Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Transkriptio

1 Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus , Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

2 Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta Ei täytä E-lukuvaatimusta 200 E-luku (kwh/m 2 ) Ei vaatimusta Ei vaatimusta Suorasähkö Matalaenergia +takka matalaenergia Suorasähkö Passiivitalo+takka passiivitalo Öljylämmitys Matalaenergia matalaenergia Suorasähkö pasiivitalo passiivitalo Pelletti, normi Kaukolämpö, normi Maalämpölämpö, normi 50 Täyttää E-lukuvaatimuksen Lämmitetty nettoala (m 2 ) Jyrki Kauppinen Mitä uudet rakentamismääräykset tarkoittavat 2

3 YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 117 g :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012: sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) HUOM! Rakennukset vapautettu niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

4 Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee vaihtoehdon suunnittelun alussa Pitkällä aikavälillä kaikki kolme tapaa johtavat suurin piirtein samaan lopputulokseen RAKENNUKSEN TEKNISILLE JÄRJESTELMILLE ON OMAT VAATIMUKSET 5 :ssä SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN Vaihtoehto 1. Rakennusosakohtaiset vaatimukset 4 Vaihtoehto 2. Rakennuksen energiankulutus vaatimus 6 Vaihtoehto 3. Rakennuksen E-luku Vaatimus 7 VAIHTOEHDON VALINTA HANKESUUNNITTELU KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

5 -1969 Ulkoseinissä vaatimusten tavoitteena on alkuperäisen U-arvon puolittaminen, perälautana on 2010 taso 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, / RakMk YM asetus 4/13 Ulkoseinä U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö

6 -1969 Ikkunoissa ja ovissa vaatimuksena on 2010 taso niitä uusittaessa 3 2,5 2 1,5 1 0, / RakMk YM asetus 4/13 Ikkuna U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö

7 Pientalon arkkitehtuuri ja rakennusvuosi vaikuttavat merkittävästi energiankulutukseen kwh/m vuosi Kompakti 2-kerroksinen pientalo Tyypillinen pientalo Pientalo, vaipan ala +9% Pientalo, ikkunoiden ala +100% Tyypillinen pientalo on annetun vuoden rakennusmääräysten mukaisesti rakennettu omakotitalo. Kaksi jälkimmäistä taloa ovat muunnoksia tyypillisestä pientalosta. Kompaktissa 2-kerroksisessa talossa on kulmat minimoitu.

8 Vaikutukset pientalokannassa Esimerkki: 1980-luvun alkupuolella rakennettu n. 150 neliömetrin 2-kerroksinen omakotitalo. Energiatehokkuutta parannettu korjausten yhteydessä vuosina Mitattu Kaikki kwh Lämmitykseen käytetty kwh (ei LVV)

9 Solar electricity potential in finland Jyrki Kauppinen / Ministry of the Environment

10 Uudisrakentamista koskevan lähes nolla 2017 alustava valmisteluaikataulu Syksy 2014 Säädösvalmistelu alkanut Esitysluonnokset valmiit lausunnolle HE Eduskuntaan Voimaantulo Soveltaminen

11 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Jäsenvaltioiden on lisäksi julkisen sektorin esimerkki huomioon ottaen kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimenpiteitä kuten asetettava tavoitteita edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi kansallisiin suunnitelmiin on sisällyttävä seikat, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä olemassa olevissa rakennuksissa, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

12 Lopuksi Uusilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen myönteisesti. Tähän vaikuttavat mm. Suunnitelmallinen kiinteistönpito Korjausten kustannustehokkuus ja asukas sekä asumisesta tulevat vaatimukset Korjausten suunnittelun ja toteutuksen hyvä osaaminen Rakentamisen yhteydessä nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutusta useiden vuosikymmenien ajan. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

13 Kiitos mielenkiinnosta! Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh , 13