SISÄLLYSLUETTELO 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3

SISÄLLYSLUETTELO 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3 2.1 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 3 2.2 TOIMINNALLISESTI JA TALOUDELLISESTI TÄRKEÄT TAPAHTUMAT... 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella... 6 2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen... 6 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen... 7 2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset... 9 2.2.5. Kunnan henkilöstö... 9 2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi... 10 2.2.7 Ympäristötekijät... 10 2.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 10 2.4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 11 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 11 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot... 12 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset... 13 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate)... 14 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos... 14 2.4.6 Toiminnan rahoitus... 15 2.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 16 2.6 KOKONAISTULOT - JA MENOT... 18 2.7 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 19 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä... 19 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 19 2.7.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat... 20 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 20 2.8 TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVAT TOIMENPITEET... 24 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 25 3.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 25 3.2 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN... 27 3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 28 KAUPUNGINHALLITUS... 28 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 51 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 53 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS... 60 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 64 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 121 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 134 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA... 168 3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 288 3.2.3 Investointien toteutuminen... 289 0

3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 296 3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 297 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 298 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 306 6. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET... 315 LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA... 315 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA... 331 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA... 345 Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen... 365 7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 366 1

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet tä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). 1

Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 2

2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2011 voi vielä luonnehtia vuosien 2008 2009 rahoituskriisistä toipumisen vuodeksi. Rahoituskriisin aikana maailmantalous vaipui taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Suomen teollinen tuotanto väheni 20,9 % vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, mikä on syvin sukellus sitten vuoden 1918. Teollinen tuotanto ei vähentynyt Suomessa edes sotavuosina 1940-luvulla niin paljon kuin tuolloin. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna 2009. Laman aikaan 1990-luvulla yksittäinen suurin vähennys oli 6 % vuonna 1991. Tuo on hyvä pitää mielessä taloustilannetta analysoitaessa. Talous toipui edelleen vuoden 2011 aikana, vaikkakin selviä merkkejä talouden taantumasta oli havaittavissa vuoden loppua kohden. BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan 2,9 % vuoden 2011 aikana. Kokonaisuutena ottaen maailmantalous on kasvulinjalla, vaikka horisontissa näkyykin tummia pilviä. Uuden taantuman vaara on Euroopassa aikaisempaa vähäisempi, mutta se on edelleen realistinen vaihtoehto. Aasian rooli maailmantalouden painoalueena vahvistuu vuosi vuodelta. Varsinkin Intiassa ja Kiinassa tapahtuva vahva kasvu osoittaa kuitenkin selviä heikentymisen merkkejä ja on uusi maailmantalouden toipumisen riskitekijä. USA:sta tulee sen sijaan myönteisiä talousviestejä. 3

Pietarsaaren seudun kehitys oli rahoituskriisin aikana poikkeuksellinen, myös historialliselta kannalta. Rahoituskriisin aikaista syväsukellusta on seurannut suhteellisen pikainen toipuminen. Tuota toipumista nopeuttaa myös se, että Pietarsaaren elinkeinorakenne on perinteisesti etusyklinen, ts. talouden nousu- ja laskusuhdanteet näkyvät tavallisesti maassamme ensimmäiseksi Pietarsaaren seudulla. On syytä muistaa, että tilanne on edelleen mosaiikkimainen. Eri toimialojen välillä on isoja eroja, ja myös saman toimialan sisällä voi toipumisasteessa olla eroja eri yritysten välillä. Erityisesti metsä-, metalli-, elintarvike- ja turkisaloilla ovat suhdanteet tällä hetkellä hyvin suotuisat. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 8,8 % edellisvuodenvaihteen 9,6 %:n sijasta. Koko seudulla työttömiä oli 5,7 % edellisvuoden 6,5 %:iin verrattuna. Pietarsaaren asukasmäärä väheni 40 asukkaalla vuonna 2011, ja vuoden 2011 lopussa asukkaita oli yhteensä 19.623. Koko alueella väki oli lisääntynyt 111 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös on 1,353 M alijäämäinen. Vuonna 2010 kaupungilla oli 1,79 M ylijäämää. Kaupunki tarkisti poistosuunnitelmansa vuonna 2010, mikä lisäsi poistojen määrää 2,4 M edellisiin verrattuna, mikä on huomioitava tehtäessä vertailuja edellisvuosiin. Vuosikate pienenee 7,7 M vuoden 2010 11,1 M :oon verrattuna. Huonontunut vuosikate johtuu lähinnä liikelaitosten huonontuneesta tuloksesta. Kuitenkin on muistettava, että vuosi 2010 oli liikelaitoksille poikkeuksellisen hyvä vuosi. Käyttötalouden nettomenot olivat 95 M, missä on lisäystä 9,8 % edellisvuoteen verrattuna. Nettomenojen lisäys johtuu energialaitoksen huonontuneesta tuloksesta. Energialaitoksen liikeylijäämä väheni 3,1 M, mutta myös vuonna 2010 toteutetulla 3 %:n säästöhankkeella on ollut ratkaiseva vaikutus nettomenojen lisääntymiseen vuonna 2011. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 5,37 M alijäämäinen liikelaitosten tehdessä puolestaan 4,02 M :n ylijäämän. Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat -5,1 M kaupungin osalta ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli puolestaan yhteensä 6,90 M. Valopilkkuna voi pitää sitä, että kaupungin alijäämä ilman liikelaitoksia oli vuonna 2011 suunnilleen vuoden 2010 tasoa (jossa 3 %:n hanke paransi vuosikatetta). Tuo tarkoittaa sitä, että tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen tähdänneet toimenpiteet alkavat tuottaa tulosta. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollatasoa. Vasta kun päästään tuohon tilanteeseen, voidaan kaupungin talouden tilaa luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Tuo seikka on pidettävä selkeästi mielessä tulevia riskejä arvioitaessa, ja se on Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Vuoden 2011 yhteenlasketut verotulot lisääntyivät 4,5 %, ja ovat 68,5 M eli 2,95 M suuremmat kuin vuonna 2010. Kunnallisvero lisääntyi 2,3 M (+4,1 %), ja yhteisövero 0,5 M (+12,2 %). Vuoden 2010 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 87 %, yhteisöveron osuus 6,8 % ja kiinteistöveron osuus 6,2 %. Kunnallisverotuloissa huolestuttaa se, että verotettavan tulon lisäys on ollut Pietarsaaressa koko 2000-luvun pienempi kuin muualla maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen vähäisempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä epäsuotuisampi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviseen elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. 4

Vuoden aikana tehdyt investoinnit (netto) olivat 18,8 M edellisvuoden 9,1 M :oon nähden. Suurimmat vuoden mittaan tehdyt investoinnit olivat väylän kulkusyvyyden syventäminen Pietarsaaren satamaan, paloaseman rakentaminen, Tapaninniemen varikon hankkiminen sekä Kytömäen päiväkodin korjaustöiden aloittaminen. Kaikista investoinneista oli kaupungin oma osuus 8,7 M netto liikelaitosten investointien oltua yhteensä 9,4 M. Sosiaali- ja terveysviraston investoinnit olivat 0,7 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2011 aikana 101 M :oon eli 5154 :oon/asukas. Velkakanta oli 4 633 /asukas vuonna 2010. Pitkän aikavälin investointitaso on vuosikatteeseen nähden kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Vaihtoehtoisesti on käyttötaloutta saneerattava. Velkaantumiskehitys on kestämätöntä ajan mittaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kestämättömällä tasolla ja muodostavat selvän vaaratekijän tulevaisuudessa, ellei kasvutahtia voida hillitä. Vuoden 2012 aikana laaditaan sosiaalija terveydenhuollon strategia, jolla tavoitellaan Pietarsaaren ikävakioitujen kustannusten saamista enintään maan keskiarvoa vastaavalle tasolle vuoteen 2015 mennessä. Tuo on kaupunginvaltuuston päätöksen mukainen tavoite. Uusien asuntoalueiden avaamistyö jatkuu vuoden 2012 aikana, kun Uusipellon asuinalue ja Pedersin teollisuusalue otetaan käyttöön. Kaupungin tonttipoliittisen ohjelman mukaan lähimmän kymmenvuotiskauden aikana valmistuu n. 550 uutta tonttia. Kokoavasti voi sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja joko seudulla on kaikki tulevaisuuden kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Seudun elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on myös jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta osaamisintensiiviseen palvelualaan. Tuossa työssä Allegro-kampus on tärkeä kulmakivi. Sekä kaupungissa että koko seudulla on tällä hetkellä lukuisia teollisuuden ja kaupan investointihankkeita, jotka osoittavat selvästi, että seudulla on tulevaisuudenuskoa. Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkoston ja -rakenteiden tarkistamista, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa oma menorakenne on sopeutettava mainitulta alalta tulevien verotuottojen vähenemiseen. Tuossa työssä on tärkeällä sijalla Pietarsaaren tarkistettu strategiasuunnitelma Pietarsaari - elinvoimainen ja hyvinvoiva kaupunki 2010 2020. Kaupunginvaltuuston päätös sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioitujen kustannuksen pienentämisestä maan keskiarvoon vuoteen 2015 mennessä on sosiaali- ja terveydenhuollossa tällä hetkellä tehtävän strategiatyön keskeinen tavoite. Lopuksi haluan varoittaa offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Aktiivi panostus tontti- ja elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin panostamisesta selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja 5

2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kausi 2009 2011 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja 1988 1992 1996 2000 2004 2008 RKP 16 16 15 15 17 18 SDP 14 14 11 9 8 10 Vasemmistoliitto 8 8 7 5 6 4 Kokoomus 2 1 3 1 1 1 Keskusta + 2 2 2 6 2 2 sitoutumattomat Vihreät 1 2 2 1 - - KD 2 5 4 4 PRO-Pietarsaari- 5 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä 1 1 - - YHTEENSÄ 43 43 43 43 43 43 Kaupunginhallitus 2009 2011 11 jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vl 1, PRO 1, KD 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella 2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen Vuoden 2011 alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä lisääntynyt epävarmuus, joka koski erityisesti euroaluetta, on välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle. Alkusyksystä lähtien julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Eniten kysyntää lisäsivät yksityinen kulutus ja investoinnit. Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja yksityinen kulutus 3,3 prosenttia. Julkinen kulutus lisääntyi 0,8 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 1,4 prosenttia. 6

Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on huomattavasti huonompi vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna, ja 22 kunnan vuosikate on negatiivinen. Vuodesta 1997 lähtien kuntaalan vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kattamaan käyttöomaisuuden investointimenoja. On syntynyt nk. tulorahoitusalijäämä, jonka kunnat ovat kattaneet myymällä omaisuutta, mutta ennen kaikkea ottamalla lainaa. Tulorahoituksen kertynyt alijäämä vuosina 1997 2011 on yli 10 miljardia euroa. Kunta-alan velkakanta on samana jaksona lisääntynyt 8,5 miljardia euroa. 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan 49.665 asukasta vuodenvaihteessa 2011/2012 eli asukasmäärä on lisääntynyt +111 henkilöllä vuoden 2011 aikana. Pietarsaaressa väestönmuutos oli kuitenkin negatiivinen, eli se väheni 46 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 19.610 asukasta 31.12.2010. Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -26 henkilöä vuonna 2011 ja myös maassamuutto oli -181 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2011, eli +161 henkilöä. 7

Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2011/2012 alueella oli 5,7 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 6,5 %. Koko maassa oli 31.12.2011 työttömiä työnhakijoita 9,7 % heidän määränsä oltua 10,3 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 8,8 vuoden 2011 lopussa sen oltua 9,6 % vuoden 2010 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 93 joulukuussa 2011 (105 v. 2010), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 40,2 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 215 joulukuussa 2011 (v. 2010 luku oli 233). Tammikuussa 2012 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 8,9. 16,0 Andelen arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i procent Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2011 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8

2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Vuoden aikana tehtiin muutamia organisaatiomuutoksia. Päivähoito- ja koulutuslautakunta muuttui sivistyslautakunnaksi. Lautakunnan alaisuudessa ovat ruotsinkielinen koulujaosto ja suomenkielinen koulujaosto, kulttuurijaosto ja liikuntajaosto ja 4 johtokuntaa. Myös teknisissä palveluissa tapahtui muutos siten, että entinen tekninen virasto muodostaa nykyisin teknisen palvelukeskuksen (pieni hallinnollinen kanslia ja kaavoitus-, mittaus- ja kunnallistekninen osasto) sekä sisäisen tukipalvelukeskuksen (tilahallinto, ruokapalvelu, siivouspalvelut ja it-palvelut). Koska sosiaali- aja terveysviraston alaisuudessa ennen olleet monet sisäiset tukipalvelut siirrettiin vuonna 2011 sisäisen tukipalvelukeskuksen alaisuuteen, lisääntyi keskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston sisäinen laskutus tuntuvasti. Vuoden aikana vahvistettiin myös konsernihallinnon uusi toimintasääntö. 2.2.5. Kunnan henkilöstö Työntekijämäärän suuret muutokset v. 2010 johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan 1.1.2010 lukien. Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä vuodesta 2010 lukien. Henkilötyövuosien määrä toimialoittain vuosina 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Sosiaali ja terveystoimi 214 219 219 1370 1387 Päivähoito ja koulutustoimi 534 562 557 547 588 Tekninen virasto 202 207 211 260 325 Muut 198 200 195 160 170 Henkilötyövuosia yhteensä 1150 1188 1182 2337 2470 Työllistämisvaroilla työllistetyt eivät sisälly lukuihin. Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä 2007 2008 2009 2010 2011 1431 1440 1425 2831 2948 2011 2010 Palkat, yhteensä 83.776.827 79.307.070 Luottamushenkilöiden palkkiot 307.024 258.014 9

2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,04 milj. euroa 31.12.2011. Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2010 ja samassa yhteydessä kartoitti kaupungin riskienhallintatoimikunta ulkopuolisen vakuutusvälitystoimiston kanssa myös kaupungin riskit ja vakuutusturvan. Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon. 2.2.7 Ympäristötekijät Vuodesta 2009 eteenpäin on laadittu erillinen ympäristötilinpäätös. 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevien johtosääntöjen laatimistyö on käynnissä. Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan 1.7.2010, ja korvasi lukuisat hallintokuntakohtaiset johtosäännöt. Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaToimisto-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon on välillä ollut vaikea pysyä Valviralle potilasvalituksista annettavien laajojen lausuntojen määräajoissa asioiden suuren määrän takia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa 10

seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kaupungin strategiasuunnitelman 2004 2015 yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on päivitetty v. 2010 ja kattaa nyt kauden 2010 2020. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Kaupungin riskienhallintatoimikunta kartoitti ulkopuolisen vakuutusvälitystoimiston kanssa kaupungin riskit ja vakuutusturvan vuoden 2010 aikana samassa yhteydessä, kun kaupungin vakuutukset käytiin läpi. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää toiminnassa sattuneiden vaarallisten tilanteiden raportointiin. Satamalaitos tekee riskienkartoitukset Internationas Ship ja Port Facility Secure Coden mukaan. Uusi riskienkartoitus on tulossa ajankohtaiseksi. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on kilpailutettava. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muut toimintatuotot 4 595 TOIMINTATUOTOT 110 947 109 922 Valmistus omaan käyttöön 1 971 1 710 TOIMINTAKULUT -208 449-198 660 TOIMINTAKATE -95 530-87 028 Verotulot 68 555 65 615 Valtionosuudet 35 648 33 518 Rahoitustuotot ja -kulut -922-1 004 VUOSIKATE 7 751 11 100 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -1 357 1 792 Rahastojen lisäys (-) vähennys (+) 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 357 1 792 11

Tuloslaskelman tunnusluvut 2011 2010 Toimintatuotot/-kulut, % 53,23 % 55,33 % Vuosikate/poistot, % 85,10 % 119,25 % Vuosikate euroa/asukas 395 565 Asukasluku 31.12. 19 610 19 650 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 216,7 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 104 milj. euroa eli 48 %. Milj. 2011 osuus 2010 muutos Toimintatuotot 110,9 51,2 % 109,9 0,9 % Verotulot 68,6 31,6 % 65,6 4,5 % Valtionosuudet 35,6 16,4 % 33,5 6,4 % Rahoitustuotot 1,6 0,7 % 1,0 50,4 % YHTEENSÄ 216,7 100,0 % 210,1 3,2 % Toimintatuotot Milj. 2011 osuus 2010 muutos Myyntituotot 92,0 82,9 % 91,7 0,3 % Maksutuotot 11,7 10,6 % 11,5 2,4 % Tuet ja avustukset 3,0 2,7 % 2,1 38,5 % Muut toimintatuotot 4,2 3,8 % 4,6-7,6 % YHTEENSÄ 110,9 100,0 % 109,9 0,9 % Toimintatuotot olivat 110,9 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (0,9 %). Syynä siihen, etteivät toimintatuotot ole kasvaneet enemmän, on se, että energialaitoksen liikevaihto on pienentynyt 3,5 milj. eurolla. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 92 miljoonaa euroa, ja maksutuotot, 11,7 miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj. 2011 osuus % 2010 muutos Kunnallisvero 59,7 87,0 % 57,3 4,1 % Yhteistövero 4,7 6,8 % 4,1 12,2 % Kiinteistövero 4,2 6,2 % 4,2 1,4 % YHTEENSÄ 68,6 100,0 % 65,6 4,5 % 12

Verotuotot kasvoivat yhteensä 4,5 % (3 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 4,1 % (2,4 milj. euroa). Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 2,5 % vuodesta 2009 vuoteen 2010 kasvun oltua koko maassa 3,1 %. Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa samaan aikaan 6,5 % kasvun ollessa koko maassa 3,5 %. Tuo johtui siitä, että Pietarsaaren tuloveroprosenttia korotettiin 1 prosenttiyksiköllä vuodesta 2009 vuoteen 2010. Yhteisövero kasvoi 12,2 % (0,6 milj. euroa). Yhteisöveron kuntaosuus lisääntyi yhteensä 16,9 %. Kiinteistöveron määrä lisääntyi 1,4 %. Valtionosuudet Valtionosuudet milj. 2011 2010 muutos Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 36,9 35,5 3,9 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,4-0,9-51,6 % Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2-0,2 18,5 % Koulutus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -0,6-0,9-36,9 % YHTEENSÄ 35,6 33,5 6,4 % Valtionosuuksiin tehtiin 1,6 %.n indeksitarkistus vuonna 2011. Lisäksi kunnallisveron veroperusteisiin tehdyistä muutoksista saatiin täysi korvaus. 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2011 osuus % 2010 muutos Henkilöstökustannukset 107,3 51,5 % 102,1 5,0 % Palvelujen osto 53,1 25,5 % 49,7 6,9 % Aineet ja tarvikkeet 31,4 15,1 % 30,9 1,7 % Avustukset 7,2 3,5 % 6,7 7,2 % Muut toimintakustannukset 9,5 4,5 % 9,3 2,0 % YHTEENSÄ 208,4 100,0 % 198,7 4,9 % Toimintakustannukset lisääntyivät yhteensä 4,9 % (9,8 milj. euroa). Euromääräisesti suurin lisäys tapahtui henkilöstökustannuksissa (5,2 milj. euroa). Tuolloin on kuitenkin muistettava, että vuonna 2010 toteutettiin 3 %:n hanke, joka vähensi henkilöstökustannuksia 3,2 milj. euroa sinä vuonna. Lisäksi lomapalkan jaksotuksen laskentaohjeet muuttuivat vuodeksi 2011, mikä aiheutti 0,8 milj. euron jaksotuksen. Ostopalvelut lisääntyivät 6,9 % (3,4 milj. euroa). Niissä oli eniten lisäystä sosiaali- ja terveysvirastossa sekä kaupungin ostopalveluissa Vaasan sairaanhoitopiiriltä. 13

2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 95,5 milj. euroa, siis lisääntyivät 9,8 % (8,5 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Nettomenojen lisääntyminen johtuu toisaalta 3 %:n hankkeesta, joka vähensi vuoden 2010 kustannuksia, ja toisaalta energialaitoksesta joka teki 3 milj. euroa huonomman tuloksen kuin vuonna 2010, sillä sähkökauppa pörssissä tuotti huomattavasti huonomman tuloksen. Lisäksi ei saavutettu 1,5 milj:n tehostamisvaatimusta lähinnä terveydenhuollon lisääntyneiden kustannusten vuoksi. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 91,7. Rahoituskustannukset vähenivät 8,2 % (0,1 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu edelleen alhaisesta korkotasosta ja osinkotulojen kasvusta. 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 7,8 milj. euroa vuonna 2011 sen oltua 11,1 milj. euroa vuonna 2010. Tuo on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2011 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 18,7 milj. euroa, ja poistot 9,1 milj. euroa. Vuosikate kattoi 85,1 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa -1,36 milj. euron alijäämää. Vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio oli - 2,48 milj. euroa alijäämäinen ja oikaistu talousarvio - 4,53 milj. euroa. 14

2.4.6 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 1000 euro 2011 2010 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate 7 751 11 100 Korjauserät -684-376 TULORAHOITUS 7 067 10 724 Käyttöomaisuusinvestoinnit -19 779-10 914 Rahoitusosuudet investointimenoihin 223 1 153 Käyttöomaisuuden myyntitulot 745 676 INVESTOINNIT, NETTO -18 811-9 085 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA -11 744 1 639 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Lainaus 750 33 * Antolainasaamisen vähennykset 750 33 * Antolainasaamisen lisäykset 0 Lainakannan muutokset 10 032 5 764 * Pitkäaikaisten lainojen lisäys 19 000 12 000 * Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 832-10 436 * Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 864 4 200 Muut maksuvalmiuden muutokset 7 329-5 567 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 18 111 229 KASSAVAROJEN MUUTOKSET 6 367 1 869 Kassavarat 01.01 11 404 9 535 Kassavarat 31.12 17 770 11 404 Muutos 6 367 1 869 Tunnusluvut 2 011 2010 Investointien tulorahoitus 39,63 % 113,72 % Pääomamenojen sisäinen rahoitus 23,93 % 54,96 % Lainanhoitokate 0,66 1,07 Kassapäiviä 27 19 15

Investointimenojen määrä oli 19,8 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,2 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 0,7 milj. euroa. Tulorahoituksen määrä oli 7,1 milj. euroa, mikä tarkoitti sitä, että investoinnit pystyttiin rahoittamaan omin varoin ainoastaan 40- prosenttisesti. Kokonaispääomamenot rahoitettiin vain 24-prosenttisesti. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit netto Poikkeuksellisen korkean investointitason johdosta velkakanta kasvoi n. 10 milj. euroa ja oli vuoden 2011 lopussa 101,1 milj. euroa. 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 16

Kaupunki 1000 euro 2011 2010 2011 2010 216 970 202 174 VASTATTAVAA 216 970 202 174 PYSYVÄT VASTAAVAT 174 726 165 097 OMA PÄÄOMA 73 315 74 671 Peruspääoma 61 026 61 026 Aineettomat hyödykkeet Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 1 037 1 037 Edellisten tilikausien ylijäämä 12 607 10 816 Aineelliset hyödykkeet 137 440 128 078 Tilikauden yli/alijäämä -1 356 1 792 1 Maa- ja vesialueet 7 676 7 410 2 Rakennukset 52 301 48 614 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 63 197 60 905 4 Koneet ja kalustot 2 073 2 064 PAKOLLISET VARAUKSET 543 552 5 Muut aineelliset hyödykkeet 6 366 5 963 1 Eläkevaraukset 543 552 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 827 3 122 2 Kaatopaikanvaraus 0 Sijoitukset 37 286 37 019 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 372 3 248 1 Osakkeet ja osuudet 33 930 32 913 1 Valtion toimeksiannot 18 42 3 Muut lainasaamiset 3 356 4 106 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 3 323 3 182 4 Muut saamiset 0 0 3 Muut toimeksiantojen pääomat 31 24 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 341 3 224 VIERAS PÄÄOMA 139 740 123 703 1 Valtion toimeksiannot 18 42 Pitkäaikainen 69 099 62 147 1 Lainat rahoitus- ja 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3 323 3 182 vakuutuslaitoksilta 58 209 51 141 3 Muut toimeksiantojen varat 0 0 2 Lainat julkisyhteisöiltä 3 300 4 200 6 Muut velat 7 590 6 806 VAIHTUVAT VASTAAVAT 38 902 33 853 7 Siirtovelat 0 0 Vaihto-omaisuus 1 581 1 545 Lyhytaikainen 70 642 61 556 1 Aineet ja tarvikkeet 1 547 1 539 1 Joukkovelkakirjalainat 22 000 20 350 2 Ennakkomaksut 34 5 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 16 668 12 203 3 Lainat julkisyhteisöiltä 900 900 Saamiset 19 551 20 905 4 Lainat muilta luotonantajilta 0 2 250 Pitkäaikaiset saamiset 2 447 2 741 5 Saadut ennakot 116 89 1 Myyntisaamiset 750 750 6 Ostovelat 11 621 7 454 2 Lainasaamiset 376 376 7 Muut velat 4 084 4 523 3 Muut saamiset 1 320 1 615 8 Siirtovelat 15 253 13 786 Lyhytaikaiset saamiset 17 104 18 163 1 Myyntisaamiset 14 709 13 031 Tunnusluvut 2 Lainasaamiset 1 52 3 Muut saamiset 2 365 5 074 2011 2010 4 Siirtosaamiset 28 7 Omavaraisuusaste % 33,81 % 36,95 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 64,90 % 59,13 % Rahoitusarvopaperit Kertynyt ylijäämä 1000 12 607 10 816 Kertynyt ylijäämä/asukas 643 550 Rahat ja pankkisaamiset 17 770 11 404 Lainakanta 1000 101 076 91 044 Lainat euro/asukas 5 154 4 633 Lainasaamiset 1000 3 356 4 106 Asukasmäärä 19 610 19 650 Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 137,4 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 37,3 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 19,5 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 17,8 milj. euroa. Vastattavissa on oma pääoma 73,3 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 12,6 milj. euroa ja kuluneen vuoden alijäämä 1,4 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 139,7 milj. euroa. 17

Vakavaraisuus on 34 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 65 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 12,6 milj. euroa (643 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 3,4 milj. euroa. Kaupungin velkakanta nousee 101 milj. euroon eli 5.154 euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan 2.085 euroa asukasta kohden vuonna 2011. 2.6 Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. 18