Plaani. 1 2012 Rakennuttaminen

Plaani 1 2012 Rakennuttaminen

Luotettavuutta pienjännitejakelujärjestelmiin? Tietenkin. ABB tarjoaa laajan valikoiman tehokkaita, joustavia ja luotettavia komponentteja erilaisiin pienjännitejakelujärjestelmiin. Ne voidaan asentaa helposti ja turvallisesti kaapelijakokaappeihin, pylväisiin, sähköasemiin, teollisuuden sähkönjakelujärjestelmiin sekä muuntamoihin. Kaapelijakokaappeja on saatavana erikokoisina ja muotoisina. Kaapit on suunniteltu kestämään myös vaativia käyttöolosuhteita. Virtakiskojäjestelmiemme avulla voidaan toteuttaa erilaisia sähkönjakeluratkaisuja helposti ja nopeasti. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi muuntamot, teollisuuden kaapelijakokaapit ja jakelukeskukset. Tuotteet ovat kosketussuojattuja ja turvallisia. www.abb.fi ABB Oy Puh: 010 22 11 www.abb.fi

Tehokkuutta kiinteistönvalvontaan Väyläsovittimet Modbus GPRS Pulssinkerääjä Analysaattorit kwh-mittarit Kauppakeskukset Muuntoasemat Tehtaat 2.2012

sähköinen tietotalo s e v e r i Sähköisen talotekniikan ST-kortit, lomakkeet, säädöstiedot ja ohjelmistot UUDET SÄHKÖSELOSTUSESIMERKIT AMMATTILAISEN TEHOKAS TYÖKALU Luotettavuutta ja tehokkuutta Uudet sähköselostusesimerkit yhtenäistävät asiakirjakäytäntöjä ja ohjaavat voimassa olevien säädösten, standardien, ohjeiden ja ehtojen mukaisiin toteutustapoihin ja käytäntöihin. Noudattamalla esimerkkejä varmistat sen, että työt tulevat tehtyä kaikki vaatimukset täyttäen. Helppokäyttöisyyttä Esimerkkien käyttö on helppoa: Järjestelmäkohtaiset tekstit ovat yleisessä tekstimuodossa. Voit kopioida järjestelmäkuvaukset soveltuvilta osiltaan suoraan omaan dokumenttiisi. Linkkien avulla liikut helposti aineistossa eri osioiden välillä. Uusille ja nykyisille ST-kortiston käyttäjille Sähköinfo Oy on jakanut uuden selostusaineiston kaikille ST-kortiston tilanneille. Se on tehokkaimmin hyödynnettävissä kortiston verkkoversiossa osoitteessa www.sahkoinfo.fi/severi. Sähköselostusesimerkit sisältyvät ST-kortiston verkko- ja paperiversioihin sekä Super-lisenssiin. TT-lisenssin haltija saa käyttöönsä esimerkkien tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien selostusosuudet. Lisätietoja: Kysy lisää uusista sähköselostusesimerkeistä ja koko Severi-palvelusta Pentti Härköseltä, puh. 09 5476 1309. Tapaa meidät: 15. - 20.4.2012 Frankfurt Halli 11.1 - Osasto D32-33 LÄSNÄOLO- JA LIIKEILMAISIMET PD-C/MD-C Kompakti huomaamaton ja monin tavoin sovellettavissa Innovatiivinen tehokas ja samalla taloudellinen Toiminnallinen monipuolinen ja samalla yksinkertainen Jopa 70% energiansäästö Vähäinen virrankulutus Made in Germany Moderni muotoilu Helppo asentaa ja helppo ohjelmoida ESYLUX...yksinkertaisesti parempi! blue mode: Ohjelmointitilan visualisointi sinisellä LED valolla. Ohjelmointi ilman kytkentäkuormaa selkeä ja helposti tunnistettavissa Häiriöiden eliminointi tunnistusalueen herkkyyttä säätämällä blue mode ESYLUX Suomi Oy Äyritie 12 B 01510 Vantaa Puh.: 020 779 2660 Faksi: 020 779 2669 S-posti: info@esylux.fi www.esylux.fi

e-commerce E-commercepalvelukeskus E-commerce-palvelukeskus palvelee kaikissa sähköiseen kauppaan liittyvissä asioissa: OVT, E-commerce-portaalipalvelu (OnnShop ja sähköiset hinta- ja alennustiedostot), sähköiset laskut ja tilauspäätteet. E-commerce-palvelukeskuksen yhteystiedot: OVT-helpdesk ediservice@onninen.com puh. 0204 85 4980 E-commerce-portaalipalvelu webmanager@onninen.com puh. 0204 85 7636 www.onninen.fi Sinua varten

Plaani 1 2012 Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. Rakennuttaminen 13. vuosikerta Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B 15 00530 Helsinki www.nssoy.fi p. 09 701 46 11 f. 09 768 245 e. webmaster@nssoy.fi Päätoimittaja Risto Hiltunen Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p. 09 701 46 11 Toimitusneuvosto Plaani 1 2012 Antti Danska, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Vesa Juola, ATL ry Riku Järvelä, iguzzini Baltic & Finland Oy Kari Kaleva, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Matti Kiiskinen, SKOL ry Leif Virtanen, Insinööritoimisto Lausamo Oy Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio2b Kansikuva Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema teatteri- ja konserttitalo Kilden vihittiin käyttöön tammikuussa. Kuva: Tuomas Uusheimo Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 1457 0246 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa 7 7 8 12 13 14 16 20 24 26 30 34 38 40 43 44 Arvostettu suunnittelu luo laatua Risto Hiltunen Kari Kuosman sähkögrilli Kilden on norjalaisten Musiikkitalo Anna-Maija Gruber Kokemuksia Kiinan rakennussektorilta Anna-Maija Gruber Vientikohteena Venäjä Anna-Maija Gruber Sähkösuunnittelun arvostusta on aika nostaa Matti Valli Suunnitteluprosessi vaatii kehittämistä Matti Valli Holiday Club Saimaa - AV-suunnittelulla tilaa elämyksille Heikki Kylä ja Ossi Hakansuu Uudet rakentamismääräykset voimaan heinäkuussa Anna-Maija Gruber Helsingin kouluissa riittää peruskorjattavaa Virpi Kumpulainen Logomo valmistuu vaiheittain Suvi Lapinvuo Hypermarketin suunnittelussa korostuu kokonaisuuden hallinta Virpi Kumpulainen Valaistus- ja sähkösuunnittelun tehtäväsisällöt ja rajaukset ulkovalaistussuunnittelukohteessa Jiri Nikkinen Faktaa valaisinsuunnittelusta Markku Varsila Luminord 2012 -kilpailu avattu Virpi Kumpulainen Uutiset 6

pääkirjoitusplaani Arvostettu suunnittelu luo laatua Rakennusalan vakiintuneesta toimintakulttuurista on todettu, että se ei ole osannut painottaa suunnittelun, dokumentoinnin ja hankkeen seurannan merkitystä osana rakennusprosessia. Kuitenkin kaikkien näiden rooli korostuu, kun rakennuksemme teknistyvät ja monimutkaistuvat entisestään. Toimintakulttuuria tulee muuttaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Taloteknisellä suunnittelulla ja erityisesti sähkösuunnittelulla on merkittävä rooli onnistuneessa loppuratkaisussa. Sähköistyksen, kaikkine järjestelmineen, voidaan katsoa luovan rakennuksen verisuoniston. Sen johdosta kaikki toimii. Mutta yksinään se ei riitä, vaan tarvitaan kaikkia muita rakentamisen elementtejä. On tärkeää kehittää rakentamisprosessia siten, että se huomioi entistä paremmin kaikki osa-alueet ja optimoi lopputulosta eikä yhtä yksittäistä toimintoa kerrallaan. Sähkösuunnittelu toteutetaan suunnittelun loppuvaiheessa ja usein muut suunnitelmat on tehty. Tämä voi rajoittaa erilaisten vaihtoehtojen valintaa siten, ettei lopputu- los ole kaikista optimaalisin. Yhteistyö jo aikaisemmissa vaiheissa mahdollistaa kokonaisuuden kannalta parempia ratkaisuja vaikkapa energiatehokkuudessa. Otetaan eri vaihtoehdot aikaisemmassa vaiheessa käsittelyyn. Tällainen toimintatapa on haaste suunnittelun johtamiselle mutta myös sähkösuunnittelijalle. Hänen on oltava entistä enemmän itse aktiivinen osapuoli niin toisiin suunnittelijoihin kuin rakennuttajaan päin. On laitettava oma osaaminen ja ammattitaito likoon. Ulkopuolelta tuleva arvostus on ansaittava tekemällä työ hyvin ja kehitettävä omia suorituksiaan jatkuvasti. Toisaalta myös omaa työtä on arvostettava ja siihen on panostettava. Tämä lähtee jo tarjouksen laadinnasta ja annettavasta hinnasta. Siinä on huomioitava, että pystyy varaamaan riittävästi aikaa suunnittelutyöhön. Näin on mahdollista tehdä myös hyvää laatua. Halvalla ei saa hyvää! Se on hyvä myös suunnittelutyön ostajan tiedostaa. Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli 7

8

projektiplaani Kilden on norjalaisten Musiikkitalo Etelänorjalaisessa Kristiansandin kaupungissa vihittiin tammikuun alussa käyttöön uusi teatteri- ja konserttitalotalo Kilden. Sen on suunnitellut helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto ALA, joka voitti talosta järjestetyn avoimen arkkitehtikilpailun vuonna 2005. Noin 90 000 asukkaan Kristiansand on Norjan viidenneksi suurin kaupunki, joka sijaitsee aivan maan eteläkärjessä. Vanhaan satamaympäristöön rakennettu Kilden tarjoaa tilat useille paikallisille kulttuurialan laitoksille. Siellä toimivat vakituisesti Agder Teater, Kristiansandin sinfoniaorkesteri ja Opera Sør. Muille käyttäjille on tarjolla joustavasti muuntuvia tiloja myös muuhun käyttöön esimerkiksi pienemmässä monikäyttösalissa. Paikallinen ylpeydenaihe, paikallisista materiaaleista Kristiansand oli aikoinaan merkittävä vientisatama, josta laivattiin maailmalle erityisesti lähellä kasvavaa tammipuuta. Nykyään kaupungissa on muun muassa alumiinin valmistusta. Uudessa konserttitalossa on hyödynnetty näitä molempia paikallisia materiaaleja. Talon hallitseva piirre on vinosti kaareutuva, aaltomainen puuseinä, johon on käytetty tuhansia neliömetrejä tammea. Se rajaa talon sisätiloja ja antaa meren puolelta katsottuna sille sen tyypillisen ulkoasun yhdessä siitä riippuvan lasiseinän kanssa. Puuseinä toimii myös sisätilojen akustisena elementtinä. Muut kolme taitteista ulkoseinää on tehty mustasta, harjatusta ja eloksoidusta alumiinista. Talon runko on betonia. Vaativaa akustiikkaa ja sähkösuunnittelua Talon konserttisalin akustiikan on suunnitellut lontoolainen Arup Acoustics yhdessä oslolaisen Brekke Strand Acousticsin kanssa. Se perustuu kenkälaatikkomuotoon, joka vahvistaa ääntä. Sisäseiniä peittävät mustat kuitubetonielementit, jotka muodostavat akustisesti optimaalisen pinnanmuodon. Käyttötarkoituksensa vuoksi Kilden sisältää valtavan määrän vaativaa sähkötekniikkaa etenkin saleissa. Niiden tiloissa esitetään erityyppisiä korkeatasoisia produktioita, (vas.) Kildenin hallitseva piirre on voimakkaasti kaareutuva puuseinä, johon on käytetty tuhansia neliömetrejä tammea. Se rajaa talon sisätiloja ja antaa meren puolelta katsottuna sille sen tyypillisen ulkoasun yhdessä siitä riippuvan lasiseinän kanssa. (alla) Paikallinen yhteistyökumppani on ehdottoman välttämätön tämäntyyppisessä ulkomaan hankkeessa, jossa tarvitaan sikäläisten yksityiskohtien hallintaa, sanoo Arkkitehtitoimisto ALAn partneri Janne Teräsvirta. Isossa konserttisalissa on noin 1200 paikkaa. Pienempään teatteri- ja oopperasaliin mahtuu maksimissaan 700 katsojaa, ja sen akustiikkaa voidaan muokata kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan. Monikäyttösalissa on 250 paikkaa. Puinen seinäelementti rajaa myös talon aulatilat. Myös teatterisalin seinät ovat taitteiset. Sali muuntuu tarvittaessa täysmittaisten oopperoiden näyttämöksi. Kunnianhimoinen käyntikortti Kilden on neljän nuoren suomalaisen arkkitehdin suunnittelema. Kilpailun käynnistyessä he olivat vielä eri toimistoissa töissä, ja kilpailutyötä valmisteltiin vapaa-ajalla iltaisin. Nyt tästä yhteenliittymästä on kasvanut parikymmentä henkeä työllistävä helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto ALA. Kilden on juuri sellainen kunnianhimoinen ja merkittävä julkinen tila, joka on meidän ensisijaisen kiinnostuksemme kohde, kertoo toimiston partneri Janne Teräsvirta, joka toivoo näyttävän kohteen tuovan jatkossakin vastaavanlaisia hankkeita toimistolle tehtäväksi. Olemme itse tyytyväisiä tulokseen, ja niin ovat paikkakuntalaisetkin. He ovat aidosti ylpeitä uudesta kulttuurikohteestaan, joka kertoo myös kaupungin menneisyydestä ja nykypäivästä, hän kertoo. 9

10

Tietoa Kildenistä Rakennuttaja: Kilden Teater og Konserthuis for Sørlandet IKS Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA oy Paikallinen yhteistyökumppani: SMS arkitekter AS Bruttoala 16 500 m2 Tilat: konserttisalissa 1200 paikkaa, teatteri oopperasalissa 750 paikkaa Rakennuskustannukset: NOK 450 milj. Pääurakoitsija: AF Byggfornyelse (vas. yllä) Kilden yhdistyy saumattomasti sitä ympäröivään satamalaituriin. (alla) Puinen seinäelementti kattaa myös talon aulatilat. joissa äänellä ja valolla on keskeinen rooli. Esimerkiksi akustiikka edellyttää signaaleilta täydellistä häiriöttömyyttä, kertoo Teräsvirta. Kildenin sähkösuunnittelusta vastasi yhteispohjoismainen yritys Cowi. Teatteritekniikka, kuten lavastenostimet, lavan ja katsomon liikkuvat osat, valon ja äänen kontrollipisteet sekä valaistussillat, ovat englantilaisen TPC:n käsialaa. Salien ja aulatilojen valaistuksen konseptisuunnitelmat tehtiin yhteistyössä suomalaisen Julle Oksasen kanssa, ja niiden lopullisen toteutuksen hioivat arkkitehdit ja sähkösuunnittelijat yhdessä. Säästävätkö norjalaiset rakentamiskustannuksista? Suomessa ollaan usein sitä mieltä, että rakentamisen kaikki parhaat tekniset ratkaisut ja innovaatiot vesitetään varojen puutteessa. Entä miten on tilanne Norjassa rakennettaessa, riittääkö öljyrahoista ökyrakentamiseen? Ei rikkaassa Norjassa haaskata sen kummemmin. Öljyvarat ovat tiukasti tallessa, ja rakentamisessa pysytään tarkkaan budjetissa. Siellä säästötoimet kuitenkin kohdennetaan eri lailla kuin Suomessa. Esimerkiksi Kildeniä rakennettaessa säästöjen kohteeksi eivät joutuneet ulkoiset puitteet, kuten meillä herkästi tehdään, vaan lopputuloksesta haluttiin näyttävä. Siellä satsattiin rakennet- tujen tilojen laatuun, ulkonäköön ja yleisökokemukseen. Kohteen halutaan miellyttävän myös niitä kaupunkilaisia, jotka eivät ehkä käy talossa vaan tarkastelevat sitä ulkoa päin, kertoo Teräsvirta. Hän vertaa hanketta muun muassa Helsingin Musiikkitaloon, joka valmistui samoihin aikoihin. Kristiansandissa tingittiin reippaasti alkuperäisen tilaohjelman tiloista ja monet käyttäjät joutuvat jakamaan tilojaan, kun taas Musiikkitalossa säästöt kohdennettiin ulkoasuun mutta käyttäjien tiloissa ei ole pahemmin pihistelty. Kildenissä rahat olivat valmiiksi olemassa, kun työ alkoi, ja budjetissa myös pysyttiin. Kokouksia, kokouksia, kokouksia Norjalainen tekeminen poikkeaa suomalaisesta myös siinä, että siellä pidetään rakennusaikaisia kokouksia huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Tyyli muistuttaa ehkä enemmän ruotsalaisten diskuteeraavaa toimintamallia. Suunnittelijoiden kannalta se tarkoitti jatkuvaa edestakaisin matkustamista. Helpotusta kokouspaineeseen saatiin kuitenkin paikallisesta yhteistyökumppanista. Sikäläinen toimisto SMS arkitekter AS hoiti oman osansa kokouksissa istumisesta. Paikallinen yhteistyökumppani on muutenkin ehdottoman välttämätön tämäntyyppisessä hankkeessa. Kaikki kuvat piirrettiin meillä Helsingissä, mutta norjalaiset hoitivat tarvittavat dokumentit ja lupa-asiat, Teräsvirta täsmentää. Teksti ja henkilökuva: Anna-Maija Gruber Kuvat: Tuomas Uusheimo 11

Kokemuksia Kiinan rakennussektorilta Rakennusprojektien suunnittelu ja toteutus ulkomailla harvoin noudattelee kotimaista kaavaa ja täällä totuttuja tapoja. Liiketoimintakulttuurit ovat erilaisia, samoin maantiede, organisaatiot, komentomallit ja kommunikointimenetelmät. Asiaan pääsee sisälle vain pitkän kokemuksen kautta. Kiina on kokonaan toista maata, sanoo jo kahdeksan vuoden ajan siellä erilaisia rakennusprojekteja suunnitelleen ja toteuttaneen PES-Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Salminen. Kaikki on suurta ja nopeaa, ja käytännöt ovat kovasti erilaisia kuin meillä. Pitkiä panostuksia Jos Kiinassa haluaa menestyä, paikallisiin oloihin on syytä sopeutua, mihin menee Salmisen kokemuksen mukaan noin viitisen vuotta. Vasta sen jälkeen voi odotella tuloksia. PES-Arkkitehdit on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt osallistua jo 57 kilpailuun tai toimeksiantoon. Alkuvaihe tuottaa enimmäkseen menoja, mutta paikan päällä on oltava voimakkaasti, jos haluaa asian etenevän. Sitä varten toimisto on perustanut kiinalaisen yhtiön Shanghaihin. Ulkomaalaisilla ei ole lisenssiä tehdä Kiinassa työpiirustuksia, joten aina tarvitaan paikallinen partneri, Salminen selvittää. Hänen toimistollaan on niitä ollut tähän mennessä jo viisi, ja kaikki ovat olleet yli 1000 hengen jättimäisiä suunnittelutoimistoja. Isoja volyymejä Toteutussuunnitelmien laatiminen vaatii jo nopeiden ja tiukkojen aikataulujenkin vuoksi suurta paikallista kapasiteettia. Ydinasiat tehdään kuitenkin Suomessa, minkä jälkeen projekti siirtyy vaiheittain paikan päällä toteutettavaksi. Kiinalainen voimakkaasti hierarkkinen organisaatio muistuttaa meikäläisestä näkökulmasta katsottuna välillä kaaosta. Kiire ja suuret volyymit tekevät sen, että asioihin ei ehditä keskittyä, ja virheitä tietysti tulee, mutta usein nekin korjataan. Epärealistiset aikataulut kuitenkin usein venyvät siitä syystä, sanoo Salminen. High-end-projektien tavoitteet ovat korkealla ja rakentamisen vauhti kova. Huippukohteissa rakennuskustannusarvioissa pysyminen ei ole oleellista, ja näihin kohteisiin panostetaan reilusti. Vaikka ekologiset ratkaisut eivät suunnitelmista huolimatta aina ennätä toteutuksen asteelle, ne ovat kuitenkin voimakkaasti tulossa. Suuri oopperarakennus valmistumassa Toimiston tähän mennessä suurin Kiina-hanke on huh- 12

suunnitteluplaani (vas.) Wuxin oopperatalon kattorakenteiden suuret terässiivet hallitsevat rakennuksen ulkoasua. tikuun lopussa valmistuva Wuxin oopperatalo, joka on kilpailuvoitto vuodelta 2008. Jättimäiseen 70 000 neliön kohteeseen on tarvittu muun muassa valaistus-, akustiikka-, maisema-, sisustus-, teräsrakenne- ja teatteriteknistä suunnittelua. Kaikki nämä suunnittelualat aloitettiin Suomessa, josta ne sitten siirrettiin tehtäväksi Kiinassa. Olemme silti edelleen hankkeen pääsuunnittelija aina työmaan toteutukseen asti, ja työmaa ja asiakas kuuntelevat meitä, sanoo Salminen. Samaiseen Wuxin kaupunkiin on työn alla myös kansainvälinen koulu ja kävelysilta, ja Chengdussa on tekeillä 195-metrinen mixed-use tornitalo. Onnistuminen paikan päällä perustuu aina luottamussuhteeseen, ja sen saavuttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää panostusta, hän vakuuttaa. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Yuan Xuqin Vientikohteena Venäjä Insinööritoimisto Lausamo Oy on toiminut Venäjällä jo vuodesta 2002. Kotimaassa Lausamo on erikoistunut sähköistysprojekteihin, kun taas sen Moskovan tytäryhtiö LLC Lausamo Project on luonteeltaan yleissuunnittelutoimisto. Yhtiö kuuluu skandinaaviseen Rejlers-konserniin. Moskovan toimisto perustettiin aikoinaan rakennusliikkeiden toivomuksesta. Toiminta on sittemmin laajentunut Venäjän Euroopan-puoleiseen osaan, kertoo toimitusjohtaja Petri Ruokonen. Toimistossa työskentelee vakinaisesti 10 henkeä, jotka kaikki ovat toimitusjohtajaa lukuun ottamatta venäläisiä suunnittelijoita. Pitkän kaavan kautta Kuluneeseen kymmeneen vuoteen sisältyy monenlaisia vaiheita. Alkuun tarvittiin jakso, jossa opeteltiin hallitsemaan byrokratiaa ja kansallista toimintatapaa. Vuosina 2009 2010 kasvu oli taantuman vuoksi nihkeää, kunnes viime vuonna päästiin taas normaaliin tahtiin, kuvailee Ruokonen toimiston Venäjän-kokemuksia. Taantuma pakotti panemaan kulut kuriin. Mutta kymmenessä vuodessa toimisto on pystynyt luomaan itselleen tehokkaan paikallisen kontaktiverkon. Toimiston isoimmat rakennuskohteet ovat yleensä teollisuuslaitoksia, joista aika monet ovat länsimaisten investoijien tilaamia. Myös paikallisille asiakkaille on suunniteltu erilaisia kunnallisia rakennuksia, kuten päiväkoteja ja jäähalleja sekä parhaillaan työn alla oleva moskovalaisen sosiaaliviraston koulutuskeskuksen saneeraus. Suhteellisen pienen yksikön toimintaan tuovat vaihtelua erityyppiset projektit. Byrokratian kiemuroita Vaikka paikallista hallintoa ja lupamenettelyä on ylhäältä käsin koetettu kehittää, se ei kuitenkaan ole paljoa muuttunut neuvostoajoista, arvioi Ruokonen. Muualta tulleilta yrityksiltä ei edellytetä venäläistä omistusta, mutta ulkomaalaisomistus estää esimerkiksi strategisesti tärkeiden rakennuskohteiden tarjoamisen. Muuten ulkomainen suunnittelutoimisto on samalla viivalla venäläisten kanssa. Länsimaiset investoijat kuitenkin arvostavat yrityksen ulkomaista omistuspohjaa ja toimitusvarmuutta ja antavat sille mieluusti hankkeitaan suunniteltavaksi. Kahden sortin suunnittelua Sikäli venäläinen suunnittelutyyli eroaa suomalaisesta, että täällä ei tehdä sähkösuunnittelua omana alanaan kuten Suomessa, vaan se kulkee aina pääsuunnittelijan kautta muun kokonaisuuden mukana, kunnes se siirtyy urakoitsijan käsiin, kertoo Ruokonen. Toinen ero suomalaiseen suunnitteluun on se, että venäläisvetoisessa kohteessa koko suunnitteluprosessi valmistellaan etukäteen huolellisesti ja suunnittelijalle annetaan yksityiskohtainen suunnittelutehtävä. Näin varsinaisesta suunnitteluajasta muodostuu lyhyempi ja tiiviimpi. Tilaaja käyttää suunnittelijaa suunnittelutehtävän laadintaan, ja sama suunnittelu voi päätyä hänelle uudelleen tehtävän valmistuttua. Mahdolliset muutos- ja lisätyöt perustuvat tyypillisesti budjetin ylitykseen tai muuhun karsintatarpeeseen. Budjetti laaditaan projektissa kolmeen kertaan: investointipäätöstä varten, suunnittelun jälkeen ja toteutuksen aikana. Budjetin toteutumista seurataan tarkasti. Länsimaisten investoijien kanssa puolestaan toimitaan enemmän suomalaisen suunnittelukäytännön mukaisesti. Merkittävä poikkeus on rakennuslupakäytäntö, koska sitä varten suunnitelmat tulee hyväksyttää paikallisella Ekspertisa-elimellä, joka on valtiollinen tai kunnallinen asiantuntijaryhmä. Hyväksytettävään aineistoon kuuluvat kaikki suunnittelualat, tonttia koskevat dokumentit liittymineen ja tarvittavat esiluvat. Ekspertisan puoltava lausunto tarvitaan rakennuslupaa varten. Teknillistä valvontaa varten on oma, erillinen organisaatio. Isoja hankkeita tekeillä Parhaillaan Lausamo Project työstää Domodedovoon Moskovan eteläpuolelle rakennettavan suomalaisen Myllyn Parhaan uuden tuotantolaitoksen työpiirustuksia. Käynnissä on myös saksalaisen asiakkaan tilaama korkeatasoisen kauppakeskuksen laajennus Moskovan Kutuzovskij prospektille ja lupavaiheen piirustusten laadinta Tverin alueelle tulevalle tuotantolaitokselle. Teksti: Anna-Maija Gruber 13

Sähkösuunnittelun arvostusta on aika nostaa Sähkösuunnittelijat NSS ry:n uuden puheenjohtajan Antti Danskan tavoitteena on kohottaa sähkösuunnittelun ja -suunnittelijoiden arvostusta, ammattitaitoa ja koulutustasoa sekä kehittää yhdistyksen alueellista toimintaa. Jäsenkunta kaipaa yhteishenkeä ja yhdessä tekemisen tunnetta. NSS:n jäseninä on noin sata suunnittelutoimistoa ja niiden sisällä noin 1000 suunnittelijaa, eli valtaosa maan talotekniikan sähkösuunnittelijoista. Danska valmistui sähkövoimatekniikan insinööriksi vuonna 1980. Hänet tunnetaan Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtajana, pestiä on takana seitsemän vuotta. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Helsingin Energialla suunnittelijana ja projektipäällikkönä johtaen voimalaitosten sähköistys- ja automaatioprojekteja, sekä HelenEngineeringin Business Controllerina ja johtajana. MBA-tutkinnon Danska suoritti 2000-luvun alussa Englannissa Lancasterin yliopistossa. Pätevyydet virallisiksi Vuodesta 2004 käytössä ollut yhdistysten, Senaatti-kiinteistöjen sekä Tukesin voimin toteutettu sähkösuunnittelijan henkilösertifikaatti pätevyysluokkineen vastaa muita rakennusalan pätevyysluokituksia. Valtionhallinnossa valmistellaan olemassa olevan pätevyysjärjestelmän virallistamista; tarvetta olisi myös rakennusten tietojärjestelmien suunnittelijoiden pätevöittämiseen. Rakentamismääräyskokoelmiin kirjatut pätevyysvaatimukset pohjautuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin, mutta sähköalaa koskevia vaatimuksia ei vielä kokoelmista löydy. Selitys löytyy hallinnollisesta jaosta: rakentamista on perinteisesti hallinnoinut ympäristöministeriö ja sähköasioita puolestaan työ- ja elinkeinoministeriö TEM. tilaajalle ilmoitetaan tulevasta viivästymisestä. Kaikki tästä johtuvat lisä- ja muutostyöt on kirjattava ja laskutettava, Danska pohtii. Haasteita voitettavana Taloteknistä suunnittelua vaivaa aika ajoin kokonaisnäkemyksen hämärtyminen ja keskittyminen omaan suoritukseen. Antti Danska kaipaa hyviä tiimejä ja toimivia ryhmiä. Uudistuvia energiavaatimuksia käyttöön ottavien rakennuttajien kannattaa muistaa, että rakennuksen elinkaariaikaiset kustannukset lyödään lukkoon jo suunnitteluvaiheessa ja että hyvä suunnittelu edellyttää yhteistyötä. Suunnittelun laadun merkitystä kannattaa korostaa. Tarjouskilpailuissa näkee joskus tarjouksia, joissa hinta voi olla 50 prosenttia muita alhaisempi. Tällöin ei voida puhua samasta työn laajuudesta ja laadusta. Itse en uskaltaisi riskeerata rakennusprojektia alihintaisella suun- Sähkösuunnittelu on bisnestä, jonka täytyy myös tuottaa. Asiakkaalle tulee tarjota vain sitä, mitä tämä oikeasti tarvitsee ja mistä tämä on valmis maksamaan. Ilmainen työ ei elätä ketään, Antti Danska pohtii. Mielestäni talotekninen sähkö kuuluu rakentamisen piiriin ja sitä koskevat määräykset rakentamismääräyskokoelmiin, Antti Danska pohtii. Suunnitteluprosessin viimeinen Paljon puhutulle arvostuksen puutteelle Antti Danska löytää yhden syyn itse työprosessista, jossa sähkösuunnittelija kulkee muiden perässä. Omat hommat voidaan viimeistellä vasta kun muut suunnittelijat ovat antaneet omat tietonsa. Mikäli joku myöhästyy, niin sähkösuunnittelijan mahdollisuudet saada oma työnsä ajoissa valmiiksi ovat vähäiset. Eri suunnittelualojen aikataulujen vaiheistuksen tärkeys on syytä pitää mielessä. Suunnittelijakunnan kollegiaalinen veljeys saattaa tuottaa ongelmia. Jos vaikkapa lvi-suunnitelmat viivästyvät, ei suunnittelijakollegaa yleensä hätyytellä, vaikka oma aikataulu on vaarassa. Meidän on jämäköidyttävä. On pidettävä huolta, että lähtötiedot saadaan sovittuna aikana, ja jos ei saada, niin 14

suunnitteluplaani Palvelu pelaa 24/7 nittelulla. On tärkeää, että suunnitteluun panostetaan. Luonnossuunnittelun merkitys korostuu, kun pyritään hallitsemaan koko suunnitteluprosessia. Hyvin tehdyt luonnokset antavat pohjan hyvälle toteutusvaiheen suunnittelulle sekä turhien muutosten ja virheiden minimoimiselle, toteaa Danska. Uusi tehtäväluettelo auttaa Tilaajien tarjouskyselyt antavat yleensä riittävät tiedot tarjouksen tekemiseen. Jos eivät anna eikä niitä kysymälläkään saa, on parasta olla tarjoamatta lainkaan. Yhteinen etu on saada tarjous vastaamaan kyselyä. Uusi tehtäväluettelo auttaa määrittelemään tarkasti tehtävät ja järjestelmät, joita halutaan. Jos tähän ei pystytä, voi tuntipohjainen arviohinta olla kiinteähintaista tarjousta parempi ratkaisu, Antti Danska pohtii. Uudessa tehtäväluettelossa on muutenkin paljon hyvää, kuten tarvittavien kokousten lukumäärän määritteleminen, sillä etenkin pienissä hankkeissa kokousten lukumäärä saattaa muodostaa yllättävän suuren kuluerän. Usein kyselyissä ei ole lainkaan mainintaa tarvittavista kokouksista tai niiden lukumääräksi arvioidaan yksi kuukaudessa. Kokousten määrä vaihtelee hankkeittain. Vuoropuhelu ja tapaamiset ovat yleensä projekteissa paikallaan, toisaalta vaarana on se, että jumitutaan kokouksesta toiseen tiettyyn asiaan eikä päästä eteenpäin, Danska sanoo. Suunnittelijat erikoistuvat Laajoissa kohteissa ei kukaan yksin enää hallitse perinteisen taloteknisen sähkösuunnittelun koko kenttää. Suomen kokeneimmat teleturvaturvakonkarit ovat kertoneet Danskalle, että alan kehityksen ja muutoksen vauhdissa pysyminen on heillekin vaikeaa. Sähköteknisten järjestelmien elinkaari lyhenee. Palo-, turvallisuus- ja muiden talotekniikan tietojärjestelmien normit ja säännökset muuttuvat nopeasti. Valaistuksen säädöllä energiansäästöstä saadaan vielä paljon irti, ja kummallista on, miksi valaistuksen ja ilmastoinnin ohjaukseen tarvitaan erilliset järjestelmät, Danska pohtii. Myös koulutuspuolella on kehitettävää. Esimerkiksi rakennusten tietojärjestelmien suunnittelijoita ei kouluteta missään. Rakennusautomaation yhdistäminen tietojärjestelmiin muuttaa bisnestä sekä nostaa sähkösuunnittelun merkitystä. SLO on Suomen johtava sähkö- ja teletarvikkeiden tukkuliike. Maan kattavan myyntiorganisaatiomme ansiosta meillä on vahva paikallistuntemus asiakkaidemme tarpeista ja toiminnasta olemme lähellä asiakasta. Noutomyymälöiden asiantuntevat myyjät ovat asiakkaidemme tukena arkisin 7 16. Kiire- ja hätätilanteita varten luotu hätäpalvelu toimii ympäri vuorokauden. Lisäksi asiakkaidemme käytössä on joka hetki toimiva sähköinen kauppapaikka SLO Online osoitteessa slo.fi Teksti: Matti Valli

Suunnitteluprosessi vaatii kehittämistä Rakennuttajilta löytyy lukusia ehdotuksia suunnitteluprosessin kehittämiseen. Tällä hetkellä suunnittelu on esimerkiksi varsin arkkitehtivetoista, jolloin talotekniset suunnittelijat joutuvat sovittamaan järjestelmiään arkkitehtien osoittamiin paikkoihin. Kokonaisuuden kannalta tämä ei useinkaan ole optimaalista, pohtii Haahtela-yhtiöiden Risto Aalto. Aalto sisällyttäisi rakennusten suunnitteluprosessin luonnosvaiheeseen arviointitilaisuuden, jossa valittuja suunnitteluratkaisuja käytäisiin läpi. Luonnossuunnitelmia tarkasteltaisiin eri suunnittelualojen näkökulmasta ennen lopullista hyväksymistä ja päätösten tekemistä. Pohdintaan kuuluisi muun muassa kysymys siitä, saataisiinko kokonaissuunnitelmaa muuttamalla aikaan oleellisia parannuksia sähkö- ja LVI- suunnitelmiin. Kangerteleva tiedonkulku tilaajan ja eri suunnittelijatahojen välillä on jokapäiväinen ongelma. Tieto ei välttämättä kulje sähkö- ja lvi-suunnittelijan välillä, ei edes saman toimiston sisällä. Suunnitteluprosessia voidaan parantaa myös suunnittelijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kehittämällä, Aalto linjaa. Taloudellisuuttakin arvioitava Risto Aalto kaipaa myös uusia menetelmiä, joilla valittujen suunnitteluratkaisujen toiminnallisuutta ja taloudellisuutta voitaisiin arvioida nykyistä paremmin; menetelmillä olisi käyttöä myös mahdollisten suunnitteluvirheiden eliminoimisessa. Näissä asioissa tietomallinnuksen kehittämiseen liittyy suuria odotuksia. Sinänsä suunnittelun organisointi ei juurikaan voi muuksi muuttua, sillä vetovastuu on ja pysyy pääsuunnittelijalla jo lainsäädännöllisistä syistä, Aalto sanoo. Sähkö-, tele ja tietojärjestelmien sekä energia-asioiden merkitys suunnittelukokonaisuudessa kasvaa, mikä tuo uusia vaatimuksia sähkösuunnitteluun. Sähkösuunnittelu ei rakennuttajankaan mielestä voi olla muun suunnittelun perässä kulkevaa rutiinihommaa. Suunnitteluvaiheessa joudutaan aikaisempaa enemmän tarkastelemaan rakennuksen energian kulutusta kokonaisuutena, johon eri suunnittelualat ja osavalinnat vaikuttavat. Sähkösuunnittelun tavoitteet on määriteltävä aikaisempaa tarkemmin niin järjestelmien toimivuuden, taloudellisuuden kuin energiakäytönkin osalta. Mahdollisuus tavoitteiden saavuttamiseen on todennettava jo suunnitteluaikana, Aalto sanoo. Impulsseja odotetaan Turun kaupungin Tilaliikelaitoksen liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen korostaa, että energiatehokkuusvaatimusten ja rakennusautomaation lisääntyessä tarvitaan talotekniikan rajat ylittävää yhteistyötä ja suunnittelua. Tiimityön johtamisessa rakennuttajan rooli korostuu. Kommunikaatio tulee tärkeämmäksi. Sähkösuunnittelijoilta odotetaan nykyistä enemmän impulsseja tarjolla olevaista ratkaisuvaihtoehdoista muuhunkin kuin valaistukseen. Tilaajan on kerrottava, mitä rakennukselta ja sen sähkösuunnittelulta odotetaan, ja vietävä suunnittelutyötä eteenpäin, Kuitunen sanoo. Suunnitelmia joudutaan toteutuksen edetessä aina muuttamaan. Joskus niissä on havaittu jopa virheitä. Esimerkiksi hätäpoistumisteiden tai muiden kulutuspisteiden valaistuksen johtoja ei ole viety keskukseen. Rakennuksilta edellytetään nykyään muuntojoustavuutta. Merkittävä haaste talotekniikalle on varautuminen tuleviin muutoksiin. Reititysratkaisuilla ja standardoinnilla on tässä haasteensa, Kuitunen sanoo. 16

rakennuttaminenplaani Paikat tutkittava Rakennuttaja Janne Pääkkönen Kuopion kaupungin tilakeskuksesta sanoo, ettei sähkösuunnittelija saa hienostella eikä karttaa likaisia ja ahtaita paikkoja. Korjausrakentamisen suunnittelussa nykytilan kartoitus on tärkeä asia, jolloin suunnittelijan on nöyrästi ryömittävä ahtaaseen vinttitilaan katsomaan, millaisia johdotuksia ja liittymiä sieltä löytyy, hän toteaa. Jos johdot ovat umpinaisen rakenteen takana, niin suunnittelijan on rohkeasti vaadittava rakennuttajalta rakenteiden avausta. Siviilirohkeutta tarvittaisiin siihenkin, että jonon viimeisenä työtään tekevä sähkösuunnittelija uskaltaisi avata suunsa ja muistuttaisi muita suunnittelijoita aikataulujen merkityksestä. Sähkösuunnittelijan on vaadittava LVI-suunnittelijoita luovuttamaan sovitut suunnittelutiedot sovitussa aikataulussa. Joskus sähkösuunnittelija on työnsä tehnyt, mutta muiden suunnittelijoiden ratkaisut aiheuttavat lisätöitä suunnittelijalle. Tällöin suunnittelijan kuuluu informoida hankeryhmää uusista lisätöistä eikä hyväksyä aikataulujen venymistä. Arkkitehdilta puolestaan pitää vaatia aikataulu, milloin rakenteita koskevat ratkaisut ovat lopullisia ja ettei muutoksia enää tule, Pääkkönen rohkaisee. Pääkkösen mukaan hyvä tapa asioiden hoitoon ovat virallisten suunnittelukokousten ohella pidettävät vapaamuotoisemmat suunnittelupalaverit, joissa paneudutaan nimenomaan työmaalla eteen tuleviin käytännön murheisiin ja puutteisiin. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, mutta henki pyritään saamaan rennoksi, ettei mitään jäisi piiloon. Tapaan myös soitella lvi- ja sähkösuunnittelijoille ja kysellä hankkeen kuulumisia, Pääkkönen kertoo. Tällä hetkellä Pääkkösen vetovastuulla on muun muassa Kuopion kaupunginteatterin perusparannus ja laajennus, jonka kustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Tieto ei kulje Cityconin rakennuttajapäällikkö Jorma Kajander kritisoi näkemystä, että asiat etenevät paremmin mikäli sähköja lvi-suunnittelijat ovat samasta talosta. Tällaisessakin tilanteessa asioiden etenemiseen vaaditaan usein massiivinen suunnittelukokous. Jos kommunikaatio ei ihmisten välillä toimi niin se ei toimi. Synergiaedut samassa toimistossa tapahtuvan sähkö- ja lvis-suunnittelun välillä eivät näy käytännössä useinkaan millään tavalla. Viime kädessä työn tekevät ihmiset ja organisaatiomuodot ovat toissijainen asia, mutta ehkä pääsuunnittelijan roolia voisi korostaa eri suunnittelutahojen yhteistyön organisoinnissa, Kajander pohtii. Rakennuttajalla voi olla vaikeuksia hahmottaa, kuinka monimutkaiset automaatio-, palo- ja muut järjestelmät linkitetään toisiinsa ja mitä se merkitsee. Tällöin hyvä sähkösuunnittelija voi tukea rakennuttajaa, jotta tämä pystyisi näkemään kokonaisuudet ja tekemään oikeita päätöksiä. Suunnittelija voi myös auttaa rakennuttajaa löytämään toteuttamisprosessiin ja rakennuksen ylläpitoon liittyviä kustannussäästöjä, Kajander sanoo. Kuka valitaan suunnittelijaksi? Rakennuttaja Janne Pääkkönen Kuopion kaupungin tilakeskuksesta painottaa, että suurehkoissa rakennushankkeissa suunnitteluorganisaation on oltava tarpeeksi vahva ja varamiesjärjestelmä kunnossa, ettei työ toimistossa kaadu yhden miehen harteille. a 17

a Pienehköissä toimistossa henkilökunnan sairauslomat ja työpaikan vaihdokset saattavat näkyä ongelmina tilattujen töiden hoitamisessa, hän pohtii. Vahvuutta tarvitaan myös tilattujen töiden sisäiseen tarkastukseen. Tekijä sokeutuu helposti omalle työlleen, joten toimistossa työskentelevien kollegoiden kannattaa tarkastaa tilaajalle lähdössä oleva lopullinen työ. Ison suunnitteluprojektin loppupuolella jokainen yksittäinen suunnittelija tarvitsee muiden tukea ja apua. Kauppakeskusrakentaja Citycon puolestaan edellyttää, että työhän valittavalla sähkösuunnittelijalla on kokemusta kauppakeskusten suunnittelutyöstä ja suunnitelmien viemisestä käytäntöön. Kokematonta henkilöä tai toimistoa ei työhön valita. Suunnittelijan työskentelytavoista, täsmällisyydestä ja kyvystä seisoa lupaustensa takana täytyy olla aikaisempaa näyttöä tai kokemusta, sanoo Cityconin rakennuttajapäällikkö Jorma Kajander. Suunnittelijan oma-aloitteellisuus on tärkeä asia eikä tätä ominaisuutta korosteta valinnoissa liikaa. Kajanderin mukaan aloitteellisuus tarkoittaa, että asiat etenevät suunnittelu- ja työmaakokousten välilläkin. Turun kaupungin Tilaliikelaitoksen liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen painottaa, ettei suunnittelutyötä ostettaessa johtotähtenä tarvitse olla aina halvin hinta vaan kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Suunnittelijan on osoitettava, että kykenee pohtimaan asioita tulevien elinkaarikustannusten kannalta; tarjouspyyntöjen kehittämisessä asia on otettava huomioon. Hyviä ratkaisumalleja kehitystyöhön antaa muun muassa RIL:n julkaisu Talotekniikan reititysohje RIL 239-2008, Kuitunen toteaa. Halvalla hyvää? Rakennuttajien mielestä halvallakin voi saada hyvää suunnittelua, eikä kalliskaan suunnittelu automaattisesti tuota erinomaista lopputulosta. Rakennuttaja etsii tasapainoa hinnan ja laadun välille. Vaihtelu suunnittelijoiden ammattitaidossa ja tehokkuudessa samankin toimiston sisällä on varsin suurta. Joskus saa halvallakin hyvää, eikä missään nimessä voi sanoa, että vain isolla rahalla onnistuu. Suunnittelupalkkion pitää kuitenkin olla kohtuullinen hankkeen laajuuteen ja vaikeusasteeseen suhteutettuna, jotta todennäköisyys onnistumiselle on olemassa, toteaa Haahtela-yhtiöiden Risto Aalto. Kun yhtiö arvioi suunnittelutarjouksia, on hinnan vaikutus valinnassa yleensä vähemmän kuin puolet. Suunnittelijan yhteistyötaitoja ja -haluja pyritään myös selvittämään. Suunnittelijan laatua arvioidaan myös sen mukaan, miten tämä on aikaisemmin selviytynyt vastaavantyyppisistä hankkeista sekä minkälaista ammattitaitoa ja työkaluja tällä on kyseiseen hommaan tarjota. Julkisen hallinnon rakennuttamishankkeissamme hinta on korostunut ehkä edellä esitettyä enemmän, mutta myös niissä laatukriteereillä on olennainen paino valintoja tehtäessä, Aalto linjaa. Virallisten suunnittelukokousten ohella pidettävät vapaamuotoisemmat suunnittelupalaverit ovat hyvä tapa asioiden hoitamiseen. Niissä keskitytään työmaalla eteen tuleviin käytännön murheisiin ja puutteisiin, Janne Pääkkönen sanoo. Kuopiossa 5000-10 000 euron suunnittelu-urakat hoidetaan puitesopimuksilla, joissa pienempien toimistojen kilpailukyky ja toimitusvarmuus on riittävän hyvä, toteaa rakennuttaja Janne Pääkkönen Kuopion kaupungin tilakeskuksesta. Citycon ei kuulu niihin rakennuttajiin, jotka ensimmäiseksi tinkivät suunnittelun kustannuksista. Hinnan ja laadun on pysyttävä tasapainossa, mutta liian halvalla ei yleensä saa hyvää, toteaa rakennuttajapäällikkö Jorma Kajander. Teksti: Matti Valli 18

Tuttu Monsun IP65-valaisin nyt myös nykyaikaisena LED-versiona! Monsun LED on oivallinen valinta kylmiin tiloihin, kuten pysäköintihalleihin ja kylmäsäilytystiloihin, sillä sen valovirta ei laske alhaisissa lämpötiloissa kuten loistelampulla. Lisäksi LED-lamput tuottavat heti täyden valomääränsä myös kylmissä lämpötiloissa. Tämän takia Monsun LED soveltuu hyvin läsnäolon mukaan toimivaksi valaisimeksi kaikissa käyttökohteissa.

Holiday Club Saimaa AV-suunnittelulla tilaa elämyksille Viime marraskuussa avattu, pohjoismaiden suurimmaksi makailuhankkeeksi nimetty Holiday Club Saimaa sisältää lähes kolme hehtaaria sisätiloja. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu kylpylä hoitoosastoineen, hotellitiloja ravintoloineen ja neuvottelutiloineen, monitoimiareena, keilahalli ja muita liikuntatiloja. Kohteen arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisestä suunnittelusta sekä vedenkäsittelyn suunnittelusta vastasi Pöyry Finland Oy. Holiday Club Saimaa kuului vuonna 2011 Pöyryn merkittävimpiin AVsuunnittelukohteisiin Helsingin Musiikkitalon ohella. AV-tekniikka tervehtii tulijaa jo sisäänkäynnissä. Vastaanottotiskin viereen asennetussa 138-tuumaisessa Digital Signage -näyttöseinässä on paljon puhuttua wowefektiä kerrakseen. Isolla näyttöpinnalla viesti tulee myös varmasti huomatuksi, oli kyseessä sitten mainos ravintolan illallistarjonnasta, uutistiedote tai vaikkapa livekuvaa monitoimiareenalta. Näyttöseinä on toteutettu yhdeksällä ohutreunaisella videoseiniin tarkoitetulla 46-tuumaisella näytöllä, joiden avulla kahden näytön välinen sauma on saatu puristettua alle 7 millimetrin. Näyttöseinän lisäksi Digital Signage -järjestelmän kautta voidaan viestiä sekä välittää mainoksia ja tiedotteita muualla yleisissä tiloissa, keilahallissa tai sporttibaarissa sijaitseville näytöille. Tilaajan toiveesta myös kokoushuoneiden ovenpielinäytöt on toteutettu täysverisenä Digital Signage -järjestelmänä, jolloin niiden välittämä informaatio ei rajoitu ainoastaan kokousvarausten näyttämiseen. Kokousten tauoilla niissä voidaan kertoa esimerkiksi kylpylähotellin tarjoamista palveluista ja tuotteista. Kokoustilojen muunneltavuus tärkeää Holiday Club Saimaalla on erillinen kokoussiipi, joka koostuu viiteen osaan jaettavasta neuvotteluhuonekokonaisuudesta, isosta seminaaritilasta sekä noin kymmenestä pienemmästä aitiosta. Kokoustamisen ohella aitioista voi seurata myös monitoimiareenan tapahtumia näytöistä tai suoraan areenalle avautuvista ikkunoista. 20