Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2017. Rovaniemen kaupunki

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Rovaniemen kaupunki

ROVANIEMI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 TALOUSARVIOESITTELY: kaupunginhallitus 21.10.2013 KÄSITTELY: kaupunginhallitus 28.10.2013 kaupunginhallitus 30.10.2013 kaupunginvaltuusto 11.11.2013

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 3 2.1 AVAINLUVUT... 3 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 4 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ... 15 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 19 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 23 2.6 JULKINEN TALOUS... 25 2.7 ROVANIEMEN KUNNALLISTALOUS... 27 2.8 ROVANIEMEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN... 29 2.9 OMISTAJAOHJAUS JA -POLITIIKKA... 30 2.10 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 31 2.11 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 33 3 KAUPUNKISTRATEGIA 2014 2017... 35 4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS... 42 4.1 SITOVUUS JA ORGANISAATIO... 42 4.2 KÄYTTÖTALOUSOSA... 45 4.2.1 HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT... 46 4.2.1.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 46 4.2.1.2 HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT... 47 4.2.1.3 ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT... 49 4.2.2 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 51 4.2.2.1 YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA... 51 4.2.2.2 MUUT ALUELAUTAKUNNAT... 52 4.2.2.3 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 53 4.2.2.4 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 55 4.2.2.5 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 57 4.2.2.6 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 59 4.2.2.7 SOSIAALIPALVELUT... 60 4.2.2.8 PERUSOPETUSPALVELUT... 62 4.2.2.9 LUKIOKOULUTUSPALVELUT... 63 4.2.2.10 MUUT KOULUTUSPALVELUT... 65 4.2.2.11 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT... 66 4.2.2.12 KULTTUURIPALVELUT... 68 4.2.2.13 LIIKUNTAPALVELUT... 70 4.2.2.14 NUORISOPALVELUT... 72 4.2.2.15 TEKNISET PALVELUT... 74 4.2.2.16 YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT... 76 4.2.3 PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 77 4.2.3.1 SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 78 4.2.3.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 80 4.2.3.3 TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 82 4.3 TULOSLASKELMAOSA... 84 4.3.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS... 84 4.3.2 TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 90 4.3.3 TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 91 4.4 INVESTOINTIOSA... 92 4.4.1 KAUPUNGINHALLITUS... 94 4.4.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 95 4.4.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 96 4.5 RAHOITUSOSA... 99 4.5.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 100 4.5.2 RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 101

5 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 102 5.1 NAPAPIIRIN VESI... 102 5.1.1 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 107 5.1.2 RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI... 108 5.2 TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 109 5.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 111 5.3 TILALIIKELAITOS... 112 5.3.1 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 116 5.3.2 RAHOITUS TILALIIKELAITOS... 117 6 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 118 6.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 118 6.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 118 6.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OY... 120 6.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 122 6.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 124 6.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 126 6.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 126 6.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 127 6.2.3 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ... 129 6.2.4 MUUT... 131

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemi on edelleen vuonna 2013 kasvanut väestömäärältään yhtenä harvoista Lapin kunnista. Väestömäärä ylitti 61 000 asukasta syyskuussa ja syntyvyys on säilynyt noin 750 lapsen vuositasolla. Elinkeinoelämän osalta ei ole toteutunut isoja takaiskuja, vaan yritykset ovat hallituin toimin sopeutuneet hitaaseen talouden kasvuun. Myöskään matkailussa ei ole tapahtunut monen ennakoimaa olennaista laskua, vaan elinkeino on pystynyt mukautumaan kysynnän muutoksiin ja voinut kasvattaa asiakasmääriä erityisesti Venäjältä, Japanista ja Kiinasta. Rakennustoiminta Rovaniemellä on kuluneen vuoden aikana osoittanut elpymisen merkkejä kaavaprosessien edetessä. Toimintaympäristön muutoksissa on huomioitava erityisesti luonnonvarojen jalostuksen merkittävä kasvu Lapin ohella varsinkin Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Pohjoiskalotin elinkeinoelämässä on odotettavissa olennaista kasvua, joka hyödyntää välillisesti myös Rovaniemeä Lapin keskuksena. Lapissa ongelmana on ollut kaivoshankkeiden hidas eteneminen erilaisten lupahakemusten valitusprosessien vuoksi. Arktisten alueiden roolin kasvu ja huomion kiinnittyminen entistä enemmän pohjoiseen on Rovaniemen kannalta erinomainen asia. Rovaniemen Suomen arktisena keskuskaupunkina on oltava aktiivinen toimija, jotta voimme konkreettisesti vahvistaa osaamistamme eri arktisissa asioissa ja kehittyä kansallisena sekä kansainvälisenä arktisen tiedon kohtaamispaikkana. Kuntien talous on viime aikoina joutunut laajalti vaikeaan tilanteeseen talouden taantuman ja valtion talouden voimakkaan velkaantumisen tuloksena. Vuoden 2013 syksyllä useat maakuntakeskukset ovat ilmoittaneet merkittävistä tavoitteista kustannusten leikkaukseen, työntekijöiden lomautukseen ja jopa huomattaviin irtisanomisiin. Uuden Rovaniemen synnyttämisestä on kohta kulunut kahdeksan vuotta, jona aikana vastaavat rakenteiden muutokset ovat olleet hallittuja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuodesta 2011 alkaen on kuitenkin myös Rovaniemen kaupungin talous ollut rajussa muutoksessa. Verotulojen hidas kasvu ja valtionosuuksien leikkaukset, työttömyyden kasvuun, erikoissairaanhoidon sekä subjektiivisiin oikeuksiin liittyvien kulujen olennainen nousu mursi talouden kestävyyden erityisesti vuonna 2012. Sama kehitys on jatkunut vuonna 2013, vaikkakin kustannusten kasvu on saatu kuriin puolittamalla menojen kasvu. Kuntatalouteen lähivuodet eivät ole tuomassa helpotusta, päinvastoin tilalle on edelleen kiristymässä. Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman saaminen tasapainoon on vaikeaa. Vuosina 2015 2017 kasvuksi sallitaan vain 1,5 prosenttia keskimäärin. Tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron vuosittaista leikkausta siitä kasvutasosta, johon vuosina 2007-2012 on keskimäärin totuttu. Joka vuodelle on löydettävä uusia toimenpiteitä, joilla menoja saadaan vähennettyä. Tämä tarkoittaa palvelujen uudelleen järjestelyjä, palvelujen karsintaa sekä myös nykyisen palvelutason laskua. Säästötavoite on yhteensä 40 miljoonaa euroa. Nämä linjaukset ovat välttämättömiä huolimatta siitä, että Rovaniemi on verrokkikaupunkeihin nähden tuottavuudeltaan henkilöstömäärillä tai -kustannuksilla mitaten hyvässä tilanteessa. Kuluvan vuoden aikana on valmisteltu toiminnanohjausjärjestelmän ja henkilöstöorganisaation uudistamisista, jolla osittain voidaan vastata tuloksellisuuden parantamiseen. Uudistustyön tulee kuitenkin olla jatkuvaa myös tulevina vuosina. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittäminen nousee tässä muutostilanteessa erityisen tärkeään asemaan. Henkilöstö tarvitsee työnsä tekemiseen tukea ja arvostusta niin kaupunkiorganisaation sisältä kuin ulkopuoleltakin. Toimintatuottoja on myös saatava olennaisesti lisää. Ulkoisten myynti- ja vuokratuottojen kasvattamiseksi on tehtävä esitykset maaomaisuuden tuoton lisäämisestä ja muusta myytävästä tai vuokrattavasta omaisuudesta. Toimintatuottoja olisi saatava lisää vähintään viisi miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 20 miljoonaa euroa suunnittelukaudella. Maksujen tarkistukset on suhteutettava nouseviin kuluihin. 1

Talousarvio 2014 sisältää 0,5 prosenttiyksikön korotuksen kunnallisveroon. Rovaniemi panostaa kaavoitukseen, asuntorakentamiseen ja perusinfrastruktuurin parantamiseen myös suhdannepoliittisesti. Veronkorotuksella on suunnittelukaudella arvioitu yhteensä saatavan 17 miljoonaa euroa lisäystä verorahoitussummaan, jonka normaali kasvu pienenee valtionosuusleikkausten johdosta neljän vuoden aikana yhteensä 59 miljoonaa euroa. Myös verotulojen kasvu on laman johdosta keskimääräistä matalammalla tasolla ainakin tulevan suunnittelukauden alkuvuosina. Muille vuosille ei veronkorotuksia ole suunniteltu tehtävän. Suunnittelukaudelta kertyy 11,2 miljoona euroa alijäämää, joka pienentää taseessa olevan kumulatiivisen ylijäämän noin 17 miljoonaan euroon. Asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvaa työtä ja päättäväisyyttä kaikilta toimijoilta, niin päätöksentekijöiltä kuin henkilöstöltä. Tässä tilanteessa on syytä peräänkuuluttaa omavastuisuutta myös meiltä kaikilta kaupungin asukkailta. On löydyttävä uutta asennetta elämäntilanteiden hallintaan, omatoimisuutta sekä vastuuta ja kunnioitusta omista tekemisistä sekä yhteisistä asioista. Rovaniemellä on kaikki eväät kehittyä ja kasvaa turvallisena, viihtyisänä ja hyvinvoivana työ- ja asuinkaupunkina. Kaupunki profiloituu modernina Suomen arktisena kaupunkina, kansainvälisenä matkailukeskuksena, liikunnan ja urheilun kehtona sekä kaivososaamisen keskittymänä. Tulevaisuuden rakentaminen on kuitenkin meidän yhteinen asia! Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 2

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2012 7582 303891 Taajama-aste, % 1.1.2012 89,0 84,6 Väestö Väkiluku 31.12.2012 60877 5426674 Väkiluvun muutos, % 2011-2012 0,4 0,5 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 16,9 16,4 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 67,0 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 16,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2012 0,1 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2012 2,3 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2012-182 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2012 182 7786 Perheiden lukumäärä 31.12.2012 16048 1465733 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2011 24556 26555 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2012 29320 2579781 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2011 34,9 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2012 52,7 54,2 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2012 4159 496208 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 72,7 67,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 29,8 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2011 25479 2354422 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2011 58,2 60,7 Työttömyysaste, % 31.12.2012 (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) 13,0 9,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2011 25529 2354422 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta (18-64-v.), % 31.12.2011 91,2 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 2,5 3,5 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 14,3 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 82,0 73,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 1,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 1,38 1,29 31.12.2011 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2011 21,8 24,0 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2011 3266 352211 3

2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2012 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut 3 042 henkilöä. 4

Kuvio 2. Väestönkehitys. Lähde: Tilastokeskus Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), nettomaahanmuutto (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) ja kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) Luonnollinen väestönlisäys laski vuonna 2012 alle 200 henkilön, mutta pysyi edelleen positiivisena. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti 22-30-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 5

Kuvio 3. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatimaa arviota tulevista väestönmuutoksista. Ennuste pohjautuu laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja sen luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on 62 000 asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. 6

Kuvio 4 ja taulukko 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85-2012 - 2040 229 927 609 918 3 487 2 570 Yllä olevassa kuviossa on esitetty Rovaniemen väestönmuutosennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Lapset ja nuoret: Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2030 saakka. Yläkouluikäisten nuorten määrä pysyttelee tasaisena lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä 2020-luvulla. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten ikäryhmässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Työikäisten määrä on kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2020 ikäryhmä on 40 000 asukkaan suuruinen. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä 2012-2040. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. 7

Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Kuvio 5. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2006 vuoteen 2010 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena. Tavoitteena on, että Rovaniemen taloudellinen huoltosuhde on alle 140:n vuonna 2016. Koska eläkeläisten määrä kasvaa huomattavasti lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta tavoite saavutetaan. Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on pysynyt viime vuosina tasaisena. Se kuitenkin kasvaa jo lähivuosina radikaalisti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. 8

Aluelautakuntajako Kartta 1. Rovaniemen aluelautakuntamallin alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 9

Taulukko 3. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntakylät ja niiden väestö. Sodankyläntien suunta 2011 2012 Alakemijoki 2011 2012 Niesi 26 21 Hirvas 746 744 Tiainen 72 67 Rautiosaari 643 621 Ylinampa 99 95 Pisa 54 54 Alanampa 62 64 Muurola 1039 1069 Perunkajärvi 68 68 Leive 62 71 Misi 71 72 Petäjäinen 185 192 Vikajärvi 187 183 Jaatila 171 163 Vika 24 22 Yhteensä 2900 2914 Olkkajärvi 129 119 Yhteensä 738 711 Ranuantien suunta 2011 2012 Kivitaipale 271 274 Yläounasjoki 2011 2012 Välijoki 137 133 Lohiniva 71 68 Narkaus 168 160 Porokari 48 49 Siika-Kämä 42 45 Jääskö 20 20 Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 42 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 71 Yhteensä 618 612 Meltaus 175 166 Marrasjärvi 79 70 Yläkemijoki 2011 2012 Patokoski 159 159 Pajulampi 54 52 Yhteensä 669 645 Pirttikoski 107 116 Autti 111 108 Alaounasjoki 2011 2012 Juotasniemi 136 142 Marraskoski 168 164 Pekkala 97 97 Tapionkylä 280 264 Vanttauskoski 220 216 Sinettä 631 639 Vanttausjärvi 87 83 Mäntyjärvi 32 31 Viirinkylä 99 98 Sonka 218 207 Tennilä 103 97 Lehtojärvi 280 277 Yhteensä 1014 1009 Yhteensä 1609 1582 Palvelukyläalueiden väestö yhteensä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 10

Kartta 2. Rovaniemen suuralueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen ja Alakemijoen suuralueilla. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 11

Taulukko 5. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2005-2012 0-6 4 417 4 439 4 495 4 662 4 806 4 917 5 063 5 114 697 7-15 6 686 6 512 6 426 6 269 6 125 5 946 5 891 5 856-830 16-19 3 220 3 321 3 437 3 446 3 478 3 420 3 312 3 222 2 20-29 8 550 8 643 8 851 9 042 9 193 9 285 9 496 9 443 893 30-64 26 773 26 651 26 992 27 166 27 307 27 472 27 375 27 437 664 65-74 4 693 4 819 4 815 4 900 4 944 4 918 5 201 5 381 688 75-84 2 843 3 006 3 051 3 069 3 135 3 205 3 293 3 338 495 85-653 708 758 799 860 927 1 006 1 086 433 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 3 042 Rovaniemen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2005- keskus 2012 0-6 3 839 3 887 3 966 4 107 4 261 4 361 4 475 4 523 684 7-15 5 630 5 477 5 433 5 304 5 208 5 076 5 049 5 030-600 16-19 2 772 2 893 3 020 3 072 3 072 3 036 2 953 2 852 80 20-29 7 866 7 971 8 203 8 364 8 476 8 585 8 778 8 792 926 30-64 22 379 22 342 22 673 22 885 23 048 23 161 23 155 23 226 847 65-74 3 659 3 802 3 799 3 896 3 953 3 961 4 208 4 370 711 75-84 2 199 2 352 2 402 2 447 2 509 2 566 2 642 2 670 471 85-522 596 636 659 712 767 853 930 408 48 866 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 52 113 52 393 3 527 Sodankyläntien 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2005- suuralue 2012 0-6 29 28 28 28 21 35 35 35 6 7-15 76 78 72 56 48 40 42 39-37 16-19 24 23 30 23 27 22 27 20-4 20-29 41 41 35 35 38 45 46 43 2 30-64 422 419 419 400 392 386 386 378-44 65-74 123 122 119 127 123 120 119 102-21 75-84 57 62 67 62 65 69 70 82 25 85-11 10 9 9 10 14 13 12 1 783 783 779 740 724 731 738 711-72 Ounasjoen 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2005- suuralue 2012 0-6 157 145 122 120 123 123 147 142-15 7-15 279 288 275 262 248 232 229 214-65 16-19 108 95 94 85 86 81 82 92-16 20-29 146 127 114 126 149 131 129 106-40 30-64 1 250 1 197 1 203 1 187 1 157 1 159 1 119 1 090-160 65-74 304 320 320 311 309 308 336 345 41 75-84 170 184 184 178 186 195 199 197 27 85-21 23 27 35 37 35 37 41 20 2 435 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264 2 278 2 227-208 12

Alakemijoen 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2005- suuralue 2012 0-6 218 225 235 254 255 260 265 267 49 7-15 368 367 361 360 361 353 330 331-37 16-19 165 163 169 155 159 150 133 142-23 20-29 238 246 242 250 233 235 236 211-27 30-64 1 366 1 366 1 401 1 391 1 395 1 441 1 421 1 428 62 65-74 276 268 274 268 258 251 256 276 0 75-84 202 196 195 191 183 180 189 193-9 85-52 45 49 55 64 70 70 66 14 2 885 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 2 900 2 914 29 Ranuantien 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2005- suuralue 2012 0-6 48 46 45 52 56 54 54 50 2 7-15 113 102 91 86 77 59 63 60-53 16-19 42 42 38 35 46 44 38 35-7 20-29 42 48 46 48 47 47 41 35-7 30-64 354 348 341 338 326 326 323 328-26 65-74 63 57 59 62 67 63 60 60-3 75-84 32 37 32 32 30 33 32 37 5 85-3 5 7 5 3 4 7 7 4 697 685 659 658 652 630 618 612-85 Yläkemijoen 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2005- suuralue 2012 0-6 99 91 87 81 74 69 68 69-30 7-15 176 162 157 161 150 142 141 138-38 16-19 79 75 58 50 58 54 55 55-24 20-29 98 98 86 88 87 82 97 86-12 30-64 821 802 772 770 764 746 736 741-80 65-74 254 239 231 228 224 206 213 217-37 75-84 158 166 161 154 159 159 157 157-1 85-24 23 27 32 30 33 24 28 4 1 709 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491 1 491 1 491-218 Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla 31.12.2005-31.12.2012 noin 7,2 prosenttia. Eniten asukkaitaan on menettänyt Yläkemijoen suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla 12,8 prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 5,2 prosenttia. 13

Kuvio 7. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2009 vuoteen 2012 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Lähellä keskustaa sijaitsevista alueista Ounasrinne ja Karinrakka ovat menettäneet eniten asukkaitaan. Ylikylän tilastoalueen väestömäärä on kasvanut eniten. *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. 14

2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 8. Työttömät ja työttömyysaste. (vuoden keskiarvo) Lähde: Toimiala Online Yllä olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys vuosina 2006 2012. Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut tasaisesti. Elokuussa 2013 työttömyysaste oli jo 14,5 %. Tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 12 % vuonna 2016. 15

Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on yhä korkea, vaikka onkin laskenut vuosien 2009-2010 tasosta. Pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on huolestuttavaa. Kaupungin tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa seuraaviin yhteistyöhankkeisiin. Osallistutaan syyskuussa 2012 käynnistyneeseen kuntakokeiluun, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilu kestä 2012 2015. 16

Kuvio 10. Työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Vuonna 2011 työllisyysaste jälleen nousi. Koska työttömyys on tämän jälkeen kasvanut, on todennäköistä, että myös työllisyysaste on tämän jälkeen heikentynyt. Valtioneuvosto linjasi hallitusohjelmassa tavoitteeksi valtakunnallisen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä (Lähde: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011, Valtioneuvosto). Rovaniemen tavoite on, että työllisyysaste on vähintään 63 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Työllisyysaste on laskettu 15-64 -vuotiaiden ikäluokasta. Vuonna 2011 Rovaniemellä oli 25 529 työllistä. Rovaniemen kaupungin tavoitteena on, että työllisten määrän kasvu ylittää kaupunkien (50 000 asukasta) keskitason. Työllisten määrän tulisi kasvaa tuhannella vuoden 2016 loppuun mennessä. 17

Vuonna 2011 työpaikkoja oli yhteensä 25 479. Kasvua edelliseen vuoteen oli 215 työpaikkaa. Kuvio 11. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2012 yrityksiä oli 3 362. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,6 %. (Lähde: Tilastokeskus) Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen mukaan Rovaniemen nettoyrityskanta kasvoi 212 yrityksellä vuonna 2012. Rovaniemen kaupungin tavoitteena on, että yrityskanta kasvaa keskimäärin 4 % vuodessa. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Rovaniemellä vuonna 2012 kolme prosenttia. Kasvu oli vahvaa vuoden alkupuoliskon, mutta hidastui vuoden loppupuolella. Myös yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kääntyi laskuun vuoden toisella puoliskolla. (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Kuvio 12. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus 18

2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013-2016 (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. Kuvio 13. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi vuonna 2010 jälleen nousuun vuonna alkaneen 2008 taloudellisen taantuman jälkeen. Sekä vuosina 2011 että 2012 asuntoja valmistui yhteensä yli 500 kappaletta. Asuntotilaston tiedot on kerätty Rovaniemen kaupungin rakennustilastosta. Tilastokeskuksen ja Rovaniemen kaupungin tilastot poikkeavat puolestaan hieman toisistaan uusien asuntojen määrän suhteen. 19

Taulukko 7. Kaavavaranto ja jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kaavavaranto Jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat Rovaniemen kaupungin tavoite Kahden vuoden kaavavaranto Vuosittain jaettavien tonttien / rakennuspaikkojen määrä Pientaloalueet AO, AP 170 tontti tai rakennuspaikkaa 85 erillispientaloasuntoa Rivitalotontit ja -asunnot, AR ja ARK 10 AR tai AKR- tonttia, eli noin 60 asuntoa 5 AR tai AKR- tonttia eli noin 30 asuntoa. Kerrostaloasunnot, AK 690 kerrostaloasuntoa 345 kerrostaloasuntoa Teollisuustontit, T 72 teollisuustonttia 36 teollisuustonttia Liiketontit, K 10 liiketonttia 5 liiketonttia Yleisten rakennusten tontit, Y Matkailulle varatut tontit, RM Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat (kaupungin mailla) Erityisryhmille keskimäärin 2 tonttia, 92-98 asuntoa Matkailulle laaditaan ajantasaiset asemakaavat erityisryhmille keskimäärin 1 tonttia/ vuosi, 46-49 asuntoa Kysynnän mukaan 20 rakennuspaikkaa 10 rakennuspaikkaa Kaupungin tavoite on, että kaavoituksella varmistetaan kahden vuoden kaavavaranto. Vuosittain kaavoitetuilla alueilla tulee olla taulukon mukaisesti jaettavissa olevia asuntoja / tontteja, jotta tonttitarjonta voidaan turvata. 1. Rovaniemellä on vireillä 13 yleiskaavaa, joista kartassa ovat: Meltaus (1), Yliopistonkatu, Valionranta, Ylikylä- Nivankylä (2), Rautiosaari (3), Norvajärvi (4), Ounasvaara (5) ja Kivitaipale (6) Näiden lisäksi vireillä on viisi pienempää rakennuspaikkakohtaista yleiskaavamuutosta. Lisäksi vireillä on virkistysalueiden osayleiskaava. 3. 2. 8. 4. 10. 5. 7. 6. 11. 12. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisesti suunnitteilla ovat Paavalniemen (7), Niskanperän (8), Vitikanpään (10), Oikaraisen (11) ja Vanttauskosken (12) osayleiskaavojen tarkistukset Lainvoimaiset yleiskaavat sisältävät yhteensä noin 2850 rakennuspaikkaa. Näistä kaupungin mailla on rakentamatta 72. Kartta 3: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 mukaiset suunnitteilla olevat yleiskaavat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 20

Rovaniemen kaupungissa oli 26.9.2013 vireillä 81 asemakaavaa ja 4 ranta-asemakaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Yllä olevassa kartassa on esitetty maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman asemakaavat kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaan. Kaavojen yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta 2013-2016. Kartta 4. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013 2016 mukaiset asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan. 20

Kartta 5. Kaupunginosat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 21

Kartta 6. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 22

2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Kuntia suositellaan laatimaan tätä varten osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Tähän ympäristötekijät-osuuteen on koottu ympäristöön vaikuttavia keskeisiä asioita ja toimenpiteitä, joiden tilasta ja toteutumisesta raportoidaan vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Tämän lisäksi hyvinvointikertomuksessa raportoidaan vuosittain ihmisten elinympäristöön vaikuttavista asioista. Ilmasto-ohjelma Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen Rovaniemen kaupunkiin valmistellun ilmasto-ohjelman vv. 2012 2020 marraskuussa 2011. Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Rovaniemi osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kunnallisesti vaikuttaa. Kohderyhmänä on ensivaiheessa pääasiallisesti kaupunkikonserni. Ilmasto-ohjelma sisältää useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Näistä tullaan raportoimaan ohjelmassa esitetyn mukaisesti. Tämän lisäksi tilinpäätöksessä 2014 arvioidaan tiivistetysti ilmastoohjelman toteutumista. Tulvat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY- keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Lapin alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti nimennyt Rovaniemen merkittäviksi tulvariskialueeksi. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt maakunnan liittojen ehdotuksesta tulvaryhmät niille vesistö- ja rannikkoalueille, joille on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Lappiin on nimetty kolme tulvaryhmää vuosille 2012 2015, yksi Kemijoelle. Kemijoen tulvaryhmä käynnisti työskentelynsä 30.5.2012. Tulvariskien hallintalain 16 :n mukaan tulvaryhmän tehtäviin kuuluu: tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laadittujen selvityksien käsittely; tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettaminen; tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja siihen sisältyvien toimenpiteiden hyväksyminen. Vuonna 2013 tulvatyöryhmä asettaa tavoitteet ja vuonna 2014 työryhmä kirjaa toimenpide-ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Tilinpäätöksessä 2014 arvioidaan Kemijoen tulvaryhmän toimintaa ja raportoidaan mahdollinen tulvariskin realisoituminen. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esim. jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatujen maa-ainelupien vakuuksista raportoidaan tilinpäätöksessä 2014. Kaavoitus ja rakentaminen Kaupunginvaltuuston 24.6.2013 96:n ja kaupunginhallituksen 9.9.2013 341 päätöksen mukaisesti strateginen kaavoitus valmistelee erillisen ympäristöraportin. Kaavoituksen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tarvittaessa kaavoitusta varten laaditaan tarvittavat selvitykset. Vuonna 2014 käsitellään ympäristöraportti, jossa raportoidaan ympäristötekijöiden huomioimisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa. Liikenne Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 -strategisen suunnitelman. Rovaniemellä pyritään liikennejärjestelmään, jossa liikkumistarvetta vähennetään erityisesti maankäytön kehittämisen keinoin. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön suhteellista osuutta aiotaan kasvattaa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman 2030 periaatteiden mukaisesti on liikennejärjestel- 23

män kehittämistä jatkettu selvittämällä liikenteen nykytilaa kaikkien liikennemuotojen osalta Rovaniemen liikennetutkimuksessa ja käynnistämällä joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatiminen. Tilinpäätöksessä 2014 raportoidaan liikennejärjestelmän kehittämisestä ja joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta. Energiansäästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos on mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla 2008-2016. Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Energiankäytön tehostamisen lisäksi sopimus sisältää uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. [lähde: KETS, toimintasuunnitelma]. Rovaniemellä tehtiin vuonna 2011 uusiutuvan energian kuntakatselmus, jolla selvittiin kaupungin energiankäyttöä tila sekä tarkasteltiin uusituvan energian lisäämismahdollisuuksia Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO- projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen 2024. Tilojen peruskorjaus- tai uudisrakentamisinvestoinneissa energiatehokkuutta saavutetaan rakennusten teknisen tason kohentamisella, rakennusten ympäristökuorman pienentämisellä ja kokonaisenergiataloudellisuutta parantamalla. Myös muissa kiinteistöissä on tehty energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Tilinpäätöksessä 2014 raportoidaan energiansäästötoimenpiteiden toteutumisesta. Jätevedet ja viemäröinti Rovaniemen vesihuoltolaitos eli Napapiirin Vesi -liikelaitos, pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Tavoitteena on pienten jätevedenpuhdistamoiden vähentäminen siirto/yhdyslinjoja rakentamalla sekä jäljelle jäävien jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostaminen ympäristölupaehtojen mukaisesti. Lietteen- ja jätteenkäsittelyn yhdistämistä selvitetään yhteistyössä jätehuoltolaitos Residuum Oy:n kanssa. Tällä hetkellä nykyisen lietteen kompostoinnin korvaavaksi toimintatavaksi on ehdolla lietteen- ja biojätteen biokaasulaitos tai vaihtoehtoisesti jokin uusista tekniikoista. Viemäriverkoston yleissuunnitelmaa viedään eteenpäin kokoajan ja sen valmistuttua loppuvuodesta 2013 tutkitaan mahdolliset toimenpiteet seuraaviksi vuosiksi. Tilinpäätöksessä 2014 raportoidaan jätevesiin ja viemäröintiin liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta. 24

2.6 JULKINEN TALOUS Kansantalous Suomen kansantalous vaipui viime vuonna taantumaan. Bruttokansatuotteen volyymi on kuluvana vuonna supistunut edelleen. Vienti väheni alkuvuonna neljä prosenttia ja teollisuustuotanto on laskenut lähes kymmenen prosenttia. Kokonaistuotannon arvellaan supistuvan kuluvana vuonna noin puoli prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Erityisesti euroalueen kasvu on vaisua, eikä parannusta odoteta ennen vuotta 2014. Suomen talous seuraa muuta Eurooppaa. Ensi vuoden kasvuksi valtiovarainministeriö arvioi reilua prosenttiyksikköä. Vuodelle 2015 odotetaan jo kahden prosentin kasvua. Kuluttajahintojen arvellaan nousevan tänä vuonna 1,7 prosenttia. Talouskasvun nousu tulee ensi vuonna nostamaan myös hintoja. Ensi vuoden inflaatioennuste on 2,1 prosenttia. Vuonna 2015 kasvuksi arvioidaan 2 prosenttia. Valtiovarainministeriö on arvioinut yleisen ansiotasoindeksin kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Vuonna 2014 arvioidaan kasvun jatkuvan samanlaisena. Kunta-alan sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Työttömyysaste oli vuonna 2012 7,7 prosenttia. Tänä vuonna tilanne on edelleen heikentynyt, eikä nousua työllisyystilanteessa odoteta ensi vuonnakaan. Arviot työttömyysasteesta ovat noin 8 prosentissa vuosille 2014 ja 2015. Kuntatalous Kunta-alan murros jatkuu voimakkaana koko tulevan suunnittelukauden ajan. Hitaan talouskasvun lisäksi verorahoitusta heikentävät jo päätetyt mittavat valtionosuusleikkaukset. Epävarmuutta aiheuttavat myös tulossa olevat kuntalain ja valtionosuuslainsäädännön uudistukset, joiden kuntakohtaisia vaikutuksia ei vielä ole kerrottu. Tulopohjan romahtaminen edellyttää ennen näkemättömän suuria säästötoimia kunnissa. Säästöjen lisäksi on varauduttava jatkuviin verojen ja maksujen korotuksiin. Vuoden 2011 syksyllä saavutettiin vuosille 2012 2013 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 prosenttia kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 2,1 prosenttia ja palkkasumman kasvu jäänee samalle tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Vuonna 2014 niiden arvellaan säilyvän lähes nykyisen tasoisina eli keskimäärin 30 prosentissa. Sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 prosenttia ja noussee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Työttömyysvakuutusmaksun arvellaan olevan 3,20 prosentissa keskimäärin. KuEL maksu on vuosina 2010 2013 säilynyt keskimäärin 23,9 prosentissa palkkasummasta. Tämän arvellaan säilyvän. Opettajien keskimääräinen VaEL kasvaa tämän vuoden 19,4 prosentista ja on ensi vuonna 21,8 prosenttia. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 3,4 prosenttia. Tänä vuonna kasvu on hidastunut ja sen arviolta 2,3 prosenttia. Vuoden 2014 kustannustason nousu riippuu olennaisesti vuoden 2014 palkkaratkaisusta. Kuntien verorahoituksen kehitys Vuonna 2012 verotilitykset kasvoivat keskimäärin 1,2 prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat 3,8 prosenttia. Yhteisöverojen tilitykset vähenivät lähes 27,4 prosenttia. Kiinteistöverot kasvoivat 5,9 prosenttia. 25

Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisää ansiotulojen vajaan kolmen prosentin kasvu. Lisäksi kunnat nostivat veroprosenttejaan keskimäärin 0,13 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,38. Tilityksiä kasvattivat myös kunnallisveron tuloista tehtävien vähennysten säilyminen lähes ennallaan. Tänä vuonna tilitysten arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 prosenttia. Vuonna 2014 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vain 1,4 prosenttia. Tämän hetken arviot lähtevät siitä, että yhteisöveroa tilitetään vuonna 2013 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia eli 7,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan 5,4 prosenttia. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamista. Kehysriihessä päätettiin jo eräistä kiinteistöveroa kasvattavista toimenpiteistä, joilla on merkittävä vaikutus kunnille maksettavan kiinteistöveron veropohjaan. Kiinteistöveroa kertyi vuonna 2012 noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 verojen arvellaan kertyvän 1,33 miljardia euroa. Vuonna 2014 kiinteistöveroa arvellaan kertyvän 9 prosenttia tätä vuotta enemmän. Valtionosuuksiin kohdistuu merkittäviä muutoksia tulevalla suunnittelukaudella, koska päätettyjen leikkausten lisäksi on tulossa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus. Lisää tietoa asiasta on luvattu tämän vuoden lopulla. Taulukko 8. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, 16.9.2013) Muuttuja 2011 2012 2013 2014 2015 (%-muutos) Tuotanto (määrä) 2,7 0,8 0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Työlliset (määrä) 1,1 0,4 0,7 0,1 0,6 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (prosenttiyksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/ BKT 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkiset menot/bkt 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Rahoitusjäämä/BKT 1,0 2,2 2,6 2,3 1,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Vaihtotase/BKT 1,5 1,8 1,6 1,3 0,8 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 10 vuoden korko, % 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 26

2.7 ROVANIEMEN KUNNALLISTALOUS Rovaniemen kaupungin talous oli tasapainossa tilinpäätöksessä 2010. Yhdistymiselle asetetut taloudelliset tavoitteet oli saavutettu jopa etuajassa. Kattamattomia alijäämiä ei ollut ja velkamäärä asukasta kohden oli selvästi alle maan keskitason. Merkittävää oli yritysten ja työpaikkojen määrän hyvä kasvu. Voitiin myös todeta, että kaupunki oli kyennyt järjestämään hyvät palvelut paljon arvioitua nopeammin kasvaneelle asukasmäärälle. Ainoastaan korkeahko kunnallisveroprosentti himmensi kaupungin taloustilanteelle aseteltua sädekehää. Vuonna 2011 kasvu jatkui edelleen vahvana. Myös rakentaminen vilkastui taantuman jälkeen hyvin. Hyvän vuoden jälkeen Rovaniemellä oli vahva kassa, eikä uusia lainoja tarvinnut nostaa. Ongelmaksi vuonna 2011 muodostui menojen voimakas kasvu, joka ylitti selvästi verorahoituksen kasvun. Jouduttiin tekemään lisätalousarvio, joka sekin ylitettiin ja tulos painui 2,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vaikka alijäämä voitiin kattaa aikaisempien vuosien ylijäämästä, oli selvää, että talouden suunta oli kääntynyt, eikä helpotusta tilanteeseen ollut näkyvissä. Viime vuonna tilanne talouden osalta muuttui ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Nopeasti kasvaneet menot yhdistyivät heikkoon verorahoituksen kasvuun. Tuloksena oli negatiivinen vuosikate ja ennätyksellinen 15,8 miljoonan euron alijäämä, joka voitiin kuitenkin kattaa taseessa olevilla aikaisempien vuosien ylijäämillä. Erityisenä ongelmana vuonna 2012 olivat erityissairaanhoidon 13,3 prosenttia kasvaneet menot. Lisätuskaa aiheutui myös uusista lomapalkkavarauksen laskentaan liittyvistä määräyksistä, jotka yksin aiheuttivat yli viiden miljoonan euron ennakoimattoman lisämenon. Lainakanta kasvoi 1,9 miljoonaa euroa. Vuotta 2013 eletään edelleen talousmyrskyn kurimuksessa. Globaali talouskriisi yhdistyneenä Suomen julkisen talouden murrokseen aiheuttavat suurta epävarmuutta kuntatalouteen. Tämä näkyy laskuna tuotannon kasvussa, johon myös Rovaniemen kaupungin verorahoitus perustuu. Alkuvuonna näytti siltä, että verorahoitus jää huomattavasti alle arvioidun. Loppuvuotta kohden on valtion verotulotilityksissä kuitenkin ollut nähtävissä selvä suunta ylöspäin. Vuodelle 2013 tehty 8,4 miljoonaan euroa alijäämäinen talousarvio toteutunee tuloksen ja vuosikatteen osalta suunnitellusti. Positiivista on, että nettomenojen kasvu on kääntynyt laskuun. Lainakanta kasvaa tänä vuonna 22,7 miljoonaan euroa. Suomen talous on lamassa ja arvioitu verorahoituksen kasvu ei alkuunkaan riitä kattamaan edes kohtuullisesti kasvavia menoja. Verotulojen kasvu on vain reilun prosentin tasolla ja valtionosuuksia kertyy leikkausten johdosta jopa vähemmän kuin tänä vuonna. Tämän johdosta on Rovaniemen kaupungin talousarvioesitykseen vuodelle 2014 jouduttu esittämään kunnallisveroprosentin korottamista 0,5 prosenttiyksiköllä. Tehtäväalueiden määrärahat voivat kasvaa enintään 2,7 prosenttia keskimäärin. Suurin osa kasvusta kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupunginhallitus on velvoittanut kaikkia toimielimiä laatimaan omat talouden tasapainottamista koskevat toimenpideohjelmansa osana vuoden 2014 talousarviota. Toimielimien esitysten pohjalta tullaan kevään 2014 aikana laatimaan koko kaupunkia koskeva ohjelma, jossa määritetään ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla talous tasapainotetaan ilman toistuvia veronkorotuksia. Suunnittelukaudella 2015 2017 voidaan määrärahoihin hyväksyä enintään 1,5 prosentin keskimääräinen kasvu. Tämä tosiasia edellyttää melkoista remonttia kaupungin nykyisin tarjoamiin palveluihin. Vuonna 2014: Kunnallisveroprosenttia on korotettava 0,5 %. Tehtäväalueiden määrärahat voivat kasvaa enintään 2,7 %. Laaditaan koko kaupunkia koskeva talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma. 27

Taulukko 9. Rovaniemen kunnallistalous. Koko kaupungin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintakate, milj. euroa -210,2-227,4-241,7-249,7-263,4-281,6-302,6 Toimintatuotot, % toimintakuluista 20,0 19,7 19,3 19,2 18,3 17,5 17,8 Verotulot, milj. euroa 156,7 170,1 184,3 186,9 199,3 204,4 208,1 Verotulot, euroa / asukas 2 697 2 892 3 105 3 122 3 316 3 372 3 418 Valtionosuudet, milj. euroa 59,0 62,1 69,9 75,5 83,0 85,0 89,1 Valtionosuudet yhteensä, euroa / asukas 1 015 1 057 1 177 1 261 1 381 1 402 1 464 Vuosikate, milj. euroa 9,7 8,0 14,5 15,2 22,4 11,3-1,3 Vuosikate, euroa / asukas 166 137 244 254 372 187-21 Vuosikate, % poistoista 84,3 64,1 119,7 121,5 165,1 83,3-9,2 Tilikauden yli/alijäämä, milj. euroa -1,7-4,4 2,5 2,2 6,9-2,2-15,8 Lainakanta, milj. euroa 63,6 71 75,5 76,4 75,3 72,1 74,0 Lainakanta, euroa / asukas 1 096 1 208 1 272 1 277 1 253 1 190 1 217 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40,7 41,3 39,9 40,7 38,9 37,7 39,3 Omavaraisuusaste, % 68,8 66,6 65,7 64,9 65,4 65,4 62,2 Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas 3 859 4 126 4 334 4 463 4 702 4 973 Konsernin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Konsernilainakanta, milj. euroa 128,5 140,4 148,9 146,2 144,0 138,4 134,0 Konsernin lainat, euroa/asukas 2 212 2 387 2 508 2 443 2 397 2 282 2 200 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 54 49 48 48 45 43 Omavaraisuusaste, % 56 54 55 57 58 59 57 28

2.8 ROVANIEMEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain mukaan kaupunki pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kaupunki järjestää palveluja asukkailleen ja pyrkii luomaan yritystoiminnalle hyvät puitteet työllisyyden ylläpitämistä varten. Kaupunginvaltuusto päättää kaupunkistrategiasta ja sen tavoitteista. Valtuustolle kuuluu näin ollen päätösvalta myös kaupungin talouden tavoitteista. Hallitukselle vuorostaan kuuluu vastuu talouden hoidon järjestämisestä. Nyt päätettävänä oleva talousarvio on talouden ohjauksen väline, jossa määritellään tavoitteet ja osittain myös keinot talouden tasapainon saavuttamiseksi. Ilman tasapainoista taloutta ei kaupunki voi kestävällä tavalla huolehtia velvoitteistaan palvelujen järjestäjänä ja kaupungin kehityksen moottorina. Suunnittelukauden 2014-2017 tavoitteena on talouden tasapainoon saattaminen. Tämä tarkoittaa vähintään sitä, että nyt laadittavassa talousarviossa kyetään suunnittelukauden aikana muodostuneet alijäämät kattamaan suunnittelukauden puitteissa. Jotta tähän päästään, on kyettävä sopeuttamaan menot laskevaan tulorahoitukseen ja saatava lainamäärän kasvu hidastumaan nykyisestä tasosta. Menojen kasvulle rajat Vuoden 2014 talousarviossa on määrärahojen kokonaismäärän kasvuksi asetettu 8,8 miljoonaa euroa eli 2,7 prosenttia arvioituun tilinpäätökseen nähden. Vuosina 2015-2017 kasvuksi sallitaan vain 1,5 prosenttia keskimäärin. Tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron vuosittaista leikkausta siitä 18,3 miljoonan euron vuosittaisesta määrärahojen kasvusta, joka vuosina 2007-2012 on keskimäärin toteutunut. Joka vuodelle on löydettävä uusia toimenpiteitä, joilla menojen kasvua vähennetään. Tämä tarkoittaa palvelujen uudelleen järjestelyjä, palvelujen karsintaa sekä myös nykyisen palvelutason laskua. Kasvua on suunnittelukaudella leikattava yhteensä 40 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus on talousarvion laadintaohjeessa edellyttänyt toimielimiltä talouden tasapainottamista koskevan toimenpideohjelman laatimista vuoden 2014 talousarvioprosessin yhteydessä. Toimielimien on tehtävä omat esityksensä niistä harkinnanvaraisista, ei-lakisääteisistä palveluista, joista voidaan kokonaan luopua sekä lisäksi esitettävä kaikkien palvelujen osalta mahdolliset vaihtoehtoiset tavat järjestää palvelut nykyistä edullisemmin ja entistä taloudellisempaa palveluverkkoa käyttäen. Toimielimet laativat syksyn aikana omat toimenpideohjelmansa, joiden tulee olla hyväksyttynä ja toimitettuna talousyksikköön viimeistään 31.1.2014. Näiden esitysten pohjalta laaditaan 31.3.2014 mennessä koko kaupunkia koskeva talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma TALTTO. Ohjelma tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn huhtikuussa 2014 yhdessä vuoden 2015 talousarvion laadintaohjeen kanssa. Toimintatuottojen lisääminen Toimintatuottojen kasvulle on myös asetettava nykyistä selvästi suuremmat tavoitteet. Ulkoisten myynti- ja vuokratuottojen kasvattamiseksi on tehtävä päätökset maaomaisuuden tuoton lisäämisestä ja muusta myytävästä tai vuokrattavasta omaisuudesta. Toimintatuottoja olisi saatava lisää vähintään viisi miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 20 miljoonaa euroa suunnittelukaudella. Asiakasmaksut on nostettava riittävälle tasolle ja niitä on suunnittelukaudella korotettava vähintään kolmella prosentilla vuosittain kuitenkin niin, että lakisääteisiä enimmäismaksuja ei ylitetä. Palvelujen järjestämisessä on nykyistä enemmän huomioitava käyttäjien mahdollisuudet osallistua rahoittamiseen mahdollisten uusien käyttömaksujen muodossa. Veronkorotukset Talousarvio 2014 sisältää 0,5 prosenttiyksikön korotuksen kunnallisveroon. Tällä korotuksella on suunnittelukaudella arvioitu saatavan yhteensä 16,9 miljoonaa lisäystä verorahoitussummaan, jonka normaali kasvu pienenee valtionosuusleikkausten johdosta neljän vuoden aikana yhteensä 59 miljoonaa euroa. Myös verotulojen kasvu on laman johdosta keskimääräistä matalammalla tasolla ainakin tulevan suunnittelukauden alkuvuosina. Muille vuosille ei veronkorotuksia ole suunniteltu tehtävän. 29

2.9 OMISTAJAOHJAUS JA -POLITIIKKA Rovaniemi kaupunkikonserni muodostuu kaupungista emoyhteisönä ja sen tytäryhteisöistä, joissa kaupunki käyttää määräysvaltaa. Yhtiöissä ja yhteisöissä kaupungilla on määräysvalta kun omistusosuus ylittää 50 %. Kuntayhtymissä tätä määräysvaltaa on perussopimuksella voitu kaventaa. Kaupunki on osakkaana myös lukuisissa osakkuusyhteisöissä, joissa kaupungin omistusosuus on 20-50 % ja näissä yhteisöissä kaupunki käyttää päätösvaltaa vain omistusosuuteensa rajatulla päätösvallalla. Kaupungin omistuksia eri yhteisöissä ohjataan myös valtuuston hyväksymällä konserniohjeella. Konsernin johdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajat. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain talousarviossa myös konserniyhteisöjä koskevista tavoitteista. Tavoitteiden toteutumisista tytäryhteisöt raportoivat kaupunginhallituksen valtuustolle antamien osavuosikatsausten yhteydessä. Kaupunginjohtaja vastaa merkittävien tytäryhteisöjen valvonnasta ja seurannasta mm. säännöllisten pidettävien konsernikokousten kautta. Uudet omistajapoliittiset linjaukset tulevat kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupungin nykyiset omistajaohjauksen periaatteet ovat: Kaupungin omistajaohjauksen periaatteet Valtuusto päättää kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen perustamisesta. Perustamisen yhteydessä arvioidaan liikelaitoksen ja tytäryhteisön liiketoiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupungin tytäryhtiöiden tulee toiminnassaan ottaa huomioon samat tuottavuustavoitteet, jotka valtuusto on asettanut kaupungin omalle toiminnalle. Valtuusto päättää tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista kaupungin talousarvion yhteydessä. Valtuusto päättää merkittävästä kaupungin omaisuuden siirtämisestä tytäryhtiön omistukseen. Omaisuuden siirron tulee olla kaupunkistrategian tavoitteita tukeva ja siirtoehdot käyvän arvon mukaiset. Valtuusto päättää kaupungin takauksien ja vakuuksien antamisesta. Takauksen antamisen ehtona on se, että sillä tuetaan kaupunkistrategian tavoitteita. Takauksen antamisen yhteydessä arvioidaan riski ja se, onko tarkoituksenmukaista, että riskiä siirretään kaupungille. Takauksesta peritään takausprovisio. Kaupunginhallitus antaa ohjeet liikelaitosten ja tytäryhteisöjen taloudellisesti merkittävissä ja yhtiön toiminnan kannalta laajakantoisissa asioissa. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin tytäryhteisön puhe- ja äänivaltaa käyttävän edustajan ja antaa tarvittavat toimiohjeet. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnan ohjauksen, valvonnan ja raportoinnin järjestämisestä. Kaupungin tonttipolitiikassa noudatetaan keskustan kaava-alueilla ensisijaisesti tonttien vuokrausta. 30

2.10 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Nykytilanne Rovaniemen kaupungin henkilöstömäärä on laskenut v. 2006 kuntaliitoksen jälkeen n. 3 500 henkilön tasolle. Vuonna 2006 henkilöstömäärä oli 3 616 henkilöä. 31.8.2013 henkilöstön määrä oli 3 511 henkilöä työllistetyt mukaan luettuna. Henkilötyövuosien määrä on vuositasolla n. 3 200 htv. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 2 718 henkilöä (77 %) ja tilapäisessä palvelussuhteessa 793 henkilöä (23 %). Vuoden 2012 aikana palveluksesta jäi pois 160 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyi 75 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli 19 henkilöä ja kuntoutustuelle 34. Varhennetulle varhaiseläkkeelle jäi yksi henkilö ja omasta pyynnöstään muutoin irtisanoutui 32 henkilöä. Toteutuneet rakenteelliset muutokset Jämytien työtoiminta siirtyi 1.8.2013 alkaen Romotke:n toiminnaksi. Vuoden 2013 aikana ei ole tapahtunut muita henkilöstömäärään vaikuttaneita rakenteellisia muutoksia. Strategiset linjaukset Kaupunginvaltuusto päätti 24.6.2013 96 toiminnanohjausjärjestelmän ja henkilöstöorganisaation uudistamisen periaatteista. Hallinto- ja johtosääntöön liittyvät muutosesitykset tuodaan päätettäväksi loppuvuoden aikana. Kaupunginhallitus päätti henkilöjärjestelyihin liittyvistä periaatteista 9.9.2013 334. Kaupunkikonsernia koskevat henkilöstö- ja työnantajapoliittiset periaatteet valmistellaan siten, että ne ovat päätettävissä maaliskuussa 2014. Tavoitteena on koko henkilöstön täydennyskoulutuksen lisääminen. Henkilöstön hyvinvointi Kaupungin toteuttamassa henkilöstöpolitiikassa on lähdetty siitä, että henkilöstön hyvinvointi turvaa tuottavan ja tuloksellisen toiminnan. Henkilöstön hyvinvointia mittaava työolokysely toteutettiin edellisen kerran syksyllä 2012. Sen mukaan työolot ovat kehittyneet paremmiksi kaikilla osa-alueilla, joilla vertailutietoa on olemassa. Työolokyselyn tulosten perusteella laaditaan yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat työyhteisön toimesta. Kaupunkitason kehittämiskohteena on edelleen esimiestyön ja henkilöjohtamisen kehittäminen. Työolokyselyn seurantajakso on kaksi vuotta eli seuraava tutkimus toteutetaan syksyllä 2014. Sairauspoissaolot ovat laskeneet n. 17 % vuodesta 2009. Ennaltaehkäisevää työtä jatketaan mm. Työssä tapahtuu toiminnan muodossa. Työterveysliikelaitoksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkomisessa. Esimiehiä tuetaan varhaisen tuen menetelmien käytössä. Henkilöstöllä on vastuu omaehtoisesti huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja osaamisestaan. Esimiehillä puolestaan on vastuu työn hyvästä organisoinnista sekä oikeudenmukaisesta ja reilusta johtamisesta. Henkilöstömäärä suunnittelukaudella Saman kokoluokan kaupunkeihin verrattuna henkilöstömäärä suhteessa asukasmäärään on Rovaniemellä alhainen. Myös Rovaniemen henkilöstökulut suhteutettuna asukasmäärään ovat keskimääräistä alhaisemmat. Eri kaupunkien henkilöstömäärien vertailu on haasteellista, koska kaupunkien toimintamallit ja oman toiminnan sisältö poikkeavat toistaan. Kaupungin asukasmäärän kasvu tuo painetta henkilöstömäärän kasvulle. Lainsäädännölliset muutokset heijastuvat henkilöstömäärään joko kasvattavasti tai vähentävästi. Tarkastuslautakunta on tuonut esille huolensa siitä, että Kaupungin tämänhetkinen tulopohja ei riitä nykymuotoisen palvelujärjestelmän ylläpitämiseen. Henkilöstökulut vuonna 2012 olivat 51,6 % toimintakatteesta (41,7 % toimintakuluista), joten ne ovat kaupungin toiminnassa merkittävä kustannustekijä. Tavoitteena tulee olla, että henkilöstötarpeeseen vaikuttavia palveluihin, niiden laatuun, määrään sekä palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tehdään, jotta henkilöstökustannukset ja kokonaiskustannukset laskevat. 31

Henkilötyövuodet (HTV) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 enn. 2014 tav. 2015 tav. 2016 tav. 2017 tav. Eläköitymistä tapahtuu organisaation kaikissa toiminnoissa ja sitä kautta tulee joustavuutta henkilöstöresurssien kohdentamiseen. Pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu edellyttää päätöksiä omana toimintana tuotettaviin palveluista sekä niiden määrästä ja laadusta. Vuonna 2014 päivitetään palveluiden järjestämis- ja tuotantosuunnitelmien pohjalta henkilöstösuunnitelmat, joissa esitetään konkreettiset toimenpiteet palveluiden tuottamiseksi pienemmillä henkilöstö- ja ostopalvelukustannuksilla. Hallintoorganisaatio 209 207 115 107 106 143 159 161 160 160 160 160 Sosiaali- ja terveyspalveluiden 1075 1110 1072 1045 1036 1043 1026 1023 1020 1020 1020 1020 tuo- tanto-osasto (palvelukeskus 1.1.2014) Sivistyspalveluiden 1449 1480 1486 1488 1505 1517 1516 1527 1520 1500 1480 1460 tuotanto-osasto (palvelukeskus 1.1.2014) Tekninen tuotantoosasto 415 431 437 421 421 400 396 385 375 370 370 370 (palvelukeskus 1.1.2014) Napapiirin Vesi 50 58 59 56 53 55 52 56 56 56 56 56 Työterveysliikelaitos 30 30 31 31 32 33 37 37 34 34 34 34 Tilaliikelaitos 0 0 10 10 11 12 12 13 14 14 11 11 Muut 0 0 59 59 54 41 0 0 0 0 0 0 (mm. hallintopalvelujen tuotantoosasto) Yht. 3228 3316 3269 3217 3218 3245 3197 3202 3179 3154 3131 3111 Taulukkoon liittyviä organisaatiorakenteen muutoksia: Vuonna 2008: Tilaliikelaitos perustettiin. Hallinto-organisaatiosta siirtyi henkilöstöä tuotannon puolelle, lähinnä hallintopalveluihin, tekniseen tuotantoon ja tilapalveluihin, joissa henkilömäärät lisääntyivät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden väkimäärässä tapahtui vähenemistä. Vuonna 2009: Palvelukeskuksista suurimpia olivat terveydenhuollon palvelukeskuksen ja vanhuspalvelukeskuksen yhdistymisen jälkeen muodostettu terveyspalvelukeskus 936 henkilöä, päivähoidon palvelukeskus 722 henkilöä sekä koulupalvelukeskus 721 henkilöä. Vuonna 2010: Uuden Rovaniemen kaupungin ensimmäiseen toimintavuoteen 2006 verrattuna henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2010 samalla tasolla. Merkittävimpinä muutoksina voidaan todeta hallinnon tehtävissä työskentelevien henkilötyövuosien lasku yhteensä -10 % eli -26 htv (organisaatiomuutokset huomioitu). Vuonna 2011: tehtiin merkittävä strateginen päätös, kun talous- ja palkkahallinto siirrettiin liikkeenluovutuksella Kunnan Taitoa Oy:n hoidettavaksi. Siirtyminen koski 28 talous- ja palkkahallinnon henkilöä. Teknisestä tuotannosta siirtyi henkilöstöä hallinto-organisaatioon. 32

2.11 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kattavat kunnan koko tehtäväkentän Kuntalakiin lisättiin 15.6.2012/325 säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Säännöksillä on yhteys kunnan talousarvioprosessiin. Talousarviossa valtuusto asettaa kunnan ja kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista sen tulee valvoa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintana kattavat kunnan koko tehtäväkentän niin peruskunnan kuin kuntakonsernin osalta. Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus on velvoitettu vuosittain toimintakertomuksessa raportoimaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Sisäisen valvonnan lähtökohdat Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline. Sen järjestäminen on kunnan toimivan johdon eli kunnanhallituksen sekä kunnanjohtajan vastuulla. Rovaniemen kaupungissa sisäinen valvonta on eriytetty omaksi toiminnakseen kaupunginhallituksen ja edelleen ylimmän virkamiesjohdon alaisuuteen. Sisäisen valvonnan ohjeissa KH 8.12.2008 471 korostetaan sisäistä valvontaa tukena johtamiselle ja riskien hallinnalle. Sisäinen tarkastus on toiminnallinen osa sisäistä valvontaa. Tarkastuksilla tuetaan organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa mm. tarjoamalla järjestelmällinen lähestymistapa organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin. Tarkastustoiminnasta vastuullisena viranhaltijana toimii sisäinen tarkastaja kaupunginjohtajan alaisuudessa. Valvontavastuuta on määrätty myös esimiehille, jotka vastaavat jatkuvasta valvonnasta ja tarvittavilta osin tarkastustoiminnasta omissa toimintaprosesseissaan. Konserniohjeilla (KV 17.12.2007 123) varmennetaan sisäisen valvonnan toimia konserniyhteisöissä. Kaupunginjohtajalla on oikeus sisäisen tarkastuksen järjestämiseen kaupungin tytäryhteisöissä. Kaupunginjohtaja voi myös määrätä nimeämälleen viranhaltijalle kutakin konserniyhteisöä koskevan valvonta- ja seurantavastuun. Yhteisöjen hallituksien tulee sitoutua noudattamaan konserniohjeita omassa toiminnassaan. Sisäisen valvonnan toimenpiteet suunnittelukaudella Sisäistä valvontaa koskevat säännökset sekä kaupungin omat määräykset velvoittavat valvonnasta vastuullisia viranhaltijoita so. sisäistä tarkastajaa sekä esimiehiä valvontatoimiin omalla vastuualueellaan. Esittelijöiden tulee huolehtia sisäiseen valvontaan liittyvien asioiden saattamisesta toimielimen päätettäväksi. Kaupunginjohtaja hyväksyy sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman vuodelle 2014. Suunnitelmassa yksilöidään tarkastustoimet ja määritellään tarkastustoiminnan painotukset. Esimiesten vastuulla on ns. jatkuvan valvonnan toimena varmistaa, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Toiminnan tarkkailun tulee olla rationaalista toimintaa suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja valvonnan muodostamassa toimintaketjussa (ks Sisäisen valvonnan ohje, kohta 4). Kaupunginhallitus voi toimintavuoden kuluessa antaa tarkempia määräyksiä sisäisen valvonnan menettelyistä sekä peruskaupungin että konserninyhteisen osalta. Kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa täsmentäviä ohjeita ja määräyksiä valvonnasta vastaaville viranhaltijoille Riskienhallinnan lähtökohdat Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että riskienhallinta tulee toteuttaa valtuuston hyväksymän riskienhallintapolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Rovaniemen kaupungin riskienhallinta järjestetään kaupunkikonsernin palvelutuotannon, hyvän hallinnon ja yleisen turvallisuuden perustaksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt erillisen riskienhallinnan yleisohjeen, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin riskienhallinnan organisointi, tehtävät, käsitteet, liittyminen muihin toimintoihin ja toimintaohjeet tulosyksiköiden riskienhallintasuunnitelmien laatimiseen. 33

Riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Tilivelvolliset toimielimet tunnistavat, arvioivat ja priorisoivat vuosittain toimialan keskeisimmät riskit. Lautakunnat määrittelevät vuosittain keskeisimmät palvelujen järjestämiseen liittyvät kokonaisriskit ja laativat suunnitelmat kokonaisriskien välttämiseksi. Lautakunnat raportoivat vuosittain kaupunginhallitukselle todetut riskit ja keskeisimmät toimenpiteet riskien välttämiseksi. Johtokunnat ja liikelaitokset laativat tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet sekä vahinkojen varalle että suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä mahdollisissa vahinkotapauksissa. Konserniyhteisöjen tulee raportoida vuosittain konserninjohdolle merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan järjestämisestä, toimivuudesta ja riittävyydestä. Osastojen ja liikelaitosten johtajat vastaavat palvelutoimintansa riskienhallintasuunnitelmasta ja riskienhallinnan kehittämissuositusten toimeenpanosta. Sisäinen tarkastaja hankkii organisaatiosta tietoa riskienhallinnasta ja tuottaa siitä varmennustietoa. Turvallisuuspäällikkö kokoaa tietoa riskeistä ja valmistelee riskienhallintaraportin kaupunginhallitukselle. Kaupungin työntekijät toimeenpanevat riskienhallinnan prosessia ja raportoivat menetyksistä ja läheltä piti tilanteista. 34

3 KAUPUNKISTRATEGIA 2014 2017 VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: LUOVUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. VASTUULLISUUS: Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta, mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. YHTEISÖLLISYYS: Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. 35

PÄÄMÄÄRÄT Vision toteutumista edistävät päämäärät ovat: ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkaille laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskustaa lähiöineen ja maaseutua kylineen kehitetään luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus. MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision, päämäärien ja yleisten tavoitteiden suuntaan. 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistyminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen 3. Kaupunkikonsernin talouden tasapainoisuus 36

SUUNNITTELUKAUDEN YLEISET TAVOITTEET JA MITTARIT Menestystekijöiden toteutumista arvioidaan mittaamalla seuraavien koko suunnittelukautta koskevien tavoitteiden edistymistä. Tavoite Mittari Asukasmäärä on vuoden 2016 lopussa 62 000 asukasta Väestömäärä vuoden 2016 lopussa Asukkaiden hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Hyvinvointikertomuksen mittarit Työttömyysaste on enintään 12 % v. 2016 Työttömyysaste Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys alenevat Nuorten työttömien määrä Pitkäaikaistyöttömien määrä Monet hankkeen mittarit Monet hanke = Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteinen pitkäaikaistyöttömyyden työllisyyden hoitoon liittyvä kehittämishanke, jonka tavoitteena on mm. koordinoivan palveluohjauksen mallin rakentaminen ja välityömarkkinoiden kehittäminen. Hanke liittyy Työ- ja elinkeinoministeriön kuntakokeiluun. Työllisten määrän kasvu ylittää kaupunkien (50 000 asukasta) keskitason Työllisten määrä/tilastokeskus Työllisten määrä kasvaa tuhannella vuoden 2016 loppuun mennessä. Työllisten määrä vuonna 2011 oli 25 529 työllistä Yrityskanta kasvaa keskimäärin 4 % vuodessa Lähtötaso v. 2012 oli 3362 Yrityskanta/tilastokeskus Konsernin talous on tasapainossa: Toimintakatteen kasvu alittaa vuosittain euromääräisesti verorahoituksen kasvun Palvelutuotannon tuottavuus kasvaa Kaupunkikonsernin tuloskehitys on positiivinen Toimintakatteen ja verorahoituksen kasvu euroina 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittarit Konsernitilinpäätös 37

ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemen kaupunki edistää omalla toiminnallaan asukkaiden hyvinvointia. Kaupungin toiminta ja palvelut perustuvat asukkaiden palvelutarpeisiin. Kaupunkikonserni noudattaa kaikessa toiminnassaan seuraavia periaatteita - asukkaiden hyvinvointia edistetään ennakoivasti, ennaltaehkäisevästi ja väestön elämänkulun mukaisesti - toiminnalla vahvistetaan Rovaniemen alueen ja yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä - asukkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa - kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa - palveluiden järjestäminen ja kehittäminen toteutetaan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Rovaniemen kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut. Muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestön elämänkaareen liittyvien tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Varsinaisten palvelujen edellyttämien tukipalvelujen tuottamiseen haetaan uusia toimintaja organisointitapoja. Palveluiden järjestämisessä edistetään palveluinnovaatioiden ja uusien sekä uudistettujen palvelukonseptien käyttöönottoa (esim. sähköiset ja liikkuvat palvelut, palveluseteli, palvelumuotoilu sekä lähipalveluiden, alueellisten palveluiden ja keskitettyjen palveluiden määrittäminen). Kaupungin palveluiden järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Positiiviselle verotulokehitykselle luodaan edellytyksiä. Investointitaso sopeutetaan niin, että lainarahoituksen taso ei ylitä kansallista keskiarvoa. Lähivuosina tarvitaan sopeuttamistoimia sekä suhdannetaantuman että pitkän aikavälin rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Rovaniemellä tämä tarkoittaa mm. palveluverkkoon ja - rakenteisiin kohdentuvia toimenpiteitä ja tarvetta edelleen parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tuottavuutta parantavien toimintatapojen uudistamistyötä jatketaan. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella vahvistetaan Rovaniemen vetovoimatekijöitä ja rakennetun ympäristön laatua koko kaupungin alueelle. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kaavoitusohjelman mukaisesti alueilla, joissa kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Alueja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja rakennetun infrastruktuurin käyttöastetta nostetaan. Tavoitteena on toimiva ja eheä kaupunkirakenne, tiivis kaupunkikeskusta ja moderni kaupunkikuva. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita ja palvelujen saatavuutta. Ilmastoasioissa Rovaniemi on maakunnan edelläkävijä. Tavoitteena on, että asukasta kohden lasketut kasvihuonepäästöt kääntyvät laskuun. Ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon kaupunkikonsernin kaikessa päätöksenteossa. Asukkaiden hyvinvointia edistetään seuraavilla kaikki tehtäväalueet läpäisevillä keinoilla ja toimenpiteillä: 38

Strategiset kärjet, niiden tavoitteet ja mittarit: Strateginen kärki ja tavoitteet 1. Asukkaiden vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen Mittari Asukkaiden osallisuus- ja vuorovaikutushankkeen mittarit koko kaupungin alueella 2. Palveluverkon, palvelurakenteiden, prosessien ja toimintatapojen uudistaminen 2.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden, prosessien ja toimintatapojen uudistaminen -ohjelma Ohjelman toteutumisen seuranta ja raportointi 3. Maankäytön suunnittelun ja asumisviihtyvyyden kehittäminen sekä riittävän tonttitarjonnan turvaaminen 3.1. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toteuttaminen 4. Konsernirakenteen kehittäminen ja omistajapolitiikan ja -ohjauksen tehostaminen Asukaskysely kaudella 2013 2016 Toteuttamisohjelman mittarit Omistajapoliittisen ohjelman mittarit YRITYSTEN ROVANIEMI Päämäärää toteutetaan vahvistamalla alueellista kilpailukykyä, edistämällä yritystoimintaa ja sitä kautta työllisyyttä, huolehtimalla asuin- ja elinympäristön laadusta, koulutustarjonnan monipuolisuudesta, verkostoihin kuulumisesta, yhteistyön sujuvuudesta sekä laadukkaasta infrastruktuurista ja palvelutarjonnasta. Tavoitteena on, että alueelle saadaan sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, niin että yritysten lukumäärä kasvaa ja että nykyiset laajentavat toimintaansa. Tavoitetta toteutetaan yhdessä yritysten ja Lapin muiden alueiden kanssa. Kaupungin tavoitteena on vahvistaa alueen ja yritysten kilpailukykytekijöitä, joita ovat maankäyttö ja yritysten toimintaympäristö, osaaminen ja yhteistyö, yritysten kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky sekä yritysten markkinointi, myynti ja imago. Kaupungin tavoitteena on luoda yritystoiminnalle hyvät puitteet muun muassa varaamalla riittävästi laadukkaita alueita logistisesti ja toiminnallisesti edullisille paikoille ja ottamalla käyttöön rakentamattomat teollisuustontit. Myös ympäristön ja kaupunkikuvan kehittämisessä otetaan huomioon elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet. Saavutettavuuden näkökulmasta keskeisintä on rautatie- ja ilmaliikenteen kehittymisedellytyksistä huolehtiminen. Rovaniemen pitkän aikavälin tavoite on radan jatkuminen Rovaniemeltä Jäämerelle. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien elinkeinojen ja matkailun kehittämisohjelmien toteutukseen. 39

Strategiset kärjet, niiden tavoitteet ja mittarit: Strateginen kärki ja tavoitteet 1. Toimivien ja aloittavien yritysten yritysneuvonta ja uusien yritysten saaminen alueelle Mittarit Yritysten nettomäärä/kaupparekisteri ja verohallinto 1.1.Yritysten nettomäärän lisäys 170 yrityksellä vuosittain. 2. Alueen yritysten kansainvälistyminen ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen elinkeinoelämän tarpeisiin 2.1. Ammattiin liittyvien kansainvälisten yöpymisten määrän kasvu Rekisteröidyt yöpymiset/tilastokeskus 2.2. Kansainväliset yöpymisvuorokaudet lisääntyvät km. 5 % vuosittain 3. Yritysten toimintaympäristöinvestointien toteuttaminen 4. Yritysvaikutusten arviointien käyttöönotto kaupungin tekemien investointien (esimerkiksi liikenneväylät, liiketoiminta- ja teollisuusalueet ja muut rakenteet) tehokkuuden ja taloudellisuuden arvioinnissa 5. Kaavoituksella 2-3 vuoden tonttivaranto yrityksille Rekisteröidyt yöpymiset/tilastokeskus Kaupungin tekemät investoinnit liike- ja teollisuusalueille Yritysvaikutusten arviointien lkm hallinnonaloittain Tonttivarannon koko 5. Yritysilmapiirin parantaminen Elinkeinopoliittinen ilmapiirimittaus/ Elinkeino- ja aluekehitysyksikkö ja Lapin yrittäjä KYLIEN ROVANIEMI Maaseudun palveluja ja elinvoimaisuutta edistetään palvelukylissä ja palvelukyläalueilla. Tuetaan myös kyliä ympäröivän maaseudun elinvoimaisuutta. Kylät palvelevat niin maaseudun pysyvän asutuksen kuin loma-asumisenkin tarpeita. Ympäröivän palvelukyläalueen keskuskylänä palvelukylät luovat edellytyksiä koko maaseudun elinkeinojen kehitykselle. Palvelukylien ja palvelukyläalueiden tonttitarjonnasta huolehditaan siten, että jokaisessa palvelukylässä on kaavoitettuja kaupungin tontteja tai rakennuspaikkoja tarjolla. Palvelukyläalueiden tontti- ja rakennuspaikkamarkkinointi toteutetaan osana kaupungin muuta tonttimarkkinointia. Loma-asutusta keskitetään pääsääntöisesti niille alueille, jotka jo nykyisellään ovat muodostuneet loma-asutuksen keskittymiksi. Strategiset kärjet, niiden tavoitteet ja mittarit: Strateginen kärki ja tavoitteet Mittari 1. Maaseutuohjelman toteuttaminen Maaseutuohjelman mittarit 2. Alueellisen päätöksenteon vahvistaminen Aluelautakuntakokeilun seuranta 40

MAAKUNNAN ROVANIEMI Päämäärän toteutumista edistetään huolehtimalla siitä, että Rovaniemellä on tarjota niin monipuolinen ja korkeatasoinen toimintaympäristö, että se kykenee houkuttamaan uutta väestöä, yrityksiä ja investointeja maakunnan ulkopuolelta. Viime vuosina alueelle kohdistuneet kehittämispanostukset ovat olleet erityisen vahvoja. On huolehdittava, että myönteinen kehitys edelleen jatkuu. Omilla valinnoillaan Rovaniemi tukee asemansa rakentumista maakunnan vahvana keskuksena ja Lapin pääkaupunkina. Rovaniemi on aktiivinen maakunnallisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaja ja suhtautuu myönteisesti mm. kuntien väliseen yhteistyöhön kunnallisten palveluiden ja kuntien toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos on välttämätöntä toteuttaa niin koko valtakunnan tasolla kuin alueellisestikin. Tähän vaikutetaan sekä maakunnallisella että kansallisella tasolla. Nykyisellään Rovaniemi on riittävän suuri kantamaan hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä perustason erikoissairaanhoidon osalta. Osaamisella ja siihen liittyen monipuolisella ja laadukkaalla koulutusjärjestelmällä on suuri merkitys Rovaniemen ja koko Lapin kehitykselle. Korkeatasoisen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saanti Lapissa on turvattava. Kaupunki omalta osaltaan turvaa ja kehittää Lapin ammattikorkeakoulu-osakeyhtiön toimintaedellytyksiä. Kaupunki tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa Lapin Urheiluakatemian toimintaedellytysten kehittämiseksi. Rovaniemi on viihtyisä, vetovoimainen ja opiskelijamyönteinen kaupunki, joka tukee toimenpiteillään opiskelijoiden hakeutumista Rovaniemelle. Rovaniemi profiloituu arktisena osaajana, antaa tukensa ja on mukana Arktisen strategian toteuttamisessa ja Barents- ja Pohjois-kalotti -yhteistyössä. Strategiset kärjet, niiden tavoitteet ja mittarit Strateginen kärki ja tavoitteet 1. Monipuolisen koulutusjärjestelmän toimintaedellytysten parantaminen Mittarit Lapin ammattikorkeakoulu Oy on toiminnassa v. 2014 2. Rovaniemen aseman vahvistaminen Suomen arktisena keskuksena 2.1. Yhteistyö yliopiston kanssa arktisen toimintapolitiikan toteuttamisessa 2.2. Arktisuuteen liittyvien erityishankkeiden toteuttaminen Arktisuuteen liittyvät ja yhteistyössä toteutetut kansainväliset ja kansalliset kokoukset ja seminaarit (lkm) EU:n informaatiokeskuksen toteutuminen Selvitys muista erityishankkeista (määrä ja laatu) 41

4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS 4.1 SITOVUUS JA ORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuvat sovellettuun tilaaja-tuottaja-toimintatapaan eli hallinto- ja palveluorganisaation työnjakoon, jonka vastuut ja sisältö määritellään hallinto- ja johtosäännössä. Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, jonka tehtävänä on kuntalain 13 :n mukaisesti päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Talousarviossa ja -suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulevalle talousarviovuodelle ja sitä seuraavalla kolmivuotiselle suunnittelukaudelle. Talousarvion yhteydessä päätetään myös talousarvioasiakirjassa esitettyyn kaupunkistrategiaan mahdollisesti tulevista muutoksista. Käyttötalousosassa valtuusto päättää sitovat määrärahat (taulukko s. 45) toimielimille palvelujen ja hallinnon järjestämistä varten. Toimielintä sitoo sille myönnetty nettomääräraha ja se voi omalla päätöksellään jakaa määrärahat alaisuudessaan toimiville tehtäväalueille. Valtuusto päättää talousarvion yhteydessä toimielimille myös tehtäväaluekohtaiset arviointikriteerit, tavoitteet ja mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista seurataan. Käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet myös palvelukeskuksille. Uusien aluelautakuntien osalta valtuusto päättää sitovasti niille kohdennetusta kokonaismäärärahasta. Määräraha on erotettu toimialalautakuntien määrärahoista vasta vuodelle 2014. Lautakuntakohtainen jako päätetään käyttösuunnitelmavaiheessa kaupunginhallituksessa. Tämä käytäntö on voimassa ainakin vuodet 2014-2016, jolloin uusi aluelautakuntajärjestelmä toimii kokeiluna. Palvelukeskuksia sitoo niille asetettu tulostavoite. Lisäksi kaikkia toimielimiä, myös palvelujohtokuntaa, sitoo velvoite laatia ja toteuttaa oman toimielimen alaista toimintaa koskeva, konkreettinen toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosina 2014-2017. Liikelaitosten toiminta ja talous -osiossa (s.102) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Napapiirin Vesi -liikelaitokselle, Työterveysliikelaitokselle ja Tilaliikelaitokselle. Sitovia taloustavoitteita ovat tulostavoite, ylijäämätavoite, peruspääoman korko, omistajalainan korko ja investointien nettokehys. Kaupungin konserniyhtiöiden toiminta ja talous -osiossa (s. 118) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet merkittävimmille tytäryhtiöille ja muille konserniyhtiöille ja yhteisöille. Yhtiöitä sitovia taloustavoitteita ovat mm. tulostavoite ja mahdollinen tuloutustavoite. Tavoitteet vaihtelevat yhtiökohtaisesti. Kaupunginhallituksen, vapaa-ajanlautakunnan ja teknisen lautakunnan osalta investointiosan sitovia määrärahoja ovat hankkeeseen tai hankeryhmään myönnetyt nettomäärärahat. Liikelaitoksia sitoo investointeihin varattu kokonaisnettokehys. Liikelaitosten investointien työohjelmista päättää liikelaitosten johtokunta. Teknisen lautakunnan investointien työohjelmasta päättää tekninen lautakunta. Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kuntalain 75 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. 42

Luottamushenkilöorganisaatio Alla olevaan kaavioon on kuvattu Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio. Kuvio 14. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio. - Aluelautakuntakokeilu ajoittuu vuosille 2013 2016. - Vuoden 2014 alussa tulevat käyttöön palvelutilaukset entisten palvelusopimusten sijaan. 43

Viranhaltijaorganisaatio Kaupunginjohtajan johtama viranhaltijaorganisaatio muodostuu hallinto-organisaatiosta, palveluorganisaatiosta ja liikelaitoksista. Hallinto-organisaatio jakautuu vastuualueisiin, palveluorganisaatio jakautuu palvelukeskuksiin ja liikelaitoksia on kolme: Napapiirin Vesi, Työterveysliikelaitos ja Tilaliikelaitos. Kuvio 15. Rovaniemen kaupungin viranhaltijaorganisaatio. 44