TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä -seminaari 4.12.2014, Pori Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
TULEVAISUUDEN RUOANKULUTUS? Syödäänkö aitojen raaka-aineiden sijasta keinotekoisia valmisteita, ravintopuristeita ja -pillereitä? Kuuluuko tulevaisuuden ruokavalioon toukkia, sirkkoja, keinolihaa tai levää? Tulostetaanko ruoka-annokset tulevaisuudessa? Tuoko jakeluauto aidoista raaka-aineista valmistetun gourmet -aterian lounasaikaan kouluun tai työpaikalle? Syödäänkö tulevaisuudessa lainkaan kotimaista ruokaa vai keskittyykö ruoantuotanto ja -jalostus ulkomaille monikansallisiin suuryrityksiin?
RUOANKULUTUKSEN TULEVAISUUTTA JÄLJITTÄMÄSSÄ Toimintaympäristön muutosvoimien kartoitus Ruoankulutuksen trendien havainnointi Kuluttajatutkimukset Ruokaan kytkeytyvien uusien ilmiöiden ja innovaatioiden seuraaminen Heikkojen signaalien tunnistaminen Mustien joutsenten tarkastelu (epätodennäköiset tapahtumat, mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan suuria)
RUOANKULUTUKSEN TRENDIT Ruokatrendit kuluttajalähtöisiä kehityssuuntia Trendit kuvastavat arvoja, asenteita ja yhteiskunnan muutoksia: kulutuskäyttäytymisen taustatekijöitä Toisaalta trendit kertovat valinnoista ja kulutuksesta (mitä ostetaan, mitä ruokaa valmistetaan ja syödään) tilastot esim. MMM Tike) Pitkäkestoisia ja pysyvimpiä trendejä sekä lyhytaikaisempia muotitrendejä Retrotrendejä Vahvoja trendejä, heikkoja trendejä, ruokakulttuurisidonnaisia trendejä Ristiriitaisuuksia trendeissä (trendi-antitrendi)
RUOAN JA SYÖMISEN TRENDEJÄ, KEHITYSSUUNTIA 1. Syömisen muutokset, ateriarytmien muutokset 2. Yksilöllistyminen ruokavalioissa 3. Monikulttuuristuminen ja kansainvälistyminen 4. Tieto terveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä syömiseen kasvaa 5. Jäljitettävyys ruoan alkuperä ruokaturvallisuus 6. Eettinen ja vastuullinen kuluttajuus 7. Teknologisoituminen 8. Uuselintarvikkeet ja uudet raaka-aineet
1. SYÖMISEN JA ATERIARYTMIEN MUUTOKSET Elämäntapojen ja työelämän muutokset Aterioiden välipalaistuminen kun lämpimiä aterioita korvataan välipaloilla On-the-go syöminen: syödään matkalla ja liikkeellä ollessa Syöminen työn ja viihteen äärellä näyttöpäätteen ääressä lisääntyy Perheen yhteinen ruokailu harvinaistuu Sosiaalinen syöminen (seating = social eating) 5D -syöminen, kokemuksellinen ja kaikkiaistillinen: maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti osana (Ks. Future Shopping, Cooking and Eating. Ridderheims rapporten 2012)
ATERIOIDEN VÄLIPALAISTUMINEN
2. YKSILÖLLISTYMINEN RUOKAVALIOISSA Ruokavalinnat arvojen ja identiteetin ilmentäjänä ja manifestina: Olen sitä mitä syön ääreistyminen Käsitykset ruoan merkityksestä ihmisten elämässä monipuolistuneet Yhtenäiskulttuurin murtuminen kysyntä laajenee, vaihtoehtoja lisää Erityisryhmien ruokavaliot (iäkkäät, urheilijat, ylipainoiset, allergikot) Luomukananmunien kysyntä kasvanut: http://yle.fi/uutiset/bodareiden_munarinki_paisuu/6828835
KULUTTAJARYHMÄT HETEROGEENISTYVÄT Perinteistä ruokavaliota kannattavat Etnisiä makuelämyksiä hakevat Tiedostavat kuluttajat (ympäristö, reilut tuotteet) Yhä hienojakoisemmat kuluttajaryhmät, esim. Kasvissyöjät: fleksitaristit (kausiluontoinen kasvissyöjä), vegetaristit, fenno-veganistit, pescovegetaristi, ovo-lakto-vegetaristit No nothing -ajattelu eli tiettyjä raaka-aineita välttävät kuluttajatottumukset lisääntyvät (esim. glukoosifruktoosisiirappi, gluteeni, tietyt e-koodit).
MONIKULTTUURISTUMINEN JA KANSAINVÄLISTYMINEN Matkustus lisääntynyt uteliaisuutta uusiin makuihin Kiinnostus etnisiin ruokavalioihin Maahanmuuttajat kuluttajina ruokakulttuurit moninaistuvat Suomessa Globalisaatio raaka-aineet, tuotteet ja ihmiset liikkuvat Tuotteita entistä enemmän saatavilla verkkokaupassa.
4. TIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys syömiseen entistä selkeämmäksi ja tutkimustietoa enemmän Terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja tuotteita erityisryhmille (lapset, seniorit ja allergiat) DNA- ruoka: yksilölliset geenikarttaruokavaliot
MUISTITOIMINTOJA YLLÄPITÄVÄÄ RUOKAA Muistisairauksien määrän kasvu kun ihmiset elävät vanhemmiksi Muistiterveyden vaaliminen on noussut kiireisen elämäntavan keskellä yhä enemmän esille länsimaissa Kuluttajaa kiinnostaa tieto muistitoimintoja ylläpitävistä ravitsevista ruuista, joilla voi ehkäistä sairastumisriskiä Ks. esim EU-hanke: http://www.lipididiet.progressima.eu/ (mukana Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yksikön professori Hilkka Soininen)
TUTKIMUSTIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA Terveellinen ruokavalio voi torjua masennusta, Anu Ruusunen: Diet and Depression: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1201-5/ Säännöllinen ruokarytmi suojaa nuoria lihomiselta, Anne Jääskeläinen 2013: Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1223- 7/urn_isbn_978-952-61-1223-7.pdf Ruokavalio, kehon rasvapitoisuus ja aineenvaihdunta- ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöiden kasautuminen alakouluikäisten lasten väestöotoksessa, Aino-Maija Eloranta 2014: Diet, body adiposity and cardiometabolic risk in a population sample of primary school children
TERVEELLINEN SYÖMINEN Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset 2014
5. JÄLJITETTÄVYYS RUOAN ALKUPERÄ RUOKATURVALLISUUS (1) Ruoan tuotantoketjut pitkiä ja ruoan alkuperä hämärtyy Ruokaskandaalit: Lasinsirut ruoassa Ruotsissa 2009 Kiinan maitojauheskandaali, melamiinia maitotuotteissa 2008 BSE-tauti naudoilla, Iso-Britannian epidemia 1990-95, Suomi 2001 Hevosenlihaskandaali 2013 Ruokaväärennökset (värjättyä sianlihaa, mehut ja teet ym.)
HEVOSENLIHASKANDAALI 2013 Lets s run before they Find us kuva Kuvalähde: sosiaalinen media
5. JÄLJITETTÄVYYS RUOAN ALKUPERÄ RUOKATURVALLISUUS (2) Ruokaturvallisuuden ylläpitäminen entistä haasteellisempaa kun uhkat laajempia ja vaikeampia hallita Kuluttajat kiinnostuneita ruoan alkuperästä Halutaan tuotteita, joissa pystytään osoittamaan ruoan matka kuluttajalle Tarinallisuus tuotteen synty, raaka-aineet, valmistaja Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia Ruoka lähellä, kuluttaja kaukana? Näkökulmia lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Lotta Heikkilä (toim.) MTT raportti 154. MTT.
6. EETTINEN JA VASTUULLINEN KULUTTAJUUS Eettinen ja ekologinen kulutus on parin viime vuosikymmenen aikana ollut kasvussa Aikakautta on kutsuttu jopa etiikan aikakaudeksi, jossa kuluttajien tavoitteena on etsiä elämänlaatua ja mielenrauhaa vastuullisella kuluttamisella https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42660/978-951-39-5516- 8%20(2).pdf?sequence=1 Ympäristötietoisuuden kasvu Kuluttajat kiinnostuneita ruoan ympäristövaikutuksista Tuotteiden hiilijalanjälki, vesijalanjälki, luonnonmukaisuus, kemikaalittomuus ovat tärkeitä
7. TEKNOLOGISOITUMINEN Ruokakaupan siirtyminen verkkoon Sosiaalinen media tärkeä viestinnän väline kuluttajat antavat toisilleen vertaistietoa, joka vaikuttaa ruoan valintaan Mobiiliteknologian sovellusten määrä kasvaa Robotiikka, 3D-teknologian nopea kehitys Pakkausteknologia: anturit, syötävät pakkaukset, biohajoavat pakkaukset Älykkäät tuotteet ja palvelut (älylinjasto, älyhaarukka) Uudet maksuvälineet, virtuaalivaluutat
FOODINI 3D- RUOKATULOSTIN
8. UUSELINTARVIKKEET JA UUDET RAAKA-AINEET Uudet proteiinin lähteet kiinnostavat Hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinit Quorn sieniproteiini Kasviproteiinit (palkokasvit, siemenet, pähkinät) Levät ja yrtit ravinnerikasta ruokaa Uudet viljelykasvit Suomessa (kvinoa, lupiini) GMO - muuntogeenisten elintarvikkeiden kulutus saattaa tulevaisuudessa arkipäiväistyä
TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA? YHTEENVETOA
ERI SUKUPOLVIEN RUOANKULUTUKSESSA EROJA JA YHTÄLÄISYYTTÄ Suuret ikäluokat (1945-1950 syntyneet) terveellisiä vaihtoehtoja terveyden ylläpitoon X-sukupolvi (1964-1979 syntyneet) jaksamista työelämään ja ruuhkavuosiin Y-sukupolvi (1980-1995 syntyneet) vaihtelua, kokeiluja ja ympäristön tiedostamista Z-sukupolvi (2000-luvun taitteesta lähtien syntyneet) yhdistää viihteen ja ruoan no-hand food? Ruokatarpeet ja -toiveet vaihtelevat eri elämäntilanteissa
Salme Pasi: Sillai kai! Sillai kai! Kuva: Jonna Öhrnberg Viihteellistyvä elämäntapa ja kuluttaminen ei yksin Z- sukupolven juttu vai laajempi ilmiö
TULEVAISUUDEN RUOANKULUTTAJA Todennäköisesti syömme nykyisenkaltaista ruokaa Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet osa lihaproteiinista korvautunee hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinilla Kestävästi ja vastuullisesti tuotettua ruokaa Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys kiinnostaa kuluttajia Erikoistuotteet - ainutlaatuisuus, maku, paikalliset raaka-aineet, käsityön leima Ruokakaupan siirtyminen verkkoon Viihteellistyvä syöminen
TULEVAISUUDEN RUOKAA Keinolihan tulevaisuuden näkymät vahvat (eläimen kantasoluista kasvatettu in vitro-liha) http://futuresconference2013.files.wordpress.com/2013/06/mark-j-post.pdf Hyönteiset, sirkat ja toukat tulevaisuuden ruokana http://www.ted.com/talks/marcel_dicke_why_not_eat_insects.html Edible insects: future prospects for food and feed security. FAO FORESTRY PAPER 171, Rome, 2013 http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e.pdf Quorn sieniproteiini Levät ja yrtit ovat ravinnerikasta ruokaa Kasviproteiinit
KIITOS! Ristiinnaulittu siika, Porin pitäjäruoka Hyönteisrisotto, kuva: Liisa Takala 2013 Yhteystiedot: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 20014 Turun yliopisto Email: riikka.saarimaa@utu.fi, Puh. 02 333 9615, GSM: 040 7311 849