TASEKIRJA 2014 57. TOIMINTAVUOSI

TASEKIRJA 2014 57. TOIMINTAVUOSI Hall. 3.3.2015, 30 Valt. 21.5.2015, 8

TOIMINTAKERTOMUS 2014 57. TOIMINTAVUOSI Hall. 3.3.2015 30 Valt. xx.xx.2015 x Kuntayhtymän johtaja

2 (52) Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 3 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 4 1.2.1 Valtuusto... 4 1.2.2 Hallitus... 5 1.3 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 6 1.4 Henkilöstö... 8 1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 10 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 12 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 15 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 15 3.2 Toiminnan rahoitus... 19 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 22 5. KOKONAISTULOT JA MENOT... 24 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 25 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 26 7.1 Strategia... 26 7.2 Käyttötalouden toteutuminen... 27 7.2.1 SSKKY... 32 7.2.2 Koulutuksen järjestämispalvelut... 33 7.2.3 Salon seudun ammattiopisto... 36 7.2.4 Salon seudun aikuisopisto... 39 7.2.5 Salon seudun oppisopimuskeskus... 45 7.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 47 7.4 Investointiosan toteutuminen... 48 7.5 Rahoitusosan toteutuminen... 49 7.6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 51

3 (52) 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Salon seudun koulutuskuntayhtymän toiminta vuonna 2014 on pääpiirteissään noudatellut vuoden 2013 tasoa. Erityisesti aikuiskoulutuksen kysyntä ja tarjonta ovat olleet lievässä nousussa. Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutus ovat toimintatuotoilla mitattuna laskeneet aavistuksen verran vuodesta 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämän koulutuksen järjestämisluvan mukaisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä nostettiin vuoden lopussa tehdyllä päätöksellä vuoden 2014 osalta 1824 opiskelijaan. Vuoden 2015 paikkamääräksi vahvistettiin 1820. Paikoista 1590 on kuntayhtymän sisäisellä päätöksellä osoitettu ensisijaisesti peruskoulun päättäneille nuorille tarjottavaan opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ammattiopiston tulosalueelle ja loput näyttöperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen aikuisopiston tulosalueelle. Koulutusta ja sen markkinointia on pyritty suuntaamaan siten, että se entistä paremmin vastaa työvoiman kysyntää. Esimerkiksi metallialan houkuttelevuuden lisäämiseksi on työskennelty voimakkaasti. Huolimatta merkittävistä panostuksista koulutukseen Salon ja Kemiönsaaren seutukuntia kohdanneen rakennemuutoksen aiheuttamia työllisyysongelmia ei ole kyetty vielä ratkaisemaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään valtionosuusrahoitukseen ei ole tehty indeksikorotuksia vuosina 2013 ja 2014. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu sekä vuonna 2014 että 2015. Myöskään tuleville vuosille ei ole luvassa parannusta yksikköhintoihin. Tämän seurauksena kuntayhtymässä toteutettiin vuoden 2014 ja 2015 vaihteessa muutoksia, joilla kustannuksia saatiin leikattua. Muutokset johtivat myös henkilökunnan määrän pienenemiseen, joka toteutui jättämällä täyttämättä vapautuneita tehtäviä, määräaikaisen henkilökunnan vähenemisellä sekä irtisanomisilla. Lisäksi syyslukukauden alussa 2014 toteutettiin ammattiopiston organisaatiomuutos, ja tehtiin leikkauksia ammattiopiston opetustuntien määristä. Toteutetuilla muutoksilla pystytään varmistamaan kuntayhtymän taloudellinen asema myös tulevina vuosina. Strategian toteuttamisessa on painopisteenä ollut opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevien toimintojen kehittämiseen. Erityisesti on panostettu työssäoppimispedagogiikan kehittämiseen, opiskelijoiden neuvonta ja ohjauspalveluihin, opetuksen

4 (52) laatuun, laadulliseen ennakointiin sekä aikuis- ja ammattiopiston yhteistyön lisäämiseen. Myös opetussuunnitelmien uudistaminen vastaamaan uusia opetussuunnitelmien perusteita on edennyt odotetusti. Opetusta ja opiskelua tukevista muutoksista näkyvimpiä tulee olemaan kuntayhtymän toimintojen keskittäminen Salorankadun ja Hyvoninkadun väliselle alueelle. Keväällä 2014 aloitettiin uusien auto-, logistiikka-, ja maarakennusalan tilojen rakentaminen Venemestarinkatu 37:ään. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi päätettiin, että Venemestarinkatu 35:een ei toteuteta uusia tiloja varastoalan koulutusta varten, eikä aiemmin auto- ja logistiikka-alan käytössä ollutta E-rakennusta toistaiseksi pureta. Muutoin tila- ja oppimisympäristösuunnittelua on jatkettu siten, että muutokset edesauttavat oppimisympäristöjen kehittämistä vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. 1.2 Kuntayhtymän hallinto 1.2.1 Valtuusto Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 20-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2014 valtuusto kokoontui kaksi kertaa ja päätti yhteensä 23 asiasta. VALTUUSTON JÄSENET TOIMIKAUDELLA 2013-2016 Puheenjohtaja Antti Ruska, Salo 1. varapuheenjohtaja Ralf Hellsberg, Salo 2. varapuheenjohtaja Saku Nikkanen, Salo Kemiö Mikael Hellbom, varajäsen Tom Nylund Merja Lammervo, varajäsen Jouko Willberg Koski Tl Jyrki Anttila, varajäsen Lassi Almgren Anne Niemelä-Laaksonen, varajäsen Elina Kivikallio Paimio Hannu Riipinen, varajäsen Päivi Kylen Marja Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori Hilkka Uuttu, varajäsen Tanja Lujala

5 (52) Salo Ralf Hellsberg, varajäsen Jarmo Viander Juha Mielikäinen, varajäsen Ville Saari Elina Suonio-Peltosalo, varajäsen Anne Sarlin-Rauhala Saku Nikkanen, varajäsen Jari T. Virtanen Maj-Reeta Virtanen, varajäsen Heini Siikanen Toni Etelä, varajäsen Altti Järvenpää Agnes Schadewitz, varajäsen Jani Salomaa Antti Ruska, varajäsen Jani Mussaari Hanna Yli-Liipola, varajäsen Minna Valjanen Sauvo Teijä Itälä, varajäsen Päivi Manninen Mika Rauhala, varajäsen Markku Kanervo Somero Timo Alanen, varajäsen Eero Manni Jaana Kyyrä, varajäsen Irina Ojala-Sirro 1.2.2 Hallitus Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Vuonna 2014 hallitus kokoontui 16 kertaa ja päätettävänä oli yhteensä 182 asiaa. HALLITUKSEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA 2013-2016 Salo Siv Ilola, hallituksen puheenjohtaja, varajäsen Lea Kaltiomaa Timo Lehti, hallituksen varapuheenjohtaja, varajäsen Miikka Martti Ari Aalto, varajäsen Timo Luukka Mikko Breilin, varajäsen Jari Hulvela Maarit Haapanen, varajäsen Satu Parttimaa Sanna Leivonen, varajäsen Heikki Tamminen Määttänen Asko, varajäsen Jaana Loimisto Somero Niina Mikkola, varajäsen Jarmo Lehtimäki Paimio Marja Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori

6 (52) TOIMIKUNNAT Hallintosäännön mukaan (8 ) hallitus asettaa tarvittavat toimikunnat, määrittelee toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä sen, onko toimikunta tilapäinen tai pysyväisluonteinen. Hallitus on asettanut kokouksessaan 17.9.2013 palkkatoimikunnan, jonka puheenjohtajana on Timo Lehti (hallituksen varapuheenjohtaja). Palkkatoimikunnan muut jäsenet ovat Siv Ilola (hallituksen puheenjohtaja), Mikko Breilin, Olli-Pekka Juhantila (kuntayhtymän johtaja), Heidi Wihlman-Niinikoski (talousjohtaja) sekä Kirsi Pitkänen (henkilöstöpäällikkö). Palkkatoimikuntaan kutsutaan myös SSKKY:n pääluottamusmiehet läsnäolo- ja puheoikeudella. TARKASTUSLAUTAKUNTA 2013-2016 Vuonna 2014 tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Tarkastuslautakunnan toimikauden 2013-2016 jäsenet Maj-Reeta Virtanen, puheenjohtaja, varajäsen Heini Siikanen, Salo Hanna Yli-Liipola, varapuheenjohtaja, varajäsen Valjanen Minna, Salo Esa Ojanen, varajäsen Kari Salovaara, Salo Juha Mielikäinen, varajäsen Elina Suonio-Peltosalo, Salo Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:n. Vastuutilintarkastajana toimii 31.8.2014 asti JHTT Hannu Laurila ja 1.9.2014 eteenpäin JHTT Jukka Vuorio. 1.3 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 osalta kuntayhtymän toiminta ja talous ovat noudatelleet hyvin pitkälle samoja linjoja kuin vuonna 2013. Talousarvioon merkityt ammattiopiston toimintatuotot ylittyivät n. 0,5 milj. euroa, vastaavasti toimintakulut alittuivat lähes 0,1 milj. euroa, mikä johti siihen, että tilikauden tulos nousi n. 0,1 milj. euroa voitolliseksi. Ennakoitua tappiota ei syntynyt, vaan talouden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet osoittautuivat tehokkaiksi. Aikuisopiston toimintatuotot ylittivät talousarvion n. 0,3 milj. eurolla. Toiminnan tehokkuuden kasvun vuoksi kustannukset olivat n. 0,3 milj. euroa alle talousarvion mukaisen suunnitelman Lopputuloksena tilikauden tulos ylitti talousarvion n. 0,7 milj. euroa.

7 (52) Kokonaisuutena kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion n. 1,1 milj. eurolla ja toimintakulut alittuivat 0,2 milj. eurolla. Eli talousarvion mukaisen n. 0,4 milj. euron tappion sijaan kuntayhtymän tulos oli n. 0,9 milj. euroa positiivinen. Saavutettu tilikauden tulos luo erinomaisen pohjan kuntayhtymän tulevalle toiminnalle. Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien muutokset vuosina 2001-2014. Liitteessä 1 on esitetty vuoden 2014 ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien opiskelijamäärät sekä ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä sekä kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kotikunnittain 2012-2014. 2 000 Opiskelijamäärät 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kiintiö 1 000 1 040 1 100 1 100 1 510 1 550 1 550 1 580 1 650 1750 1787 1770 1810 1810 Keskiarvo 1 100 1 100 1 510 1 550 1 550 1 580 1 595 1 615 1 719 1808 1813 1760 1787 1824 Kuvio 1. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakiintiö ja keskimääräinen opiskelijamäärä vuosina 2001 2014.

8 (52) 1.4 Henkilöstö Henkilöstön määrä koulutuskuntayhtymässä oli 31.12.2014 yhteensä 318 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli yhteensä 212 (TP 2013 vastaava luku 209). Ammattiopistossa opetushenkilöstön määrä oli 132, ja aikuisopistossa 80. Henkilöstön määrä kokonaisuudessaan on lisääntynyt kuudella henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukosta 1 näkyy kuntayhtymän henkilöstömäärän kehitys laskentapäivänä 31.12. vuosina 2009 2014. Henkilöstömäärä tulosalueittain 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Koulutuksen järjestämispalvelut 59 60 66 62 65 61 Salon seudunammattiopisto 154 156 165 163 157 149 Salon seudun aikuisopisto 101 92 98 93 106 89 Salon seudun oppisopimuskeskus 4 4 4 4 4 4 Yhteensä 318 312 333 322 332 303 Taulukko 1. Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina 2009 2014 Henkilöstön osuudet tulosalueittain 31.12. vuosina 2009 2014 näkyvät kuviossa 2. Kuvio 2. Henkilöstön osuudet tulosalueittain 31.12. vuosina 2009 2014 Kuntayhtymätasolla henkilötyövuodet ovat vähentyneet vajaalla kolmella henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Kuviossa 3 on esitetty, miten henkilötyövuodet ovat kehittyneet koulutuksen järjestämispalveluissa sekä ammatti- ja

9 (52) aikuisopistossa. Tukipalveluiden henkilöstön määrä (koulutuksen järjestämispalveluiden tulosalue) on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 10 prosentilla. Ammattiopistossa henkilötyövuosien määrä on laskenut vajaalla kahdella prosentilla. Henkilötyövuosien laskuun molemmissa tulosalueissa on vaikuttanut mm. se, että eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uutta vakituista henkilökuntaa ja kaikkia määräaikaisuuksia ei ole jatkettu. Aikuisopistossa henkilötyövuodet ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna seitsemällä prosentilla. Tähän on vaikuttanut mm. henkilöstöresurssin lisääminen opintojen ohjauspalvelussa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan sekä opintotoimistossa opiskelijahallintajärjestelmän kehittämistyöhön liittyen. Lisäksi ammattiopistosta siirtyi henkilökuntaa aikuisopistoon tulosalueiden kehittämistoiminnan yhdistämisessä aikuisopiston tulosalueelle. Oppisopimuskeskuksessa henkilötyövuodet ovat pysyneet samana ollen neljä henkilötyövuotta koko tarkasteluajanjaksona. Kuvio 3. Henkilötyövuodet tulosalueittain 2009 2014 Kaikkien määräaikaisten palvelussuhteiden osuus oli koko kuntayhtymässä 16 prosenttia vuonna 2014. Näistä sijaisia oli viisi prosenttia ja muita määräaikaisia 11 prosenttia. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli yksi prosenttiyksikköä. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto palvelussuhteiden laadusta tulosalueittain vuonna 2014. Palvelussuhteet 2014 vakinaiset määräaik. sijaiset kokoaik. osa-aik. sivuvirat Koulutuksen järjestämispalvelut 52 0 7 57 2 0 Ammattiopisto 134 13 7 144 10 0 Aikuisopisto 76 22 3 96 4 1 Oppisopimuskeskus 4 0 0 4 0 0 YHTEENSÄ 266 35 17 301 16 1 Taulukko 2. Palvelussuhteet tulosalueittain

10 (52) Vuonna 2014 tuloslaskelmassa maksetut palkat ja palkkiot henkilöstösivukuluineen olivat yhteensä 17,431 milj. euroa, josta palkkojen osuus oli 13,787 milj. euroa ja sivukulujen osuus 3,644 milj. euroa. Maksetut palkat ja palkkiot ilman sivukuluja olivat keskimäärin 43 355 euroa per henkilö ja sivukuluineen keskimäärin 54 814 euroa per henkilö. Henkilöstökulut ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna yhdellä prosentilla eli 0,169 milj. euroa. Kuntayhtymässä on laadittu erillinen henkilöstöraportti, joka antaa tietoja henkilövoimavarojen tilasta, käytöstä ja niiden muutoksista. Kuntayhtymässä toteutettiin myös joka toinen vuosi tehtävä henkilöstötyytyväisyyskysely. Strategisissa mittareissa tavoitearvoksi oli asetettu kuntayhtymätasolla vähintään 3,5, joka ylittyi toteutuneen arvon ollessa 3,8. Kysely käsitellään tulosalueilla yhdessä henkilöstön kanssa, ja sen pohjalta laaditaan kehittämistoimenpiteet kuntayhtymä- ja tulosaluetasolla. 1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on säilynyt kohtuullisena huolimatta rahoitukseen tehdyistä muutoksista. Käynnissä olevalla toiminnan tehostamisella pyritään siihen, että taloustilanne säilyy mahdollisimman vakaana lähitulevaisuudessakin. Kustannusrakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta kustannuksia on saatu karsittua tarkemmalla hankintojen ja henkilöresurssien suunnittelulla. Myös tulevaisuuden osalta kustannusten kehittyminen vaikuttaa helposti ennakoitavalta. Merkittäväksi ja ilmeisen pysyväksi epävarmuustekijäksi on osoittautunut globaalin talouden nopea muutos, joka luonnollisesti heijastuu niin valtion- kuin kuntatalouteenkin. Tämän seurauksena niin ammatillisen perus- kuin lisäkoulutuksenkin rahoitusta on vähennetty. Myös käynnissä oleva toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen rahoitusta ja järjestäjäverkkoa koskevan lainsäädännön muutosprosessi vaikuttavat kuntayhtymän taloudellisiin resursseihin, toimintaan ja rakenteisiin. Ennakkotiedon mukaisesti oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus laskee vuodesta 2014 vuoteen 2017 12,5 %, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen 24 % ja oppisopimuskoulutuksen 21,5 %. Nykyiset koulutuksen järjestämisluvat lakkautetaan vuoden 2016 lopussa ja uusia lupia haetaan vuoden 2015 aikana. Vielä ei ole täyttä varmuutta, myönnetäänkö Salon seudun koulutuskuntayhtymälle nykyisiä vastaavat koulutuksen järjestämisluvat. Alueen elinkeinoelämän rakennemuutokset ja siitä seurannut korkea työttömyysaste pitävät todennäköisesti aikuiskoulutuksen kysyntää korkeina, mutta voivat

11 (52) vaikuttaa negatiivisesti niin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten kuin oppisopimuskoulutukseen hakeutuvien henkilöiden määrään. Kuntayhtymän sisäisistä riskeistä suurimmat liittyvät kiinteistöihin. Kuntayhtymän kiinteistöjen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaa on jouduttu muuttamaan useaan otteeseen. Vuosille 2011 2021 ajoittuvat saneeraus- ja uudisrakennusinvestoinnit tulevat olemaan merkittävä taloudellinen panostus, joka näkyy lainanoton lisääntymisenä sekä kasvaneina poistoina ja rahoituskuluina. Kiinteistöihin ja opetuksen käytössä oleviin koneisiin ja kalustoon tehtävien investointien kautta kaikkien koulutusalojen tilat ja oppimisympäristöt saadaan muokattua vastaamaan nykyisiä ja lähitulevaisuuden koulutustarpeita. Riskien hallinnassa on vuoden 2014 aikana pyritty tarkastelemaan riskejä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kuntayhtymän strategian mukaisesti vuoden 2011 aikana toteutettiin laajamittainen riskikartoitus, jonka perusteella vuoden 2012 aikana laadittiin riskisuunnitelma. Suunnitelma on päivitetty vuonna 2014. Suunnitelman mukaisesti merkittävimpien riskien todennäköisyys ja niiden mahdollisen toteutumisen vaikutukset on arvioita; ja tarvittavat ehkäisevät toimenpiteet on käynnistetty. Lisäksi on työskennelty tilojen- ja työturvallisuuden kehittämiseksi.

12 (52) 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän johdon vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymässä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksen ja viranhaltijoiden ratkaisuvallasta säädetään hallintosäännössä. Hallintosäännön 3 :n mukaan kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta. Kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja kokonaisuuden kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta (hallintosääntö 4). Hallintosäännön 29 :n mukaan hallitus päättää kuntayhtymän riskienhallintaa koskevista periaatteista ja kuntayhtymän johtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Ulkoista arviointia varten kuntayhtymässä on kuntalain 71 :n mukainen tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään lisäksi tarkastussäännössä. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä toimintatavat on dokumentoitu vuoden 2014 kuluessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa arvioitiin kuntayhtymän hallitukselle ja esimiehille suunnatun kyselyn avulla. Kysely on toteutettu saman sisältöisenä vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2013 kyselyyn vastasivat ensimmäistä kertaa myös hallituksen jäsenet. Kyselyssä sisäistä valvontaa tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: 1. Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2. Riskienhallinta 3. Valvontatoimenpiteet 4. Raportointi ja tiedonvälitys 5. Seuranta Kyselyn vastausasteikko on 1 4; muutamien kysymysten osalta kyllä/ei. Kysymysten lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin kysymyksissä esitettyjä väittämiä todennetaan. Kysely kohdennettiin yhteensä 41 vastaajalle (vuonna 2013 49 vastaajalle). Vastausprosentti oli 68, joka laski yhden prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna.

13 (52) Vastaukset jakautuminen tulosalueittain on esitetty taulukossa 3. 2013 2014 Aikuisopisto/Oppisopimuskeskus 12 6 Ammattiopisto 10 5 Koulutuksen järjestämispalvelut 8 9 Hallitus 4 8 YHTEENSÄ 34 28 Taulukko 3. Hallituksen selonteko kyselyn vastausten jakautuminen tulosalueittain Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on pysynyt hyvänä. Vuoteen 2013 verrattuna kaikkien tarkasteltujen näkökulmien arvosanat nousivat. Riskienhallinnan osalta nousu oli merkittävä. Yleisarvosana vaihteli välillä 2,7 3,3 (v. 2013 vaihteluväli 2,6 3,2). Kuviossa 4 on esitetty eri näkökulmien keskiarvot vuodesta 2008 alkaen. Keskiarvo Hallituksen selonteko 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Johtamistapa ja Riskienhallinta Valvontatoimenpiteet tiedonvälitys Raportointi ja Seuranta valvontakulttuuri 2008 2,83 2,17 2,97 2,55 2,77 2009 2,67 1,88 2,73 2,31 2,78 2010 2,87 2,19 2,77 2,55 2,57 2011 3,06 2,63 3,12 2,84 2,97 2012 3,12 2,94 3,20 2,89 2,83 2013 3,10 2,75 3,29 2,89 3,13 2014 3,19 2,90 3,30 2,93 3,18 Kuvio 4. Hallituksen selontekokyselyn näkökulmien keskiarvot ajanjaksolla 2008-2014

14 (52) Parhaimmat arvosanat näkökulmista saivat johtamistapa ja valvontakulttuuri, seuranta sekä valvontatoimenpiteet. Johtamistavan osalta haasteellisena koetaan osaamiskartoitukset ja henkilöstön koulutuksen suunnitelmallisuus. Sen sijaan henkilöstösuunnitelman ja prosessikuvausten sekä poikkeamiin reagoinnin taso on noussut merkittävästi. Myös tavoitteiden seuranta koettiin olevan erinomaisella tasolla. Riskienhallintaan on kiinnitetty runsaasti huomiota niin työturvallisuus-, taloudellisten-, tietoturvallisuus- kuin tilojen turvallisuuteen kohdistuvien riskien kannalta. Riskien kartoittaminen, analysointi ja riskisuunnitelmien laatiminen sekä korjaavat toimenpiteet ovat nostaneet tietoisuutta riskienhallinnasta ja saaneet henkilöstön suhtautumaan kriittisemmin turvallisuuteen liittyviin näkökulmiin. Samalla se on johtanut riskienhallinnan kokonaisuuden positiiviseen kehitykseen. Työ riskienhallinnan ja turvallisuuden parantamiseksi jatkuu myös vuonna 2015. Valvontatoimenpiteissä oman työn laadun taso verrattuna tavoitteisiin sekä laadun mittaus koettiin aiempaa heikompitasoiseksi. Prosessien arvioinnin ja kehittämisen taso taas on noussut. Myös raportoinnin ja tiedonvälityksen arvosana on noussut hieman vuodesta 2013. Tiedon kulku organisaation sisällä on parantunut ja tieto koetaan luotettavaksi. Erityisen haasteelliseksi koetaan tiedon siirtyminen alhaalta ylös ja hiljaisen tiedon siirtyminen organisaation sisällä. Sen sijaan tiedonkulku tulosalueiden välillä ja tiedonkulun nopeus ovat kehittyneet myönteisesti. Seurannan tila on myös parantunut hieman edellisestä vuodesta. Muutokset eivät ole merkittäviä.

15 (52) 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa, miten tilikauden tuotot ovat riittäneet kattamaan toiminnan tuottamisesta aiheutuneet kulut. Tuloslaskelmaan otetaan ainoastaan ulkoiset tulot ja menot. Tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla osoitetaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä sekä toimintaja vuosikatteesta laskettuja tunnuslukuja. Tilinpäätökseen 2013 verrattuna sekä kuntayhtymän tulot että menot laskivat. Toimintakate oli edelliseen tilikauteen verrattuna 0,302 milj. euroa pienempi. Kuntayhtymän vuosikate ylitti poistot 13 prosentilla. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja muodostui voitolliseksi 0,347 milj. euroa (taulukko 4). Poistoeron ja varausten muutosten jälkeen tilikauden voitto oli 0,939 milj. euroa. TP2014 TP 2013 TP 2012 Toimintatuotot 28.562 29.008 27.783 Valmistus omaan käyttöön 0 0 24 Toimintakulut -25.425-25.569-25.992 Toimintakate 3.137 3.439 1.815 Rahoitustuotot ja - kulut - 174-139 46 Korkotuotot 6 5 49 Muut rahoitustuotot 1 2 0 Korkokulut -179-142 -1 Muut rahoituskulut - 2-3 - 2 Vuosikate 2.964 3.300 1.861 Poistot ja arvon alentumiset - 2.616-2.407-1.364 Tilikauden tulos 347 893 497 Tilinpäätössiirrot 591-314 - 717 Tilikauden voitto/tappio 939 580-220 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate% 11 % 12 % 7 % (= (toimintakate/toimintatuotot*100) Vuosikate/poistot, % 113 % 137 % 136 % Taulukko 4. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 euroa)

16 (52) Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli tilikaudella 2014 yhteensä 28,562 milj. euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna toimintatuotot laskivat vajaalla kahdella prosentilla, yhteensä 0,446 milj. euroa. Laskuun vaikutti euromääräisesti eniten työvoimakoulutuksen myyntitulojen pieneneminen vajaalla 0,5 milj. eurolla. Toisaalta valtionosuustulot ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa kasvoivat 0,3 milj. euroa enemmän tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti loppuvuodesta 2014 kuntayhtymän opiskelijakiintiöksi 1824 opiskelijaa, kun se edellisvuonna oli ollut 1810. Verrattaessa kuntayhtymän järjestäjäkohtaista yksikköhintaa tilikauteen 2013, yksikköhinta laski 98 euroa/opiskelija. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna vajaa yhdeksän prosenttia. Syynä oli nuorten aikuisten osaamisohjelmassa aloittaneiden opiskelijoiden opintoihin erikseen kohdennettu osuus. Vuoden lopussa tuloutettiin myös 2012 äkillisen rakennemuutoksen perusteella myönnetty ja jäljellä oleva valtionosuus, joka näkyy ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutena. Uutena rahoitusmuotona tuli valtion erityisavustus, kun Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus muutettiin valtionosuudesta valtionavustukseksi. Työvoimakoulutuksen toteutumiseen edellistä tilikautta pienempänä vaikuttivat mm. leikkaukset työ- ja elinkeinoministeriön koulutusmäärärahoihin. Työvoimakoulutuksen tulot tuloutetaan toteutuneen koulutuksen mukaisesti. Edellä mainitut muutokset vaikuttivat siihen, että myös toimintatuottojen rakenne muuttui hieman tilikaudella 2014. Valtionosuustulojen osuus kasvoi yksi prosenttiyksikköä, kun taas myyntituottojen osuus laski kolme prosenttiyksikköä. Pientä kasvua oli myös hankerahoituksen osuudessa, joka nousi yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuviossa 5 on esitetty toimintatuottojen rakenne tilinpäätöksessä 2014.

17 (52) Kuvio 5. Toimintatuotot tilinpäätös 2014. Toimintakulut Toimintakulut olivat tilikaudella 2014 yhteensä 25,425 milj. euroa. Toimintakulut pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna yhdellä prosentilla, yhteensä 0,144 milj. euroa huolimatta siitä, että palvelujen ostot kasvoivat 14 prosenttia tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Tähän vaikuttivat sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteutuminen 12 prosenttia pienempänä että henkilöstökulujen lasku yksi prosenttia. Palvelujen ostoihin on vaikuttanut ennen kaikkea sisäilmaongelmiin liittyvät tutkimus- ja korjausmenot, joita ei ollut osattu ottaa huomioon budjettia laadittaessa.

18 (52) Kuviossa 6 on esitetty toimintakulujen rakenne tilikaudella 2014. Rakenteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Kuvio 6. Kuntayhtymän toimintakulujen rakenne tilinpäätöksessä 2014 Toimintakate ja vuosikate Kuntayhtymän toimintakate oli 3,137 milj. euroa positiivinen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta todetaan, että kuntayhtymän, jolla ei ole verorahoitusta, toimintakatteen tulee olla positiivinen. Tämän asetetun vaatimuksen kuntayhtymän toimintakate täytti. Verrattaessa toimintakatetta edelliseen tilikauteen, toimintakate laski 0,302 milj. eurolla. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvaava tunnusluku (= 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)) pysyi hyvänä edellisten tilikausien tapaan ollen 112,5 prosenttia (tilinpäätös 2013 113,5 %, tilinpäätös 2012 106,9 %). Kuntayhtymän vuosikate laski 0,337 milj. eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Vuosikate on keskeinen kateluku, kun arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate ylitti suunnitelman mukaiset poistot 0,347 milj. eurolla. Vuosikatteen ja poistojen vertailun perusteella laskettava tunnusluku laski tilinpäätöksen 2013 137 prosenttista 113 prosenttiin. Tässä tunnusluvussa vähimmäistasona pidetään 100 prosenttia edellyttäen, että poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan/kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kuntayhtymällä suunnitelman mu-

19 (52) kaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien määrät poikkeavat, koska kuntayhtymässä on meneillään tilasuunnitelman mukainen mittava investointiohjelma, joka ulottuu vuoteen 2021. Tilikauden tulos Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä oli 0,347 milj. euroa ollen 0,546 milj. euroa pienempi kuin edellisenä tilikautena. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävien poistoero- ja tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi ollen 0,939 milj. euroa. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden vähennys oli 0,591 milj. euroa. 3.2 Toiminnan rahoitus Tilikauden toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan, oman pääoman ja maksuvalmiuden nettomäärät. Näiden kahden nettomäärän erotus osoittaa kuntayhtymän rahavarojen muutoksen tilikaudella. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut on esitetty taulukossa 5.

20 (52) TP2014 TP2013 TP2012 1.000 1.000 1.000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2.964 3.300 1.822 Investointien rahavirta Investointimenot -5.790-6.575-7.606 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 129 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -2.826-3.146-5.784 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2.000 4.000 4.000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -292-183 -13 Muut maksuvalmiuden muutokset 645-855 1.422 Rahoituksen rahavirta 2.353 2.962 5.409 Rahavarojen muutos -473-184 -375 Rahavarat 31.12. 3.633 4.106 4.290 Rahavarat 1.1. 4.106 4.290 4.666 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahakertymä 5 vuodelta, 1000-2.305-1.496-979 Investointien tulorahoitus, % 51 % 50 % 24 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 49 % 49 % 24 % Lainanhoitokate 7 11 89 Kassan riittävyys, pv 42 46 47 Taulukko 5. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut (1000 euroa) Rahoituslaskelmasta nähdään, että toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen. Rahoituksen rahavirta on ollut positiivinen. Kuntayhtymän rahavarat ovat pienentyneet yhteensä 0,473 milj. eurolla. Tulorahoitus ei ole riittänyt yksistään toiminnan ja investointien kattamiseen sekä lainanlyhennysten hoitamiseen. Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet kahdella miljoonalla eurolla johtuen kiinteistöinvestointihankkeista, jotka liittyvät kuntayhtymän päivitettyyn tilasuunnitelmaan vuosille 2014 2021 (valt. 27.11.2013 25). Tilikaudella aloitettiin uusien tilojen rakentaminen auto-, logistiikka- sekä maanrakennusalalle Venemestarinkatu 37:ään. Tämän investointihankkeen kokonaiskustannusarvio on 10,242 milj. euroa, josta tilikaudella 2014 toteutui 5,430 milj. euroa. Tilat valmistuvat kesällä 2015.

21 (52) Kuviossa 7 on kuvattu vuosikatteen ja poistojen riittävyyttä nettoinvestointeihin ajanjaksolla 2007 2013. Kuvio 7. Vuosikatteen ja poistojen riittävyys nettoinvestointeihin vuosina 2007 2014. Taseen tunnusluvuista toiminnan ja investointien rahakertymä viideltä vuodelta on laskenut edellisvuoteen verrattuna vajaalla miljoonalla eurolla. Tähän on vaikuttanut mm. se, että vuoteen 2011 asti investoinnit pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella ja kassavaroilla. Vuonna 2012 aloitettiin toteuttaa kuntayhtymän pitkän aikavälin tilasuunnitelmaa, ja investointihankkeiden rahoittamiseen tarvittiin myös vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitus tunnusluku osoittaa, että tulorahoituksella on pystytty tilikaudella kattamaan puolet investointien omahankintamenosta, loppuosa on rahoitettu kassavaroilla ja lainarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden kuntayhtymän investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten arvoon. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lainanhoitokate on vaihdellut kuntayhtymässä vuosina 2006-2014 välillä 7-89. Lainanhoitokate-tunnusluvun aleneva trendi tilinpäätöksessä 2014 johtuu korkokulujen ja lainanlyhennysten noususta edelleen edelliseen tilinpäätökseen verrattuna: korkokulut ovat nousseet vajaa 0,040 milj. euroa ja lainanlyhennykset vajaa 0,110 milj. euroa. Maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku eli kassan riittävyys on pysynyt hyvällä tasolla.

22 (52) 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kuntayhtymän rahoitusrakennetta kuvaa tase ja siitä laskettavat tunnusluvut, jotka kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta sekä velkaisuutta. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi edellä esitetystä rahoituslaskelmasta. Taulukossa 6 on esitetty kuntayhtymän tase ja tunnusluvut tilikaudelta 2014 ja edelliseltä tilikaudelta 2013. VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2.014 2013 1.000 1.000 1.000 1.000 PYSYVÄT VASTAAVAT 35.311 32.137 OMA PÄÄOMA 18.670 17.732 Aineettomat hyödykkeet 363 658 Peruspääoma 9.476 9.476 Aineettomat oikeudet 363 658 Arvonkorotusrahasto 1.006 1.006 Edellisten kausien ylijäämä 7.250 6.670 Tilikauden ylijäämä 938 580 Aineelliset hyödykkeet 34.941 31.477 Maa- ja vesialueet 3.332 3.332 POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset 23586 25.096 EHTOISET VARAUKSET 8.496 9.087 Kiinteät rakenteet 54 66 Poistoero 7.603 8.194 Koneet ja kalusto 1942 2.336 Vapaaehtoiset varaukset 893 893 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6027 647 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 61 61 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 7 2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrah. erityiskatteet 61 61 VIERAS PÄÄOMA 13.351 11.368 Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT 5.391 6.350 Lainat rahoituslaitoksilta 9.158 7.550 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 35 36 Lyhytaikaiset saamiset 1.723 2.208 Lyhytaikainen 4.193 3.818 Myyntisaamiset 1100 1.071 Lainat rahoituslaitoksilta 367 267 Muut saamiset 16 302 Ostovelat 1.188 1.263 Siirtosaamiset 607 835 Muut velat 428 333 Siirtovelat 2.210 1.955 Rahat ja pankkisaamiset 3633 4.106 VASTAAVAA YHTEENSÄ 40.763 38.548 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 40.578 38.248 TASEEN TUNNUSLUVUT: TP 2014 TP 2013 Omavaraisuusaste, % 67 70 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47 39 Kertynyt ylijäämä 1000 8.188 7.250 Lainakanta 1000 9.525 7.817 Taulukko 6: Kuntayhtymän tase ja siitä laskettavat tunnusluvut 2013-2014 (1000 euroa).

23 (52) Tase sisältää kuntayhtymän omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Erät eivät sisällä eri tulosalueiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen loppusumma oli 40,763 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on aineelliset hyödykkeet, joka sisältää mm. kiinteistöt sekä koneet ja kaluston. Vastattavaa puolella suurimman ryhmän puolestaan muodostaa oma pääoma. Taseen loppusumma kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 2,215 milj. euroa. Kuntayhtymän omavaraisuusaste on laskenut kolme prosenttiyksikköä ollen 67 prosenttia. Tunnusluku mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntataloudessa yleisesti omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellisen velkaantuneisuuden, % -tunnusluvun arvo on noussut edelliseen tilikauteen verrattuna kahdeksan prosenttiyksikköä. Tunnusluvun arvon nousuun on vaikuttanut vieraan pääoman kasvu johtuen suurista kiinteistöinvestointihankkeista. Kuntayhtymän kertynyt ylijäämä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 0,938 milj. eurolla.

24 (52) 5. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tuotot, kulut ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kuitenkin kumpikin nettoeränä joko menona tai tulona. Taulukossa 7 on esitetty kuntayhtymän tilikauden 2014 kokonaistulot ja menot. TULOT 2014 1.000 MENOT 2014 1.000 Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 28.562 Toimintakulut 25.425 - Valmistus omaan käyttöön 0 Korkotuotot 6 Korkokulut 179 Muut rahoitustuotot 1 Muut rahoituskulut 2 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Käyttöomaisuusinvestoinnit 5.790 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2.000 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 292 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oma pääoman muutokset 0 Kokonaistulot yhteensä 30.569 Kokonaismenot yhteensä 31.688 Täsmäytys Kokonaistulot - Kokonaismenot=30569-31688 = -1118 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutokset = [645] - [- 473] = [1118] Taulukko 7. Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot 2014 (1000 euroa) Kuntayhtymän kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 1,118 milj. eurolla.

25 (52) 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 70 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja eli tilinpäätössiirtoja. Kuntayhtymän tulos tilikaudella 2014 on yhteensä 347.318,77 euroa. Hallitus on päättänyt esittää valtuuston hyväksyttäväksi sitovien määrärahojen poikkeamat esityksen mukaisina sekä tilikauden tuloksen 347.318,77 euron käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja 591.449,15 euroa. 2. Kirjataan 938.767,92 euron ylijäämä taseeseen tilikauden ylijäämän tilille.

26 (52) 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumisvertailut osassa esitetään, miten valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kuntayhtymän kaikki tulosalueet ovat nettobudjetissa. 7.1 Strategia Strategiaosassa valtuustotasolla sitovia ovat strategian mukaisille mittareille asetetut kuntayhtymätason tavoitteet sekä strategisten toimenpiteiden tavoitteet. Käyttötalousosassa sitovia valtuustoon nähden ovat tulosalueiden toimintakate sekä tuloskorteissa esitetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa sitovana tavoitteena ovat rahoitustulojen ja menojen netto sekä poistoerojen muutokset. Tuloslaskelman tunnusluvuista sitovana on kuntayhtymän toimintakateprosentti. Investointiosassa sitovia eriä ovat kiinteän omaisuuden investointihankkeille hyväksytyt määrärahat sekä irtaimelle omaisuudelle hyväksytty kokonaismääräraha. Rahoitusosassa valtuuston nähden sitovia eriä ovat lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate. Hallitukseen nähden sitovaa on kassan riittävyys. Kuntayhtymän toiminnan kehittämistä on jatkettu vuosille 2013 2017 vahvistetun strategian mukaisesti. Nopeat muutokset toimintaympäristössä aiheuttavat sen, että strategiaa joudutaan tarkastelemaan uudelleen myös kesken suunnittelukauden. Nykyinen strategia painottaa erityisesti opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevan toiminnan kehittämistä. Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan neljän keskeisen mittarin mukaisesti, jotka esitetty taulukossa 8. Seuranta tapahtuu vuosittain, paitsi työtyytyväisyyden osalta joka toinen vuosi. Työtyytyväisyyden, opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen seuranta perustuu kohderyhmille tehtäviin kyselyihin, joissa arviointiasteikko on yhdestä viiteen. MITTARI TAVOITEARVO 2014 TOTEUTUMA 2014 Käyttöaste 100 % 101,4 % Toimintakate % 7 % 11 % Työtyytyväisyys 3,5 3,8 Tulosindeksi Suurten monialaisten koulutuksen järjestäjien ryhmässä Sija 1-5 13 Taulukko 8. Kuntayhtymän strategian mittarit, tavoitearvot sekä toteutuneet luvut vuoden 2014 osalta

27 (52) Strategiassa on määritelty toimenpiteitä, joiden toteuttamisen aikataulu ja tavoitteet sekä toteutuminen on esitetty sivuilla 27 olevissa taulukossa 9. Taulukko 9. Kuntayhtymän vuoden 2014 strategiset toimenpiteet 7.2 Käyttötalouden toteutuminen Kokonaisuutena kuntayhtymän toiminta ja talous toteutui hyvin talousarviovuonna 2014. Kuntayhtymätasolla toimintatuotot ylittyivät yhteensä 1,129 milj. eurolla. Toimintakulut puolestaan alittuivat yhteensä 0,224 milj. eurolla talousarvioon nähden.

28 (52) Talousarviota 2014 laadittaessa ammatillisen peruskoulutuksen laskentaperusteena käytettiin vuodelle 2014 vahvistettua opiskelijakiintiötä, 1810 opiskelijaa. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan arvioitiin olevan 10.272 euroa/opiskelija. Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustuloarvio oli yht. 18,593 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (myöh. OKM) vahvisti kuntayhtymän järjestäjäkohtaiseksi yksikköhinnaksi 10.404 euroa/opiskelija (vuonna 2013 10.512 euroa/opiskelija). Valtakunnallinen järjestäjäkohtainen yksikköhinta oli 10.970,06 euroa/opiskelija (vuonna 2013 11.137,20 euroa/opiskelija). OKMn päätös ennakkoon maksettavasta valtionosuudesta ammatillisen peruskoulutuksen osalta (OKM 31.12.2013/80/221/2013) oli yhteensä 18,595 milj. euroa. Ennakkoon maksettavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä perustuu talousarviovuotta edeltävän vuoden toteutuneen opiskelijamäärän painotettuun keskiarvoon, joka vuonna 2013 oli 1787,2 opiskelijaa. OKM:n vuoden 2014 päätöksessä ammatillisen peruskoulutuksen lopullisesta rahoituksesta (OKM 30.12.2014/Dnro 80/221/2013) kuntayhtymälle maksettiin lisää yhteensä 0,379 milj. euroa. Tämä perustui siihen, että OKM vahvisti kuntayhtymän vuoden 2014 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakiintiöksi vuonna 2014 toteutuneen painotetun keskiarvon yhteensä 1824 opiskelijaa eli 37 opiskelijaa enemmän kuin ennakon perusteena oli ollut. Talousarvioon nähden ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus toteutui 0,381 milj. euroa suurempana. Ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2014 valtionosuus sisälsi Taitaja2015 kisoihin myönnettyä harkinnanvaraista valtionosuutta 0,076 milj. euroa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa rahoitus muodostui sekä vuodelle 2014 myönnetystä rahoituksesta että vuodelle 2012 myönnetyistä opiskelijatyövuosista äkillisen rakennemuutosten vaikutusten lieventämiseksi. Koska päätös äkillisestä rakennemuutosrahoituksesta saatiin vasta loppuvuodesta 2012, koulutukset saatiin käynnistettyä joulukuussa 2012, ja ne ovat jatkuneet sekä 2013 että 2014. Rahoitus on tuloutettu toteutuneen koulutuksen mukaan. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa talousarvioluku ylittyi 0,190 milj. eurolla (TA 1,479 milj. euroa ja TOT 1,670 milj. euroa). Oppisopimuskoulutuksen toteutunut rahoitus ylitti aavistuksen talousarvioluvun: oppisopimuskoulutus TA 1,381 milj. euroa ja TOT 1,406 milj. euroa. Ammatti- ja aikuisopiston käyttösuunnitelmiin tehtiin käyttösuunnitelman muutokset syksyllä 2014 (hall 7.10.2014, 121 ja hall 18.11.2014, 156 ), koska ammattiopistolta siirrettiin 20 opiskelijaa aikuisopistolle ja sen takia siirrettiin myös tuloihin ja menoihin liittyvät määrärahat. Valtuusto sai tiedoksi käyttösuunnitelmiin tehdyt muutokset kokouksessaan 27.11.2014 (valt 27.11.2014, 18 ). Tulosaluetasolla koulutuksen järjestämispalvelut sekä ammatti- ja aikuisopisto ylittivät niille asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet. Oppisopimuskeskus jäi 0,034

29 (52) milj. euroa alle sille asetetun toimintakatetavoitteen. Tulosalueiden taloutta koskevat sitovat erät valtuustoon nähden on merkitty taulukkoon 10 varjostettuna. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on kuvattu tulosalueiden tuloskorteissa. TULOSALUE Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelman muutos * Talousarvio muutoksen jälkeen (TAM) Toteutuma Poikkeama (TAM- TOT) Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty tuloskorteissa KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISPALVELUT Toimintatuotot 538.735 0 0 794.354-255.619 Toimintakulut 6.311.397 0 0 6.369.464-58.067 Toimintakate -5.720.662-5.575.110-145.552 Suunnitelmapoistot 2.037.070 2.015.694 21.376 Laskennalliset erät 7.351.383 7.351.380 3 Tilikauden tulos (laskennallinen) 0 179.735-179.735 AMMATTIOPISTO Toimintatuotot 16.781.495-79.092 16.702.403 17.230.668-528.265 Toimintakulut 11.424.430-47.287 11.377.143 11.293.852 83.291 Toimintakate 5.357.065-31.805 5.325.260 5.936.816-611.556 Suunnitelmapoistot 484.850 484.850 457.987 26.863 Laskennalliset erät 5.370.627 5.370.627 5.370.624 3 Tilikauden tulos (laskennallinen) -498.412-530.217 107.833-638.050 AIKUISOPISTO Toimintatuotot 9.446.526 79.092 9.525.618 9.843.362-317.744 Toimintakulut 7.307.689 47.287 7.354.976 7.094.445 260.531 Toimintakate 2.138.837 31.805 2.170.642 2.748.917-578.275 Rahoitustuotot ja -kulut, nto 0 0-841 841 Suunnitelmapoistot 146.185 146.185 142.507 3.678 Laskennalliset erät 1.839.672 1.839.672 1.839.672 0 Tilikauden tulos (laskennallinen) 152.980 184.785 765.897-581.112 OPPISOPIMUSKESKUS Toimintatuotot 1.381.553 0 0 1.409.107-27.554 Toimintakulut 1.321.040 0 0 1.382.721-61.681 Toimintakate 60.513 26.386 34.127 Laskennalliset erät 141.084 141.084 0 Tilikauden tulos (laskennallinen) -80.571-114.698 34.127 * hall 7.10.2014, 121 ja hall 18.11.2014, 156 ; tiedoksi valt 27.11.2014, 18 Taulukko 10. Yhteenveto kuntayhtymän talousarviosta 2014 ja sen toteutumisesta Tuotto-odotukset ylittyivät kaikilla tulosalueilla. Aikuisopistossa tuloarvion ylittyminen johtui ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen valtionosuustulojen

30 (52) sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan saatujen avustusten ja hankerahoituksen toteutumisesta ennakoitua suurempana. Nämä ylitykset kompensoivat työvoimakoulutuksen vajaan kuuden prosentin laskua (0,240 milj. euroa). Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustuloarvion ylittymiseen vaikutti talousarviovuonna ammattiopistolta siirretyt 20 opiskelijapaikkaa aikuisopistolle. Ammatillisen lisäkoulutuksen ylittymiseen vaikutti nuorten aikuisten osaamisohjelmassa aloittaneiden opiskelijoiden opintoihin erikseen kohdennettu osuus. Vuoden lopussa tuloutettiin myös 2012 äkillisen rakennemuutoksen perusteella myönnetty ja jäljellä oleva valtionosuus, joka näkyy ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutena. Uutena rahoitusmuotona tuli valtion erityisavustus, kun Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus muutettiin valtionosuudesta valtionavustukseksi. Ammattiopistossa tuottotavoitteen ylittyminen johtui ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustulon toteutumisesta arvioitua suurempana, johon vaikutti mm. opetus- ja kulttuuriministeriön päätös korottaa kuntayhtymän vuodelle 2014 vahvistettu opiskelijakiintiö 14 opiskelijalla. Samoin hankerahoitus toteutui ennakoitua suurempana. Koulutuksen järjestämispalveluissa toimintatuottojen ylitykseen vaikutti mm. Salorankadun vuokratuottojen toteutuminen ennakoitua suurempana. Oppisopimuskeskuksella tuotot toteutuivat hieman suurempana kuin talousarvioluku. Toimintamenot (eivät sisällä poistoja) toteutuivat ammattiopistolla suunnilleen talousarvion suuruisena alittaen ne 0,7 prosentilla. Aikuisopistolla toimintamenot alittuivat 3,5 prosentilla, joka johtuu pitkälti palvelujen ostojen ja muiden toimintakulujen toteutumisella pienempänä talousarvioon nähden, yhteensä 0,265 milj. euroa. Oppisopimuskeskuksella toimintamenot ylittyivät 4,7 prosentilla, johon vaikutti yrityksille maksettujen koulutuskorvausten sekä opiskelijoille maksettujen opintososiaalisten etujen toteutuminen ennakoitua suurempana. Koulutuksen järjestämispalveluissa toimintamenot ylittivät talousarvioluvut vajaalla yhdellä prosentilla. Tämä johtui mm. palvelujen ostoihin varatun määrärahan ylittymisestä, johon vaikutti mm. sisäilmaongelmien korjaamiskustannukset, joita ei osattu huomioon talousarviota laadittaessa. Henkilöstökulut toteutuivat kuntayhtymätasolla suunnilleen talousarvion mukaisesti alittaen sen 0,3 prosentilla (0,050 milj. euroa). Tulosalueista aikuisopisto ja koulutuksen järjestämispalvelut alittivat henkilöstökulut. Ammattiopistossa ja oppisopimuskeskuksessa henkilöstökulut toteutuivat liki budjetoidun mukaisesti. Palvelujen ostot toteutuivat kuntayhtymätasolla suunnilleen budjetoidun mukaisesti. Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittuivat vajaalla seitsemällä prosentilla (0,199 milj. eurolla). Seuraavalla sivulla on esitetty tulosalueiden toimintakulujen toteutuminen talousarvioon 2014 verrattuna:

Kuvio 8. Tulosalueiden toimintakulut talousarvioon verrattuna 31 (52)

32 (52) 7.2.1 SSKKY Kuntayhtymän organisaatiorakenne on esitetty alla olevassa kuviossa 9. Kuvio 9. Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio Kuntayhtymän käyttötalouden toimintatuotot ja toimintakulut sekä toimintakate on esitetty alla olevassa taulukossa. Koska toimintatuottojen talousarviossa ennakoitu tavoitearvo ylittyi 1,129 milj. eurolla ja toimintamenoarvio alittui 0,224 milj. eurolla, SSKKY:n toimintakatetavoite ylittyi 1,301 milj. eurolla. Toimintakateprosentti toteutui neljä prosenttiyksikköä tavoitearvoa suurempana. Alkuperäinen talousarvio Toteutuma Poikkeama (TA- TOT) Toimintatuotot 28.148 29.277-1.129 Valmistus omaan käyttöön 52 0 52 Toimintakulut -26.365-26.140-224 Toimintakate 1.836 3.137-1.301 Toimintakate, % 7 % 11 %

33 (52) 7.2.2 Koulutuksen järjestämispalvelut Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Kuvio 10: Koulutuksen järjestämispalveluiden organisaatio Koulutuksen järjestämispalveluiden toimintaa ohjasi talousarviovuodelle asetetut toimenpiteet eri osastrategioille sekä tuloskortissa ja tulosyksiköiden toimintasuunnitelmissa asetut tavoitteet. Tulosyksiköiden toimintasuunnitelmien toteutuminen Henkilöstö- ja taloushallinnossa painopistealueena oli raportointi. Talousarviovuonna otettiin tavoitteen mukaisesti käyttöön webtallennuksen raportointiosio, jonka avulla esimiehet pystyvät hakemaan erilaisia raportteja henkilöstöhallintoon liittyen. Alkuperäisestä suunnitelmasta ottaa käyttöön mittarit ja raportointi työtila luovuttiin kuntayhtymätasolla. Viestinnässä kartoitettiin asetutun tavoitteen mukaisesti tulosalueilla ja koko SSKKY:ssä toimivien markkinointi/viestintätyöryhmien tehtävät ja toiminnat. Tietohallinnossa tilanvarausjärjestelmän käyttöönotolle asetettu tavoite saavutettiin. Tietoturvan toteutumisen varmistamisessa keskityttiin vuonna 2014 palomuurijärjestelmän kehittämiseen. Uusi helpdesk-järjestelmä otettiin käyttöön. Sähköinen kertakirjautuminen todettiin liian kalliiksi toteuttaa, joten sen käyttöönotosta luovuttiin. Tiedonohjaussuunnitelman (TOS) laatimiseksi johtoryhmä hyväksyi keväällä 2014 projektisuunnitelman, jonka mukaisesti työtä on viety eteenpäin. TOStyö aloitettiin hallinnon ja taloushallinnon alueista ja työ jatkuu vuonna 2015. Tilapalveluissa yhtenä tavoitteena oli Venemestarinkatu 37 purettavan rakennuksen rakennusosien laaja hyödyntäminen ennen purkutöitä. Tässä tavoitteessa on-

34 (52) nistuttiin. Samoin talousarviovuoden aikana tehtiin kuntayhtymän omistamiin rakennuksiin energiatehokkuustarkastelut. Toimenpiteet tästä tarkastelusta otetaan huomioon vuodesta 2015 eteenpäin. Huoltokirjan käyttöönotto jokapäiväisessä työssä on aloitettu, ja työ jatkuu vuoden 2015 aikana. Laitos- ja ruokahuollossa on tarkasteltu toiminnan mukauttamista henkilöstö- ja asiakasmääriin. Kestävän kehityksen edistäminen ympäristökoulutuksen toisella jaksolla siirtyi toteutettavaksi seuraavalle vuodelle. Ruokahuollossa jatkuu edelleen ruokahuollon keskusvarastotoiminnan kehittäminen yhteistyössä majoitus- ja ravitsemusalan koulutusalan kanssa. Materiaalitoiminnoissa talousarviovuodelle 2014 asetetuista tavoitteista palvelunkuvausmalli kuvattiin ja työ tilausmenetelmien yhdenmukaistamiseksi aloitettiin, mutta ne jatkuvat 2015. Tämä johtuu siitä, että syksyllä 2014 kuntayhtymässä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa keskusvarastotoimintaa päätettiin muuttaa lakkauttamalla toinen varastopiste Hyvoninkadulla. Lisäksi päätettiin jättää täyttämättä eläköitymisen takia vapautuva tehtävä. Näiden toimenpiteiden takia palvelukuvausmalli ja tilausmenetelmät tulee päivittää vastamaan muuttunutta toimintaa vuoden 2015 aikana. Puitesopimusten hallintamallin kuvaaminen siirtyi myös seuraavalle vuodelle. Tuloskortin toteutuminen Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista saavutettiin puolet. Harjoittelu- ja näyttöpaikkojen tarjoamisessa näyttöpaikoille asetettu tavoite jäi yhden alle asetetun tavoitearvon. Harjoittelupaikoille asetettu tavoite toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti. Prosessien näkökulmasta toimintasuunnitelmissa tulosyksiköille asetuista tavoitteista, joita on selitetty yllä, toteutui yli puolet, ja vajaassa puolessa tavoitteita työ aloitettiin talousarviovuonna ja sitä jatketaan 2015. Valtuuston asettamista tavoitteista kokonaan toteutumatta jäi ainoastaan henkilökunnan osallistuminen ainakin kerran omaan työhön liittyvään koulutukseen. Taloudellista tavoitetta tarkasteltaessa koulutuksen järjestämispalvelut ylittivät sille asetetun toimintakatetavoitteen: toimintatuottojen ylittymiseen 0,256 milj. euroa vaikuttivat sekä vuokratuottojen että ateriamaksutuottojen toteutuminen ennakoitua suurempina. Toimintakulut toteutuivat suunnilleen arvioidusti ylittyen 0,058 milj. euroa. Koulutuksen järjestämispalveluiden toimintakulujen suhde kuntayhtymän toimintakuluihin nähden toteutui tavoitteen mukaisesti ollen 24 %.