Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus
1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason kartoitus... 3 Arkihavainnointi.... 4 Kielitason kartoitus... 4 Suomi toisena kielenä opetuksen tasoryhmät.. 4 Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä.. 5 Ymmärtää, mutta tuottaa vähän suomen kieltä.... 5 Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä.. 5 Opetusjärjestelyt.. 6 Suomi toisena kielenä opetuksen sisällöt. 6 Liite: Lapsen kielen ja puheen kehitys ennen kouluikää....10 Liite: Havainnointikaavake 8/2009
2 Saatteeksi Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat vakiinnuttaneet paikkansa Kouvolan päivähoidossa. Jotta lapsille voidaan antaa riittävä tuki omaan kotoutumiseen, on suomi toisena kielenä opetukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Kouvolan suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen on jokaisen päiväkodissa työskentelevän työntekijän työväline, jonka tarkoitus on helpottaa päivittäistä työtä. Opetussuunnitelma on ohjaava, suuntaa antava. Sitä tulee käyttää soveltaen jokaisen maahanmuuttajataustaisen lapsen tarpeiden mukaan. Opetussuunnitelman pohjana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetussuunnitelman perusteet. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Lapsen toinen vanhempi voi olla suomalainen. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma ja se on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Toistaiseksi (ennen kuin yhteinen vasulomake on käytössä) lapselle tehtävän suomi 2. kielenä opetussuunnitelman muoto on vapaa, mutta tarkoitus on, että se sisältää: arvion lapsen suomen kielen tasosta (1-3) tavoitteet suomen kielen oppimiseen arvioinnin Kouvolan suomi toisena kielenä opetussuunnitelma pohjautuu Tampereen ja Helsingin vastaaviin suunnitelmiin.
3 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle Varhaiskasvatuksessa suomi toisena kielenä opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasavertainen ryhmän jäsen ja saa yhdenvertaisen mahdollisuuden oppimiseen. Tavoitteena on mahdollisimman toimiva ikätasoa vastaava suomen kielen taito kaikilla kielen osa-alueilla. Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus oppia arkielämän perussanastoa ja harjoitella suomen kieltä luontevasti eri tilanteissa. Suomen kielen taidon kehittyessä tavoitteena on, että lapsi ymmärtää ja käyttää kieltä aktiivisesti sekä harjoittelee sen rakenteita. Suomi toisena kielenä opetuksen yleiset tavoitteet, joiden taustalla on oletus, että lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen kolme vuotta täytettyään ja puhuu suomea vähän tai ei lainkaan. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi (esiopetus) - tutustuu arjen toiminnan kieleen (nimeäminen ja perussanavarasto) - ymmärtää arjen toimintaohjeita - pystyy ilmaisemaan perustarpeitaan suomen kielellä - omaksuu laajan passiivisen sanavaraston suomen kielessä - perussanavarasto laajentuu ja syventyy - käyttää suomen kieltä aiempaa monipuolisemmin - rohkaistuu itseilmaisuun eri tilanteissa - ilmaisu monipuolistuu ja rikastuu - oppii käyttämään kokonaisia lauseita - ymmärtää pitempiä kertomuksia ja satuja ilman kuvia - tavoitteet nousevat esiopetuksen tavoitteista - ymmärtää lähes kaikki suomen kielellä puhutut jokapäiväiset asiat - ilmaisee tunteita suomen kielellä - tuottaa puhetta suomen kielellä; omaa monipuolisen käsitteistön ja sanavaraston esiopetusvuoden lopussa Alle 3 vuotiaille ei suomi toisena kielenä tavoitteita vielä aseteta, suomenkielinen arkipäivä riittää. Pienillä tärkeintä on perusturvallisen hoitosuhteen luominen ja äidinkielen tukeminen. Arviointi, kielitason kartoitus Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään osaksi vasua henkilökohtainen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma, jolla taataan tavoitteellinen, pitkäjänteinen, selkeästi etenevä suomi toisena kielenä -opetus. Lapselle laadittua henkilökohtaista suomi toisena kielenä - opetussuunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaan pyritään asettamaan mahdollisimman realistiset tavoitteet. Tavoitteet ja arviointi voidaan suorittaa lyhyelläkin aikavälillä, esimerkiksi kahden kuukauden välein, mutta tavoitteet tulee arvioida vähintään puolivuosittain. Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa tai sen voi laatia lastentarhanopettaja yhdessä työtiimin kanssa. Tavoitteet ja opetus suunnitellaan yhteisesti vanhempien kanssa. Suomi toisena kielenä -opetus jatkuu esiopetuksessa ja perusopetukseen siirryttäessä.
4 Suomen kielitaidon kartoittamisessa käytetään: Arkihavainnointi Ennen suunnitelman laatimista päiväkodin henkilökunta arvioi lapsen suomen kielen tasoa. Tärkein havainnointimuoto on ns. arkihavainnointi. Lapsen toiminta jokapäiväisissä tilanteissa, niin ryhmässä kuin yksinkin, antaa tärkeää tietoa kielen tasosta. Arvioinnissa tulee aina huomioida sekä puheen ymmärtäminen että puheen tuottaminen. Tukena arkihavainnoinnissa käytetään suomen kielen oppimisen seurantalomaketta. Se on tarkoitettu suomea toisena kielenään oppiville ja kaksikielisille lapsille. Lomakkeen on laatinut lto Marjaana Gyekye Helsingistä. Kielitason kartoitus Kettu-testi (Korpilahti Eilomaa) on 3 vuotiaiden puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä ja se soveltuu myös 3-6 vuotiaille maahanmuuttajalapsille, jotka ovat olleet päivähoidossa vähintään vuoden. Suomea toisena kielenä opetteleville Kettu-testi on suuntaa antava, saadut pistemäärät eivät ole suoraan sovellettavissa. Esiopetusikäisten kohdalla arvioidaan, riittääkö lapsen suomen kielen taito koulun aloittamiseen isossa yleisopetusryhmässä. Tällöin Kettu-testin uusiminen keväällä on perusteltua, jos pistemäärä on syksyllä jäänyt alle maksimipistemäärän. Jos Kettu-testi on tehty lapselle jo 5-vuotiaana, käytetään esiopetuksessa Repun takanassa maahanmuuttajalapsen kielitason kartoitusta. Kartoitukset tehdään 5 ja 6 vuotiaille lapsille 2 kertaa vuodessa. Kuitenkin kartoituksen tekemistä kannattaa miettiä, jos lapsi on vasta aloittanut 2. kielen opettelemisen. Kartoituksen tulosta pitää voida hyödyntää lapsen suomi 2. kielenä opsissa Suomi toisena kielenä -opetuksen tasoryhmät Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taso ja kielen oppimisen nopeus vaihtelevat suuresti. Lapsen kielitaitoon vaikuttavat mm. maassaoloaika, motivaatio uuden kielen oppimiseen, perheen tausta, oman äidinkielen taso, perheen kieli/kielet, kontaktit suomenkielisiin lapsiin ja aikuisiin. Tässä opetussuunnitelmassa käytetään jakoa kolmeen tasoon: 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä 2. Ymmärtää ja tuottaa vähän (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) suomen kieltä 3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä
5 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä Lapsen, joka ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä, saattaa olla hyvin vaikea sopeutua päiväkotiympäristöön. Tässä tilanteessa on tärkeä taata lapselle perusturvallisuudentunne. Lapselle tulee nimetä asioita mahdollisimman paljon. Omassa puheessa tulee keskittyä lyhyeen, selkeään puhetyyliin (selkokieli). Lisäksi alkuvaiheessa on hyvä käyttää apuna konkreettista ohjausta kuten elekieltä, havainnollistamista ja kuvia. Tärkeintä on, että lapselle puhutaan, vaikka etenkin alussa sanallinen vuorovaikutus onkin yksipuolista. Käskymuodot ovat selkeitä ja lapsen on helppo yhdistää yksittäinen sana sitä tarkoittavaan liikkeeseen, kuten esim. istu ja tule Käskymuotojen käyttö on perusteltua myös suomen kielen rakenteen oppimiseksi. Käskymuoto tule helpottaa sanojen taivuttamisen oppimista tulen, tulet, tulee, tulemme 2. Ymmärtää, mutta tuottaa vähän suomen kieltä (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) Sanotaan, että kun lapsi on kuullut sanan sata kertaa, hän osaa sanan merkityksen ja voi alkaa käyttää sitä. Kun lapsi ymmärtää suomen kieltä, lasta tuetaan ja kannustetaan myös puheen tuottamiseen. Lasta ei pakoteta kielen käyttämiseen vaan esimerkiksi pelien ja leikkien avulla aktivoidaan kielen käyttämistä. Lasta kannustetaan antamaan aluksi yhden sanan mittaisia vastauksia, jotka voivat olla myös kyllä-ei vastauksia. Myöhemmin lapset voivat vastata kysymyksiin valitsemalla yhden sanan kahdesta vaihtoehdosta esimerkiksi Onko tämä koira vai kissa? Kissa. Kielen kehityksen tässä vaiheessa on tärkeää, että lapsen puheesta ei korjata virheitä huomauttamalla, vaan oikean mallin antamisella esimerkiksi Takanassa Kyllä. Se on takana. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Pelit, leikit, toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa ovat oiva menetelmä suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen. Kaikille maailman kulttuureille on yhteistä se, että lapsi saa tuhansien tuntien aikana kuunnella kieltä ja reagoida kuulemaansa fyysisellä liikkeellä, ennen kuin hän itse puhuu (Koskela 2001 s.22, TPR, toiminnallinen tapa oppia kieltä) 3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä Kun lapsi ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä, kiinnitetään yhä enemmän huomiota kielen rakenteeseen. Oikean mallin antaminen eli mallintaminen, on yhä tärkeää. Yksittäisiä sanoja ja lauseita voidaan toistaa opettajan mallin mukaisesti pelien ja leikkien avulla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös mahdolliseen kielen pintasujuvuuteen. Lapsi saattaa puhua sujuvasti ja toimia tilanteissa hyvin, mutta puhe on tilannesidonnaista. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, jolloin molemmat kielet kehittyvät ja lapsi pystyy kommunikoimaan sujuvasti molemmilla kielillä. Hankalimmaksi tilanne muodostuu, jos lapsesta tulee puolikielinen, millä tarkoitetaan, että kumpikaan kielistä (suomi ja oma äidinkieli) ei ole vahva, ajattelun ja tunteen kieli.
6 Opetusjärjestelyt Suomi toisena kielenä opetusta annetaan sekä ryhmässä että eriytetysti. Tuokio tulee suunnitella maahanmuuttajalapsen näkökulmasta. Perushoidon tilanteita on hyvä hyödyntää suomi toisena kielenä -tuokioina. Asioita ja esineitä nimetään, niitä kuvaillaan, niistä kerrotaan jne. Pukemistilanteessa aikuinen voi nimetä asioita Sukka. Niitä voidaan kuvailla Sukka on sininen ja pehmeä. Tämä tuoli on kova. Asioita liitetään suurempiin kokonaisuuksiin ja yläkäsitteisiin. Sukka laitetaan jalkaan. Yksi sukka, yksi jalka. Onko muita vaatteita? Pienryhmä- ja yksilöopetusta järjestetään resurssien mukaan. Yksi aikuinen voi keskittyä yhden lapsen opettamiseen, mutta samalla hän voi opastaa myös muiden lasten pukemista. Päiväjärjestystä voi myös muuttaa ja miettiä, löytyykö toistuvasti päivä ja hetki, jolloin henkilökuntaa on paikalla, mutta kaikkia ei tarvita ryhmän toiminnassa (esim. satuhetki). Tällöin osa henkilökunnasta voisi järjestää suomi toisena kielenä tuokion. Oppimisen ilo ja onnistuminen ovat tärkeitä Tuokio luokitellaan suomi toisena kielenä -tuokioksi vain, jos se on ennalta suunniteltu ja tietoisesti opetetaan suomen kieltä. Suomi toisena kielenä opetuksen sisällöt Suomi toisena kielenä -opetuksen sisällöiksi on valittu yhdeksän teemaa, joita laajennetaan ja syvennetään lapsen suomen kielen taitotason kehittyessä. minä perhe koti, asunto ruoka ja syöminen vaatetus päiväkoti asuinympäristö eläimet, luonto aika nimi, kehonosat, aistit, erilaisuus, tunnetilat, sijaintikäsitteet, ystävä perheenjäsenet, tavat, sukulaiset huoneet, huonekalut, asumismuodot, värit ruoka-aineet, ruokailutilanne, ruokailuvälineet, ruoan valmistaminen vaatteet, vuodenaikojen mukainen pukeutuminen, pukeutuminen, värit tervehdykset, henkilökunta, päiväjärjestys, toimintaympäristöt piha, liikenne, osoite, julkiset rakennukset, ympäristön äänet oman maan eläimet, suomalaiset eläimet, kotieläimet, eläinten äänet, sää, vuodenajat päivä, vuorokausi, eilen, tänään, huomenna, viikko, kuukausi, vuosi, vuodenajat, kello
teema: vaatetus 7 Vuosiympyrään on asetettu teemat ja muut suomi 2. kielenä opetuksessa huomioitavat asiat. Teemat voi jokainen käydä itselleen sopivassa järjestyksessä, niiltä osin vuosiympyrä on ohjeellinen. VUOSIYMPYRÄ joulukuu tammikuu lokakuu syyskuu marraskuu teema: koti, asunto vasut, suomi 2. ops seurantalomakkeet teema: minä, perhe kettu-testit 5-vuotiaille repun takanassa 6-vuotiaille teema: minä teema: ruoka, syöminen Joulukuu teema: päiväkoti kouluun ja esiopetukseen ilm. helmikuu maaliskuu teema: asuinympäristö kettu-testit 5-vuotiaille repun takanassa 6-vuotiaille teema: eläimet, luonto, suomi 2. ops, seurantalomakkeet teema: aika huhtikuu elokuu toukokuu heinäkuu kesäkuu
8 Suomen kielen opettamisessa tulee huomioida kielen moniulotteisuus mahdollisimman laajasti lapsen taitojen ja kykyjen mukaan. havaitsemisen kehittäminen: kuuleminen ja kuunteleminen: puheen ymmärtäminen: äänenkäyttö ja artikulointi: sanavarasto: kielen käyttö eri tilanteissa: luku- ja kirjoitussuunta: näkö- kuulo- ja tuntoaistiin perustuvan erottelun kehittäminen auditiivinen erottelu, ohjeiden seuraaminen, kysymysten ymmärtäminen ja kysymyksiin vastaaminen annetun ohjeen ymmärtäminen, ymmärtämisen varmistaminen kysymysten avulla äänen voimakkuus ja äänteet tunnistaminen, nimeäminen kysyminen, keskustelu, tapahtumista kertominen, suullisen ohjeen antaminen, erilaiset vuorovaikutustilanteet vasemmalta oikealle, ylhäältä alas Sisältöjä käsiteltäessä tulee huomioida mahdollisimman laajasti kaikki sanaluokat, kysymyssanat, yläkäsitteet jne. Taulukossa on esitetty vain muutama teemaa tarkentava aihe. Teemat liittyvät toisiinsa ja niiden käsittelyn tulee olla joustavaa ja integroitua. Jokaisesta teemasta voidaan tehdä ns. räjäytyskuva, joka selkeyttää opetussuunnitelman suuntaa antavuutta ja toisaalta teemojen laajuutta. Räjäytyskuvaa voidaan laajentaa loputtomiin.
9 Ruoka - ruokailuvälineet - pöytätavat - ateriat Vaatteet - säätila - värit - materiaalit MINÄ Koti Ruumiinosat Tunteet Perhe Päiväkoti Asuminen Liikkuminen Aistit osoite puhelin suunnat kadut talot Liikenne LÄHIYMPÄRISTÖ Luonto Kulttuuri Palvelut teatteri konsertti museo elokuva juhlat kauppa kirjasto uimahalli lääkäri neuvola
10 Lapsen kielen ja puheen kehitys ennen kouluikää Ikä Kielellisen kehityksen vaihe 0-1 v. Monipuolista jokeltelua Kyky käyttää eleitä ilmaisun tukena 10 30 merkityksellistä sanaa - sanaston ymmärtäminen on kehittyneempää kuin tuottaminen - symbolisia leikkitoimintoja 1 2 v. Ymmärtää pieniä lauseita ja kehotuksia (osoittaa esineitä, ojentaa esineen pyydettäessä) yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0 600 sanaa) - sanayhdistelmiä, jotka taipuvat Lapsi oppii noin 10 uutta sanaa päivässä - substantiivien ja verbien osuus määrällisesti suurin - adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät Puheessa esiintyy taivutusmuotoja - preesens- ja imperfektimuotoja - monikon tunnut ja genetiivi - partitiivi, sisä- ja ulkopaikallissijoja Lapset käyttävät myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia Kiinnostus puheeseen ja kuunteluun 3 v. Puhe lähes kokonaan ymmärrettävää Monisanaisia lauseita Apuverbin käyttöä, eri aikamuotoja, verbin taivuttamista eri persoonissa käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Esineiden paikkaa osoittavia määreitä Adjektiivien vertailuasteiden käyttöä Kielellisen tietoisuuden alku: sana- ja loruleikit Ymmärtää arkikieltä, kuuntelee pieniä kertomuksia Puheessa voi ilmetä lievää takertelua tai sujumattomuutta 4 5 v. Eri sanaluokan sanoja esiintyy samassa suhteessa kuin aikuisen arkipuheessa Kertoo tarinoita, satuilee Lapsi hallitsee sanojen taivutusta ja lauseiden muodostamista koskevat perussäännöt - omatekoisten taivutusten väheneminen Ilmaisujen tarkentuminen tulee esille - arjen ilmaisuissa - paikan ja sijainnin kuvauksessa - esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa (koko, määrä, väri, muoto Ymmärtää ja käyttää monipuolista ja sujuvaa kieltä 6 7 v. Lapsi hallitsee noin 14 000 sanaa, sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Lapsen puhe on selkeää ja rakenteellisesti oikeaa Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja Foneemisen tietoisuuden kehittyminen - lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat erilaisista äänteistä - havaitsee sanojen äänne-eroja - oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä Vuorovaikutuksen perustaitojen omaksuminen - lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta - esittää kysymyksiä kuulemastaan - vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen - toimii annettujen ohjeiden mukaisesti Ymmärtää jo pitkiä lauseita ja käsitteellistä kieltä (Lyytinen)