasteluun otetaan mukaan Vuorelan suunnitelmat. Lisäksi Green Valley- alueelle on mahdollista sijoittaa liikenneasema, jonka yhteyteen voi sijoittaa pienen päivittäismyymälän. Tämä otetaan huomioon myös päivittäistavarakaupan tarkastelussa. Yhteenlaskettu päivittäistavarakaupan nettolisäys Vuorela ja Green Valley mukaan lukien on Siilinjärvellä yhteensä noin 3000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan tarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 2100 k-m 2 ja vuoteen 2030 noin 3600 k-m 2. Päivittäistavarakaupan suunnitelmat Siilinjärvellä k-m 2 Nettolisäys Keskusta Vuorela Green Valley liikenneasema 500 Yhteensä Päivittäistavarakaupan tarve k-m 2 Vuoteen Vuoteen Kokonaisuudessaan suunnitelmat ylittävät vuoden 2020 tarpeen, mutta jäävät alle vuoden 2030 tarpeen. Näin ollen pitkällä aikavälillä molemmille riittää ostovoimaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä että päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy ulos kaupungista, mikä tarkoittaa sitä, että tarjonta tällä hetkellä on päivittäistavarakaupassa vajaata suhteessa asukkaiden ostovoimaan. Vuonna 2010 pt-ostovoimaa siirtyi kaupungista pois noin 4 miljoonaa euroa, joka vastaa keskimääräisellä tehokkuudella laskettuna noin 700 k-m 2 :n suuruista pt-kauppaa. Vuonna 2011 on Siilinjärven keskustan K-market lopettanut toimintansa, mikä lisää myös laskennallista tarvetta. K-marketin lopettaminen sekä ostovoiman siirtymän pohjalta laskettu vajauksen voi laskea lisäävän tarvetta noin k-m 2 :llä. Pienen lisänsä ostovoimaan tuovat markkina-alueen muiden kuntien asukkaat, jotka asioivat myös jonkin verran Siilinjärvellä. Näin ollen kaikille uusille päivittäistavarakaupan hankkeille löytyy laskennallista tarvetta alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä päivittäistavarakaupan nykyisille yksiköille että tuleville uusille yksiköille löytyy toimintaedellytyksiä. Uudet yksiköt eivät vaikuta nykyisiin yksiköihin niin paljon, että tällä olisi merkitystä päivittäistavarakaupan verkkoon. Kilpailu keskustassa lisääntyy, ja se voi aiheuttaa paineita myös toisen suuren pt-yksikön laajentamiselle keskustassa.

18 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Uuden vähittäiskaupan suuryksikön myötä Siilinjärven keskustan palvelut monipuolistuvat. Seudulliseen palveluverkkoon ei tällä ole suurta merkitystä. Siilinjärvi on yhä edelleen Kuopion seudun alakeskus. Pääkeskukseen eli Kuopioon ei Siilinjärven kuntakeskuksen vahvistumisella ole vaikutusta. Lähimmät pienemmät keskukset Maaninka ja Nilsiä säilyttävät myöskin edelleen oman asemansa palveluverkossa. Keskuskorttelin asemakaavan muutoksen myötä lähikunnista suuntautunee jonkin verran ostovoimaa nykyistä enemmän Siilinjärven keskustaan, mutta siirtymä ei kasva niin merkittävästi, että sillä olisi vaikutusta naapurikuntien keskustojen palvelutarjontaan. Naapurikuntien keskusten palvelutarjontaan vaikuttavat enemmän oman keskuksen lähialueen väestönkehitys ja keskustojen omat kehittämishankkeet. Siilinjärven palveluverkon näkökulmasta tarkasteltuna uusi suuryksikkö sijoittuu hyvään paikkaan. Kunnassa on tavoitteena, että päivittäistavarakauppa sijoittuu keskustaan eikä teiden risteysalueille. Keskuskorttelin suunnitelmat toteuttavat tätä tavoitetta. Keskuskorttelin asemakaavamuutoksen alue

19 Kaupallisten vaikutusten arviointi 18 Tulevan suuryksikön paikalla on tällä hetkellä pysäköintiä ja avointa tilaa. Uusi suuryksikkö tuo kaupallista tarjontaa tähän keskeisellä paikalla olevaan tyhjiöön. Näin ollen keskustan kaupallinen tarjonta tiivistyy ja samalla monipuolistuu. Keskustakauppa vahvistuu sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan ja palveluiden osalta. Nykyinen S-market siirtyy asemakaavan muutoksen myötä uuteen kiinteistöön. Nykyiset marketin tilat saadaan muun kaupan käyttöön. Huonoimmassa tapauksessa myymälätila jää tyhjilleen. Tyhjällä tilalla olisi negatiivisia vaikutuksia keskustan kaupalliseen ilmeeseen. Tyhjä tila vaikuttaisi lähinnä pohjoisen keskustan osan viihtyisyyteen ja vetovoimaan. Todennäköisesti nykyinen S-marketin tila ei tule jäämään pitkäksi aikaa tyhjilleen. Alueella on tarvetta uudelle erikoiskaupan tilalle. Ostovoima on kasvussa ja lisäksi nykyään keskustahakuisen erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon. S-marketin nykyinen liiketila sijaitsee keskeisellä paikalla keskustassa ja mikäli tila saadaan muutettua toimivaksi erikoiskaupan tilaksi, tulee myymälätila mitä todennäköisimmin täyttymään. Mikäli tilaan saadaan uutta erikoiskauppaa, erikoiskaupan asema keskustassa vahvistuu ja keskustan vetovoima kasvaa entisestään. Huoneistohotellin rakentuminen keskustaan lisää keskustassa asioivien matkailijoiden määrää, mikä on positiivista liikkeiden toiminnan kannalta. 4.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Palveluverkon muutoksilla on vaikutuksia palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu jossakin kaupallisessa keskittymässä. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kauppapaikan myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, jos kauppa rakennetaan alueelle, jossa vastaavaa palvelutarjontaa ei nyt ole. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä kasvaa hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Asemakaavan muutoksen myötä Siilinjärven keskustan kauppa monipuolistuu sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan osalta. Tämä lisää Siilinjärven keskustassa asiointia ja mahdollisesti vähentää tarvetta asioida Kuopiossa. Näin ollen palvelujen alueellinen saatavuus paranee Siilinjärvellä ja asiointimatkat lyhenevät. Nilsiäläisten ja maaninkalaisten näkökulmasta Siilinjärven keskustan kehittämisellä ei ole haitallisia vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen tai asiointimatkoihin. Ei ole nähtävissä, että Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan myötä kaupan palvelutarjonta Nilsiässä tai Maaningalla heikkenisi. Näin ollen asiointimatkat voivat säilyä nykyisenlaisina. Mikäli nilsiäläisten ja maaninkalaisten asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuneen tarjonnan myötä, myös heidän asiointimatkat lyhenevät ja palvelujen alueellinen saavutettavuus paranee. Tätä voi tapahtua pienessä mittakaavassa, mutta suuria muutoksia ei tämän suhteen ole odotettavissa.

20 Kaupallisten vaikutusten arviointi Yhteenveto vaikutuksista Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan muutoksella on lähinnä positiivisia kaupallisia vaikutuksia. Uuden vähittäiskaupan suuryksikön myötä palvelutarjonta Siilinjärven keskustassa paranee sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan myötä. Näin ollen asiointi kuntakeskuksessa voi jonkin verran lisääntyä ja matkat Kuopioon vähentyä. Kaupan tarjonta paranee Siilinjärvellä, mutta myös ostovoima on kasvussa. Lisäksi nykyään siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, joten kaupan tarjonnassa on vajausta. Tarjonnan muutos vastaa laskettuun liiketilatarpeeseen. Myös kun tarkastellaan keskuskorttelin hanketta yhdessä keskustan entisen K-marketin kiinteistön kehittämisen sekä Vuorelan kehittämisen kanssa, riittää ostovoimaa ja liiketilatarvetta kaikille. Green Valleyn ja Oikeakätisen suunnitelmat ovat lähinnä tilaa vaativaa kauppaa. Keskustan ulkopuolisten alueiden tarve ohjautuu näille alueille, joten keskustan kehittämisessä ei näitä oteta huomioon. Päivärinteen vaikutuksia tarkastellaan erikseen ja yhdessä keskuskorttelin kanssa omassa selvityksessään. Keskuskorttelin täyttyminen parantaa Siilinjärven kaupallista ilmettä, kun nykyään keskeisellä paikalla oleva kaupallinen tyhjiö täyttyy. Keskuskorttelin asemakaavan muutos vahvistaa myös Siilinjärven kuntakeskuksen asemaa palveluverkossa, muttei kuitenkaan heikennä muiden keskusten asemaa. Ostovoimaa riittää laskennallisesti sekä nykyisille että uusille suunnitelmille. Näin ollen palvelujen alueellinen saavuttavuus ei keskuskorttelin suunnitelmien myötä huonone, vaan paranee, jos asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuvan tarjonnan myötä.