HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
2 Varhaiskasvatusviraston organisaatio 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatusviraston hallintoa järjestettiin uudelleen 1.8.2015 alkaen, jolloin kolme hallinnon toimistoa yhdistettiin kahdeksi toimistoksi.
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kolmivuotias Vaka kasvaa ja vahvistuu yhteistyöllä! 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Henkilöstön määrässä pientä kasvua Henkilöstön määrä eri toiminnoissa Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma sekä äidinkieli Henkilöstön lähtövaihtuvuus Palvelussuhteen kesto ja kokonaistyöaika 3. Palkka ja palkitseminen 9 Varhaiskasvatusviraston palkkausjärjestelmä Palkitseminen hyvistä suorituksista Merkkipäivälahjat ja opintosuoritukset Henkilöstöedut Palkitseminen tavoitteiden toteutumisesta - tulospalkkio 4. Rekrytointi 11 Aktiivista rekrytointia Nuoria kesätyöntekijöitä päiväkodeissa ja leikkipuistoissa Ennakoivalla rekrytoinnilla lisää houkuttavuutta työnantajana Oppisopimuskoulutuksella varhaiskasvatusalalle Harjoittelijoiden määrässä kasvua Uudistuva rekrytointi 5. Osaamisen kehittäminen 13 Osaamisen kehittäminen varhaiskasvatusvirastossa Keskiössä osaamisen jakaminen ja uusiutuva johtajuus Aktiivista vuorovaikutusta työntekijöiden, työyhteisöjen ja ulkoisten kumppaneiden kanssa Monipuolista koulutusta viraston omin voimin ja yhteistyöllä Esiopetuksen uudistuminen Oivalluksia eskarista! 6. Työhyvinvoinnin kehittäminen 16 Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Kunta10- tutkimus työyhteisön kehittämisen apuvälineenä Työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittämishankkeet 7. Liitteet 19
4 Kolmivuotias Vaka kasvaa ja vahvistuu yhteistyöllä! Viime vuoden aikana olemme saaneet joukkoomme jälleen lisää uusia kollegoja. Vuoden lopussa meitä oli jo 5837. Viraston nuorekkuudesta kertoo se, että keski-ikämme 43,1 vuotta on pysynyt ennallaan edellisvuodesta. Erityisiä vahvuuksiamme 2014 lopulla tehdyn Kunta10 tutkimuksen tulosten mukaan olivat sosiaalinen pääoma sekä johtamisen ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus. Yhdessä tekeminen ja osallisuus ovat kuluneen vuoden aikana olleet keskeisessä asemassa osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Yhteistoimintafoorumeita, joihin myös henkilöstö on osallistunut, on käytetty aktiivisesti erilaisten teemojen käsittelyn tukena. Eri alueilla, yksiköissä ja tehtävissä toimivia yhdistäviä foorumeita on muodostettu erilaisten teemojen ympärille mm. kokemusasiantuntijat tulospalkkiotyössä, alueelliset pedakahvilat. Henkilöstö, vanhemmat ja lapset ovat osallistuneet palvelujen parantamiseen palvelumuotoilun keinoin entistä monipuolisemmin. Tulos- ja kehityskeskustelujen sekä työyhteisöjen kehittämispäivien merkityksen nostamiseen sekä ohjeiden yhtenäistämiseen ja sujuvoittamiseen on panostettu. Osaamisen kehittämissuunnitelman tavoite osaamisen jakamisesta on toteutunut mm. työyhteisöissä kehittämisprosessien yhteisinä ennakko- ja välitehtävinä ja arviointeina. Toinen iso tavoite uusiutuvasta johtajuudesta ja johtajuuden jatkumon kehittämisestä on toteutunut varajohtajien esimiestyötä tukevan roolin yhtenäistämisenä ja selkeyttämisenä. Työyhteisötaitoja tuettiin laajasti myös koulutuksilla. Henkilöstön työhyvinvointia ja työn merkityksellisyyden kokemusta on tuettu mahdollisuutena asettaa yhteisen keskustelun ja yksikön tarpeiden pohjalta tavoitteita ja toimenpiteitä työhyvinvointisuunnitelmaan toimisto- ja virastotasoisten tavoitteiden rinnalle. Henkilöstön tila - seminaarin ennakkotehtävässä koottiin toimistoittain yksiköiden näkemyksiä tuleviksi kehittämisen painopisteiksi. Näitä näkemyksiä hyödynnettiin keskeisesti työhyvnvoinnin ja osaamisen kehittämissuunnitelmien päivittämisessä vuodelle 2016. Koko henkilöstöä palkittiin vuoden 2015 onnistumisista tulospalkkioilla. Uusi vuosi on jo hyvässä vauhdissa meneillään. Muistetaan arvostaa omaa työtämme ja pidetään huolta toisistamme. Luodaan yhdessä edellytykset aiempaakin sujuvammalle työlle ja työyhteisöjen toiminnalle siis lapsen hyvälle arjelle. Vakalaisten joukossa on mukavaa tehdä työtä ja joukkoomme on houkuttelevaa liittyä! Tavoitteenahan on maailman paras varhaiskasvatus! Kirsi Kallio henkilöstöpäällikkö
5 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrässä pientä kasvua Vuoden 2015 lopussa varhaiskasvatusviraston palveluksessa oli 5837 työntekijää, joista vakinaisia oli 4978 ja määräaikaisia 859. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli yhteensä 133 työntekijää. Lisäksi työllistettyjä oli vuoden 2015 lopussa 117 henkilöä, joka oli 44 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutos 2013 2014 2015 2014-2015 Vakinaiset 4697 4810 4978 +168 Määräaikaiset 883 894 859-35 Vakinaisten osuus (%) 84,2 % 84,3 % 85,3 % +1,0 % Määräaikaisten osuus (%) 15,8 % 15,7 % 14,7 % -1,0 % Yhteensä 5580 5704 5837 +133 Päätoimisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrän kehitys vuosina 2013-2015 Henkilöstön määrä eri toiminnoissa Vuoden 2015 lopussa varhaiskasvatusvirastossa oli käytössä yhteensä 61 erilaista tehtävänimikettä. Yhteensä 224 henkilöä työskenteli johto- ja esimiestehtävissä, joka muodostaa 3,85 % koko henkilöstöstä. Naisten osuus johto- ja esimiestehtävissä toimivista oli 85 prosenttia. Nimike Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Erityisavustaja 147 52 199 Erityislastentarhanopettaja 137 33 170 Lastenhoitaja 2118 480 2598 Lastentarhanopettaja 1275 341 1616 Ohjaaja 162 45 207 Perhepäivähoitaja 134 23 157 Päiväkodinjohtaja 152 23 175 Päiväkotiapulainen 239 16 255 Ryhmäperhepäivähoitaja 137 23 160 Henkilöstön lukumäärä ammattiryhmissä, joissa työskenteli vuonna 2015 enemmän kuin sata henkilöä Henkilöstön jakautuminen eri toimintoihin 31.12.2015
6 Vuoden 2015 tilastojen valossa tyypillinen varhaiskasvatusvirastolainen on nainen, kuten 94,9 % varhaiskasvatusviraston henkilöstöstä. on 43,1-vuotias. työskentelee kokoaikaisena vakinaisessa työsuhteessa, kuten 85,3 % varhaiskasvatusvirastossa työskentelevistä. on ollut vakinaisessa työsuhteessa Helsingin kaupungilla noin 14 vuotta työskentelee lastenhoitajana ja hänellä on yli 2 500 kollegaa varhaiskasvatusvirastossa. on käynyt keskiasteen koulutuksen, kuten 52,1 % varhaiskasvatusviraston henkilöstöstä. saa palkkaa keskimäärin 2 380 euroa / kk. asuu Helsingissä, kuten 82,4 % varhaiskasvatusvirastossa työskentelevistä. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma sekä äidinkieli Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 43,1 vuotta, joka on säilynyt ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Vakinaisen henkilöstön keskiikä oli 44,4 (44,7) vuotta. Määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä oli selkeästi tätä alhaisempi ollen 35,4 (34,6) vuotta. Miesten osuuden lisääntymisessä on tapahtunut hidasta kehitystä viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2015 lopussa miehiä oli 5,1% (5,0%) varhaiskasvatusviraston henkilöstöstä. Muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvien osuus varhaiskasvatusviraston koko henkilöstöstä oli 5,8 %. Kehitystä edelliseen vuoteen verrattuna on tapahtunut +0,4 %. Vakinaisten osuus oli 3,8 % (3,4 %) ja määräaikaisten 1,9 % (1,9 %). Varhaiskasvatusviraston tavoitteena on kasvattaa määrää myös tulevaisuudessa, jotta viraston henkilöstörakenne heijastaisi mahdollisimman hyvin Helsingin kaupungin asukasrakennetta. Varhaiskasvatusviraston koko henkilöstön ikäjakauma vuonna 2015
7 Henkilöstön lähtövaihtuvuus Vuonna 2015 varhaiskasvatusvirastossa vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,16 % (5,35 %). 149 henkilöä erosi tehtävästään omasta pyynnöstä. Heistä 80,5 % erosi lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan tehtävistä. Vuonna 2015 jäi kokoaikaiselle eläkkeelle yhteensä 113 henkilöä (116). Heistä 93 jäi vanhuuseläkkeelle, 12 työkyvyttömyyseläkkeelle ja neljä henkilöä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Tulevina vuosina (2016 2025) eläkeikä täyttyy vuosittain keskimäärin 130 työntekijällä. Korkein piikki osuu vuodelle 2023, jolloin eläkeiän saavuttaa yli 200 henkilöä. Suurin osa eläkkeelle jäävistä työskentelee hoito- ja kasvatustehtävissä mutta esimies- ja johtotehtävissä työskentelevien osuus on suhteellisesti tarkasteltuna huomattava. Osa-aikaeläkkeellä vuonna 2015 oli 23 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 66 henkilöä. Palvelussuhteen kesto ja kokonaistyöaika Noin 40 %:lla varhaiskasvatusvirastossa työskentelevistä palvelussuhde on kestänyt alle viisi vuotta. Tämä on tuonut uusia tarpeita erityisesti rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyen, joiden uudistaminen aloitettiin vuoden 2015 aikana. Varhaiskasvatusvirastossa on runsaasti myös pitkiä palvelussuhteita, sillä noin 25 % henkilöstöstä on työskennellyt virastossa yli 20 vuotta. Perhevapaita käytettiin vuonna 2015 määrällisesti hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuorotteluvapaan aloitti vuonna 2015 yhteensä 90 työntekijää. Varhaiskasvatusvirastossa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 4649 (4535) henkilötyövuotta. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä ostettiin palveluja 164 henkilötyövuoden verran (153). Henkilöstön palvelussuhteen kesto vuonna 2015
8 Henkilöstön kokonaistyöajan jakautuminen vuonna 2015
9 2. PALKKA JA PALKITSEMINEN Varhaiskasvatusviraston palkkausjärjestelmä Vuonna 2015 täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkkaisen henkilöstön työajan keskiansio Helsingin kaupungilla oli 3 051 euroa (2 914 euroa). Varhaiskasvatusvirastossa vastaava keskiansio oli 2 380 euroa / kk (2 386 euroa / kk). Miesten keskiansio on varhaiskasvatusvirastossa 144 euroa korkeampi kuin naisilla. Erotus johtuu siitä, että miehiä on suhteellisesti enemmän sellaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä, joiden tehtäväkohtainen palkka on korkeampi kuin viraston keskimääräinen kuukausipalkka. Virastossa tehtiin tehtävien vaativuuden arviointityötä (TVA) säännöllisesti vuoden 2015 aikana. Viraston TVA-arviointityöryhmä hyväksyi vuoden aikana yhteensä 15 TVA-kuvausta, jotka ovat pääosin hallinnon tehtäviä. Palkitseminen hyvistä suorituksista 1.3.2014-28.2.2015 välisenä aikana eronneille työntekijöille/viranhaltijoille myönnettyjä henkilökohtaisia lisiä vapautui uudelleen käytettäväksi 11 947,39 euroa. Vapautuneista varoista myönnettiin uusia henkilökohtaisia lisiä 1.8.2015 lukien 11 947,39 euroa. Kertapalkkioita käytettiin hyvistä työsuorituksista palkitsemiseen. Kertapalkkion saivat vuoden aikana yhteensä 48 (24) työntekijää ja palkkion suuruus oli keskimäärin noin 489 euroa (noin 570 euroa). Merkkipäivälahjat ja opintosuoritukset Helsingin kaupungilla henkilöstöä muistetaan tehtyjen työurien, 50- ja 60-vuotissyntymäpäivien sekä eläkkeelle lähdön johdosta. Henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt 30 vuotta, muistetaan Helsinki-mitalilla, jonka vuonna 2015 sai varhaiskasvatusvirastossa 84 henkilöä. Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki myönnettiin 95 henkilölle. Täyttä työaikaa tekevän kk-palkkaisen henkilöstön säännöllisen työajan keskiansio (eur) joulukuussa 2015
10 Palkitseminen tavoitteiden toteutumisesta - tulospalkkio Varhaiskasvatusvirastossa henkilöstöä muistetaan mm. eläkkeelle jäämisen johdosta Tutkintoon johtavan opintosuorituksen ansiosta kertapalkkion saivat vuoden aikana 12 (8) työntekijää. Keskimääräinen palkitsemissumma oli runsaat 379 (noin 500) euroa. Henkilöstöedut Varhaiskasvatusviraston henkilöstöllä on käytössään Helsingin kaupungin henkilöstöedut. Vuonna 2015 viraston työntekijöillä oli käytössä 388 (385) työsuhdeasuntoa. Varhaiskasvatusvirastossa toimiville henkilöstökerhoille jaettiin toiminta-avustuksia yhteensä noin 105 000 euroa. Avustuksia myönnettiin 171 henkilöstökerholle. Vuonna 2015 varhaiskasvatusviraston tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuului koko henkilöstö. Tulospalkkiotavoitteet perustuivat viraston tuloskorttiin ja niissä huomioitiin erityisesti sitovat tavoitteet. Varhaiskasvatusalueiden tulospalkkiotavoitteissa painotettiin taloustavoitetta 60 % ja laadullisia tavoitteita yhteensä 40 % painoarvolla. Leikkipuistotoiminnassa ja hallinnossa oli omat tulospalkkiotavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden saavuttamista seurattiin virastotasolla tulospalkkiojärjestelmän ohjaus- ja seurantaryhmässä pitkin vuotta. Tämän lisäksi tulospalkkiotavoitteiden toteutumista seurattiin säännöllisesti toimistojen johtoryhmissä, yksiköissä henkilöstön kanssa sekä erilaisissa osallistavissa kokoonpanoissa ja kokouksissa. Syksyllä ohjausryhmä kutsui eri puolilta virastoa ja eri tehtävistä kokemusasiantuntijoita mukaan laajennettuun suunnittelukokoukseen päiväkoti Franzeniaan keskustelemaan vuoden 2016 tulospalkkiotavoite-ehdotuksista. Esimiesten ja henkilöstön tulospalkkiotyöskentely on ollut hyvää ja innovatiivista. Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. Yksiköissä on mm. löydetty uusia tapoja markkinoida kerho- ja osapäivätoimintaa sekä palvelumuotoiltuja palveluita, kuunneltu asiakkaita ja toteutettu osallistumisen foorumeita. Yhteistyötä tehtiin yli alue- ja virastorajojen. Vuoden 2015 viraston tulospalkkiotavoitteissa päästiin lopulta keskimäärin 64 % toteumaan. Tulospalkkiota maksettiin keskimäärin 338 euroa yhteensä 5822 henkilölle. Koko virastolle maksettiin tulospalkkiota yhteensä 1 966 332 euroa. Henkilöstökerho Kato Heko! järjesti mm. curlingia varhaiskasvatusviraston henkilöstölle vuonna 2015
11 3. REKRYTOINTI Aktiivista rekrytointia Varhaiskasvatusvirastossa on ollut vuonna 2015 avoinna satoja mielenkiintoisia työpaikkoja. Vuoden aikana julkaistiin 805 työpaikkailmoitusta, joissa oli haettavana yhteensä 866 työpaikkaa. Avoinna olevista työpaikoista suurin osa (514) oli vakinaisia tehtäviä. Rekrytointi erityislastentarhanopettajan, lastentarhanopettajan, lastenhoitajan ja perhepäivähoitajan tehtäviin on ollut haastavaa johtuen kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden vähäisestä määrästä. Esimiestehtävät ja hallinnon työt ovat puolestaan kiinnostaneet hakijoita. Päiväkodin johtajan tehtäviä oli avoinna 21, joista vakinaisia oli 18. Hakijoita yhtä paikkaa kohden oli keskimäärin 15. Esimiestehtävistä erityistä kiinnostusta herättivät vakinaisen johtavan leikkipuisto-ohjaajan ja perhepäivähoidon ohjaajan tehtävät, joihin molempiin löytyi yli 50 kiinnostunutta hakijaa. Hallinnon töistä eniten mielenkiintoa herätti johdon assistentin sijaisuus, johon lähetettiin 142 hakemusta. Lyhytaikaisia sijaisia (2 5 kk) haettiin 321 tehtävään. Hakijoita oli 805 ja heistä löytyi sijainen 154 tehtävään. Nuoria kesätyöntekijöitä päiväkodeissa ja leikkipuistoissa Varhaiskasvatusvirastolla oli ilo tarjota yhteensä 160 kesätyöpaikkaa 16 17-vuotiaille nuorille. Työ leikkipuistoissa ja päiväkodeissa koettiin houkutteleviksi ja niihin haki 1406 nuorta, joista 156 saivat kesätyöpaikan. Lisäksi neljä nuorta sai työpaikan viestintäalan harjoittelijana hallinnossa. Olimme mukana vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jossa tavoitteena on työelämästä innostunut nuori ja vetovoimainen työnantajakuva. Oli todella mahtava kesätyöpaikka! Pidin siitä, että sain palautetta ja minut otettiin iloisesti vastaan omana itsenäni. Lapset olivat todella mukavia ja hekin pitivät minusta. Lasten kanssa puuhastelu oli varmasti minulle kaikista paras tapa viettää ensimmäinen kesälomakuukausi. Kuukausi meni tosi nopeasti ja lapset oli ihania! Työmatka oli tosi lyhyt ja työkaverit ihania. Oli tosi kiva kesätyö kokemus ja olen kiitollinen että sain paikan! :-) Ennakoivalla rekrytoinnilla lisää houkuttavuutta työnantajana Ennakoivan rekrytoinnin näkyvin muoto varhaiskasvatusvirastossa on harjoittelu- ja työssä oppimispaikkojen tarjoaminen alan opiskelijoille. Heitä oli vuoden 2015 aikana päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, leikkipuistoissa ja kehitysvammaisten koululaisten toiminnassa yhteensä reilusti yli 2000. Tämän lisäksi ennakoivaa rekrytointia toteutettiin esimerkiksi oppilaitoskäynneillä, järjestämällä oppisopimuskoulutuksia sekä osallistumalla messu- ja rekrytointitilaisuuksiin. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään osaltamme varmistamaan potentiaalisten ja alalle sopivien hakijoiden saatavuus sekä lisäämään varhaiskasvatusviraston houkuttavuutta työnantajana.
12 Messu- ja muihin rekrytointitapahtumiin varhaiskasvatusvirasto osallistui vuoden aikana 11 kertaa. Esimerkiksi Turun lastentarhanopettajapäivillä työstä varhaiskasvatusvirastossa olivat kiinnostuneita erityisesti alan ammattilaiset, jotka ovat muuttamassa Helsinkiin lasten ja lastenlasten perässä. Oppisopimuskoulutuksella varhaiskasvatusalalle Henkilöstöyksikön koordinoimissa lastenohjaajan oppisopimuskoulutuksissa opiskeli yhteensä 88 opiskelijaa, joista vuoden 2015 aikana valmistui 21 opiskelijaa. Lisäksi 14 määräaikaisessa työsuhteessa olevaa perhepäivähoitajaa aloitti perhepäivähoitajan ammattitutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen. Rekrytointikoulutukseen osallistui 10 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Koulutukseen pääseminen oli monivaiheinen prosessi. Opiskelijat aloittivat uransa ensin puolen vuoden mittaisella työkokeilujaksolla, jonka aikana heille tarjottiin sekä suomen kielen että matematiikan opetusta. Rekrytointijaksolle valitut opiskelijat suoriutuivat lähihoitajan ensimmäisen tutkinto-osan kasvun tuki ja ohjaus -jaksosta hienosti. Kaikki opiskelijat läpäisivät tutkintotilaisuuden ja heidät valittiin oppisopimuskoulutukseen, joka on alkanut tammikuussa 2016. Harjoittelijoiden määrässä kasvua Työharjoittelijoiden määrä on ollut selkeässä kasvussa viime vuosina. Sen lisäksi, että varhaiskasvatusvirasto on suosittu harjoittelupaikka alan tutkintoa opiskelevien keskuudessa, on heidän rinnalle tullut myös muita harjoittelijoita. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen valmentaviin koulutuksiin osallistuvat harjoittelijat ja suomen kielen Varhaiskasvatusvirasto mukana rekrytointimessuilla opiskelijat ovat kiinnostuneita työharjoittelusta varhaiskasvatusvirastossa. Varhaiskasvatusviraston eri yksiköt ovat vastanneet kysyntään tarjoamalla harjoittelupaikkoja samalla huolehtien harjoittelijoiden laadukkaasta ohjauksesta sekä siitä, että harjoittelijoiden määrä on sopivassa suhteessa työntekijöiden muuhun työkuormaan. Uudistuva rekrytointi Rekrytointiprosessin uudistamiseksi järjestettiin neljä rekrytoinnin kehittämisen työpajaa. Työn tavoitteena on löytää keskeisiä rekrytoinnin kehittämiskohtia ja kehittää rekrytointiprosessia näiltä osin. Kokemuksia kuultiin sekä esimiehiltä että vasta rekrytoiduilta työntekijöiltä. Keskeisiksi uudistuksen kohteiksi nousivat hakuajan keskittäminen, alueellinen yhteistyö, prosessin sujuvoittaminen ja nopeuttaminen, hakijaviestinnän parantaminen sekä päällekkäisen rekrytointityön vähentäminen. Kehittäminen jatkuu vuoden 2016 aikana ja tavoitteena on rekrytointikäytäntöjen uudistaminen erityisesti päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävien osalta.
13 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN tarkasteltu henkilöstön, rakenteiden ja verkostojen näkökulmasta toimintaympäristön Osaamisen kehittäminen varhaiskasvatusvirastossa Varhaiskasvatusviraston henkilöstön kehittäminen perustuu Helsingin kaupungin strategiaan, viraston toimintaympäristön edellyttämiin omiin strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin sekä henkilöstön tulos- ja kehityskeskusteluissa esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin. Osaamisen kehittämisessä kuten muussakin toiminnassa hyödynnetään aktiivista yhteistoimintaa johtamisen vuoropuhelun kautta. Osaamisen kehittämisen tarpeita kerättiin kaikista yksiköistä lokakuussa pidettyyn Henkilöstön tila seminaariin, jossa määriteltiin osaamisen kehittämisen painopisteitä. Varhaiskasvatusviraston johtamisvuoropuhelun rakenne Keskiössä osaamisen jakaminen ja uusiutuva johtajuus Vuonna 2015 toteutettiin vuosille 2015 2016 laadittua varhaiskasvatusviraston osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa viraston osaamisen kehittämisen kokonaisuutta on Henkilöstön tila seminaarissa määriteltiin osaamisen kehittämisen suuntaviivoja lokakuussa 2015 muutokset huomioiden. Tavoitteena on hyödyntää monipuolisesti viraston eri tehtävissä toimivan henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista sekä kytkeä pitkän aikavälin osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen osaksi viraston strategista suunnittelua. Vuosille 2015 2016 valitut kehittämisalueet olivat laadun arviointi ja osaamisen jakaminen varhaiskasvatuksen kehittämisessä sekä uusiutuva johtajuus ja johtajuuden jatkumo. Näihin alueisiin liittyviä asioita kehitettiin vuoden 2015 aikana ja kehittämistä jatketaan edelleen vuonna 2016. Osaamisen jakamista työyhteisöissä ja tiimeissä on tuettu mm. koulutuksiin osallistuvien ennakko-, väli- ja jälkitehtävillä erityisesti varhaiskasvatusviraston järjestämissä tilaisuuksissa.
14 Alueellisia yhteistoimintafoorumeita käytettiin aktiivisesti ja monipuolisesti eri teemojen yhteistoiminnallisen käsittelyn tukena. Eri toimistojen alueilla on luotu viime vuosina uusia foorumeja keskustelulle ja osaamisen jakamiselle, esimerkkinä peda-kahvilat. Vuoden aikana tarkasteltiin mm. viraston työryhmien toimintaa ja tehtiin muutoksia johtamisen foorumien kokoonpanoon. Vuoden 2015 aikana tuettiin johtamisen urapolkua lastentarhanopettajille panostamalla päivähoitoyksiköiden varajohtajajärjestelmän kehittämiseen. Samalla uusittiin varajohtajuutta koskeva ohjeistus, jossa keskeistä oli varajohtajien tehtävien yhtenäistäminen tavoitteena vahvistaa varajohtajien ja päiväkodinjohtajien yhteistyötä päivähoitoyksiköiden johtamisessa. Henkilöstöyksikkö järjesti vuoden aikana henkilöstöjohtamisen valmennusta uusille ja muutaman vuoden varajohtajana toimineille. Aktiivista vuorovaikutusta työntekijöiden, työyhteisöjen ja ulkoisten kumppaneiden kanssa Tulos- ja kehityskeskustelut ovat merkittävässä roolissa henkilöstön osaamisen kehittämisen ja strategiaprosessin toimivuuden kannalta. Vuoden 2014 Kunta10-tutkimustulosten valossa ryhmäkehityskeskusteluja on otettu yksiköissä hyvin käyttöön ja ne on koettu hyödylliseksi. Haasteena on henkilökohtaisten tulos- ja kehityskeskustelujen hyödylliseksi kokeminen, minkä eteen varhaiskasvatusvirastossa työskennellään myös jatkossa. Osaamisen kehittämisessä luotiin ja hyödynnettiin kumppanuuksia kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden kanssa sekä yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa. 3- vuotiaiden ryhmäterveystarkastukset päiväkodeissa toteutettiin kahdella varhaiskasvatusalueella toimialarajat ylittävänä pilottihankkeena sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Hanke vahvistaa henkilöstön osaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Monipuolista koulutusta viraston omin voimin ja yhteistyöllä Osaamisen kehittämissuunnitelmaan sisältyy vuosittainen täydennyskoulutussuunnitelma. Vuonna 2015 täydennyskoulutussuunnitelmassa painotettiin erityisesti esiopetussuunnitelman uudistumista sekä uudesta varhaiskasvatuslaista nousevia henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita. Varhaiskasvatusvirasto järjesti vuoden aikana 214 koulutustilaisuutta, joihin osallistui kaikkiaan 6 363 työntekijää. Tämän lisäksi varhaiskasvatusalueet järjestivät omaa täydennyskoulutusta. Viraston henkilöstö ja esimiehet osallistuivat myös esimerkiksi VKK- Metron, Oiva Akatemian ja yliopiston järjestämään koulutukseen. Koulutuskustannukset vuonna 2015 olivat 69 euroa / työntekijä (vuonna 2014 68 euroa). Syksyllä 2014 käynnistynyt lastentarhanopettajien vertaisryhmämentorointi laajeni voimakkaasti ja vakiintui vuoden 2015 aikana. Ryhmiin osallistui vuonna 2015 yli 140 pääosin uutta lastentarhanopettajaa. Lisäksi työterveyskeskus toteutti vuonna 2015 kaksi lastenhoitajien työuran alkua tukevaa pienryhmää. Henkilöstön koulutustaso vuonna 2015
15 Esiopetuksen uudistuminen Helsingin esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Varhaiskasvatusviraston esimiehille ja esiopetuksen henkilökunnalle järjestettiin keväällä 2015 eri teemoihin perustuvia työpajoja, jotka olivat osa uuden opetussuunnitelman valmistelutyötä. Esiopetuksen opetussuunnitelman valmistelussa huomioitiin myös lasten ja heidän vanhempiensa ajatuksia. Uuden opetussuunnitelman myötä esiopetus muodostuu laaja-alaista oppimista ja eheyttävää opetusta sisältävistä oppimiskokonaisuuksista. Varhaiskasvatusvirastossa uuden esiopetuksen opetussuunnitelman käyttöönottoon valmistauduttiin vuoden 2015 aikana kehittämällä toimintakäytäntöjä vuorovaikutuksen ja perheiden osallistumisen lisäämiseksi. Kaikki 200 esimiestä sekä osa asiantuntijoista osallistui palvelumuotoilukoulutuksiin ja työpajoihin kevään aikana. Koulutuksessa vahvistettiin asiakaslähtöistä palveluasennetta ja hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja toiminnan kehittämisessä. Koulutuksen tuloksena sekä asiakastyössä että hallinnossa on toteutettu useita kehitysideoita. Syksyn aikana työstettiin käytäntöjä varhaiskasvatuksen ja perheiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Kehitystyö tulee jatkumaan vuonna 2016. Oivalluksia eskarista! Elokuussa 2015 käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön tuella 1,5 vuotta kestävä esiopetuksen kehittämishanke Oivalluksia eskarista! - monilukutaitoa ja mobiilia oppimista edistämässä. Sen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa uuden opetussuunnitelman mukaista toimintakulttuuria ja pedagogista osaamista esiopetuksessa. Kehittämistyö käynnistyi hankkeen esittelyillä sekä keskusteluilla kehittämistarpeista esimiesten ja esiopetuksesta vastaavien lastentarhanopettajien kanssa. Tapaamisiin osallistui yhteensä 840 työntekijää. Ymmärrän nyt, että osaan jo vaikka mitä! Mediakasvatus on yksi osa sisältöjä ja voidaan liittää kaikkeen muuhun toimintaan. Syksyn 2015 aikana esiopetusryhmien alueellisiin kehittämistapaamisiin ja päiväkodeissa tapahtuneisiin ohjauskäynteihin osallistui yhteensä 265 varhaiskasvattajaa. Koko henkilöstölle suunnattuihin koulutuksiin ja työpajoihin osallistui noin 680 varhaiskasvattajaa. Oivalluksia eskarista! kehittämishankkeen projektitiimi
16 5. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteet Työhyvinvoinnin kehittämisessä on kyse työntekijän, työyhteisön, työn ja työympäristön kehittämisen kokonaisuudesta. Työstään innostuneet ihmiset kokevat työn merkityksellisenä, ovat aloitteellisia ja vastuuntuntoisia ja suoriutuvat tehtävistään paremmin. Kun johtaminen ja osaaminen ovat ajan tasalla ja yhteistyö toimii, myös työn tekeminen on sujuvaa. Varhaiskasvatusviraston työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma 2015 16 otettiin käyttöön alkuvuodesta 2015. Suunnitelma pohjautuu Helsingin kaupungin työhyvinvoinnin toimintaohjelmaan 2014 17 ja sen avulla toteutetaan ja kehitetään työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa osana jokapäiväistä työskentelyä. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteuttamisessa painottuu vuorovaikutuksellisuus ja se, että työhyvinvoinnin kehittämisessä keskitytään niihin asioihin, jotka koetaan työyhteisössä merkityksellisiksi. Virasto, toimistot ja työyhteisöt valitsevat yhteisen keskustelun kautta työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteet omista lähtökohdistaan.
17 Tärkeintä oli yhteinen keskustelu ja keskustelun konkretisoiminen työhyvinvoinnin toimenpiteiksi. Tämä tukee kuulluksi tulemista, osallisuutta, kokemusta vaikutusmahdollisuuksista, tavoitteellisuutta ja työn merkityksellisyyttä. Työyhteisöjen valitsemat työhyvinvoinnin toimenpiteet ovat liittyneet erityisesti kokouskäytäntöihin, yhteistoimintafoorumeihin ja yhteisiin tapaamisiin, tulos- ja kehityskeskusteluihin, työyhteisö- ja vuorovaikutustaitoihin, osaamisen ja työn hallinnan kehittämiseen sekä turvallisuus- ja työsuojeluasioihin. Toimenpiteissä korostuvat esimerkiksi Kunta10 - tutkimuksessa nousseiden asioiden työstäminen työyhteisöissä, tiedon jakamiseen panostaminen, ryhmäkehityskeskustelujen tarkempi hyödyntäminen ja turvallisuuskierrosten aloittaminen yksiköissä. Henkilöstön työssä jaksamista sekä työ- ja perheelämän yhteensovittamista tuetaan varhaiskasvatusvirastossa erilaisin työelämän joustoin. Esimiesten osaamista työaikajoustojen käytöstä lisättiin työntekijöiden tarpeisiin vastaamisen parantamiseksi esimerkiksi laatimalla työelämän joustoja kuvaavaa tukimateriaalia esimiehille ja päälliköille. Materiaalissa kuvataan käytettävissä olevat joustomahdollisuudet, annetaan ohjeita ja esimerkkejä erilaisista osa-aikaratkaisuista sekä opastetaan niiden hakemiseen ja niistä päättämiseen. Kunta10- tutkimus työyhteisön kehittämisen apuvälineenä Helmikuussa 2015 varhaiskasvatusvirasto sai ensi kertaa käyttöönsä syksyllä 2014 toteutetun, valtakunnallisen työhyvinvointia tutkivan Kunta10-tutkimuksen tulokset. Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen tavoitteena on seurata henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä sekä saada vertailutietoa kuntasektorilta. Tutkimukseen vastasi 67 % viraston työntekijöistä. Tulokset käsiteltiin viraston johtoryhmässä, toimistojohtoryhmissä ja työyhteisöissä. Tuloksia hyödynnettiin mm. työhyvinvoinnin toimenpiteiden valinnassa. Esimiehille ja yhteistoimintavastaaville järjestettiin tulosten tulkinnan ja käsittelyn tueksi koulutustilaisuuksia yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa maaliskuussa 2015. Kunta10- tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatusviraston vahvuuksia ovat erityisesti työyhteisöön liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi tavoitteellisuus, työpaikan ilmapiiri, kehittäminen sekä työyhteisön tuki esimiehelle. Johtamisen vahvuuksina koettiin esimerkiksi kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus sekä kehityskeskustelujen hyödyllisyys. Kunta10-tutkimustulosten käsittelyyn ja tulkintaan tutustuttiin yhteisissä koulutustilaisuuksissa maaliskuussa 2015. Kunta10-tutkimustulokset, työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö ja henkilöstön ajatukset mm. Henkilöstön tila -seminaarissa lokakuussa 2015 ovat tukeneet työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteiden oikeaa kohdentamista. Vuoden aikana on mm. käynnistetty työhyvinvointia tukevia pilotteja, järjestetty työyhteisötaitojen koulutusta ja työstetty viraston työhyvinvointihanketta Työturvallisuutta edistävät keinot ja toimintatavat - työasenne, työtunne ja työmenetelmät vuodelle 2016.
18 Työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittämishankkeet Varhaiskasvatusvirastossa aloitettiin vuonna 2015 kaksi työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittämiseen tähtäävää hanketta tiiviissä yhteistyössä mm. Kevan kanssa. Helsinki-pilotin hanketason tavoitteena on osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollisuuksien lisääminen ja vaihtoehtojen löytyminen työhön paluun keinojen helpottamisessa sekä pitkittyvien poissaolon vähentäminen. Varhaiskasvatusviraston tavoitteena on työkykyjohtamisen edistäminen eri vaiheissa ja erityisesti varhennetun tuen käytäntöjen kehittäminen. Helsinki-pilotissa on varhaiskasvatusviraston lisäksi mukana Stara, kaupunginkanslian henkilöstöosasto ja työterveyshuolto. Valtakunnallinen Työhyvinvointia strategisesti (Tystra) valmennus on prosessi, joka tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen kehittämistä entistä strategisemmaksi. Valmennus kohdentuu leikkipuistotoimintaan ja sen toteuttaa Keva.
19 LIITTEET KUVA 1. Päätoiminen kuukausipalkkainen henkilöstö 31.12.2006 31.12.2015 KUVA 2. Päätoiminen kuukausipalkkainen henkilöstö / Helsingin väestö 2006 2015 KUVA 3. Varhaiskasvatusviraston henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet vuosina 2013-2015 KUVA 4. Seure Oy:ltä ostettu työpanos (henkilötyövuotta) 2006 2015 KUVA 5. Naisten prosenttiosuus päätoimisesta kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä 2006 2015 KUVA 6. Sairaus- ja työtapaturmapoissaolot (%) 2006-2015 KUVA 7. Prosenttiosuus päätoimisista palkansaajista, joilla ei sairaus- eikä tapaturmalomia vuosina 2006 2015 (työllistettävät eivät ole mukana) KUVA 8. Vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän vuosina 2016-2025 saavuttavat vakinaiset kuukausipalkkaiset henkilöt (KuEL) (vakinaiset kaupunkiin nähden) KUVA 9. Vakinaisen päätoimisen kuukausipalkkaisen henkilöstön jakauma palveluvuosien mukaan 31.12.2015 (vuosia kaupungin palveluksessa) KUVA 10. Koulutuskustannukset/henkilö (euro) 2006-2015 KUVA 11. Työelämän joustomahdollisuudet
20
21 KUVA 3. Varhaiskasvatusviraston henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet vuosina 2013-2015
22
23
24
25 KUVA 11. Työelämän joustomahdollisuudet Muutos Muutos 2014 2014 2015 2015 2014-2015 2014-2015 Henkilöiden lukumäärä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Hoitovapaa 7 282 6 298-1 16 Isyysvapaa 19 2 26 1 7-1 Opintovapaa 8 128 8 139 0 11 Pakottavat perhesyyt 4 42 5 48 1 6 Tilapäinen hoitovapaa 32 816 34 842 2 26 Vanhempainvapaa 1 236 1 234 0-2 Vuorotteluvapaa 5 150 6 126 1-24 Osittainen hoitovapaa 2 59 5 54 3-5 Osa-aikaeläke 0 30 0 23 0-7
26