Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja (1.10.2012)
Version numero Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Muutokset Tekijät Hyväksynyt/ hyväksytty 1.1 Alkuperäinen sisällysluettelo Johanna Lautala, laatupäällikkö evl Juha Niemi, kehittämispäällikkö kenrm Pertti Salminen, rehtori prkenr Vesa Tynkkynen, vararehtori, Hannu H. Kari, tutkimusjohtaja komdri Aulis Minkkinen, hallintojohtaja komdri Veijo Taipalus, Jatkotutkinto-osaston johtaja, ev Jukka Ojala, Taktiikan laitoksen johtaja 1.2 1. Toiminnan lähtökohdat ja johtaminen sisältöä kuvattu 2.2 Opetus sisältöä kuvattu 2.4 Kasvatus kuvattu 4.7 Lisättiin kokonaisturvallisuus 1.3 1.6 Laadunvarmistukseen lisätty alaotsikot 2.2 Opetus sisältöä täydennetty 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sisältöä kuvattu (alumni -ja mentoritoiminta) 2.4 Kasvatus kuvattu 3. 1Opiskelijat kuvattu 3.3 Henkilöstö sisältöä kuvattu 3.5 Tilahallinta kuvattu 3.6 Otsikko muutettu 3.6.3 Lisätty kohta Käyttöomaisuuden hallinta 4.1 Opetuksen tuki ja opiskelijapalvelut sisältöä kuvattu 4.2 Informaatiopalvelut sisältöä kuvattu 4.3 Tietotekniset palvelut sisältöä kuvattu 4.4 Viestintä sisältöä kuvattu 4.7 Muutettiin kokonaisturvallisuus turvallisuustoiminnaksi, sisältöä kuvattu 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen väliotsikoita muutettu 2.1.6 Lisätty tutkimuksen laadunvarmistus otsikko 2.2.6 Lisätty opetuksen laadunvarmistus otsikko 4 Lisätty tukipalveluiden (tukiprosessien) laadunvarmistus Johanna Lautala, laatupäällikkö Johanna Lautala, laatupäällikkö Vesa Tynkkynen, Johanna Lautala 25.6.2009 Johanna Lautala 26.6.2009 MPKK:n johto 1.10.2008 (Johdon toimintakäsikirjaseminaari AE19966) Vastuualueittain kutsutut 2.2.2009 (Kick off -tilaisuus AF1983) (Muistio sisällöntuottamisesta vastuualueittain AF2520) Vastuualueittain kutsutut 11.5.2009 (Sisällön välitarkastelu AF10003) 1.4 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tarkennettu 4.2.1 Kirjaston osuuksia ajantasaistettu ja lisätty laatuun liittyvät osiot 4.6. Sotamuseon toiminnan kuvaus lisätty 1.4.2. Tutkimusneuvosto ja 2.1 Tutkimus Juha Niemi, Tarja Hettula ja Johanna Lautala 14.4.2010 Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja 31.5.2010 Tutkimusala 31.5.2010 Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja 2
sisältöä päivitetty Tutkimusjohtaja 2. Opetuksen osioita päivitetty Opintoasiain osasto 7.4.2010 1.4 4.7.2. Tietoturvallisuus sisältö päivitetty Riskienhallintapäällikkö 1.6.2010 Versio 1.4 Hyväksynyt 1.6.2010 rehtori Vesa Tynkkynen 1.5 Sisältö päivitetty (AH13518) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot 9.9.2011 1.6 Sisältö päivitetty (AI9875) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot 1.10.2012 Toimintakäsikirja on osa Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan laadunvarmistuksen dokumentaatiota ja korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Se kuvaa korkeakoulun johtamisen ja organisaation, perustehtävät (RA ja SA), voimavarat ja tukipalvelut sekä sisältää näihin liittyvät keskeisimmät prosessikuvaukset. Toimintakäsikirjan avulla on mahdollista hahmottaa kokonaisuuksia sekä saada apua ja tietoja yksittäisiin toimintoihin liittyen. Toimintakäsikirja on toiminnan kehittämisen työkalu, jota kehitetään jatkuvasti rakenteeltaan ja sisällöltään. Samalla se toimii MPKK:n laatukäsikirjana. 3
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN TOIMINTAKÄSIKIRJA LUKIJALLE... 7 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN... 8 1.1 STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT... 8 1.1.1 Korkeakoulun strategia... 8 1.1.2 Kehittämisohjelmat... 10 1.1.3 Toimintaympäristö... 10 1.1.3.1 Pv toimintaympäristö RA... 11 1.1.3.2 Pv toimintaympäristö SA... 12 1.1.3.3 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö... 12 1.1.3.4 KV-toiminta... 13 1.1.4 Kokonaismaanpuolustus ja YTS... 13 1.1.5 Fyysinen toimintaympäristö... 13 1.2 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN... 14 1.2.1 Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet... 14 1.2.2 Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja)... 15 1.2.3 Tutkinto-osastot ja ainelaitokset... 16 1.2.4 Esikunta... 16 1.2.5 Erilliset laitokset... 16 1.3 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET 17 1.3.1 Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö... 17 1.3.2 Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt... 17 1.4 JOHTAMINEN... 18 1.4.1 Johtoryhmätyöskentely... 18 1.4.2 Tulosyksikkökokous... 18 1.4.3 Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot... 19 1.4.4 Muut monijäseniset hallintoelimet... 20 1.4.5 Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta... 20 1.5 TOIMINNANOHJAUS... 21 1.5.1 Strategian laatiminen... 21 1.5.2 Strategian jalkauttaminen... 21 1.5.3 Toiminnan ohjaus... 21 1.6 LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ... 22 1.6.1 Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen tavoitteet... 22 1.6.1.1 Prosessit... 22 1.6.1.2 Itsearviointi... 23 1.6.1.3 Palautejärjestelmä... 23 1.6.1.4 Riskienhallinta... 23 1.6.1.4.1 Sisäinen valvonta... 24 1.6.2 Laadunvarmistuksen organisaatio... 24 1.6.3 Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen laadunhallintaan... 25 1.6.4 Laadunvarmistusjärjestelmän arviointi ja kehittäminen... 25 2 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERUSTEHTÄVÄT... 26 4
2.1 TUTKIMUS... 26 2.1.1 Tutkimustoiminnan lähtökohdat... 26 2.1.2 Tutkimuksen johtaminen... 27 2.1.3 Rahoitus... 28 2.1.4 Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 28 2.1.5 Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen... 29 2.2 OPETUS... 29 2.2.1 Tutkintotavoitteinen koulutus... 30 2.2.1.1 Alempi korkeakoulututkinto... 30 2.2.1.2 Ylempi korkeakoulututkinto... 31 2.2.1.3 Jatkotutkinnot... 32 2.2.2 Tehtäväkohtainen ja henkilöstöalan toimialakohtainen täydennyskoulutus... 34 2.2.3 Yleinen maanpuolustusopetus... 34 2.2.4 Opetushenkilöstö... 35 2.2.5 Opetuksen suunnittelu ja toteutus... 37 2.2.6 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 37 2.2.6.1 Opetuksen palautejärjestelmä... 38 2.2.6.2 Opetuksen kehittämisryhmä... 38 2.2.6.3 Opetuksen laadun arviointi... 39 2.2.7 Opintosuoritusten arviointi... 39 2.3 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN... 39 2.3.1 Vaikuttaminen (ml sidosryhmätoiminta)... 40 2.3.2 Vaikuttaminen potentiaalisiin opiskelijoihin... 40 2.3.3 Vaikuttaminen asiantuntijapalveluiden kautta... 40 2.3.3.1 Seminaaritoiminta... 40 2.3.3.2 Asiantuntijoiden asettaminen tiedotusvälineiden käyttöön... 41 2.3.4 Vaikuttaminen julkaisutoiminnan kautta... 41 2.4 KASVATUS... 42 3 VOIMAVARAT... 43 3.1 Opiskelijat... 43 3.1.1 Perustutkinto-opiskelijat... 44 3.1.2 Jatkotutkinto-opiskelijat... 45 3.1.3 Tohtoriopiskelijat... 46 3.1.4 Ulkomailla opiskelevat opiskelijat... 47 3.1.5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet... 47 3.1.5.1 Oppilaskunnat... 47 3.1.5.2 Opetuksen kehittämistyöryhmä... 49 3.2 ALUMNITOIMINTA JA MENTOROINTI... 49 3.2.1 Alumnitoiminta... 49 3.2.2 Mentoritoiminta... 49 3.3 HENKILÖSTÖ... 49 3.3.1 Korkeakoulun henkilöstövoimavarat... 49 3.3.2 Henkilöstöjohtaminen... 49 3.3.2.1 Palkka- ja palvelussuhdeasiat... 50 3.3.2.2 Palvelussuhteeseen ottaminen... 51 3.3.3 Henkilöstön kehittäminen... 51 3.3.4 Perehdyttäminen... 52 3.3.5 Kehityskeskustelu... 52 5
3.3.6 Työolot... 52 3.3.6.1 Työterveyshuollon järjestäminen... 52 3.3.6.2 Työsuojelu... 53 3.3.6.3 Työhyvinvointi... 53 3.3.7 Tasa-arvon edistäminen... 53 3.3.7.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 54 3.3.8 Yhteistoiminta... 55 3.4 RAHOITUS... 55 3.5 TILAHALLINTA... 55 3.5.1 Katsaus toimitiloihin... 55 3.5.2 Toimitila-asioiden hoitaminen... 56 3.6 MATERIAALIN JA PALVELUJEN HANKINTA JA HALLINTA... 56 3.6.1 Hankintatoimi... 56 3.6.1.1 Hankintaorganisaatio... 56 3.6.1.2 Hankintojen toteutus... 56 3.6.2 Materiaalin valvonta... 57 4 TUKIPALVELUT... 57 4.1 OPETUKSEN TUKI JA OPISKELIJAPALVELUT... 57 4.1.1 Opetuksen tuki... 57 4.1.1.1 Opintoasiainosaston tuki... 58 4.1.2 Opintorekisteripalvelut... 59 4.1.3 Opiskelijapalvelut... 59 4.1.3.1 Hakijapalvelut... 60 4.1.3.2 Opintojen ohjaus... 60 4.1.3.3 Opiskelijaliikkuvuuden palvelut (JOO)... 61 4.1.3.4 Opiskelijoiden sosiaalitaloudelliset etuudet... 62 4.2 INFORMAATIOPALVELUT... 62 4.2.1 Kirjasto- ja tietopalvelut... 62 4.2.1.1 Organisaatio ja johtaminen... 63 4.2.1.2 Tietoaineistopalvelut... 64 4.2.1.3 Asiakaspalvelut... 64 4.2.1.4 Kirjaston laadunvarmistus... 65 4.2.1.4.1 Kirjaston prosessit... 65 4.2.1.4.2 Kirjaston itsearviointi... 65 4.2.1.4.3 Kirjaston palautejärjestelmä... 65 4.2.2 Tiedonhallinta... 66 4.2.2.1 Hyvä tiedonhallintatapa... 66 4.2.2.2 Asiakirjahallinto ja arkistotoimi... 67 4.2.2.3 Aineiston lainaaminen... 68 4.3 TIETOTEKNISET PALVELUT... 68 4.3.1 Katsaus korkeakoulun tietojärjestelmiin... 69 4.3.2 Tietotekniikkatuki... 69 4.3.3 Tietohallintoalan palveluiden kehittäminen... 69 4.4 VIESTINTÄ... 69 4.4.1 Viestintä MPKK:ssa... 69 4.4.2 Yhteiset viestintävälineet... 70 4.4.3 Seuranta ja arviointi... 70 6
4.4.4 Viestintäpalvelut... 70 4.5 MUU TOIMINTA... 71 4.5.1 TKKK... 71 4.5.2 Käyttäytymistieteiden laitos... 73 4.5.3 Kielikeskus... 73 4.6 MUSEOTOIMINTA... 74 4.7 VALTAKUNNALLISET MAANPUOLUSTUSKURSSIT... 75 4.8 TURVALLISUUSTOIMINTA... 76 4.8.1 Tilojen käyttö ja pääsyoikeudet... 76 4.8.2 Tietoturvallisuus... 76 LUKIJALLE Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja on kaikille korkeakoulun toiminnasta kiinnostuneille laadittu mahdollisimman tiivis yleisesitys ja asiahakemisto korkeakoulun toiminnasta. Se sisältää lukuisia yksinkertaistuksia, joten MPKK ei pidä sitä juridisesti sitovana. Toimintakäsikirja ei siis ole luonteeltaan toimintaa ohjaava normiasiakirja, vaan yleisinformaatio. Jos lukija haluaa täsmällisen tiedon muodon, niin hänen on syytä tarkistaa se linkkitiedostoina toimintakäsikirjaan liitetyistä virallisista asiakirjoista. Tällöinkin on syytä varmistua siitä, että linkkiasiakirja on edelleen ajan tasainen, sillä toimintakäsikirjan jatkuva ajan tasalla pitäminen on alati muuttuvassa toimintaympäristössämme hyvin haasteellista. Lisätietoja asiasta antaa MPKK:n viestintäpalvelut osoitteessa www.mpkk.fi. 7
1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN 1.1 STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT 1.1.1 Korkeakoulun strategia Maanpuolustuskorkeakoulun strategia on tärkein toimintaa ohjaava asiakirja. Se asettaa toiminnalle tärkeimmät tavoitteet ja linjaa toimintaa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategia 2015 (HI732) on julkaistu 1.10.2012. Tavoitetila ja tehtävä 2015 Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitetila (visio) strategiakaudelle on: Parasta sotatieteellistä opetusta ja tutkimusta yhdellä kampuksella. Tämä tarkoittaa opetuksen korkean laadun ylläpitoa ja edelleen kehittämistä. Tutkimuksessa tavoitellaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän sotatieteellisen tutkimuksen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamista. Korkeakoulun tavoitteena on myös aloittaa strategiakauden päättyessä toimintansa uudistetulla organisaatiolla Santahaminaan keskitetyllä kampuksella. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävä (missio) on: Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu johtajia asiantuntijavalmiuksin. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sodan ja rauhan ajan tehtävissä tarvittava osaava ja motivoitunut upseeristo sekä harjoittaa sotilaallisen maanpuolustuksen etua edistävää tutkimusta. Tavoitteena on vuonna 2015 olla sotatieteellinen yliopisto, jolla on arvostettu asema puolustushallinnossa, turvallisuusalan toimijoiden keskuudessa ja yliopistokentässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Korkeakoulun päätehtävänä säilyy upseerikoulutus. Sitä tuetaan ajanmukaisella ja puolustusvoimien etua hyödyntävällä, tulevaisuuteen tähtäävällä sotatieteiden ydinalojen ja turvallisuuteen liittyvien uusien uhkien tutkimuksella. Strategiset linjaukset 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus keskitetään sotatieteiden keskeisille ydinalueille monitieteisyyttä korostaen tavoitteena syvällisen tutkimustiedon tuottaminen opetuksen perustaksi sekä puolustusjärjestelmän kehittämiseksi yhteiskunnan tueksi. 2. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, puolustusvoimien päätehtäviin keskittyvää tutkintoopetuksen korkeaa laatua kehitetään edelleen niin Maanpuolustuskorkeakoulussa kuin kaikissa opetusta antavissa puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa. Tavoitteena on entistä osaavampi ja laaja-alaisemmin ajatteleva upseeri sekä työssään motivoitunut opettaja. 8
3. Tutkimusta tukevan ja tehostavan ulkopuolisen rahoituksen kasvattamiseksi luodaan nykylainsäädännön mahdollistamat toimintatapamallit tavoitteena tutkimusresurssien merkittävä lisääminen. 4. Yliopistollinen tutkimus, opetus ja täydennyskoulutus sekä tieteellinen kirjasto keskitetään Santahaminaan. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus liitetään Maanpuolustuskorkeakouluun ja sijoitetaan Santahaminaan. Tavoitteena on yksi kehitettävä kampus, joka tarjoaa niin opiskelijoille, opettajille, tutkijoille kuin muillekin palkattuun henkilöstöön kuuluville erinomaiset olosuhteet. 5. Kehittämisessä on varauduttava supistuviin henkilöstöresursseihin osana puolustusvoimauudistusta. Se edellyttää kaikissa henkilöstöryhmissä osaamisen syventämistä ja laajentamista. Henkilöstön työssä jaksamista ja motivaatiota tuetaan. 6. Laitosten toiminnallista yhdistämistä jatketaan, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman hallinnon sekä resurssien suuntaamisen tutkimukseen ja opetukseen. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu hakee ulkoisia arviointeja toimintansa kehittämisen perustaksi. Keskeisin on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttama laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. 8. Resurssien supistuessa on entistä tärkeämpää varmistaa toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja kansainvälisiä suhteita. Tämä edellyttää yhteiskunta- ja kansainvälisistä suhteista vastaavan johtajan tehtävän määrittämistä. 9. Opetuksessa tavoitellaan kustannustehokkuuden lisäämistä ilman, että opetustavoitteista tingitään olennaisesti. Tutkintoja uudistettaessa huomioidaan aina opetuksesta syntyvien kustannusten kokonaisuus, jotta kustannuskehitys pysyy hallittuna. Strategiset tavoitteet 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus palvelee entistä korostuneemmin puolustusjärjestelmän tarpeita ja opetusta. KKA:n auditoinnissa 2011 tutkimuksen laadunvarmistukselle saatu arvio alkava nostetaan seuraavassa auditoinnissa 2017 tasolle kehittyvä. 2. Maanpuolustuskorkeakoulun opetus perustuu puolustusjärjestelmän poikkeusolojen ja normaaliolojen tarpeisiin. 3. Sotatieteellisiä tutkintoja ja täydennyskoulutusta kehitetään. 4. Resurssien riittävyys varmistetaan 1) tutkinto-opetuksessa, 2) painopistealojen tutkimuksessa ja mahdollisuuksien mukaan 3) muissa toiminnoissa. 5. Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että se on osa jokapäiväistä toimintaa. 6. Kansainvälinen toiminta suunnataan palvelemaan opetuksen ja tutkimuksen ydinalueita. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu terävöittää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. 9
Tulosyksiköiden erityistavoitteita: Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Maanpuolustuskorkeakoululle laaditaan tietohallintostrategia Korkeakoulun kirjaston toiminta keskitetään Santahaminaan rakennettavaan monitoimitaloon Sotamuseon infrastruktuurit ja toiminnan ohjaus uudistetaan Maanpuolustuskurssien toiminta turvataan Maanpuolustuskorkeakoulun esikunnan toiminnan kehittämistä jatketaan 1.1.2 Kehittämisohjelmat Maanpuolustuskorkeakoulun strategia jalkautetaan strategialähtöisen suunnittelu- ja ohjausprosessin avulla. Prosessityön tavoitteen mukaisesti prosessien roolia strategian toteuttamisessa, toiminnan ohjauksessa ja resursoinnissa lisätään nykyisestään. Strategiassa mainittujen tavoitteiden toimeenpanoa varten laaditaan yksityiskohtaisemmat kehittämissuunnitelmat tai ne sisällytetään toimintasuunnitelmaan. Laajojen hankkeidenkehittämissuunnitelmissa esitetään, miten vuosittain etenemällä saavutetaan strategiassa esitetty tavoitetila. Myös kehittämissuunnitelmien tavoitteet ja aikataulut viedään Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelmaan tulosyksiköiden ja toimialojen tulostavoitteiksi. Tulosyksiköiden tulostavoitteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan prosessin mukaisesti. Palautteen ja yksiköiden tai toimialojen itsearvioinnin perusteella Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelman tulostavoitteita ja aikatauluja tarkennetaan vuosittain. Toteutuminen raportoidaan Maanpuolustuskorkeakoulun vuosiraportissa. Maanpuolustuskorkeakoulun johto arvioi strategian toteutumista ja jalkauttamista vuosittaisessa johdon strategiaseminaarissa, jossa tarkennetaan seuraavan vuoden suunnitteluperusteet. Tarpeen mukaan strategian yksityiskohtia päivitetään vuosittain. 1.1.3 Toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun asema suomalaisessa yliopistokentässä on selkeä. Sen tehtävänä on vastata eri tieteenalojen tutkimuksen ja opetuksen haasteisiin sotatieteiden näkökulmasta. Puolustusvoimien päätehtävät ohjaavat osaltaan myös Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan suuntaamista ja resurssien käyttöä. Vuoden 2009 alusta voimaan tullut laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) selkeytti entisestään sen asemaa yliopistollisena työnantajakorkeakouluna. Maanpuolustuskorkeakoulun edellinen strategia valmistui vuonna 2006. Sen lähtökohtana oli toisaalta vahventaa Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa yliopistokentässä ja toisaalta laajentaa keskeisenä opetuksen ja tutkimuksen kohteena olevan turvallisuuskäsitteen sisältöä. Strategia on toteutunut hyvin, mutta varsinkin sen linjaukset Maanpuolustuskorkeakoulun toimintapiiriin kuuluvan turvallisuuskäsitteen laajentamisesta ovat osoittautuneet liian väljiksi, eivätkä nähtävissä olevat resurssit puolla tätä laajennusta. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen vahvuuksia ovat teorian ja käytännön yhdistyminen ja opetuksen palautejärjestelmän pitkä perinne. Opetus on korkeatasoista ja työelämälähtöistä. 10
Haasteena on sotatieteellisten opintojen ja niihin yhdistettyjen ammatillisten osaamisvaatimusten yhteinen kuormittavuus. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen haasteina ovat sen parempi nivoutuminen opetukseen sekä tarve yhä selkeämmin tuottaa kokonaismaanpuolustuksen kehittämisessä tarvittavaa tutkimustietoa päätöksenteon perustaksi. Tutkimusrahoituksen haasteena on toimintamenovarojen ulkopuolisen rahoitusosuuden niukkuus. Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy välillisesti aina siellä, missä korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat tai korkeakoulusta valmistuneet henkilöt toimivat. Esimerkiksi strategian alalla osaaminen on arvostettua ja Maanpuolustuskorkeakoulun eri alojen asiantuntijat ovat paljon julkisuudessa. Siitä huolimatta Maanpuolustuskorkeakoulun yleinen tunnettuus on vasta kehittyvällä tasolla. 1.1.3.1 Pv toimintaympäristö RA Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu. Sen asema puolustusvoimien hallinnossa ilmenee hallintorakenteesta. Pääesikunta ohjaa puolustusvoimain komentajan apuna Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. Keskeisimmät ohjaavat osastot ovat henkilöstöosasto ja suunnitteluosasto. Tärkein ohjauksen muoto on vuositasolla toteutuva tulosohjaus, jossa painottuvia tekijöitä ovat tutkintoihin ja muuhun opetukseen liittyvät osaamisvaatimukset, kurssien tavoitevahvuudet, tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä toiminnan rahoitus. Maanpuolustuskorkeakoulun suhde maa-, meri- ja ilmavoimiin sekä Rajavartiolaitokseen on luonteeltaan yhteistoimintasuhde, jossa korostuu osaavan henkilöstö tuottaminen puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa puolustushaara- ja aselajikouluissa sekä Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa tutkintoopetusta. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäviin kuuluu seuraavat toimialajohtajuudet puolustusvoimissa: valtakunnallinen sotamuseotoiminnan ohjaus mukaan lukien valtakunnallisen statuksen omaavat puolustushaara- ja aselajimuseot sekä joukko-osastojen perinnehuoneet Puolustusvoimien kirjastotoiminnan kokonaiskoordinointi Puolustusvoimien kielipalveluiden tuottaminen Puolustusvoimien opetusmateriaalien tuottaminen Puolustusvoimien kuvaustoiminnan ohjaaminen ja yhteisten kuvapalveluiden tuottaminen. Maanpuolustuskorkeakoulun oma organisaatio on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio, joka tukeutuu Puolustusvoimien yhteisiin palveluntuotanto-organisaatioihin. Korkeakoulun kannalta keskeisimpiä tuki- ja huoltopalveluiden tuottajia ovat Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät), Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (maksuliikenne), Etelä-Suomen huoltorykmentti (yleishuollon palvelut ja kuljetukset), Leijona Catering (muonituspalvelut), Puolustushallinnon rakennuslaitos (kiinteistönpito) sekä Sotilaslääketieteen keskus (työterveyshuollon palvelut ja lääkintähuolto). 11
Varuskunnallisesti Maanpuolustuskorkeakoulun pääosat kuuluvat Helsingin Sotilasläänin komentajan johtamaan Helsingin varuskuntaan. Varuskunta tuottaa Maanpuolustuskorkeakoululle mm. ulkoiseen turvallisuuteen ja työsuhdeasuntoihin liittyviä palveluja. 1.1.3.2 Pv toimintaympäristö SA Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus vuoden 2015 alussa on noin 230 000. Puolustushaarojen asema on keskeinen Suomen puolustusjärjestelmässä. Ne osallistuvat puolustusjärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen ja vastaavat sotilaallisen suorituskyvyn eri osatekijöiden yhdistämisestä taistelukelpoiseksi kokonaisuudeksi sekä suorituskyvyn käytöstä eli maa-, meri- ja ilmaoperaatioiden suunnittelusta, johtamisesta ja toteutuksesta. Maavoimien päätehtävänä on maahyökkäyksen torjunta ja hyökkääjän lyöminen muiden puolustushaarojen tukemana ja yhteisten suorituskykyjen voimin. Merivoimien päätehtävänä on meri- ja rannikkoalueen valvonta sekä meritse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten torjunta. Ilmavoimien päätehtävänä on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta. MPKK toimintavalmiutta kohotettaessa Osana puolustusvoimia myös Maanpuolustuskorkeakoululle on määrätty omat poikkeusolojen ajan tehtävänsä. Puolustusvalmiuden kohottamiseen liittyen tutkinto-opetus ja osa tutkimustoiminnasta keskeytetään ja muu toiminta sovitetaan vallitseviin olosuhteisiin. Pääosa korkeakoulun sotilashenkilöistä luovutetaan puolustusvoimissa perustettaviin sodan ajan johtoportaisiin ja joukkoihin, ja korkeakoulun sodan ajan kokoonpanoon sijoitettu henkilöstö aloittaa poikkeusolojen ajan tehtäviensä täysimääräisen hoitamisen. Maanpuolustuskorkeakoulu muuttuu sotaan valmistautuvaksi yksiköksi. Osallistumalla esiupseerikurssin TH 1 tai yleisesikuntaupseerikurssin OTH 1 harjoituksiin saa sodan ajan toimintaympäristöstä syvällisen käsityksen. 1.1.3.3 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Maanpuolustuskorkeakoulun velvoite on toimia tiiviissä yhteistyössä sekä kansallisten että kansainvälisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Perustuen laissa määriteltyihin tehtäviin Maanpuolustuskorkeakoulu tekee kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä eurooppalaisten että Euroopan ulkopuolella sijaitsevien sotakorkeakoulujen, puolustusakatemioiden ja tutkimusinstituuttien kanssa. Euroopan alueella Maanpuolustuskorkeakoulun kumppanitahoihin kuuluvat muun muassa Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun (Försvarshögskolan), NATO Defence Academy, Iso- Britannian puolustusakatemian (Defence Academy of the United Kingdom) sekä Baltic Defence College. Euroopan ulkopuolella Maanpuolustuskorkeakoululla on yliopistokumppaneja muun muassa Yhdysvalloissa. 12
Kansainvälinen yhteistyön avulla Maanpuolustuskorkeakoulu pystyy välittämään muissa akateemisissa siviili- ja sotilasalan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtyjä tutkimustuloksia puolustusvoimien käyttöön. Maanpuolustuskorkeakoulun opetukseen ja tutkimukseen vaikuttaa myös kansainvälisen kriisinhallinnan kasvava merkitys tämän päivän sotilaallisessa yhteistyössä niin Euroopan unionin piirissä kuin Naton rauhankumppanuustoiminnassa. 1.1.3.4 KV-toiminta Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan eräänä keskeisenä tavoitteena on palvella tutkintoopiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä. Tämän vuoksi on tärkeää, että Maanpuolustuskorkeakoulun kansainvälinen koulutus on ajantasainen ja vastaa kansainvälisten kriisinhallinnan vaatimuksia. Tavoitteena on, ettei Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoopiskelija tarvitse valmistuttuaan täydentävää koulutusta ollakseen sijoituskelpoinen sellaiseen kansainväliseen tehtävään, joka ei edellytä erityiskoulutusta. Kansainvälistä kriisinhallintatoimintaa harjoitetaan mm. yhteistyössä Ruotsin puolustusvoimien kanssa vuosittain pidettävän GSÖ-harjoituksen muodossa. 1.1.4 Kokonaismaanpuolustus ja YTS Osana puolustusvoimia Maanpuolustuskorkeakoulu on aktiivinen toimija yhteiskunnan elintärkeiden toimien turvaamiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä. YTS-näkökulma liittyy paitsi maan sotilaalliseen puolustamiseen, niin suoranaisesti myös puolustusvoimien toiseen päätehtävään; muiden viranomaisten tukemiseen. Korostuneimmin kokonaismaanpuolustuksen laaja kenttä ja YTS-näkökulma ovat esillä yleisesikuntaupseerin tutkinnon opetuksessa sekä Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toimeenpanossa. Puolustushallinnon alainen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) tukee kokonaismaanpuolustuksen ja turvallisuusalan tutkimusta rahoittamalla suomalaista alan tutkimusta. MATINEn johtokunnissa ja työryhmissä Maanpuolustuskorkeakoululla on vahva edustus. 1.1.5 Fyysinen toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue sijaitsee Helsingin Santahaminan sotilasalueella. Toinen kampusalue on Tuusulassa sijaitseva Taistelukoulun alue, jota isännöi korkeakouluun kuuluva Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus. Näiden päätoimipaikkojen lisäksi korkeakoululla on tiloja Helsingin keskusta-alueella Sörnäisissä, Kruununhaassa ja Suomenlinnassa sekä Sotamuseon varastointipaikkakunnilla. Yksittäisiä Kielikeskuksen virkamiehiä työskentelee lisäksi muilla paikkakunnilla puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteydessä. Santahaminassa ja Sörnäisissä tilojen kunto on verraten hyvä. Tuusulan tilat ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa rakennuksesta riippuen. Kruununhaassa vain Maanpuolustuskurssien tilojen kuntoa voi pitää hyvänä; tilat Maurinkadulla ja Liisankadulla ovat huonokuntoisia ja kaipaavan nopeaa remontointia. Oppimisympäristöt Santahaminassa ja Taistelukoulun pääauditoriossa on vuosina 2009-2011 uusittu ja yhdenmukaistettu vastaamaan tulevien vuosien tarpeita. 13
Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitteena on kaikkien ainelaitosten sekä tutkinto-opetukseen ja korkeakoulun vastuulla olevaan täydennyskoulutukseen liittyvien toimintojen ja Pääkirjaston keskittäminen Santahaminaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Tämän mahdollistamiseksi on kampukselle rakennettava uudisrakennus, jonka suunniteltu sijoituspaikka on kampuksen tulotiellä ns. entisen K-kaupan risteyksessä. Uudisrakennuksen näkyvä työmaa alkanee vuoden 2013 syyskesällä. Muita keskeisiä fyysiseen toimintaympäristöön liittyviä tavoitteita ovat täysimittainen tiloista luopuminen kaikissa niissä kohteissa, joista toiminnot sijoitetaan Santahaminan uudisrakennukseen Sotamuseon tarpeiden mukainen peruskorjaus Liisankatu 1:een mahdollisimman nopeasti; kuitenkin viimeistään tasavallan satavuotisjuhliin mennessä Sotamuseon varastoinnin keskittäminen Rakennus B27:n muutostyöt (kurssikirjaston muuttaminen toimistotiloiksi ym.) Rakennus B26:n peruskorjaus tilapäiseksi majoitustilaksi opetustilojen laadun kehittäminen Santahaminassa ja ylläpito Taistelukoulun alueen tärkeimmissä tiloissa Etelä-Suomen huoltorykmentin logistiikkakeskushankkeen tukeminen Santahaminassa siten, että se vapauttaa ns. Tallinmäen rakennuksen korkeakoulun johtamissimulaattorijärjestelmän opetusympäristöksi fyysisen turvallisuuden rakenteiden kustannustehokas ja riskiarvioihin perustuva kehittäminen kaikissa keskeisissä toimipaikoissa. Puolustusvoimien toimintakulttuurin mukaisesti Maanpuolustuskorkeakoulu ei omista kiinteistöjään edes osittain eikä sillä ole itsenäistä toimivaltaa kiinteistökantansa kehittämiseen. Muutokset kiinteistökannassa ja siihen kohdistuvat perusparannukset toteutetaan tekemällä riittävän perusteltuja ja kustannustehokkaita esityksiä Pääesikunnalle, joka on alan asiat ratkaiseva viranomainen. Pääosaa MPKK:n tiloista isännöi Puolustushallinnon rakennuslaitos. Enin osa tiloista on Senaattikiinteistöt Oy:n omistamia, mutta verrattuna useimpiin muihin puolustusvoimien yksiköihin MPKK:lla on poikkeuksellisen paljon kiinteistökantaa myös Kruunuasunnot Oy:ltä ja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tavoitetilassa kiinteistönpitoon liittyvien toimijoiden määrä on vähäisempi ja korkeakoulun itsenäisyysaste toimintojen järkevässä järjestämisessä on isompi. 1.2 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 1.2.1 Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet Maanpuolustuskorkeakoulun organisaation ja hallinnon perusteet määritetään laissa MPKK:sta sekä korkeakoulun johtosäännössä (linkit asiakirjoihin ovat tämän alaluvun lopussa). Korkeakoulun organisaatio ja johtaminen on puolustusvoimien johtamis- ja hallintokulttuurin mukaista. Organisaatio on sotilaallisesti johdettu linja-esikuntaorganisaatio, jolla on tutkimuksen ja tutkinto-opetuksen osalta voimakas matriisiorganisaation luonne. Korkeakoulun kuuluminen puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmään merkitsee eräitä olennaisia eroja muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna. Näistä keskeisimpiä ovat 14
korkeakoululla ei ole yksiselitteisesti itsehallinnollista asemaa, vaan se on osa puolustusvoimia pääosa korkeakoulun vakituisista työntekijöistä palvelee pysyvissä viroissa, joiden täyttöä säätelee virkamieslaki ja sitä täydentävät normiasiakirjat sotilashenkilöstön virkakierrosta johtuva huomattava henkilöstövaihtuvuus MPKK:lla ei ole laajaa toimivaltaa käyttävää hallitusta, vaan tämä toimivalta kuuluu lähinnä puolustusvoimain komentajalle ja korkeakoulun toimintaa ohjaavalle pääesikunnalle MPKK toimii valtionhallinnossa noudatettavien hyvän hallinnon periaatteiden mukaisest MPKK:lla ei ole itsenäistä taloudellista toimivaltaa, vaan se on valtion tilivirasto korkeakoulun upseeriopiskelijoita koskee tutkintotasosta riippuen joko kokonaan tai soveltaen valtion viranomaisille yleensä ja puolustusvoimien viranhaltijoille erityisesti säädetyt oikeudet ja velvoitteet poikkeusolojen toimintaan liittyvät velvoitteet ohjaavat myös normaaliolojen organisointia ja hallinnon yksityiskohtien järjestämistä. Korkeakoulun jakautumisen sisäisiin tulosyksiköihin ratkaisee puolustusvoimain komentaja vahvistaessaan MPKK:n johtosäännön. Sisäisten tulosyksiköiden jakautumisen alaorganisaatioihin ratkaisee MPKK:n rehtori vahvistaessaan korkeakoulun työjärjestyksen. Tätä alemman tasoinen MPKK:n sisäisten tulosyksiköiden organisoiminen on tulosyksikön esimiehen ratkaistavissa. Korkeakoulun yhteistä hallintoa hoitaa hallintovirastona toimiva esikunta. Sen tehtävänä on tuottaa korkeakoulun yhteiset palvelut siten, että tulosyksiköiden omalla vastuulla oleva hallinto voidaan vähimmäistää. Lisäksi esikunta ohjaa ja valvoo toimintaa toimialateitse. MPKK:n sisäinen ohjaus perustuu puolustusvoimien käyttämään tulosohjausjärjestelmään. Sitä täydentää linja-esikuntarakenteen mukainen tilanteenmukainen johtaminen ja ohjaus. Maanpuolustuskorkeakoulun johtaminen on sotilaallisten periaatteiden mukaisesti esimieskeskeistä. Sitä täydentää monijäsenisten hallintoelinten toiminta. Rehtorin päätöksenteon tuen kannalta keskeisimmät monijäseniset hallintoelimet ovat MPKK:n neuvottelukunta, johtoryhmä ja tulosyksikkökokous. Linkit korkeakoulun toimintaa ohjaaviin tärkeimpiin asiakirjoihin: Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta Johtosääntö 1.2.2 Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja) Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio on luoteeltaan pääosin matriisiorganisaatio, jossa oheisessa kaaviokuvassa värein merkityt tutkinto-osastot ja tohtorikoulutusohjelma vastaavat tutkinnoista. Opetus- ja tutkimusresurssit on sijoitettu ainelaitoksiin, jotka tuottavat tutkintoosastojen tilaaman opetuksen. Organisaatio on ollut nykyisessä muodossaan vuoden 2009 alusta lukien. Tavoitteena on organisaation matriisirakenteen säilyttäminen, mutta sen keventäminen ainakin ainelaitoksia yhdistämällä siinä vaiheessa, kun korkeakoulun päätoiminnot keskitetään Santahaminaan vuoden 2015 alussa. 15
Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestys 1.2.3 Tutkinto-osastot ja ainelaitokset Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto Täydennyskoulutusosasto Opintoasiainosasto Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Sotahistorian laitos Sotatekniikan laitos Strategian laitos Taktiikan laitos Käyttäytymistieteiden laitos 1.2.4 Esikunta Henkilöstöyksikkö Kehittämisyksikkö Palveluyksikkö 1.2.5 Erilliset laitokset Kirjasto Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus 16
Kielikeskus Sotamuseo Maanpuolustuskurssit Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja 1.3 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET 1.3.1 Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008) Puolustusministeriön asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa tarkoitetuista etuuksista (1125/2008) Puolustusministeriön asetus sitoumusajoista ja sitoumuskorvauksista (1126/2008) Laki puolustusvoimista (551/2007) VNA puolustusvoimista (1319/2007) Rikoslaki 45 luku (16.6.2000/559) Sotilaskurinpitolaki (331/1983) Sotilaskurinpitoasetus (969/1983) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) Laki julkisyhteisöjen henkilökunnalta vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) Valtioneuvoston asetus upseereilta vaadittavasta kielitaidosta (9/2004) Opintotukilaki (65/1994) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) Puolustusministeriön asetus sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista (254/2006) Lisäksi Maanpuolustuskorkeakouluakin koskee yleishallinto-oikeutta ja hallintotoimintaa sekä virkamiehen oikeusasemaa sääntelevä muu lainsäädäntö, kuten esimerkiksi Suomen Perustuslaki (731/1999), hallintolaki (434/2003), ns. julkisuuslaki (621/1999) sekä asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) ja VNA tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010), laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004), henkilötietolaki (523/1999), valtion virkamieslaki (750/1994) ja -asetus (971/1994), nimikirjalaki (1010/1989), kielilaki (423/2003), arkistolaki (831/1994) sekä työturvallisuuslaki (738/2002) ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ynnä luonnollisesti kulloinkin voimassaoleva VES eli Valtion virka- ja työehdot. Edellä mainittua lainsäädäntöä on muutettu, mutta muutokset löytyvät sähköisestä Finlextietokannasta kyseisen säädöksen alkuperäisellä säädöskokoelmanumerolla. 1.3.2 Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt Johtosääntö Työjärjestys 17
Järjestyssäännöt : Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto (liitteenä sivun alaosassa) 1.4 JOHTAMINEN 1.4.1 Johtoryhmätyöskentely Maanpuolustuskorkeakoulun johtoryhmä on korkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Johtoryhmä kokoontuu MPKK:n toimintasuunnitelmassa julkaistavan kalenterin mukaan tai erikseen kutsuttaessa. Johtoryhmä keskittyy Maanpuolustuskorkeakoulun strategiseen johtamiseen rehtorin tukena. Johtoryhmässä asioita rehtorin päätettäväksi esittelevät prosessinomistajat. Prosessinomistajat voivat kutsua johtoryhmään asiantuntijoita. Johtoryhmässä käsiteltävät asiat ovat: joko luonteeltaan päätöksentekoon tähtääviä, jolloin niistä on laadittu johdolle vaihtoehtovertailut resurssivaikutuksineen kokouskutsun liitteeksi; tai ne liittyvät olennaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun tulevaisuuteen ja sen suunnitteluun (kuten toimintaympäristön muutokset, pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmat ja riskit). Johtoryhmän pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi kehittämispäällikkö, henkilöstöpäällikkö sekä Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat. Johtoryhmän sihteerinä toimii kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Pysyvän kokoonpanon lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan asiantuntijoita ja opiskelijajäsenet sen mukaisesti, mitä asiaa kulloinkin käsiteltävät aiheet koskevat. Ratkaisun kulloiseenkin kokoukseen kutsuttavista asiantuntijoista ja opiskelijajäsenistä tekee hallintojohtaja. Johtoryhmän opiskelijajäsenet (1 kadettiopiskelija ja 1 jatkotutkinto-opiskelija) nimeää Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta. Johtoryhmän asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.2. Johtoryhmän pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. (2011-2013) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat 2008-2010 (ml muistiot) 1.4.2 Tulosyksikkökokous Tulosyksikkökokous (TYK) on Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen neuvoa-antava hallintoelin. 18
Tulosyksikkökokous käsittelee pääsääntöisesti asioita, jotka koskevat Maanpuolustuskorkeakoulun strategialähtöistä TRSS-prosessia ja laadunvarmistusta. Lisäksi tulosyksikkökokous käsittelee asioita, jotka kuuluvat sisäisten tulosyksiköiden vuodenkulkuun ja erityisiin toimintasuunnitelman ulkopuolisiin yhteistä käsittelyä vaativiin asioihin. Tulosyksikkökokouksen pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi jokaisen tässä työjärjestyksessä tarkoitetun, kuvan 1 mukaisen sisäisen tulosyksikön päällikkö tai hänen sijaisensa. Kokouksen sihteerinä toimii esikunnan kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Tulosyksikkökokous kokoontuu TRSS-prosessin kulloisenkin vuosiaikataulun mukaisesti. Tulosyksikkökokouksen asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.3. Tulosyksikkökokouksen työskentelyyn liittyvät asiakirjat ml. pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. (2011-2013) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat 2008-2010 (ml muistiot) 1.4.3 Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot Opetusneuvosto on rehtorin ja vararehtorin neuvoa-antava elin, joka valmistelee tärkeimmät opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät rehtorin tai vararehtorin päätökset sekä tukee korkeakoulun johtovastuulla olevien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulujen opetuksen kehittämistä. Opetusneuvostoon kuuluu vararehtori, Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat, ainelaitosten johtajat, neljä vararehtorin nimeämää pääoppiaineiden professoria, opintoasiainosaston päällikkö sekä oppilaskunnan asettamat kurssi- ja tutkintokohtaiset kolme jäsentä. Opetusneuvoston pöytäkirjat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on rehtorin ja tutkimusjohtajan neuvoa-antava ja päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Tutkimusneuvostolle kuuluu myös eräitä käsittelytehtäviä Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännön 84 :n 1 momentin tarkoittamana ehdollepanotoimielimenä professorin viran ja sotilasprofessorin viran täytössä. Tutkimusneuvosto suunnittelee ja kehittää tutkimus-, julkaisu- ja professorien, sotilasprofessorien ja dosenttien rekrytointiprosesseja sekä käsittelee tutkimusalan valmistelun pohjalta niiden ylläpitoon liittyviä asioita. Tutkimusneuvostoon kuuluvat jäseninä tutkimusjohtaja, virkaan nimitetyt professorit, professorin määräaikaisessa virkasuhteessa olevat, Maanpuolustuskorkeakoululla virassa olevat professorin arvonimen omaavat, ainelaitosten johtajat sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustaja. Tutkimusneuvoston puhevaltaisina jäseninä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaslakimiehet. Tutkimusjohtaja toimii tutkimusneuvoston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimii vanhin virassa oleva professori tai hänen ollessaan estyneenä vanhin paikalla oleva professori. Tutkimusjohtajan avustaja toimii tutkimusneuvoston sihteerinä Kokouksessa esitetyt julkiset sähköiset valmisteluaineistot ja kokouksessa tehdyt päätökset 19
kirjataan PVAH -järjestelmään arkistoitavaan kokouspöytäkirjaan, jonka on oltava valmis viikon kuluessa kokouksesta. Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2012 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2011 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2010 Tutkimus- ja opetusneuvostojen asema ja tehtävät on määritelty tässä esitettyä tarkemmin työjärjestyksessä. 1.4.4 Muut monijäseniset hallintoelimet Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunta on rehtorin ja muun korkeakoulun johdon neuvoaantava elin kokonaiskehittämisen kannalta keskeisissä ja laaja-alaisissa kysymyksissä. Se tukee ja edistää MPKK:n tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluu puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen edustajia sekä MPKK:n toimialaan liittyviä asiantuntijoita muiden yliopistojen, tiedeyhteisöjen, ministeriöiden ja sidosryhmien piiristä sekä jatkotutkinto-opiskelijoita edustava opiskelijajäsen. Neuvottelukunnan sihteeristön muodostaa MPKK:n johto ja kehittämispäällikkö. Neuvottelukunnan kokouksista ei pidetä pöytäkirjaa. Neuvottelukunnan lisäksi MPKK:lla on useita monijäsenisiä hallintoelimiä, esimerkiksi opettajaneuvostoja. Lisätietoja monijäsenisistä hallintoelimistä työjärjestyksen kohdassa 4.8.1. 1.4.5 Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta Maanpuolustuskorkeakoulun johtajien ja päätöksentekijöiden valinta jakautuu henkilöstöryhmän mukaan seuraavasti: upseerivalinnat toteutetaan Puolustusvoimissa noudatettavan käytännön mukaisesti professorien ja dosenttien valinnoissa noudatetaan suomalaisten yliopistojen yleisen linjan mukaista valintaprosessia sovellettuna puolustushallinnon päätöksentekorakenteeseen muun henkilöstön valinnoissa noudatetaan valtionhallinnon ja puolustushallinnon määräyksiä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin valinnan esittelee puolustusministeri puolustusvoimain komentajan myötävaikutuksella ja ratkaisee valtioneuvosto. Samaa menettelyä käytetään vararehtorin valinnassa, jos hän palvelee tehtävään määrättäessä kenraalin arvossa. Muut maanpuolustuskorkeakoulun ylimmissä upseeritehtävissä (yleensä everstiluutnantin/ komentaja tai everstin/ kommodorin sotilasarvo/ vast.) olevat henkilövalinnat esittelee Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö MPKK:n rehtorin myötävaikutuksella ja tehtävään määräämiset ratkaisee puolustusvoimain komentaja. 20