Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Ajankohtaista laboratoriorintamalla 2.10.2014
Esityksen runko TAUSTA MITÄ ovat laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA:t? MISSÄ näitä bakteereita esiintyy Suomessa? MIKSI seuranta on tärkeää? MITEN nämä bakteerit tunnistetaan?
TAUSTA Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA-bakteerit ovat haaste niin ihmisten kuin eläinten lääkinnässä; erityisesti eläinlääkinnässä, jossa käytettyjen mikrobilääkkeiden valikoima on suppeampi Uusi eläintautilaki (441/2013) velvoittaa ilmoittamaan tietyt eläintaudit; näihin kuuluu myös laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA Lisäksi hyväksytyn laboratorion ja ilmoitettavia eläintauteja tutkivan laboratorion on toimitettava näiden bakteerien tartuntoihin liittyvät bakteerikannat tai näyte Eviraan (kansalliseen vertailulaboratorioon) MMM:n asetuksessa (1010/2013) määritellään, mitä eläinlajeja ilmoitus- ja lähetysvelvollisuus koskee
MRSA: metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus S. aureus on yleinen terveiden ihmisten ja eläinten iholla ja ylähengitysteiden limakalvoilla esiintyvä bakteeri Metisilliiniresistenssi: vastustuskyky kaikille beetalaktaameille Metisilliiniresistenssin geneettinen tausta: mec-geeni, joka sijaitsee bakteerin kromosomissa nk. SCCmec-elementissä Kaksi karakterisoitua mec-geeniä: meca, mecc mecc karakterisoitiin vuonna 2011 ja sitä todettu ihmisten lisäksi erityisesti naudoilla (ja lampailla) Muutamassa vuodessa lukuisia julkaisuja mecc-mrsa-kannoista ympäri Eurooppaa mecc-mrsa ei tule välttämättä esille perinteisiä MRSA-selektiivisiä maljoja käyttämällä ja se antaa negatiivisen testituloksen sekä PBP2 - lateksi-agglutinaatiotestillä että perinteisellä meca-pcr:llä
MRSA eläimillä Suomessa: siat MRSA-seurantatutkimuksia sioilla: 2008 EU-maissa ensimmäinen perustason MRSA-kartoitus porsastuotantotiloilla Positiivisia tiloja 1/196 2009-2010 MRSA-seuranta (2/EEO/2009) Teurastamonäytteet: näytteistä pos. 13/59, tilatason prevalenssia ei voida arvioida mahdollisen teurastamokontaminaation takia Eviraan patologis-anatomisiin tutkimuksiin tulleet porsaat: pos. näytteitä 1/36 tilalta 2011-2012 MRSA-seuranta (3/EEO/2011) Erityistason sikojen pitopaikat (nk. jalostussikalat), yht. 68 Ei positiivisia tiloja 2011-2014 MRSA-tutkimushanke (Evira, THL) Useita MRSA-positiivisia sikatiloja Loppuraportti valmistuu vuoden vaihteessa
Eläinten ja ihmisten väliset MRSAtartunnat MRSA voi siirtyä eläinten ja ihmisten välillä sekä säilyä ympäristössä Useita esimerkkejä harraste-eläinten lisäksi myös tuotantoeläintiloilta MRSA:n genomin on kuitenkin todettu olevan osittain myös isäntälajispesifininen (adaptoituminen?) Suomessa sioilla todettiin 2009-2010 yhtä yleisesti ihmisillä esiintyvää MRSA-tyyppiä (spa t127, CC1) Pulssikenttä kuitenkin osoitti sikakantojen eroavan ihmiskannoista* Vuonna 2013 MRSA eristettiin saman sikatilan sioilta ja ihmisiltä Suomessa Kannat olivat kokogenomisekvenssin perusteella hyvin samankaltaisia 6 MRSA-kantaa sioista, 62 MRSA-kantaa ihmisistä (FIN-19) Ihmiskannat 2002-2010 Sikakannat 2009-2010 Ihmiskannat 2002-2010 *Nykäsenoja S ja Salmenlinna S, Methicillin resistant Staphylococcus aureus (MRSA) spa type t127 in pigs and humans in Finland, Posteri, 2011.
MRSA eläimillä Suomessa: naudat MRSA ei ole yleinen löydös suomalaisilla nautatiloilla Seurantatutkimuksia ei ole tehty mastiittipatogeenikartoituksia lukuun ottamatta Kaksi MRSA-positiiviseksi varmistettua lypsykarjatilaa vuosilta 2005 ja 2006 meca-positiivinen tila: kantatyyppi tyypillinen ihmisillä esiintyvä MRSA mecc-positiivinen tila: kantatyyppiä ei ole todettu ihmisillä Suomessa
MRSA eläimillä Suomessa: harrasteeläimet Hevosilla MRSA-löydöksiä vuodesta 2006 alkaen: MRSA-löydökset keskittyneet pääasiassa yliopistolliseen eläinsairaalaan Kantatyypeissä vaihtelua: osa tyypillisiä ihmisillä tai muilla eläinlajeilla esiintyviä Koirilla ja kissoilla satunnaisia löydöksiä, tyypillisiä ihmisillä tavattuja MRSA-tyyppejä
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit Jaotellaan ESBL-, AmpC- ja karbapenemaaseja tuottaviin enterobakteereihin ESBL- ja AmpC-bakteerit hajottavat beetalaktaami-antibiootteja, ml. 1.- 3. polven kefalosporiineja Karbapenemaasia tuottavat enterobakteerit (CPE, Carbapenemase Producing Enterobacteriaceae) hajottavat vielä laajemmin kaiken tyyppisiä beetalaktaameja ESBL-entsyymejä koodaavat geenit sijaitsevat pääasiassa plasmideissa, AmpC-geenit kromosomissa tai plasmidissa plasmidit mahdollistavat geenien joustavan liikkuvuuden Yleensä E. coli, Salmonella spp. Klebsiella spp. ja Enterobacter spp. -lajeja Resistenttien kantojen taudinaiheuttamiskyky ei eroa herkistä bakteereista Yleisiä ihmisten ja elinten suolistossa, mutta myös tavallisia infektioiden aiheuttajia
ESBL/AmpC/CPE-bakteerien esiintyminen ESBL-kannat yleistyneet 2000- luvulla sekä ihmisillä että eläimillä CPE ei todettu Suomessa eläimillä Ensimmäiset eläinten CPE-löydökset ulkomailla tehty parin viime vuoden aikana, erityisesti Saksassa ja Ranskassa, esim. E. coli, Salmonella: sika, broileri (VIM-1: Saksa) E. coli: koira, kissa (NDM-1: USA) E. coli, Klebsiella: koira (OXA-48: Saksa) Acinetobacter: useita eläinlajeja (OXA-23: Ranska, Portugali, Belgia; NDM-1: Kiina)
ESBL/AmpC-bakteerit eläimissä Suomessa ensimmäiset ESBL-löydökset (E. coli) seuraeläimiltä on tehty vuonna 2004 koiralta ja hevoselta Suomessa jopa 5 % koirista kantaa ESBL/AmpC-kantoja* Ensimmäinen ESBL-löydös tuotantoeläimestä vuodelta 2008 (sikatilalta tautiepäilynäytteestä) Vuonna 2011 aloitettiin tuotantoeläinten ESBL/AmpC-seulonta FINRES-Vet-resistenssiseurantaohjelmassa: 2011 broilerit: 3 AmpC-löydöstä (E. coli) 2012 naudat: 1 ESBL- ja 1 AmpC-löydös (E. coli) 2013 siat: useita fenotyyppisesti pos. ESBL/AmpC-kantoja 2014: broilerit Vuoden 2013 alusta aloitettiin kaikkien maahantuotujen siipikarjatuotantoerien ESBL/AmpC/CPE-seulonta *Vuorela N. ym, Prevalence of third-generation cephalosporin-resistant Escherichia coli and their resistance mechanisms in dogs in Finland, Posteri, 2012.
ESBL/AmpC-bakteerit siipikarjassa ESBL- ja AmpC-bakteerit yleisiä siipikarjan tuotantoketjussa, erityisesti broilerintuotannossa Vuosina 2013 ja 2014* Tuodut erät kpl Kalkkuna 8 0 (0 %) ESBL/AmpC-pos. erät kpl (%) Broileri 34 10 (29 %) *Tilanne 22.9.2014 mennessä
Resistenttien bakteerien seuranta Vuoden 2015 alusta alkaa koko EU-alueella yhtenäinen laajakirjoisia beetalaktamaasia tuottavien bakteerien seulonta Mukana yleisimmät tuotantoeläimet sekä sian-, naudan- ja broilerinliha Resistenssitilanteen seuraaminen kansallisella tasolla Mikrobilääkekäyttösuositukset Resistenssi >< mikrobilääkkeiden kulutus Riskinarviointi Yksilöllinen neuvonta Mikrobilääkkeiden tehon säilyttäminen ja pyrkimys resistenssin leviämisen estämiseen
MRSA ja ESBL/AmpC/CPE-bakteerien tunnistus MRSA Lajinmääritys Metisilliiniresistenssi: resistenssi oksasilliinille tai kefoksitiinille ESBL/AmpC/CPE Lajinmääritys Resistenssi yhdelle tai useammalle 3. polven kefalosporiinille tai jollekin karbapeneemille Fenotyyppinen ESBL/AmpC-testaus Ohjeistusta Eviran internet-sivuilla mecc-pos. kanta MRSAselektiivisellä maljalla Herkkyysmääritys MH-maljalle, CPE-kanta MacConkey + 1 mg/l kefotaksiimi, ESBL/AmpC- E. coli
Eviran rooli kansallisen mikrobilääkeresistenssin vertailulaboratoriona Mikrobilääkeherkkyyden testaus: ohjeistus ja neuvonta Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien ja MRSA-bakteerien kantakokoelmat MRSA-Kantojen jatkotutkimukset: Metisilliiniresistenssigeenin varmistus molekyylibiologisin menetelmin Kantojen tyypitys ja vertailu ihmisten MRSA-kantoihin ESBL/AmpC-Kantojen jatkotutkimukset: ESBL/AmpC-geenin varmistus molekyylibiologisin menetelmin Kantojen tyypitys tarvittaessa
KIITOS!