A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

Transkriptio

1

2 Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea uudisrakennuksen energiankulutusta. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus Rakennuttajan on huolehdittava rakentamisen olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisestä. Rakennuttaja tarvitsee ammattitaitoista työnjohtoa valvomaan rakennustöitä ja huolehtimaan rakennushankkeen laadunvarmistuksesta. A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Rakennuttajan on palkattava pätevät suunnittelijat laatimaan yhteistyössä talon sisäilmaston, energiatehokkuuden ja elinkaarinäkökulman vaatimukset täyttävät suunnitelmat. Suunnitelmat sisältävät muun muassa energian- ja tehontarvelaskelmat, jotka esitetään energiaselvityksessä. A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Suunnittelijoiden ja työnjohdon tulee aloittaa rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laatiminen jo rakennushankkeen alussa. Ohjeeseen kerätään hyvän energiatehokkuuden ja sisäilmaston edellyttämät hoito-, huolto- ja kunnossapitotehtävät. Käyttö- ja huolto-ohjeessa tulee esittää lämmön- ja sähkönkulutuksen tavoitearvot. Energiatehokkuuden kannalta on tärkeää seurata lämmön, sähkön ja veden kulutusta. C ERISTYKSET C2 Kosteus Rakenteet ja LVI-järjestelmät on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei kosteus pääse tunkeutumaan haitallisesti rakenteisiin ja sisätiloihin. Rakennusaineet, -tarvikkeet ja -osat on suojattava haitalliselta kastumiselta koko rakentamisen ajan. C4 Lämmöneristys Ikkunoiden, seinien, ala- ja yläpohjan sekä muiden rakennusosien lämmöneristyskykyä kuvataan U-arvolla. Rakentamismääräyksen tässä osassa annetaan suunnittelijalle ohjeita eri rakennusosien U-arvon laskemiseen sekä lämmöneristyksen toteuttamiseen. D LVI JA ENERGIATEHOKKUUS D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Kiinteistön vesilaitteistosta saatavan veden tulee olla sellaista, ettei sen käytöstä aiheudu terveydellistä haittaa tai vaaraa. Vettä on saatava riittävästi ja energiatehokkaasti. Tähän vaikuttaa etenkin lämpimän käyttöveden tuottamiseen ja jakeluun käytettävien laitteiden ja vesijohtojen huolellinen eristäminen.

3

4 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Rakennusten hyvä energiatehokkuus tulee saavuttaa ilman, että sisäilman laadusta tingitään. Tämä osa asettaa vähimmäisvaatimukset erityisesti ilmanvaihdolle. D3 Rakennusten energiatehokkuus Tämä osa kokoaa rakennuksen energiatehokkuusvaatimukset, joiden täyttyminen osoitetaan energiaselvityksellä. Keskeisin vaatimus on asetettu rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle, jota kuvataan E-luvulla. Kokonaisenergiaohjauksen lisäksi rajoitetaan rakennuksen lämpöhäviötä. Rakennuksen lämpöhäviö koostuu rakennuksen vaipan eli seinien, ovien ja ikkunoiden, katon ja lattian sekä ilmanvaihdon ja ilmavuotojen yhteenlasketuista lämpöhäviöistä. Tasauslaskennalla osoitetaan, että suunniteltu rakennus alittaa vertailuarvojen perusteella määritellyn lämpöhäviötason. Hyvän energiatehokkuuden saavuttaminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa jo suunnitteluvaiheessa. Huomiota on kiinnitettävä muun muassa: rakenteiden ja järjestelmien lämmöneristykseen rakennuksen vaipan ilmavuotoihin ilmanvaihdon lämmöntalteenoton suorituskykyyn lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien tehokkuuteen ja mitoitukseen lämmitysmuodon valintaan D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon tarpeen laskenta Laskentaohjeen avulla voidaan laskea rakennuksen kokonaisenergiankulutus eli E-luku. Ohjeen avulla voidaan lisäksi laskea, kuinka paljon lämmitystehoa rakennus huippupakkasilla enimmillään tarvitsee. Lämmitysjärjestelmä mitoitetaan sen mukaan. Energiaselvitys Energiaselvitys tarvitaan rakennuslupaa haettaessa. Selvityksessä esitetään muun muassa rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku), lämpöhäviöiden vaatimustenmukaisuus sekä lämmitysteho mitoitustilanteessa. E-luku E-luku ohjaa valitsemaan rakennukseen ympäristön kannalta mahdollisimman tehokkaita vaihtoehtoja. Se ilmaisee rakennuksen vuotuisen laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen pinta-alaa kohden (kwh/m 2 ). E-luvussa huomioidaan rakennuksen energiantarve, tekniset järjestelmät, lämmitystapa ja energiamuoto (esimerkiksi sähkö, kaukolämpö, öljy). e-luvun laskemisessa käytetään eri kertoimia eri energiamuodoille, joten lämmitystavan valinnalla on ratkaiseva merkitys kokonaisenergiankulutukseen ja siitä muodostuvaan E-lukuun. Pienimmät kertoimet ovat uusiutuvalla energialla ja kaukolämmöllä. e-luvun yläraja riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta. Pientaloilla ylärajaan vaikuttaa rakennuksen pinta-ala: pienillä pientaloilla vaatimukset ovat suuria lievemmät. Tasauslaskenta Tasauslaskennalla osoitetaan, että rakennuksen lämpöhäviö on määräysten mukainen. Yhteenlaskettuna rakennuksen vaipan lämmöneristyksen ja tiiveyden sekä ilmanvaihdon lämpöhäviön on täytettävä asetetut vaatimukset. Mikäli lämpöhäviö on jollakin osatekijällä vertailuarvoa suurempi, edellytetään vastaavasti toisen osatekijän kohdalla pienempää lämpöhäviötä. Vertailuarvo Rakennuksen vertailulämpöhäviöiden laskelmissa käytettävät vertailuarvot saadaan kunkin rakennusosan lämmönläpäisykertoimen arvosta, rakennuksen yhteenlasketusta ikkunapinta-alasta, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta ja rakennuksen tiiviyttä kuvaavasta vuotoilmakertoimesta. U-arvo U-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöä siirtyy rakenteen läpi sisältä ulos yhden asteen lämpötilaeron vallitessa. Mitä pienempi U-arvo on, sen parempi eristyskyky rakennusosalla on. Yksikkönä on W/m 2 K. Energiatodistus Uudisrakennuksen energiatehokkuus esitetään energiatodistuksessa ilmoitettavalla rakennuksen energiatehokkuusluokalla. Energiatodistus on osa rakennuslupahakemuksen liitteenä olevaa energiaselvitystä. Lisätietoa:

5 Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, kuten lämmitystä ja ilmanvaihtoa, valaistusta sekä käyttöveden lämmitystä. Tämän pohjalta rakennukselle lasketaan E-luku, joka ei saa ylittää rakennustyypille määritettyä ylärajaa. Pientaloilla E-luvun yläraja riippuu pinta-alasta: pienille pientaloille vaatimukset ovat lievemmät kuin suurille. Edullisempaa asumista Uudet rakentamismääräykset parantavat rakennusten energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Samalla määräykset ohjaavat käyttämään ympäristöä vähemmän kuormittavia energiamuotoja, kuten uusiutuvaa energiaa. Rakentamismääräysten uudistus ja energiatehokkaampi rakentaminen eivät juuri vaikuta rakentamisen kustannuksiin. Joissakin tapauksissa on jopa mahdollista saavuttaa säästöjä. Pitkällä aikavälillä investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia sekä hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa. Hyvä suunnittelu auttaa pitämään kustannukset kurissa: jopa 90 prosenttia lopullisista rakennuskustannuksista ja peräti neljä viidesosaa rakennuksen käytönaikaisista kustannuksista lyödään lukkoon suunnitteluvaiheessa. Valppautta ja vapautta suunnitteluun Rakentamismääräykset tuovat lisää vapautta ja vaihtoehtoja, sillä riittävän pienen E-luvun voi saavuttaa monin eri tavoin tarkan suunnittelun avulla. Rakentajan kannattaa vaatia suunnittelijalta laatua ja osaamista sovittaa uudet määräykset kustannustehokkaasti ja järkevästi rakennushankkeeseen. Hyvä suunnittelu takaa toimivan, terveellisen ja energiatehokkaan kodin. Rakennuttaja on viime kädessä vastuussa siitä, että talo valmistuu rakentamismääräysten mukaisesti. Suunnittelijoiden lisäksi tarvitaan pätevä työnjohto ja toteuttajat. Oman kunnan rakennusvalvonta seuraa ja opastaa osaltaan määräysten toteuttamista. Suunnittelijoiden välinen tiivis yhteistyö varmistaa, että sisäilmastolle, energiatehokkuudelle ja elinkaarelle asetetut tavoitteet kohtaavat rakennushankkeessa parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyötä tarvitaan myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisessa. Rakentamismääräysten mukaisesti riittävän pienen E-luvun voi saavuttaa monella tavalla Kokonaisenergiatarkastelussa otetaan huomioon kaikki rakennuksessa tapahtuva energiankulutus lämmityksestä ilmanvaihtoon ja valaistuksesta käyttöveden lämmitykseen. Lämmitystapavalinta ohjaa ratkaisevasti muuta suunnittelua. 4-kertaiset ikkunalasit Seinäeriste + lisäeriste Lämmöntalteenoton hyötysuhde 80 % Aurinkokeräin Sähkölämmitys kaukolämpö Varaava takka E-luku < 200 kwh/m 2 Seinäeriste uusiutuva energia 3-kertaiset ikkunalasit Lämmöntalteenoton hyötysuhde 60 %

6 Oman kunnan rakennusvalvonta Suomen rakentamismääräyskokoelma Lisätietoja energiatehokkaasta rakentamisesta: sisältö ja teksti: ympäristöministeriö ja Motiva Oy Ilme: Ahoy Piirrokset: Harri Tarkka 3/2012 PAPERI: MUNKEN PRO PAINOS: KPL Paino: Lönnberg, ympäristömerkki 441/017