Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa itsestään laajemminkin. Aluksi asiantuntijahaastatteluja, jatkoa tilastojen keruutavoille myöhemmin moderni lomaketutkimus
Mikä on faktanäkökulma? Arkielämässä käytämme kieltä välineenä, jonka avulla puhuja tai kirjoittaja välittää informaatiota tutkimuksessa hyödynnetään usein samaa kielen perusfunktiota
Mikä on faktanäkökulma? Tällöin kieli on informaation välityksen kanava, linssi jonka läpi katsotaan kielen ulkoista todellisuutta
Mikä on faktanäkökulma? Ei tarkoita että tutkija pitäisi kaikkea kuulemaansa totena Sen tunnistaa juuri pyrkimyksistä arvioida totuudellisuutta ja rehellisyyttä Tarkoittaa vain että tekstiä tarkastellaan puhunnan kohteesta välittämien faktojen näkökulmasta
Mikä on faktanäkökulma? Faktanäkökulmassa se, miten asiat puetaan sanoiksi, ei kiinnosta kuin luotettavuuden näkökulmasta Samoin monet kansanperinteen genret, kuten vitsit ja sanonnat, ovat faktanäkökulmasta yhdentekevää tietoa
Mikä on faktanäkökulma? Lomaketutkimus faktanäkökulman sovellutuksena Vastaajien edellytetään tai toivotaan vastaavan kysymyksiin rehellisesti Tosin arkojen kysymysten voidaan olettaa mittaavan sosiaalisia odotuksia testikysymyksiä
Faktanäkökulman variantit Toisinaan haastateltavia pyydetään kertomaan ajatuksistaan ja tuntemuksistaan Tällöin kieli on linssinä yksilön sisäiseen maailmaan Edellyttää rehellisyyttä ja uskoutumista syvähaastattelu
Faktanäkökulman variantit Indikaattori: tietoa, jota käytetään epäsuorana evidenssinä kysymyksestä, johon etsitään vastausta testaa itsesi, millainen olet, mustetahrat, symbolisanakirjat, F-asteikot, asenneväittämät Todistus: lähdettä tarkastellaan todistajanlausuntona siitä, mitä tutkitaan antropologiassa ei vain todistajanlausunnot, ei vain ystävyys ja luottamus, vaan myös havaintojen kerääminen eri tilanteista
Indikaattori ja todistus Havaintojen funktio Validiteetin lisäämisen metodi Indikaattori Välillisiä Mekanistinen: reaktiitodisteita faktoista visuuden välttäminen Todistus Todistuksina Humanistinen: pyrkimys tutkituista faktoista saavuttaa luottamus
Näytenäkökulma Järvestä voi ottaa vesinäytteen, talosta materiaalinäytteen
Näytenäkökulma Metaforisesti voidaan sanoa, että näyte kertoo kohteestaan, mutta oikeasti näyte ei puhu mitään Näytettä (vaikka tekstinäytettä) tutkitaan, siitä puhutaan, mutta se ei kerro itsestään Se on pala tutkittavaa todellisuutta, näyte siitä
Näytenäkökulma Tutkimalla näytteen ominaisuuksia voidaan tehdä päätelmiä myös siitä laajemmasta kokonaisuudesta Ensi vaiheessa analyysitulokset kertovat vain näytepalasta Ideana on ensin tutkia näytteet ja vasta sitten tehdä yleistäviä päätelmiä
Näytenäkökulma Kun näytenäkökulmaa sovelletaan tekstikorpukseen, siitä tehdään vain sitä itseään koskevia havaintoja montako sivua, riviä, lausetta tai sanaa aineisto käsittää? Lauserakenteet, semantiikka, kertomusrakenteet Vuorovaikutuksen rakenteet
Näytenäkökulma Aineiston erittelyn tuloksena ei yritetä esittää väitteitä aineiston ulkopuolisesta todellisuudesta Havainnot tehdään vain ja ainoastaan tutkimusaineistosta Siksi tulkinnat ovat kenen tahansa muun koeteltavissa
Näytenäkökulma Ei voida sanoa, että näyte valehtelee On mahdollista, että kerätyt näytteet kohteen ominaisuuksista antavat vääristyneen kuvan kohteesta Silloin kyse on vain siitä että näytteistä ei muodostu edustavaa kuvaa Eli otanta on ollut virheellinen tai puutteellinen
Näytenäkökulma Luonto ei puhu (eikä siis valehtele), mutta samaa periaatetta valehtelun mahdottomuudesta sovelletaan näytenäkökulmassa tekstiaineistoon Tutkija ei ole kiinnostunut siitä, miten luotettavaa informaatiota puhuja välittää puheenaiheestaan, vaan erittelyn kohteena on itse puhunta ja laajemmin koko dokumentti Analyysin kohteena on (ensi vaiheessa) vain aineiston todellisuus
Näytteet ja muu todellisuus Haasteena ovat toisen asteen päätelmät: mistä kokonaisuudesta näytteet ovat paloja? Millä ehdoilla ja mitä välillisiä päätelmiä aineistosta voi tehdä? Yleisesti ottaen laadullista aineistoa pidetään näytteenä kielestä ja kulttuurista
Näytteet ja muu todellisuus Kun aineistosta löydetään toistuvia rakenteellisia piirteitä, sitä pidetään osoituksena siitä että niitä esiintyy kyseisellä tavalla kerätyssä aineistossa Aineiston luonteesta riippuen tutkija voi päätellä, miten yleisiä löydökset ovat ja mihin konteksteihin tulokset voi yleistää
Fakta- ja näytenäkökulman kietoutuneisuus Faktanäkökulmasta tekstejä tarkastellaan sen kannalta, mitä niissä kerrotaan puheenaiheena olevasta asiasta Näytenäkökulmassa erittelyn kohteena on itse kieli ja puhunta Käytännössä näkökulmat kietoutuvat aina toisiinsa
Fakta- ja näytenäkökulman kietoutuneisuus Yhdessä kohtaa tutkija käyttää aineistoa todistajanlausuntoina, toisessa taas tutkii aineiston rakennepiirteitä EsimerkkinäVäsynyt äiti (Jokinen 1996)
Fakta- ja näytenäkökulman kietoutuneisuus Tällä kertaa raskaus, pahoinvoinnit mukaan lukien, tuntui menevän työn touhussa huomattavasti edellisiä nopeammin. Toisaalta olin paljon väsyneempi kuin edellisillä kerroilla. (Jokinen 1996, 34)
Fakta- ja näytenäkökulman kietoutuneisuus Minua väsyttää. Tässä ilmaisussa semanttinen tekijä eli minä on kohteen tavoin objekti. Siinä on eri sävy kuin ilmaisussa olen väsynyt. Minua väsyttää viittaa, kuten minua pelottaa, minua haluttaa ja minua säälittää, hyvin kokonaisvaltaiseen ruumiilliseen kokemukseen, psykofyysiseen tilaan, johon ei oikein voi itse vaikuttaa. (Jokinen 1996, 33.)
FAKTA- JA NÄYTENÄKÖKULMAT Näkökulma Aineisto Todenmukaisuus ja todellisuus ja rehellisyys Faktanäkökulma Erillisiä Perusedellytys Näyte- Aineiston Ei relevantti näkökulma todellisuus kysymys