SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2010 ja Taloussuunnitelma vuosille 2010 2012 Työvaliokunta 2.9.2009 Seutuhallitus 17.9.2009 Seutuvaltuusto 22.10.2009
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISTÄ... 3 3 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 5 3.1 TALOUSARVION OSAT... 5 3.2 TALOUSARVION SITOVUUS... 5 3.3 TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA... 6 4 HENKILÖSTÖ... 7 5 KÄYTTÖTALOUSOSAN TULOSALUEET JA TAVOITTEET... 8 5.1 HALLINTO... 8 5.2 SEUDULLINEN HANKINTATOIMI... 9 5.3 ELINKEINOPOLITIIKKA... 10 5.3.1 Savonlinnan seudun kuntayhtymä... 11 5.3.2 Yritys-Suomi Savonlinnan seutu -palvelut... 11 5.3.3 Puutoimialan kehittäminen (Eastwood hanke)... 12 5.3.4 Teknologiatoimialan kehittäminen... 13 5.3.5 Matkailutoimialan kehittäminen... 15 5.3.6 Maaseutuyritysten kehittäminen... 17 5.3.7 Lentoliikenne... 18 5.3.8 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010-2013 (KOKO)... 18 5.3.9 Markkinointiviestintä... 19 6 TULOSLASKELMAOSA... 19 7 INVESTOINTIOSA... 22 8 RAHOITUSOSA... 22 9 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET... 23 10 KUNTAYHTYMÄN HALLINNOIMAT HANKKEET... 25-2 -
1 Johdanto Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tehtävänä on vastata erityisesti seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Seudullinen elinkeinostrategia vuosille 2009 2013 muodostaa vahvan pohjan vuoden 2010 toiminnalle. Tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevien työpaikkojen säilyminen seudulla. Savonlinnan seudun vahvuuksia ovat mm. puunjalostus- ja teknologiateollisuus, palveluliiketoiminnan osaaminen, hyvinvointimatkailu. Mahdollisuuksiksi on nostettu mm. vakavaraiset yritykset, Savonlinnan luonto- ja kulttuurimatkailu, osaava työvoima ja Venäjän suunnalta avautuvat liiketoimintamahdollisuudet. Vuoden 2010 alussa käynnistyvällä Koheesio- ja kilpailukyky-ohjelmalla (KOKO) tuetaan seudun strategista kehittämistä ja sen yhteyteen resursoidaan uudet elinkeinopoliittiset avaukset. Matkailun ja elämystuotannon sekä puunjalostukseen ja teknologiateollisuuteen liittyvät osaamiskeskusohjelmat sekä Savonlinnan seudun yliopisto- ja korkeakoulutoiminnot luovat vahvan innovaatioympäristön tulevaisuuden toimille. Suhdannetaantuma on aiheuttanut yrityskentässä uhkakuvia, irtisanomisia sekä lomautuksia. Toisaalta suhdannetilanne on avannut ja avaa kehittyvillä markkinoilla myös mahdollisuuksia, joita pyritään hyödyntämään maailmantalouden murroksessa. Tässä tilanteessa niukat kehitysresurssit suunnataan entistä enemmän strategisten kärkien toteuttamiseen. Suhdanne- ja rakennemuutostilanteessa korostuu olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen uusien työpaikkojen luomisen rinnalla. Samalla huolehditaan siitä, että toimitaan tarvittaessa nopealiikkeisesti seudun elinkeinoelämän tukena. Seudullinen hankintatoimi kilpailuttaa tai antaa asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön tuottaa seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, hankintalakia noudattaen. Savonlinnan seudun kuntayhtymän yhtymäsuunnitelma ja talousarvio on laadittu Suomen kuntaliiton periaatteiden pohjalta. Kuntayhtymäsuunnitelma sisältää kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2010 ja taloussuunnitelman vuosille 2010-2012. Vuoden 2010 aikana kehitetään tuloskorttijärjestelmää toiminnan suunnittelua ja seurantaa varten. - 3 -
2 Yleistä Savonlinnan seudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä ja seudun elinkeinostrategiaa toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Sulkava ei ole mukana elinkeinostrategian toteutuksessa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän huolehtii perussopimuksen 2 :n mukaisesti: 1) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymän suunnitelman mukaisesti, 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää kahden kolmasosan ( 2 / 3 ) määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 :n mukainen toimenpidekokonaisuus. Organisaatio Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto 24 jäsentä Tilintarkastaja Työvaliokunta *) Seutuhallitus 9 jäsentä Seutujohtaja Yrityspalvelut Yhtymävirasto Seudullinen hankintatoimi 3K-tehdas *) Jäsenkuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto muodostavat työvaliokunnan, joka vastaa kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta. Se käsittelee valmistelevasti seutuhallituksen esityslistalle tulevat merkittävimmät asiat. Työvaliokunnan tehtävänä on pohtia suuria ja seudun kehityksen kannalta merkittäviä, pitkäntähtäimen strategisia suuntia. - 4 -
3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 3.1 Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän kokonaismenot ja -tulot. Kuntayhtymän käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Tulosalue Hallinto Seudullinen hankintatoimi Elinkeinopolitiikka Kustannuspaikka Yhtymävirasto Hankintatoimi Seudulliset yrityspalvelut Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Lentoliikenne Elektroniikan 3K-tehdas Kuntayhtymän varsinaista toimintaa kuvataan käyttötalousosassa, jonka osalta seutuvaltuusto hyväksyy kuntayhtymän tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa esitetään hallinnon, seudullisen hankintatoimen ja elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat määrärahat. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat seutuvaltuusto hyväksyy erikseen. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. 3.2 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi joko bruttotai nettoperiaatteen mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että seutuvaltuusto päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. - 5 -
Seutuvaltuustoon nähden sitovia tasoja ovat hallinnon osalta bruttomenot. Muiden tulosalueiden (Seudullinen hankintatoimi ja Elinkeinopolitiikka) sitovuustaso on netto. Seutuvaltuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän tulosalueen määrärahan ja tuloarvion sekä toimenpidekohtaiset toimintatavoitteet. Seutuhallitus hyväksyy käyttösuunnitelmassa kustannuspaikkojen ja hankkeiden osamäärärahat ja osatuloarviot. Seutujohtaja päättää hankkeiden käyttösuunnitelmissa niiden menoista ja tuloista sekä tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. KÄYTTÖTALOUS VUONNA 2010 Tulosalue TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Hallinto Toimintatuotot 190 129 273 727 214 850 214 850 214 850 Toimintakulut 206 607 273 727 214 850 214 850 214 850 Hallinto yht. -16 478 0 0 0 0 Seudullinen hankintatoimi Toimintatuotot 176 417 208 946 216 752 216 752 216 752 Toimintakulut 176 460 208 946 216 752 216 752 216 752 Seudullinen hank. toimi yht. -43 0 0 0 0 Elinkeinopolitiikka Toimintatuotot 2 261 796 2 311 346 2 619 051 2 711 792 2 711 792 Toimintakulut 1 953 781 2 222 676 2 548 581 2 641 322 2 641 322 Lentoliikenne Toimintatuotot 277 152 232 500 220 000 220 000 220 000 Toimintakulut 151 481 232 500 220 000 220 000 220 000 Elinkeinopolitiikka yht. 433 685 88 670 70 470 70 470 70 470 Määrärahat ja tuloarviot 417 164 88 670 70 470 70 470 70 470 3.3 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan sekä koko kuntayhtymän että tulosalueiden tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että strategisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja strategisten tavoitetasojen toteutumista raportoidaan seutuhallitukselle kaksi (2) kertaa vuodessa. - 6 -
4 Henkilöstö Alla olevassa taulukossa ovat mukana myös ostopalveluna ostetut henkilöresurssit. Henkilöstömäärä tulosalueittain: Tulosalue TP 2008 9/2009 TA 2010 Hallinto 2 2 1,5 Seudun yleinen kehittäminen - Seudullinen hankintatoimi 4 4 4,5 - Reimari 2 - - Elinkeinopolitiikka 15,5 14 16,5 Yhteensä 23,5 20 22,5-7 -
Henkilöstömenot koostuvat vuonna 2010 tulosalueittain seuraavasta henkilöstörakenteesta: Hallinto (1,5 htv) Elinkeinopolitiikka Savonlinnan seudun yrityspalvelut (8 htv) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (1,5 htv) Elektroniikan 3K-tehdas (7 htv) Seudullinen hankintatoimi (4,5 htv) seutujohtaja (1/2 htv) hallintosihteeri 1 yrityspalvelupäällikkö 1 yritysasiamies 1 yrityspalvelusihteeri 1 projektipäällikkö 1 kehittämispäällikkö 1 projektijohtaja 2 yritysneuvojaa (rakennemuutosprojektirahoitus, TE-keskus) seutujohtaja (1/2 htv) tiedottaja yksikönjohtaja testaus- ja suunnittelupäällikkö tutkimuspäällikkö tutkimusinsinööri tuotantopäällikkö elektroniikka-asentaja elektroniikka-ammattityöntekijä hankintapäällikkö 3,5 hankintasihteeriä 5 Käyttötalousosan tulosalueet ja tavoitteet 5.1 Hallinto Hallinnon osalta tavoitteena ovat: tehokas yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Hallinnon talousarvio käsittää luottamushenkilöhallinnon ja yhtymäviraston kustannukset. - 8 -
Hallinnon toimintatuotot muodostuvat kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärien mukaan jaetuista maksuosuuksista. Kuntayhtymän hallinnon osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Hallinnon henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan (1/2 htv) ja hallintosihteerin palkka- ja henkilösivukuluista. Kuntayhtymän hallintoon on myös budjetoitu seutuvaltuuston, seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot sekä tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ostetaan Savonlinnan kaupungin monipalvelukeskukselta. 5.2 Seudullinen hankintatoimi Seudullinen hankintatoimi on toiminut nykymuodossaan viisi vuotta. Viiden vuoden aikana toiminta on laajentunut ja vakiintunut. Seudullisen hankintatoimen jäsenorganisaatioita ovat Enonkosken, Joroisten, Juvan, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat, Savonlinnan kaupunki, Itä- Savon koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Savonlinna-Säämingin seurakunta, YH Itä-Savo Oy, Punkaharjun kuntoutuskeskus Kruunupuisto sekä Tanhuvaaran Säätiö/Tanhuvaaran palvelut Oy. Vuonna 2010 on aiheellista selkeyttää ja päivittää toimintamalleja sekä hahmotella tulevaisuuden tavoitteita. Hankintatoimen tavoitteena on vuoden 2010 aikana käydä neuvottelut jäsenorganisaatioidensa kanssa mihin suuntaan hankintatoimea on tarkoitus kehittää jatkossa. Keskustelua käydään hankintojen lähtökohdista, erityiskysymyksistä ja tavoitteista sekä hankintatoimelle asetettujen tavoitteiden aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Lisäksi kehitetään raportointia jäsenorganisaatiolle kustannusten määräytymisestä, toiminnasta saatavista hyödyistä ja hankintojen toteutuksista. Toiminnan laajentumisesta johtuen seudullisen hankintatoimen tehtävät ja työmäärä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Hankintojen määrä on kasvanut ja mukaan on tullut uusia jäsenorganisaatioita. Laajentuminen on ollut myönteistä ja tiivistänyt seutuyhteistyötä hankintojen osalta. Työmäärän lisääntymisen vuoksi vuonna 2010 hankintoja aikataulutetaan, priorisoidaan ja tarvittaessa resursoidaan uudelleen. Toiminta- ja palveluprosesseja selkiytetään ja sitä kautta kehitetään hankintaprosessin tehokkuutta ja laadunhallintaa. Hankinnat ovat muuttuneet entistä vaativimmiksi, joten henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen on panostettava entistä enemmän. Tavoitteena on vuoden 2010 aikana järjestää sisäistä koulutusta jäsenorganisaatioille. - 9 -
5.3 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan tavoitteena vuonna 2010 ovat: työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen (kompensoivat toimet, suhdannetilanne) investointien lisääminen (erityisesti matkailu, teknologia ja liikenne) seudun yritystoiminnan kansainvälistäminen, painopisteenä Luoteis-Venäjä osaamisrakenteiden kehittäminen Elinkeinopolitiikan työnjako on määritelty elinkeinostrategia 2009 2013:ssa. Savonlinnan seudun kuntayhtymällä on keskeinen rooli strategian toteuttamisessa. Savonlinnan seudun strategiset päämäärät ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaabrändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellnesspalvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla - 10 -
5.3.1 Savonlinnan seudun kuntayhtymä Savonlinnan seudun kuntayhtymä vastaa: Elinkeinostrategian toteuttamisesta Strategisten investointi- ja kehittämishankkeiden valmistelusta Yritys-Suomi palveluiden tuottamisesta yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa Strategian mukaisten hankkeiden hallinnoinnista ja kuntarahoitusosuuksista talousarvionsa puitteissa Savonlinnan seudun kuntayhtymän elinkeinostrategian mukaisten panostusten kohdentamisessa käytetään arviointikriteereitä, joilla varmistetaan toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja panostusten kohdentuminen seudun tavoitteiden toteuttamiseen: Työllisyysvaikutukset Yrityksen/muun toimijan oma panostus Katalyyttivaikutus muun rahoituksen järjestymiseen Vaikutus yritysten toimintaympäristöön Vaikutus seudun kannalta merkittävään osaamiseen Vaikutus yritysten kannattavuuteen ja kasvuun 5.3.2 Yritys-Suomi Savonlinnan seutu -palvelut Yritys-Suomi -palvelut kokoaa julkisrahoitteiset yrityspalvelut yhteiseen palvelukonseptiin. Yritys-Suomi yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit sekä tiedotuksen asiakkaiden kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Yritys-Suomi -palvelukonseptia työstetään mm. yhteisellä hankkeella Mikkelin seudun, Pieksämäen ja Juvan kanssa. Asiakastyytyväisyystutkimusta jatketaan palvelutason laadun takaamiseksi ja kehittämiseksi. Alkavat yritykset Osana Yritys-Suomi Savonlinnan seutua Itä-Savon Uusyrityskeskus ry vastaa Savonlinnan seudun alkavien ja alle 2 vuotta toimineiden yritysten neuvonnasta. Määrälliset tavoitteet: Tavoitteena on saada Savonlinnan talousalueelle 90 uutta yritystä, joista 20 kpl naisten perustamia. Uusia työpaikkoja syntyy 100 kpl. Lisäksi toimintaan sisältyy yrittäjyyskoulutusluentoja alueen ammatillisissa oppilaitoksissa, starttirahalausuntojen antaminen työ- ja elinkei- - 11 -
notoimistolle sekä jatkajien etsintä sukupolvenvaihdoksessa oleville yrityksille Uusyrityskeskuksen oman asiakasverkoston kautta. 0-2 v Yritykset Käydään lävitse puhelimitse 120 kpl 0-2 vuotiasta yritystä, joista pyritään saamaan jatkokoulutukseen tai muihin edistäviin toimenpiteisiin 36 yritystä. Samalle kohderyhmälle järjestetään tietoiskutyyppisiä koulutuksia. Tavoitteena järjestää keväällä 3-4 kpl ja syksyllä 3-4 kpl ajankohtaista, tarpeenmukaista täsmäkoulutusta. Kehittyvät yritykset Yritysten toteuttamiskelpoiset investointi- ja kehittämishankkeet käynnistyvät tuottamaan uusia työpaikkoja seudulle. Keskeisimpinä työvälineinä ovat yritysasiamiespalvelut, hankkeiden kannalta kriittiset asiantuntijapalvelut sekä yritysverkostojen kehittämishankkeet. Tavoitteena on vähintään 30 investointi- ja kehittämishanketta sekä 300 työpaikkaa strategian mukaisille toimialoille. Kasvuhakuisia yrityksiä kartoitetaan ja yritysten kehittämisprosesseja tuetaan. Yrinet -asiakkuudenhallintaohjelmassa oleviin yli 150 asiakkuuteen ollaan säännöllisessä yhteydessä kasvuavauksia haravoiden. Etsitään jatkuvasti uusia innovaatioita ja kasvuaihioita. Luodaan ja ylläpidetään henkilötason luottamuksellisia suhteita ko. yritysten johtoon ja avainhenkilöstöön. Tuetaan yritysten kasvu- ja kehittämisprosesseja asiantuntija-avulla, kuntasektorin tuella ja koordinoimalla rahoitusta tavoiteohjelmasta. Yrityssiirrot Tavoitteena on 10 onnistunutta sukupolvenvaihdosta, 2-3 yrityksen etabloitumista ja 5 yrittäjän etabloitumista seudulla jo toimivaan yritykseen. Turvataan yritystoiminnan jatkuvuus sukupolvenvaihdoksia edesauttamalla. Yrityssiirtoja tuetaan Yritys-Suomi kokonaispalvelulla yhteistyössä sukupolvenvaihdoksiin osallistuvien toimijoiden (UYK, TE -keskus, Finnvera) kanssa. Yritysten myyntiä edistetään www.yritysmarkkinat.fi sivustolla, jolta löytyvät Savonlinnan seudun myytävät yritykset. Tietoja seudun vapaista tonteista ja toimitiloista ylläpidetään www.savonlinnaseutu.fi/yrityspalvelut sivustolla. - 12 -
5.3.3 Puutoimialan kehittäminen (Eastwood hanke) Savonlinnan seudun kuntayhtymä vastaa EastWood Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelman käytännön toteutuksesta koko Etelä-Savon maakunnan osalta. Keskeisin hankkeen tavoite on tarjota välineitä yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen. Hankkeen määrälliset tavoitteet Savonlinnan seudun alueella ovat: toimialan kehittämispotentiaali seudulla on kartoitettu, syvällisempiä kehittämisprosesseja on käynnissä 10:ssä eri yrityksessä ja tavoitteena on mahdollisimman monen kehittämisprosessin kypsyminen investointi- ja kehittämishankkeiksi vuoden 2010 aikana. Yritysten vientivalmiuksien kehittäminen Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuudet valikoidut muut alueet Euroopassa myynti- ja tuotantopotentiaali ulkomaisten toteuttamassa rakentamisessa Kertopuun ja vanerin jatkojalostusverkoston kehittäminen kertopuu- ja vaneritehtaiden kanssa tiivis kehitysyhteistyö jalostusasteen nostamiseksi ja em. tehtävän edellyttämän yritysyhteistyöverkoston kokoaminen ja kehittäminen Rakennustuotteiden ja palveluiden kehittäminen vapaa-ajan rakentaminen tuotekehitysprosessien käynnistäminen Yritysten ekologisen kilpailukyvyn lisääminen tuotantovälineiden, raaka-aineiden ja energian käytön tehostaminen 5.3.4 Teknologiatoimialan kehittäminen Teknologiapuisto Noheva Keskeiset tavoitteet. Savonlinnan Teknologiapuisto Oy (Noheva) tuottaa teknologiateollisuudelle ja teknologiatoimialalle asiantuntijapalveluita, kehittämispalveluita ja kehittämisen tukiprosesseja. Toiminnoilla varmistetaan teknologiateollisuuden vahvistuminen käyttäjälähtöisesti kehittyvänä liiketoiminta-alueena, joka tuo alueelle työpaikkoja, investointeja, välillisiä tuottoja, uusia yrityksiä ja verotuloja. Toimenpiteet toimintaympäristön kehittämisen vieminen toteutukseen hautomopalveluiden osalta (myös kasvuyritysten palvelut) - 13 -
Noheva 1: 100 % vuokrausaste kiinteistöliiketoiminnan kannattavuuden varmistaminen 2. rakennusvaiheen valmistelut Kuitu-energia-elinkaari -osaamisala Savonlinnan seudun kuntayhtymä on mukana teknologiatoimialalla Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa vastaten Kuitu-energiaelinkaari osaamisalan toteutuksesta. Osallistumme vuonna 2010 Tulevaisuuden innovatiiviset metallituotteet osaamisalan kehittämiseen Lappeenranta Innovation Oy:n sekä Varkauden kaupungin kanssa seuraavien kumppanuussopimuksien puitteissa: Metsäteollisuuden kansainvälinen avainklusteri "Forest Industry Future" ja Älykkäät koneet kansainvälinen avainklusteri. Seudun erikoisosaamista ja yritysyhteistyötä kehitetään varmistamalla teollisuuden osaamiskeskusyhteistyöhön liittyvät EU-tuetut ja sovitut seudulliset kehityshankkeet yhteistyössä yritysten, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (FiberLaboratory) sekä Mikkelin AMK:n FiberLaboratoryssa toimivan T&K-asiantuntijaryhmän osalta: Kuitu-energia-elinkaari / FiberLaboratory tutkimusprofessuurit ja ryhmät kärkihankkeella FiberLaboratory 2010 analyysien ja prosessitutkimusympäristöjen kehittäminen Teollisuuselektroniikan kärkiosaamisen vahvistaminen ja yritystoiminnan kasvattaminen: teollisuuselektroniikan miniklusterin vahvistaminen, älykkäät koneet ja metsäteollisuuden mittausjärjestelmät hankkeessa vahvistamalla teollisuus-, energia- ja turvateknologian uusien sovellusten kehittämisympäristöä Savonlinnassa Lisäksi varaudutaan yhteistyössä teollisuuden kanssa osallistumaan alueen elinkeinoperustaa vahvistaviin ja kansainvälistäviin di-työprojekteihin, esimerkiksi venäläisten kaksoistutkintoa LUT:ssa suorittavien opiskelijoiden sekä muiden alueen teollisen rakenteen uudistamisen ja vahvistamisen kannalta tärkeissä teknologiaprojekteissa Elektroniikan 3K-tehdas 3K-tehdas toimii edelleen keskeisenä osana Teknologiakeskus Elektroniaa ja sen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Tavoitteena on elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan työpaikkojen syntyminen alueelle. 3K-tehtaan toimintaan kuuluvat yrityksille ja oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikka-alan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen - 14 -
ja valmistuksen sektoreilla. 3K-tehtaan asiakastavoite on n. 90 yritystä ja muuta tahoa vuonna 2010. Tutkimuksen osalta toteutetaan kahta Tekes:n (Teknologia- ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen kanssa sekä valmistellaan uusia hankkeita. Samalla pyritään edelleen kehittämään tutkimukseen liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Kehitetään paikallista kehitysyksiköiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen sektorilla pyritään luomaan uusia paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Tätä kautta pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saaminen kasvaviin yrityksiin. Vuoden 2010 aikana kehitetään 3K-tehtaan tuotekehitykseen liittyvää osaamista ja palveluja. Em. pohjalta pyritään käynnistämään uusi t&k- (tutkimus ja kehittäminen) ympäristöä kehittävä toimintaympäristöhanke. 3K-tehdas toteuttaa osaltaan seudullista markkinointia uusien elektroniikka-alan yritysten saamiseksi Savonlinnan seudulle. 5.3.5 Matkailutoimialan kehittäminen Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy tuottaa matkailuelinkeinolle asiantuntijapalveluita, kehittämispalveluita ja kehittämisen tukiprosesseja, jotka varmistavat matkailuelinkeinon vahvistumisen käyttäjälähtöisesti kehittyvänä liiketoiminta-alueena. Kehittäminen tuo alueelle työpaikkoja, investointeja, välillisiä tuottoja, uusia yrityksiä ja verotuloja. Innovaatiokeskuksen tehtävänä on Savonlinnan Osaamiskeskuksen toiminnan turvaaminen vuoden 2013 loppuun. Kulttuurikäytävä Karelia hankkeen jatkuvuuden varmistaminen vuoden 2012 loppuun. EDEN hanketta toteutetaan tuloksekkaasti niin, että Savonlinnan alue nostaa profiiliaan vesimatkailun kohdealueena vuonna 2010. Yhteistyötä tiivistetään alueen yritysten ja kehittäjien välillä tuottamalla yhteisiä käyttäjälähtöisiä kehittämisprosesseja. Kiinteistöliiketoiminnan kannattavuutta varmistetaan. Innovaatiokeskus on kumppanina KOKO-ohjelman (Koheesio- ja kilpailukykyohjelma) toteuttamisessa. Innovaatiokeskus pyrkii vahvistamaan rahoitusasemaansa. - 15 -
Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (MOT) Keskeiset tavoitteet. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa (MOT) tutkitaan ja kehitetään matkailua huomioiden itäsuomalaiset erityispiirteet. Lisäksi MOT hallinnoi ja kartuttaa Matkailualan tietokeskusta (MAT), kouluttaa alan osaajia ja järjestää valtakunnallista matkailuopetusta matkailualan verkostoyliopistossa (MAVY). Joensuun yliopisto (1.1.2010 alkaen Itä-Suomen yliopisto) saa osarahoitusta MOTTI Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminannallinen vahvistaminen Itä-Suomessa hankkeelle 1.3.2008-31.12.2010. MOTin tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteet ovat matkailun ja vapaa-ajan paikalliset resurssit ja tuotteistamisprosessit, matkailun liiketoimintaosaaminen, johtaminen ja aluetaloudelliset vaikutukset matkailun ja vapaa-ajan e-teknologia (E-Competence Center, sähköiset palveluprosessit ja tietojärjestelmät, matkailun alueelliset tietovarannot) matkailun asiakastietämyksen hallinta (kuluttajakäyttäytyminen, asiakasprofilointi, trendien ennakointi) Toimenpiteet. Koordinointi, tiedotus ja verkostoituminen tiedotussuunnitelman mukainen tiedottaminen esitelmät kansallisissa konferensseissa 2-3 kpl esitelmät kansainvälisissä konferensseissa 1-2 kpl Tutkimus- ja kehittämistoiminta matkailun liiketoimintaosaaminen, johtaminen ja aluetaloudelliset vaikutukset - tutkimus asiakastutkimuksen osalta kvantitatiivista tutkimusta syvennetään fokusryhmähaastatteluilla laatukriteeristön määrittämistyö jatkuu yhdessä yritysten kanssa Saimaan alueen vetovoimaisuutta kartoitetaan laatu- ja ympäristökriteereihin perustuen soveltavan tutkimuksen kautta asiakasprofiilitutkimuksen rinnalla sähköiset palveluprosessit ja tietojärjestelmät -tutkimus matkailun alueelliset tietovarannot -tutkimus alueellinen matkailututkimuksen ja kehittämistoiminnan korkeakoulu-yliopisto yhteistyömallin vakiinnuttaminen Savonlinnan Matkailu Oy (Sama Oy) Matkailuneuvontasopimusten päättyessä toimialalla siirrytään selkeämpään kehittämistyön koordinaatioon, josta vastaa kumppanuusperiaatteella Sama Oy. Kuntayhtymä varautuu uuden toimintamallin aikaansaamiseksi toteutettavien kehittämishankkeiden kuntarahoitukseen talousarvionsa puitteissa. - 16 -
Toimenpiteet Savonlinnan Matkailu Oy ylläpitää ja kehittää www.savonlinna.travel - matkailuportaalia sekä matkailutuotteiden verkkokauppaa. Kotimaan markkinointia varten jatketaan Savonlinnan lomaseudun markkinointipoolia. Poolin tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa seudun kotimaahan suunnattavan kehysmarkkinoinnin toimenpiteitä. Savonlinnan Matkailu Oy vastaa osaltaan Savonlinnan seudun matkailuyritysten kansainvälisestä tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista käynnissä olevan Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistämishanke 2008-2010 -hankkeen avulla. Matkailuneuvontaa toteutetaan jatkossa toimialan kokonaisbudjetin puitteissa osana lomaseudun myyntiä ja markkinointia. Keskisen Saimaan retkiluistelu -hanke Keskeiset tavoitteet. Hankkeen tavoitteena on retkiluisteluverkoston avulla saada seudun matkailua ympärivuotistettua nykyisestä tuottamalla 2010 -luvulla useita tuhansia asiakkaita seudun ulkopuolelta. Hankkeen keskeisimpinä toimenpiteinä on kehittää luistelureittien ylläpito laadukkaaksi, takuuvarmaksi sekä kustannustehokkaaksi ja tehdä erilaiset retkiluisteluun liittyvät palvelupaketit markkinoille jälleenmyyjien kautta kysytyiksi. Toimenpiteet reittien kehittäminen nykyistä paremmaksi reitistön rakentaminen houkuttelevammaksi hyödyntäen teknologisia mahdollisuuksia ja viihtyisin opaste- sekä taukopaikoin koulutusohjelma kehittäminen ja koulutuksen järjestäminen reitistön huoltoyhtiöiden vastuullisille reittimestareille laadukkaan ylläpitojärjestelmän tuottaminen retkiluistelureiteille asiakaspalveluun kehitetään erillinen internet retkiluistelupäiväkirja Hankkeen aikana perustetaan retkiluistelupalvelujen kehittämisestä hankkeen jälkeen vastaava pooliyhtiö. 5.3.6 Maaseutuyritysten kehittäminen Maaseutuyritysten kehittämisen painopisteenä ovat liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen tähtäävät hankkeet sekä liitännäiselinkeinojen kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi. - 17 -
Savonlinnan seudun kuntayhtymä osallistuu seuraaviin hankkeisiin: Etelä-Savon metsäkeskus, Maaseudun bioenergiat -hanke Pro-Agria Etelä-Savo, Maatilayrityksen hallittu kasvu -hanke Pro-Agria Etelä-Savo, Voimansiirto hanke Piällysmies ry/itä-savon kalatalousryhmä, Ettei tiputtais venneestä -hanke Piällysmies ry ja RaJuPuSu Leader ry hallinnoivat Savonlinnan seudun maaseutualueet kattavia leader-ohjelmia. Leader-ohjelmat mahdollistavat nyt myös mikroyritysten kehittämishankkeiden rahoittamisen. 5.3.7 Lentoliikenne Säännöllinen lentoliikenne on turvattu 30.9.2010 asti Savonlinnan seudun kuntayhtymän, Varkauden kaupungin, liikenne- ja viestintäministeriön ja Finnish Commuter Airlines Oy:n välisellä sopimuksella. Keskeinen tavoite. Lentoliikenteen tukemisen tavoitteena on turvata Savonlinnan seudun elinkeinoelämän kriittisiä tarpeita vastaava palvelutaso. Uuden kauden sopimusneuvottelut on jo käynnistetty syksyllä 2009. 5.3.8 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010-2013 (KOKO) Keskeiset tavoitteet. KOKO:n tavoitteena on tukea Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaa. Vaikuttavuustavoitteena on vahvistaa alueen osaamista ja luoda pohjaa seudun innovaatioille. Ohjelma avaa uusia tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen liittyviä palvelukonsepteja. Se vahvistaa matkailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja verkostoitumista. Ohjelma tukee uuden yritystoiminnan syntymistä ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta/kilpailukykyä. Aktiivista yhteistyötä tuetaan kehitysyksikköjen, toteuttajien ja käyttäjien välillä. Toimenpiteet. Savonlinnan seudun yrityspalveluiden vastuulla on seudullisen elinkeinostrategian jalkauttaminen ja kehittämistyön koordinointi. Keskeiset kehittäjäkumppanit kootaan Yritys-Suomi pöydän ääreen analysoimaan ennakointitietoa, luomaan uusia avauksia ja arvioimaan strategian toteuttamista. Osallistumme KOKO -ohjelman Venäjä-Russia kansalliseen teemaverkostoon. Seudun toimijat sitoutuvat toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä (loppuvuodesta 2009) ohjelman toimenpiteisiin vuodelle 2010. - 18 -
Toimenpidekokonaisuuksia ovat: Elinkeinostrategian toteuttaminen Innovaatioympäristön tukeminen ja kehittäminen Venäjä Maaseutu 5.3.9 Markkinointiviestintä Savonlinnan seudun kuntayhtymän markkinointi suunnataan strategian mukaisiin kohderyhmiin, sidosryhmiin sekä yhteistyökumppaneihin seudulla, Suomessa, kansainvälisesti. Tavoitteena on myös varmistaa merkittävien tapahtumien, seminaarien tms. toteutuminen seudullamme. Toimenpiteissä esiinnytään Savonlinnan seutuna. Markkinoinnilla tässä tarkoitetaan ensisijaisesti markkinointiviestintää. Osa-alueet ovat savonlinnaseutu.fi, Savonlinnan seudun yrityspalvelut ja Savonlinnan seudun kuntayhtymä. Savonlinnan seudun yrityspalvelun markkinointi kiinnittää meidät vahvemmin osaksi kansallista Yritys-Suomi palvelukonseptia ja tuo esiin yrityspalvelun omat tuotteistetut palvelut. Kuntayhtymän hallinnoimien hankkeiden toteuttama viestintä sovitetaan sisällöllisesti samansuuntaiseksi tässä mainittujen toimintojen kanssa ja toteutetaan ensisijaisesti hankkeiden rahoituksella. Savonlinnan seudun yrityspalveluiden markkinoinnissa esiinnytään mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisen Yritys-Suomi brändiohjeistuksen mukaisesti. Toimenpiteet tuotetaan tarvittavaa materiaalia tuotteistetuista palveluista pidetään yllä seudullista näkymäämme www.yrityssuomi.fi-palvelussa osallistutaan kehittämishankkeiden puitteissa kärkitoimialojen messuille yhteistyössä yritysten kanssa olemme mukana seudun yrittäjäjärjestöjen tapahtumissa 6 Tuloslaskelmaosa Tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot on summattu tuloslaskelmaan, joka esitetään tilipääryhmittäin. Seutuvaltuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja -kulut. Käyttötalousmenot ovat yhteensä 3 200 183 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä 1 791 968 euroa. - 19 -
Rahoitusosaan on varattu lyhytaikaisten lainojen korkokuluihin 40 000 euroa. Maksuliikennetilin korkokuluja arvioidaan kertyvän 4 000 euroa. Kuntaosuuksien laskuttaminen hoidetaan etupainotteisesti, koska kehittämishankkeiden hankerahoitus tuloutuu kuntayhtymälle kuukausien viiveellä. - 20 -