SAARENPUTAANPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 1
Saarenputaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma... 3 Saarenputaan päiväkoti... 3 1. Toiminta ajatuksemme... 3 1.1 Miten toteutuu turvallisin mielin työssäkäynti ja opiskelu?... 3 1.2 Miten suojelemme lapsuutta niin, että lapsissa säilyisi luovuus ja iloisuus ja he kehittyisivät tasapainoisiksi, omatoimisiksi ja toiset huomioonottaviksi. Ja oppisivat sietämään myös elämään kuuluvia pettymyksiä... 4 1.3 Mitä meillä on lasta rakastava ilmapiiri, jossa lapsi viihtyy ja uskaltaa olla oma itsensä.... 4 2. Ohjaava kasvatus... 5 2.1 Mitä ohjaava kasvatus on käytännössä?... 5 3. Arvot eli mikä on tärkeää päiväkodissa... 6 3.1 Mitä toivot lapsesi oppivan päiväkodissa?... 6 3.2 Mitkä ovat tärkeimpiä asioita kasvatuksessa?... 6 3.3 Millaiseksi ihmiseksi toivot lapsesi kasvavan?... 7 3.4 Mikä on tärkeää päiväkodin ja perheiden aikuisten välisessä yhteistyössä.... 7 3.5 Mikä on kivaa päiväkodissa?... 8 3.6 Mikä ei ole kivaa päiväkodissa?... 8 3.7 Henkilökunnan mielestä tärkeitä arvoja tässä päiväkodissa... 9 4. Miten Saarenputaan päiväkodissa puututaan kiusaamistilanteisiin?... 9 5. Miten tuemme lapsen itsetuntoa?... 10 6. Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen... 11 7. Perushoitotilanteet... 12 7.1 Leikki... 12 7.2 Ruokailu... 12 7.3 Pukeminen ja riisuminen... 13 7.4 Ulkoilu... 13 7.5 Lepo... 13 7.6 Hygienia ja siisteys... 13 8. Oppimiskäsitys... 13 8.1 Elämyksiä ja iloa... 14 9. Kasvatuksen sisältöalueet ja menetelmät... 14 9.1 Kieli ja vuorovaikutus... 15 9.2 Matematiikka... 15 9.3 Luonto ja ympäristötieto... 16 9.4 Musiikki... 16 9.5 Liikunta... 16 9.6 Kädentaidot ja kuvallinen ilmaisu... 16 9.7 Uskonto ja eettinen kasvatus... 17 10. Erityinen tuki... 17 11. Yhteistyö... 18 11.1 Yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus... 18 11.2 Yhteistyö päivähoidon erityistyöntekijöiden kanssa... 19 11.3 Yhteistyö koulun kanssa... 19 12. Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi... 19 13. Työn arviointi ja kehittäminen... 19 2
Saarenputaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Saarenputaan päiväkoti Saarenputaan päiväkoti sijaitsee Saarenkylässä, Suutarinkorvan sillan kupeessa. Keskustaan on matkaa kolme kilometriä. Talo on valmistunut vuonna 1983 ja laajennettu 2001. Saarenputaan päiväkoti on vuorohoitopäiväkoti, jossa on tilat noin sadalle lapselle. Toimimme kello 6.00 22.00 arkisin ja viikonloppuisin. Päiväkodissamme varhaiskasvatustyötä tekee ammattitaitoinen henkilökunta., jolle on tärkeää yhteinen käsitys toiminnan tavoitteista eli perustehtävästä sekä erilaisten tietojen, taitojen ja osaamisen hyödyntäminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Lisäksi Saarenputaan päiväkoti on koulutuspäiväkoti, joten henkilökuntaamme täydentää aika ajoin vaihtuva joukko opiskelijoita 1. Toiminta ajatuksemme Päiväkotimme on olemassa sen vuoksi, että lasten vanhemmilla on mahdollisuus työssäkäyntiin ja opiskeluun turvallisin mielin. Kun hoidamme, kasvatamme ja opetamme lapsianne, meille on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa lapsen on hyvä kasvaa ja oppia. Tarkoituksena on, että lapsi viihtyy ja uskaltaa olla oma itsensä. Haluam me suojella lapsuutta niin, että lapsissa säilyisi luovuus ja iloisuus ja he kehittyisivät tasapainoisiksi, omatoimisiksi ja toiset huomioon ottaviksi ihmisiksi ja oppisivat sietämään myös elämään kuuluvia pettymyksiä. Teemme työtämme rakkaudesta lapseen, jakaen perheen kanssa yhteisen kasvatusvastuun Huomioimme lapsen yksilöllisyyden, turvallisessa ja lasta rakastavassa ilmapiirissä. 1.1 Miten toteutuu turvallisin mielin työssäkäynti ja opiskelu? Vanhemmat näkevät itse omin silmin, lasta tuodessaan ja hakiessaan miten me menettelemme jokapäiväisissä tilanteissa. Toivomme myös vanhempien kertovan avoimesti lapsen huolenaiheet ja pelot. Kerromme ja keskustelemme avoimesti kasvatuskäytännöistä ja 3
luomme pohjaa molemminpuoliselle luottamukselle. Opettelemme tuntemaan lapset ja heidän tapansa ja tottumuksensa. Kannustamme vanhempia kertomaan hoitotoiveistaan ja odotuksistaan. Huolehdimme siitä, että vanhemmat tietävät millainen heidän lapsensa arki päiväkodissa on kertomalla ja kuvailemalla päivän tapahtumia. 1.2 Miten suojelemme lapsuutta niin, että lapsissa säilyisi luovuus ja iloisuus ja he kehittyisivät tasapainoisiksi, omatoimisiksi ja toiset huomioonottaviksi. Ja oppisivat sietämään myös elämään kuuluvia pettymyksiä. Toteutamme yhdessä sovittuja kasvatuksen periaatteita. Tavoitteemme on käyttää ohjaavaa kasvatusta lasten kanssa toimiessamme. Esim. opettelemalla kompromissiratkaisujen tekoa riitatilanteita selvitellessä. Kuunnellaan lasta keskittyneesti. Fyysinen väkivalta on ehdottomasti kielletty niin aikuisilla kuin lapsillakin. Kiusaamistilanteisiin puututaan aina niin, että kenenkään ei tarvitsisi pelätä ja riidat sovitaan anteeksipyytämällä ja anteeksi antamalla. Emme tee lasten puolesta vaan kannustamme lapsia omiin ratkaisuihin. Hyväksymme lapsen ikävän, surun, suuttumuksen, pettymyksen ja kiukuttelun elämään kuuluvina asioina. Kiukutella saa, mutta sillä ei saa mitään periksi. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru on puolitettu suru. Touhuamme monia erilaisia asioita lasten kanssa. Myös me aikuiset innostumme ja nautimme yhdessä tekemisestä, kokeilemisesta ja onnistumisesta. Järjestämme elämyksiä, iloa tuottavaa tekemistä. Hyödynnämme suuren työyhteisömme henkilöstön moninaisia taitoja. Otamme myös ilolla vastaan teidän vanhempien ideoita ja osaamista. Muistamme kannustuksen ja kiitoksen voiman. On ilo tehdä työtä yhdessä ja työyhteisön hyvän ilmapiirin eteen nähdään vaivaa. 1.3 Mitä meillä on lasta rakastava ilmapiiri, jossa lapsi viihtyy ja uskaltaa olla oma itsensä. Huolehdimme perushoidosta hyvin, kiirehtimättä. Lapselle on aina syli tarjolla. Ruokaillessa opettelemme hyviä ruokailutapoja, muistamme monipuolisen ravinnon, rohkaisemme lapsia maistamaan, mutta emme pakota syömään. Ulkoilemme riittävästi. Lasten levon toteutamme vanhempien toiveet täyttäen ja tiedostaen, 4
että unentarve on yksilöllistä. Lapset otamme aamuisin vastaan jokainen erikseen huomioiden. Kerromme lasten vanhemmille päivän tapahtumista, hyvistä asioista, kehityksen eteenpäin menemisestä, uuden oppimisesta. Kerromme lasten surut ja murheet, riitatilanteiden selvittelyt. Tiedostamme itse, että oma käytöksemme ja osuutemme työpaikan ilmapiirin pysymiseen hyvänä johtuu juuri meistä itsestämme ja että kasvattajan rooliimme kuuluu olla rakastavana ja rajoja laittavana aikuisena. Kannamme vastuuta yhdessä, emmekä hukkaa iloa ja ajattelemme myönteisesti, niin että useimpiin ongelmiin löytyy ratkaisu. Yleensä lasten ongelmiin suhtaudutaan kuten muihinkin ongelmiin. Jos yksi konsti ei auta, koetetaan jotakin muuta, kunnes toimiva ratkaisu löytyy. Haluamme kehittyä työssämme ja toivomme, ettemme suhtautuisi vaativaan työhömme koskaan välinpitämättömästi emmekä rutinoituisi. 2. Ohjaava kasvatus Päiväkodissamme on käytössä ohjaavan kasvatuksen menetelmät. Ohjaava kasvatus on aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta, jossa lapsi saa palautetta itsestään. Se on vuoropuhelua, jossa kuunnellaan ja tullaan kuulluksi ja suuressa määrin se on sosiaalisten taitojen opettelua. Aikuinen on aikuinen joka on vastuussa lapsesta ja huolehtii lapsen turvallisuudesta. Hän asettaa lapsen toiminnalle tietyt perussäännöt ja rajat, joiden puitteissa toimitaan sekä toimii itse mallikelpoisena aikuisena. Lapsille annetaan taitojen ja voimien mukaisesti vastuuta Lapsi kokee, että häneen luotetaan ja kannustetaan luovaan ajatteluun löytämään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja asioille. On lupa epäonnistua, kun ei tarvitse pelätä arvostelua epäonnistumista tai nolatuksi tulemista Tavoitteena on kasvaa itsenäiseksi, yhteistyökykyiseksi, joka pystyy ilmaisemaan mielipiteitään ja tunteitaan ja luottaa itseensä. 2.1 Mitä ohjaava kasvatus on käytännössä? Positiivista ajattelua ja myönteisyyttä ja ratkaisukeskeistä ajattelutapaa Aktiivista kuuntelua Aikuisella on ohjat käsissä 5
Suhde lapseen on aikuisen työn tärkein väline Palautteen antamista ja onnistumisten ääneen sanomista Pakottaminen ja väkivalta kaikissa muodoissa on kiellettyä Kannustusta luovaan ajatteluun Neuvottelutaitojen opettelua ristiriitatilanteita ratkottaessa Tunne elämän ja sosiaalisten taitojen opettelua 3. Arvot eli mikä on tärkeää päiväkodissa Jaoimme vanhemmille vuoden 2006 alussa kyselyn, jolla halusimme selvittää vanhempien ja lasten toiveita ja odotuksia varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavia arvoja varten. 3.1 Mitä toivot lapsesi oppivan päiväkodissa? Suurimmassa osassa vastauksia kohoaa tärkeäksi oppia sosiaalisia taitoja. Sosiaalisista taidoista nousee selvästi esille toisen ihmisen kunnioittaminen ja huomioiminen, oike an ja väärän asian/teon ymmärtäminen, anteeksi antaminen ja pyytäminen sekä erilaisuuden arvostaminen. Lisäksi tärkeäksi koetaan elämän perusarvot; olemaan rehellinen, odottamaan vuoroa, noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä sekä toimimaan ryhmässä. Lapsen toivotaan myös oppivan päiväkodissa positiivista elämänasennetta, ennakkoluulottomuutta, vuorovaikutusta ja uteliaisuutta elämään. Myös hyvän itsetunnon saaminen on vanhemmille tärkeää. Oma aloitteisuutta korostetaan päivittäisissä asioissa; kuten pukeminen ja riisuminen. Ruokailu sekä käytöstavat koetaan myös tärkeäksi oppia. Esikouluikäisten vastauksissa tulee esille myös kirjainten ja numeroiden tunnistaminen, liikunnalliset taidot sekä käden taidot. Hyvät alkeet koulun aloittamiselle korostuvat näissä vastauksissa. 3.2 Mitkä ovat tärkeimpiä asioita kasvatuksessa? Vanhemmat näkevät tärkeimpänä asiana lapsensa kasvatuksessa, että lapselle asetetaan rajat ja heille osoitetaan rakkautta. Henkilökunnan toivotaan toimivan johdonmukaisesti ja kohte 6
levan lasta kunnioittavasti ja tasapuolisesti. Avoimet keskusteluvälit henkilökunnan ja hempien välillä ovat tärkeitä. Henkilökunnalta toivotaan kärsivällisyyttä ja hyvänä aikuisen mallina olemista. Vanhemmat arvostavat päiväkodissa turvallisuutta; turvallista ympäristöä ja sitä, että voi luottavaisin mielin olla työssä. Lapsen kasvaminen iloisessa ja luovassa ilmapiirissä koetaan perheessä tärkeänä asiana. Lisäksi vastauksissa korostettiin sitä, että vanhemmat tiedostavat oman vastuun lapsestaan. 3.3 Millaiseksi ihmiseksi toivot lapsesi kasvavan? Vanhempien mielestä on tärkeintä, että lapsista kasvaa toiset huomioonottavia, vastuuntuntoisia ihmisiä. Lapsen toivotaan olevan tasapainoinen ja rehellinen, jolla on hyvä itsetunto. Reilu, sosiaalinen ja suvaitsevainen, jalat maassa asteleva, ahkera, luotettava ja sinnikäs ihminen joka tulee toimeen kaikkien kanssa, osaa neuvotella ja ilmaista itseään on monen vanhemman toiveena. Reippaus, rohkeus ja empaattisuus mainitaan monessa vastauksessa. Helposti uusista asioista innostuva. Positiivinen elämään suhtautuminen helpottaa elämää. Jo nyt ajatellaan, että kunpa lapsi saisi hyvän ammatin ja työpaikan tulevaisuudessa, tulisi onnelliseksi ja hyvin käyttäytyväksi, elämässä pärjääjäksi. Älykkyyskin mainitaan. Normaali terve ja iloinen aikuinen. 3.4 Mikä on tärkeää päiväkodin ja perheiden aikuisten välisessä yhteistyössä. Vanhemmat arvostavat avoimuutta kaikkein eniten, luottamuk sen täytyy olla kunnossa. Päivittäiset keskustelut ja päivästä saatu palaute ja erikseen sovitut lapsikohtaiset keskustelut koetaan ar vokkaana asiana. Yksilöllistä lapsen huomioimista halutaan. Tiedottamisen tärkeys korostuu. Tärkeiden asioiden, kuten lap sen kasvuun ja kehitykseen liittyvä tiedonsaanti. Yhteinen linja kasvatukselle toivotaan löytyvän rehellisen ja suorapuheisen keskustelun ja molemminpuolisen kunnioittamisen kautta. Ja toivotaan, että sovituista toimintatavoista pidetään kiinni. Positiivisuus ja myötäelämisen taito arvostetaan korkealle. Vanhempainillat myös mainitaan. 7
3.5 Mikä on kivaa päiväkodissa? Leikkiminen ja kaverit ovat ylivoimaisesti kaikista kivointa päiväkodissa. Erilainen touhuilu; askarteleminen, sadut, piirtäminen, pelaaminen, prinsessojen värittäminen ja jättipalikoilla leikkiminen luettelevat lapset. Lapset tykkäävät liikkua, vilske ja vilinä, ulkoleikit, luistelu, vilistely, liikunta laulutunnit, mäenlasku ja ulkona oleminen ja erilaisten taitojen opettelu ovat lasten lempipuuhaa. Muutama lapsi mainitsee, että hoitajat päiväkodissa ovat mukava asia. Vanhempien mielestä turvallinen ja lämmin ilmapiiri kuuluvat asiaan, kun kysytään mukavuusasioita. Sitä täydentää vielä yhteenkuuluvuuden tunne hoitajien ja lasten välillä. Syöminen ja kalaruuat mainitaan. Ja lopuksi mukavien asioiden listaa kruunaa se, kun äiti tai isä tulee hakemaan.. 3.6 Mikä ei ole kivaa päiväkodissa? Selkeimmäksi epäkohdaksi päiväkodissa nousi lapsen kokema kiusaaminen. Lapset kertoivat erilaisia kiusaamisen kokemuksia esimerkiksi, kun ei pääse leikkiin mukaan, ei ole leikkikaveria tai jos joutuu leikkimään yksin. Siitä ei pidetä, jos joku häiritsee leikkiä tai leikki pilataan, eikä anneta olla rauhassa. Lisää kiusaamisen ilmenemismuotoja on, kun joku lyö, ärsyttää, kynsii, rikkoo leluja, potkii, tönii, puree tai otetaan toiselta tavaroita. Tappeleminen yleensä ja varsinkin, kun pojat tappelee ei ole mukavaa. Melu ja levottomuus, isossa lapsiryhmässä oleminen koetaan epämukavaksi. Hoitajien vähyys, kun aikuisella ei ole aikaa kuunnella lasta, kun yksilöllinen huomioiminen unohtuu ja kun aina ei saa niin paljon huomiota osakseen kuin tarvitsisi. Vanhemmat toivovat, että kaikkien lasten ei tarvitse istua samaan muottiin. Aikuisten huolimattomuus oli myös huomioitu vastauksissa. Osa vastaajista koki ulkoilun, ei kivana asiana. Kun taas joidenkin mielestä asia oli päinvastoin, silloin on kurjaa, kun ei mennä ulos. Aamulla tarhaan jääminen tuntuu ikävältä, varsinkin aikaiset aamuheräämiset. Yöhoitoon jääminen koetaan joskus ikäväksi asiaksi. Vanhempien mielestä se, että yöhoito loppuu tästä päiväkodista on harmillinen asia. Eronhetki on vaikeaa joinakin päivinä ja kotiin lähteminenkin mukavan päivän jälkeen. Enemmän ohjattua liikunta kaivataan. Toisessa, vieraassa ryhmässä ei ole kiva olla. 8
Jos jollakulla tai itsellä on ärtsy kärtsy päivä, silloin päivä on pilalla. Päiväkodin bakteerien sekamelska ja siitä johtuva sairasteleminen huomioitiin myös vastauksissa. Lapset eivät tunnu tykkäävän lelujen siivoamisesta, nukkuminen ei ole suosikkilistalla ja harmittaa, kun ei pääse jonossa ekaksi, se on jo katastrofi, jos joutuu jonon viimeiseksi. Äidin tai isän ikävä lapseen ei ole kivaa, kun lapsi on hoidossa. 3.7 Henkilökunnan mielestä tärkeitä arvoja tässä päiväkodissa Yhteisissä keskusteluissa olemme miettineet henkilökunnan kesken niitä tärkeitä asioita, joita haluamme noudattaa täällä. Tärkeimpänä asiana näemme suvaitsevaisuuden. Tarkoitamme sillä sitä, että lapsi saa olla oma itsensä omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Henkilökunnan tehtävä on luoda sellainen ilmapiiri, missä epäonnistumisille ei naureta ja pienetkin onnistumiset nähdään tärkeinä itsetuntoa vahvistavina asioina. Luottamuksen, välittämisen ja hyväksynnän kokeminen kuuluvat täällä mielestämme niihin henkisiin lasten perustarpeisiin, joita käytämme kasvatuksen kulmakivinä. Aikuisina luotamme lapseen. Kun lapseen luotetaan, hänkin oppii luottamaan. Lapsi voi avautua, kertoa asioista ja pyytää aikuisilta neuvoa. Voi olla varma, ettei toinen naura, pilkkaa tai tuomitse. Lapsen tulee saada tietää, että häntä rakastetaan. Osoitamme hänelle huolenpitoa, hellyyttä, rakkautta, välittämistä ja ymmärrämme, että aina ei jaksa olla kiltti. Märät sukat vaihdetaan kuiviin sukkiin, paidan helmat laitetaan housun sisään ulos lähtiessä, nenät niistetään, hiukset kammataan ja kyyneleet pyyhitään. Leipää saa syödä, vaikka keitto ei aina maistuisikaan. Monet asiat lisääntyvät jaettaessa; hyvyydestä kasvaa hyvyyttä, rakkaudesta rakkautta, oikeudenmukaisuudesta oikeudenmukaisuutta ja ilosta iloa. Vain myönteisessä ilmapiirissä kehittyminen ja oppiminen on mahdollista. 4. Miten Saarenputaan päiväkodissa puututaan kiusaamistilanteisiin? Koemme tärkeänä päiväkodissamme aikuisen roolin merkityksen. Aikuinen on lasten lähellä ja havainnoi heitä koko ajan. Valvonnalla haluamme ennakoida ja ehkäistä kiusaamistilanteita. 9
Fyysinen ja psyykkinen väkivalta on ehdottomasti kielletty niin aikuisilla kuin lapsillakin. Kiusaamiseen puututaan aina. Aikuiset puuttuvat jokaiseen tilanteeseen minkä lapsi kokee kiusaamiseksi. Emme vähättele lapsen tuntemuksia. Lapsen oma kokemus on tärkein. Lapsia opetetaan siihen, että kiusaamista ei saa hyväksyä. Harjoittelemme lasten kanssa kohtaamaan tilanteita, joissa joku kiusaa esim. nouse seisomaan, katso silmiin ja sano kuuluvalla äänellä Minua et kiusaa. Miten puututaan: Osapuolia kuullaan ja keskustellaan mitä tapahtui, missä, mitä sinä teit, mitä sinä sitten sanoit jne. Olisiko voinut tehdä toisin? Lapsia autetaan pohtimaan miten pitää toimia? Pyydetään anteeksi ja annetaan anteeksi. Kiusaamisesta keskustellaan koko lapsiryhmän kanssa. Tarvittaessa järjestetään perhepalaveri, jos kiusaamista tapahtuu määrätietoisesti. Palaverissa on läsnä molempien osapuolten perheet, päiväkodin johtaja ja työntekijä. He keskustelevat ja hakevat asialle ratkaisua. Rangaistuksessa otetaan ikä huomioon. Pieni lapsi nostetaan syrjään ja sanotaan EI. Isompi lapsi siirretään eri huoneeseen vähäksi aikaa ja asia otetaan uudestaan esille. Toinen keino on siirtää lapsi mietintämatolle istumaan; 3 vuotias kolmeksi minuutiksi jne. 5. Miten tuemme lapsen itsetuntoa? Yhtenä tärkeimmistä tehtävistämme koemme lapsen itsetunnon tukemisen päiväkodissa. Hyvällä itsetunnolla varustetulla lapsella on hyvät eväät elämään. Päiväkodissa vietetty aika on itsetunnon kehitykselle tärkeää. Mielikuva omasta hyvyydestä syntyy jo varhaisessa lapsuudessa. Itsetunto kehittyy kohtaamisesta ja kosketuksesta, tunteista ja mielikuvista. Itsetunto on ihmisen oma kokemus siitä, onko hän riittävän hyvä. Hyvän itsetunnon omaava lapsi on ryhmässä pidetty kaveri, ei kiusaa muita ja uskaltaa olla oma itsensä esimerkiksi sanoa, jos haluaa vaikka leikkiä yksin. Hän kestää pettymyksiä. Käytännön esimerkkejä miten toimimme: Jos esimerkiksi lapsi tulee kysymään jotakin asiaa, hänelle ei välttämättä tarvitse antaa oikeaa vastausta miten toimia, vaan tuemme hänen omia pohdintojansa ja rohkaisemme omiin ratkaisuihin. Lapselle välittyy tunne, että minuun luotetaan, minä osaan ja minun 10
asioillani on merkitystä. Ollaan lapsen kanssa vuorovaikutuksessa ja pohditaan yhdessä. Lukeminen tukee lapsen omia pohdintoja, luemme lapsille paljon. Lapsi tarvitsee iloisen kohtaamisen kokemuksia, jotka välittävät hänelle tunteen, että hän on tärkeä ja kaivattu. Pienelle lapselle se on hoitajan ilahtuneet kasvot, jälleennäkemisen riemu. Tulemme aamuisin lasta vastaan eteiseen ja huomioimme lapsen henkilökohtaisesti. Olemme lasten lähellä, kun luemme kirjoja, pidämme paljon sylissä ja silitämme. Lempeästä koskettamisesta kasvaa myös hyvä itsetunto. Siitä saa paljon voimaa ja hyvän mielen. Annamme lapselle positiivista palautetta, onnistumisista, yrittämisestä, omana itsenä selviytymisestä ja olemisesta emmekä vertaa lasta muihin. Omana itsenään lasta ei voi koskaan kehua liikaa. Sanomme lapselle ääneen, että sinun kanssa on kivaa touhuta. Muistamme sanoa ääneen lapsen sattuvat sanonnat, kirjaamme ne ylös vihkoon ja tiedämme, että tärkeämpää kuin virheen osoittaminen on oikean ratkaisuvaihtoehdon löytyminen. Muistamme kannustuksen ja kiitoksen voiman. Tiedostamme oman esimerkkimme merkityksen ja sen, että aikuisen mahdollisuus vaikuttaa pienen ihmisen elämään on suuri, niin hyvässä kuin pahassakin. Kun lapsi voimakkaasti esim. juonittelemalla tahtoo jotain, mitä hän ei voi saada periksi, hänen käytöstään ei mollata eikä häntä nolata. Lapselle kerrotaan, että huutoa maailmaan mahtuu, mutta sillä ei saa mitään periksi. Sinua kiukuttaa, kun et saa sitä mitä haluat. Aina ei voi saada. Kasvattajina muistamme aikuisuuden oikeudet ja velvoitteet. Rakastamme ja laitamme rajoja, mutta emme käytä valtaa väärin alistamalla lasta. 6. Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti päiväkotiin tuotaessa ja päiväkodista haettaessa. Meillä ei ole kiirettä minnekään. Haluamme vanhempien kokevan, että he voivat jättää lapsensa hyvään ja luotettavaan päiväkotiin. Toivomme, että vanhempien ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus on avointa ja mutkatonta. On tärkeää kertoa päivittäin lapsen kuulumisista puolin ja toisin. 11
7. Perushoitotilanteet Päivittäin toistuvat perushoitotilanteet, kuten pukemiset ja riisumiset, ruokailut ja lepohetki sekä siisteydestä huolehtiminen, luovat pohjaa lapsen oppimiselle. Ne järjestetään mahdollisimman rauhallisiksi tilanteiksi, joissa lapsi voi opetella omatoimisuutta omien taitojensa mukaisesti. 7.1 Leikki Leikki on tärkeä osa lapsen kehitystä ja sille on paljon aikaa päiväkodissa. Leikkiessään toisten lasten kanssa rinnakkain sekä yhdessä lapset kehittyvät. Leikki on lapselle iloinen asia, joka tuottaa hyvää mieltä. Leikkiminen on välttämätön lapsen kasvun välineenä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta tietämättään he saavat leikissä paljon merkityksellisiä kokemuksia. Kuten kuvittelukyky kehittyy, sosiaaliset taidot esimerkiksi toisen asemaan asettuminen harjaantuu, kieltä opitaan ja liikunnalliset taidot kehittyvät. Aikuinen luo puitteet ja lapsi luo leikin. Aikuinen kunnioittaa lapsen leikkiä ja tarvittaessa ohjaa eteenpäin, pienten leikeissä ollaan lämmöllä ja tunteella matkassa. Kun lapsi tekee leikisti ruokaa, aikuinen syö leikisti Yhdessäolo ja läheisyys ovat tärkeitä asioita. Pienten lasten leikkeihin kuuluvat esim. sormilorut, sylileikit ja lorutukset. Niiden kautta lapsi alkaa tutustua leikkien rikkaaseen maailmaan. Tutustumis, vuorovaikutus ja nimileikkien tarkoituksena on saada ryhmän jäsenet tutuiksi toisilleen. Leikit vahvistavat ryhmän yhteishenkeä, poistavat pelkoja ja auttavat keräämään rohkeutta. Leikit sulattavat jään ja kohottavat tunnelmaa. Ulkoleikeissä kehon hallinta tulee varmemmaksi ja sosiaalinen kanssakäyminen laajenee. Ulkona leikitään sääntöleikkejä, kuten tervapataa ja piilosta, puuhippaa ja rosvoa ja poliisia. Liikuntaleikkejä leikitään paljon ja ne ovat suosittuja. Riehumisleikeissä energiaa purkautuu, niissä hullutellaan ja melutaan, ne ovat fyysisen voiman purkautumisleikkejä. Roolileikit kuuluvat myös päiväkodin arkipuuhaan. 7.2 Ruokailu Ruokaillessamme opettelemme hyviä ruokailutapoja; joihin kuuluu myös sanat: kiitos, ole hyvä, saisinko. Nautimme mukavasta, kiireettömästä ruokailusta. Aikuiset ovat itse esimerkkinä, ohjaavina ei pakottavina ja vaativina. Houkuttelemme lapsia syömään ja mais 12
telemaan ja tiedostetaan, että lapsilla on yksilöllisiä ruokailutottumuksia ja joka päivä ei ruoka maistu.. Vanhempien kanssa yhdessä sovittuja toivomuksia noudatetaan. 7.3 Pukeminen ja riisuminen Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen pukemis ja riisumistilanteissa. Lapset opettelevat omista vaatteista huolehtimisen alkeita ja oikean pukemisjärjestyksen. Aikuiset huolehtivat, että paita on housun sisässä ja vaatetus on sään mukainen. 7.4 Ulkoilu Päiväkodissa ulkoillaan lähes säällä kuin säällä. Ulos lähdetään kahteen otteeseen päivässä. Pienet lapset ulkoilevat aamupäivällä ja iltapäivällä. Isommat lapset menevät ulos vasta lounaan jälkeen ja toisen kerran iltapäivällä. Hyödynnämme lähiympäristön ja urheilukenttää tuomaan vaihtelua pihalla oloon. 7.5 Lepo Lapset nukkuvat, jos heidän vanhemmat niin päättävät, mutta muussa tapauksessa isot lapset lepäävät patjoilla päiväruuan jälkeen hiljentyen kuuntelemaan satua. Pienet lapset nukkuvat päiväunet. Oma unilelu tuo turvaa lepohetkiin. Hoitajat laulavat ja lukevat satua, silittelevät ja ovat vieressä. Vuorohoitopäiväkotiin tulee lapsia hyvinkin eri aikoihin ja siitä johtuu, että nukkumassa ollaan myös eri aikoina. 7.6 Hygienia ja siisteys Lapsille opetetaan käsienpesun tärkeys. Kädet pestään päiväkotiin tullessa, WC käynnin jälkeen ja ennen ruokailuja. Kädet pyyhitään kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin ja hampaiden hyvinvoinnista huolehdimme päivittäin ksylitoli purukumien avulla. Sairaan lapsen paikka on kotona. 8. Oppimiskäsitys Lapsen hyvä ja turvallinen olo sekä päiväkodin iloinen ja ilmapiiri muodostavat perustan lapsen oppimiselle. Opon hauskaa. Se on leikkimistä, tutkimista, oivaltamista, mista ja arjessa elämistä yhdessä muiden lasten ja kanssa. Lapsi oppii itse tekemällä, kokeilemalla, avoin piminen liikkumis kuisten mällä eri 13
aistejaan ja toistamalla sekä jäljittelemällä näkemäänsä. Aikuisen kiireetön ja innostava läsnäolo mahdollistaa lapsen yksilöllisen oppimisen. Lapset oppivat eri tavoilla. Lapsen oppimista tuetaan antamalla kiitosta ja kannustusta. Lasta autetaan käsittelemään erilaisia tunteita sekä sietämään pettymyksiä hänen tarvitsemallaan tavalla. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteiset asenteet elinikäiselle oppimiselle. Siinä pohditaan ennemminkin miten opitaan kuin mitä opitaan. 8.1 Elämyksiä ja iloa Koko talon yhteiset elämyspäivät ovat mukavia yhteishengen kohottajia ja lasten ja aikuisten ilonlähteitä. Vauhtivarpaat vilistelevät ja koko talo on yhteistä areenaa, niru naru polkua pitkin temppuillaan, taituroidaan ulkona ja jokainen ylittää itsensä. Vesipeuhapäivä kepeästi keskellä kesää tuo virkistystä jokaiselle ja voi, että meillä on mukavaa. Kesäinen aamuyö linturetkellä on unohtumaton elämys jokaiselle aamuvirkulle aikuiselle ja lapselle. Lumiveistot, maailman vahvin mies tapahtuma sekä yhteiset makkara, lätty ja munkkikekkerit pihamaalla kuuluvat kuvioon. Lasten kanssa käydään vierailulla ilahduttamassa Onnelan palvelutalon ja terveyskeskuksen vuodeosaston vanhuksia lauluilla ja leikeillä. Pienten lasten vakituinen retkikohde on lähistöllä oleva hevoshaka ja joen rannalla oleva mattolaituri. Seuraamme joulun alla Tipsu tontun touhuja. Linturetkellä bongaamme jopa Hornetteja. Ruoka auton ilmestyminen ikkunan eteen on pienille joka päivä mukava juttu. 9. Kasvatuksen sisältöalueet ja menetelmät Toimintamme on kokonaisvaltaista, joihin tavoitteiden mukaiset erilliset sisällöt nivoutuvat luontevasti. Kasvatuksen sisältöalueita ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, uskonto ja etiikka, ympäristö ja luonnontieto, liikunta, musiikki sekä kädentaidot ja kuvallinen ilmaisu. Ne eivät ole yksittäisiä, irrallisia omia alueita, vaan ne liittyvät saumattomasti muuhun toimintaan. Varhaiskasvatuksen menetelminä käytämme projektityöskentelyä. Perushoitotilanteet ja leikki ovat myös tärkeällä sijalla.. Opetustuokiot, mallioppiminen, pienryhmä, pari ja ryhmätyöskentelyt, yksilöohjaus, draama ja työkasvatus kuuluvat päiväkodissa käytettyihin menetelmiin. Menetelmän valinta riippuu kasvatuksen sisältöalueesta ja lapsen iästä. 14
Esimerkiksi retkellä laskemme askeleita, tutkimme tienviittojen kirjaimia, tutkimme valon ja varjon leikkiä. Ihailemme pakkasauringon väriä. Piirrämme nimen hiekkaan. Laulaa luikautamme laulun kävellessä ja nautimme yhdessä lasten kanssa retkestä. Projektityöskentelyssä lapset ja aikuiset tutkivat sekä tutustuvat asioihin yhdessä. Aikuinen ei yksin vastaa työskentelystä, mutta hänellä on kuitenkin vastuu projektin etenemisestä ja päättymisestä. Eri ikäisten lasten kanssa aikuisen rooli on erilainen. Työskentelyssä on lähtökohtana ja ohjenuorana lasten mielenkiinto, lasten motivaatio säilyy ja he innostuvat ja kokevat asian omakseen. Projektin alussa kartoitetaan mitä asiasta jo tiedetään ja mitä haluttaisiin tietää tai tutkia tarkemmin. Lapsiryhmä jakaantuu usein pienryhmiin omiin osaprojekteihin eri mielenkiinnon kohteiden mukaan. Samaa aihetta tutkitaan eri näkökulmista. Lapset pääsevät pienryhmissä vaikuttamaan ja jokainen lapsi tulee huomioiduksi tärkeänä osana projektia. Oleellista ei ole hieno tulos, vaan lapsen omat kokemukset, itse prosessi. Lopuksi tehdään yhteenvetoa siitä, mitä ollaan opittu ja saatu selville. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hän uskaltaa puhua, oppii kuuntelemaan ja ilmaisemaan itseään. 9.1 Kieli ja vuorovaikutus Lukuleikkejä Riimittelyjä ja arvoituksia. Loruja ja vitsejä satuja, kuuntelua ja sadutusta. esityksiä, näytelmiä draamaa 9.2 Matematiikka Syyn ja seurauksen oivaltamista Tutkimista Havaintojen tekoa Ajattelun, pohdinnan virittämistä Numeroilla leikkimistä Palapelien kokoamista ja pelien pelaamista Rakentelua 15
9.3 Luonto ja ympäristötieto Sitä toteutetaan arkipäivän elämässä. Se on myönteisten elämysten saamista luonnosta ja ympäristöstä. Elämys voi olla jännittävä seikkailu, upea onnistumisen ja selviytymisen tunne, hieno oma oivallus, jokin hyvin kauniin näkeminen ja hyvänmakuisen maistaminen. Arkea eletään luontoa kunnioittaen ja ympäristöstä huolehtien. 9.4 Musiikki Laulamista Laululeikkejä Kuuntelua Rytmiikka Soittamista Tanssimista Esiintymistä. Satujumppaa, välinejumppaa palloilla, nauhoilla, hernepusseilla, telineillä jne. 9.5 Liikunta Musiikkiliikuntaa Luonnossa liikkumista, suunnistamista ja seikkailua Hiihtoa ja luistelua Yhteisleikkejä ja pelejä Kiipeämistä, mäenlaskua Keinumista, naruhyppelyä ja hyppimistä Perusliikuntataidot: juoksu, hyppiminen, kävely, ryömiminen 9.6 Kädentaidot ja kuvallinen ilmaisu Kokeilemme erilaisia välineitä, materiaaleja ja tekniikoita sekä tutustumme erilaisiin kuviin ja kuvataiteeseen. Lapsille järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja nautintoihin. Piirtämistä, leikkaamista, liimaamista, maalaamista, muotoamista, tutustumista värien salaiseen maailmaan. Tutustumista ympäröivään luontoon, kuvan tekemistä kokeilemisen, oivaltamisen ja leikin avulla 16
Päiväkodissamme toteutetaan kuvataiteen perusopetusta. Sitä järjestetään 5 6 vuotiaille ja siitä saa todistuksen. 9.7 Uskonto ja eettinen kasvatus Kunnioitamme perheen uskonnollista vakaumusta. Kalenterivuoden uskonnolliset juhlapyhät huomioidaan ja lapset saavat tietää miksi niitä vietetään ja että ne kuuluvat kansalliseen kulttuuriperinteeseen. Syntymä, kuolema, häät ja hautajaiset ja niihin liittyvät lasten kysymykset antavat aihetta keskusteluille. Eettisiä kysymyksiä pohdimme erilaisissa päivittäisissä tilanteissa sekä tarpeen mukaan. Eettiseen kasvatukseen kuuluu mm. itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä elinympäristön kunnioittaminen. 10. Erityinen tuki Lapsen tuentarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Toiminta ja kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne elämän tai sosiaalisen kehityksen osa alueilla eri pituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeen. Yhdessä toimiminen toisten lasten kanssa on tärkeää ja tunne, että kuuluu samaan joukkoon muiden kanssa. Tuetaan lapsen osallistumista päiväkodin normaaliin toimintaan. Lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet ovat tärkeitä asioita. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa. Ja henkilökunta saa tukea ja ohjausta keltolta. Varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. 17
11. Yhteistyö 11.1 Yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus Tuemme vanhempia lastensa kasvatuksessa, kasvatuksen päävastuun ollessa kuitenkin kodeilla. Jokaisen lapsen vanhempien kanssa käymme kahdenkeskiset lapsikeskustelut syyslukukauden aikana ja useamminkin niin haluttaessa. Tässä keskustelussa sovitaan perheen kanssa yhteisistä kasvatustavoitteista eli laaditaan lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma. Uuden perheen tullessa päiväkotiin lapsen ryhmän hoitaja ottaa heidät vastaan, keskustelee heidän kanssaan lapsen asioista, perheen odotuksista, toiveista ja tuntemuksista ja esittelee päiväkotia. Syksyisin pidämme vanhemmille vanhempainillan, jossa tiedotamme ja keskustelemme päiväkodin ja lapsen ryhmän asioista. Joka kuukausi kotiin jaetaan oman ryhmän asioita käsittelevä kuukausitiedote, jossa tiedotamme tärkeitä asioita ko. kuukauden ajalta. 18
Kasvatusteemaan liittyviä vanhempainiltoja/ tai vaihtoehtoisesti koko perheen yhteisiä tapahtumia järjestetään myös. 11.2 Yhteistyö päivähoidon erityistyöntekijöiden kanssa Päivähoidon erityistyöntekijä on kiertävä erityislastentarhanopettaja. Häneen otetaan tarvittaessa yhteyttä vanhempien luvalla. Hänen tehtävänään on auttaa, jos lapsen kasvatuksessa ja opetuksessa tai perheen tukemisessa tarvitaan erityiskasvatuksen tietoja ja taitoja. Hän voi tulla päiväkotiin havainnoimaan ja antamaan käytännön neuvoja ja ohjeita kuinka toimia lapsen parhaaksi. Hän on myös mukana lapsen varhaiskasvatus esiopetustai kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä. Puheterapeutin palveluja käytetään apuna lasten kielellisen kehityksen ongelmissa, päivähoidolla ei ole omaa puheterapeuttia, vaan palvelut ostetaan yksityisiltä ammatinharjoittajilta.. 11.3 Yhteistyö koulun kanssa Esiopettajat tekevät yhteistyötä koulun kanssa. Havainnointi ja tiedonsiirtolomake kulkee vanhempien luvalla päiväkodista kouluun. 12. Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi Päivittäisen havainnoinnin lisäksi kehityksen seurannan ja arvioinnin apuvälineitä ovat vanhempien kanssa tehtävät lapsen esiopetus ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Viisivuotiaille päiväkodilla tehdään kehityksen arviointitehtäviä yhteistyössä neuvolan kanssa. Lasten kasvua päiväkodissa tallennetaan kasvunkansioihin valokuvin ja kirjoitelmin. Nämä kansiot seuraavat lapsen mukana hänen siirtyessä iän myötä ryhmästä toiseen ja lopuksi kotiin. 13. Työn arviointi ja kehittäminen Keväisin suoritamme vanhemmille ja lapsille palvelutyytyväisyyskyselyn, jonka tuloksista saamme arvokasta tietoa siitä, olemmeko onnistuneet pääsemään työllemme asettamiimme laatupäämääriin, eli sen miten vanhemmat ja lapset kokevat saamansa palvelun. Saadut mielipiteet auttavat arvioimaan toimintaamme uudelleen ja mittaustulokset helpottavat pysymään toiminta ajatuksemme linjoilla ja näkemään, miten pystymme vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin. 19
Päiväkodissamme toimii laatutyöryhmä, jossa on edustajia vanhemmista sekä henkilökunnasta. Ryhmä kokoontuu 2 3 kertaa toimintavuoden aikana. Laatutyöryhmässä käydään keskustelua toiminta ajatuksesta, varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisesta ja kasvatusnäkemyksistä sekä pohditaan mikä on laatua juuri tässä päiväkodissa, miten se näkyy käytännön elämässä ja miten sitä voidaan ylläpitää ja parantaa. Laatutyöryhmä voi myös suunnitella konkreettista yhteistyötä henkilökunnan ja vanhempien kesken sekä ideoida yhteistyön arkea ja käytäntöjä. Henkilökunta kehittää kasvatustyötään jatkuvasti. Usean vuoden ajan olemme työstäneet kasvatustyön perustana olevia arvoja, pohtineet perustehtäväämme ja olemme luoneet työyhteisöömme yhteiset pelisäännöt, jotka ohjaavat meitä pitämään työilmapiirin hyvänä.. Viikoittain päiväkodissa on maanantaipalaveri, johon osallistuu jokaisesta ryhmästä ainakin yksi henkilö kuulemaan ja vaikuttamaan ajankohtaisiin asioihin.. Kerran kuussa on iltapalaveri. Silloin teemme työtä toimintamme kehittämisen eteen ja hiomme vuorovaikutustaitojamme. Toimintakauden alussa ja lopussa kokoonnumme lauantaipäiväksi yhteiseen työyhteisön koulutuspäivään. Tiimipalaverit ovat joka toinen viikko, niissä suunnitellaan oman ryhmän toimintaa ja arvioidaan jo tehtyä työtä. Johtajan johdolla pidetään ryhmäkehityskeskustelut kahdesti vuodessa ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut kerran vuodessa. Näissä arvioidaan omaa työtä ja asetetaan kehittymishaasteita. 20