Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Samankaltaiset tiedostot
( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

4 Pinta-alasovelluksia

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

6 Integraalilaskentaa

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Kertaustehtävien ratkaisut

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

Riemannin integraalista

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

Sinilause ja kosinilause

S Fysiikka III (EST), Tentti

Matematiikan tukikurssi

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

VEKTOREILLA LASKEMINEN

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Riemannin integraali

Matematiikan tukikurssi

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

2.2 Monotoniset jonot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

2 Epäoleellinen integraali

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

5 Epäoleellinen integraali

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

Pinta-alan laskeminen

7.lk matematiikka. Geometria 1

Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Matematiikan tukikurssi

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Viikon aiheet. Pinta-ala

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / 3

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Polynomien laskutoimitukset

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c)

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Laskennan mallit (syksy 2007) Harjoitus 5, ratkaisuja

Riemannin integraalista

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

4 Taso- ja avaruuskäyrät

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Laskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan.

203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma.

SUORAKULMAINEN KOLMIO

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Transkriptio:

Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin. Mth -ruutu sisältää kikki smt lskutoiminnot kuin lskinsovelluskin. Mth -ruutujen lskuj j lusekkeit voi jälkikäteen muokt j ovt siten dnmisi, mikä helpott rtkisun hhmottelu j muokkmist. - Mth -ruutu listätään Lisää -vlikon kutt ti piknäppäimellä CTRL + M - Mth -ruutu nättää tältä:f := b j tämän derivtt ' f b b- ' - Lskutoimitus lsketn pinmll Enter. Söte on sininen j tulos on vihreä. - Kun kirjoitetn vin kv, siirretään kursori ruudun ulkopuolelle j kv säil mustn. - Mth -ruudun määritksiä voidn muutt vlitsemll :Mth-ruudun setukset ti klikkmll hiiren kkkospinikett ruudun päällä. Näiden mllirtkisujen tvoitteen on hvinnolist TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmn kättöä sähköisen koesisällön tuottmisess. Lisätietoj www.nspire.fi Tehtävä ) Sijoitetn htälön juuri = 0 htälöön j rtkistn vkio htälön vull = 0+ 0 = 0+ - 04 = 0 :04 = 0 04 ti suorn solvell solve =0+, =0 = 0 04 6 cm b) Olkoon neliön sivu. Pthgorn luseen mukn + = 6, jost solve + =6, >0 =3. Tällöin kstt piiri on. = 4.4 cm c) Suurin luku on = j pienin -. MAA_S- Sivu ihe: 9

Tehtävä ) Suorn vkiotermi on 0 j kulmkerroin 4/3, joten suorn htälö on = 4 3. = 4 9 0.76 b) Ymprän on pisteen 3,4 etäiss 3,4 = 4 3 origost, eli 3 +4, eli mprän htälö on + =. c) Mhdollisen prbelin htälö on muoto 8 8 =. Prbeli kulkee pisteen 3,4 kutt, jost solve 4= 3, = 4, eli htälö on 9 = 4 9. + = Trkistus piirtämällä ensin jokin mprä, suor j prbeli, j settmll ne kulkemn kseisen pisteen kutt trttumll kuvjiin. 0.76 Tehtävä 3 ) Mittkv on krttpituuden suhde todelliseen, joten 0000 = 7._cm, jost on 7. _cm solve =, =300. _m 0000 b) Olkoon kuution sivu s j kstt pint-l. Tällöin tilvuus on s 3 = 7.0 l j thkon pint-l = s solve s 3 =7. _l nd =s,,s =0.03693 _m nd s=0.993 _m 0.03693 _m _cm 36.93 _cm Vstus ) 300 m j b) 366 cm MAA_S- Sivu ihe: 9

Tehtävä 4 Olkoon OB =,. Tällöin AB = -,-. Kosk vektorin AB pituus on 3 j se on kohtisuorss vektorin 3,4 knss, sdn htälöt dotp - -, 3 4 =0 solve,, norm - - =3.94 B₁.4,3.79 A = 7 nd = 9 or = 7 nd = 3. B₂ 3.44,0.73.74 Vstus Sdn kksi vihtoehto - 7, 9 j 7,..94 Tehtävä. Tp I Olkoon puolet kstn jänteen pituudest. Kuvss on sm kuin pisteen, etäiss origost, eli +. Pthgorn luseest sdn r = +, jost solvell.06 solve 4 = +, >0 = Vstus: 6.63 u Tp II Lsketn suorn j mprän leikkuspisteet: solve -= - + =6-0 =,, + nd = or = +0 - nd = 4.6, 4.6 r j lsketn näiden pisteiden välimtk -0 - +0 + + - - =.06 MAA_S- Sivu 3 ihe: 9

Tehtävä 6 Kseessä on toistokoe, joss ksittäisen onnistumisen todennäköiss on p = 90 %. ) Yksi epäonnistuu=kolme onnistuu, joten binompdf 4,90%,3 0.96 b) Odotusrvo onnistuneille on toistojen määrä n kert ksittäisen onnistumisen todennäköiss, eli 4 90% 3.6 c) Jott odotusrvo olisi 0, on oltv n 90% = 0, eli n= 0 90%. Vstus ) Noin 9 % b) Noin 3.6 j c) Vähintään kert Tehtävä 7 Ison kolmion korkeus h on Pthgorn luseen mukn solve h +h =,h h>0 nd >0 h= Pienen kolmion pint-l on tällöin nd >0 l := -, joss voi oll välillä 0 Rtkistn ln derivttfunktio j sen nollkohdt. A B I l -, zeros I l, I I 4 Jtkuvn funktion suurin rvo on derivtn nollkohdss ti päätepisteissä. Tässä tilnteess derivtn nollkoht ino on mhdollinen, j siinä rvo on l 4 8 Vstus 8 MAA_S- Sivu 4 ihe: 9

Tehtävä 8 Olkoon thti luss (tonni/vuosi). 0-vuoden ikn hiiltä louhitn tällöin 0 thdin olless vkio. Mikäli määrä ksv.% vuodess, n: ssä vuodess hiiltä louhitn n- +. % i. Vuosien määrä voi oll mksimissn i= solve n- +. % i =0,n n=3.84 i= 0 Vstus Kivihiili loppuisi vuonn 047. Tehtävä 9 Koko omenn tilvuus V = 4 π r3 3 v%&'():= 4 3 π 3 = 00 π 3 Pthgorn luseest = - = 4. Poisleiktun osn tilvuus sdn kärän f := -, < 4, 4 4 -, > 4 Tilvuudeksi sdn v*'+,)--.:=π f d 3.0996 Prosenteiss v*'+,)--. 00.9399 v%&'() Vstus:.9 % pörähtäessä. 7 7.68 f = - 7 3.6 MAA_S- Sivu ihe: 9

Tehtävä 0 ) Kosk jono on geometrinen b = q j c = q. Pthgorn luseest c = +b j edelleen solve q = q + +,q q>0 q= b) Olkoon termien välinen erotus d, jolloin b = +d, c = +d. Pthgorn luseest solve + d = + +d, d>0 nd >0 =3 d nd d>0. Tällöin sivut ovt 3d, 4d j d. Kstt suhde on täten 3:4:. Vstus ) q= + b) 3:4: Tehtävä ) Luku on jollinen luvull kolme, mikäli numeroiden summ on kolmell jollinen. Numeroiden summ on ++n+3+4+n++6+7+n+8+9+n 4 n+4. 4 on jollinen kolmell. 4n on jollinen kolmell, mikäli n on 0, 3, 6 ti 9. b) Luku on jollinen kuudell, mikäli se on jollinen kolmell j khdell. Luku on jollinen khdell, mikäli sen viimeinen numero on prillinen. Molemmt ehdot tättävät n = 0 j n = 6 c) Numeroiden summn 4 n+4 tät oll hdeksällä jollinen. 4 on hdeksällä jollinen. 4n on hdeksällä jollinen, mikäli n on 9 ti 0. Vstus ) 0, 3, 6 ti 9. b) 0 ti 6 c) 0 ti 9 MAA_S- Sivu 6 ihe: 9

Tehtävä Tp I p := 3 + -4 +b sen kksi nollkoht ovt j -3, joten p =0 +b-=0 p 3 =0 9 +b-4=0 Muodostetn näistä htälöpri, jost rtkistn j b: solve +b-=0,,b = nd b= 3 9 +b-4=0 3 + -4 +b = nd b= 3 3 + -4-3 solve 3 + -4-3=0, = 3 or = or = Tp II Polnomi on muoto P = c +d - +3 j sen kksi nollkoht ovt j -3 Avtn sulut epnd c +d - +3 c 3 + c +d -3 c + d -3 d Hvitn, että on oltv c = j d =. Polnomin kolms nollkoht on tekijän c +d = + nollkoht, eli + = 0 = -/. Vstus: Polnomin nollkohdt ovt, -3 j -. Tehtävä 3 ) Esimerkiksi lukujono U = - n on rjoitettu, sillä U =, mutt jono ei suppene sillä V+₁ - V = kikill i N. b) Esimerkiksi U =-n. Jono on vähenevä, kosk V+₁ - V = - i+ - -i = -. Jono ei ole hjntuv, kosk lim U =-. n c) Ehto toteutuu, kun p on esimerkiksi, eli f :=. Integrlifunktiot ovt f d = +C j rj-rvo f d >0 = ln +D. Rj-rvo lim lim nnetut ehdot. f d = lim f ln -ln d = lim - =, mutt =. Vlint p = toteutt siis MAA_S- Sivu 7 ihe: 9

Tehtävä 4 ) Kseisen suorn suuntvektori on,3,7 j pituus norm 3 7 6. Tällöin cos α = cos β = cos γ =,3,7,0,0 6,3,7 0,,0 6,3,7 0,,0 6 b) Edellisten neliöiden summ c) α = cos^ 6 = = = 6 3 6 7 6 7.3, β = cos^ 6 3 + 3 6 6 + 7 6 = 67.6 j γ = cos^ 7 6 7.3. d) Ehdot toteuttvn suorn eräs suuntvektori on,b,c j sen pituus on norm b c +b +c. Suuntkosinien neliö on cos α +cos β +cos γ b c = + + +b +c +b +c +b +c = +b +c +b +c = MAA_S- Sivu 8 ihe: 9

Tehtävä ) Mikäli = b, kolmio on tsklkinen. Kosk kolmio on tsklkinen, =. Pthgorn luseest sdn k = - = b-. C α b k B D A b) Olkoon kulmnpuolittjn α kosini c. Sdn kksi kosinilusett, joist = k +b - c b k =k +, joist -k -b - c k b -k -b = b -k - = -k - b. Kulmnpuolittjluseen mukn /=b/, joten -k -b = -k - -k -b = - k - - k = - - + b, sijoitetn = b k = - - + b - k = b- = - b - + b - = - b MAA_S- Sivu 9 ihe: 9