KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 16.3.2016

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Alueen nimi: Kaava: Inarin kunta Vanhaselkä Kaunispään asemakaavan muutos Kaavan nimi: Korttelit 153, 154 ja 255 Kaavan päiväys: Kaavan kuvaus: Kaavan laatija: Inarin kunta, tekninen osasto Pekka Junttila, kaavoitusinsinööri pekka.junttila@inari.fi Vireilletulo: 18.2.2015 Kaavaluonnos nähtävillä 4.11. 3.12.2015 Kaavaehdotus nähtävillä: 23.3. 22.4.2016 Käsittely Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto 2

1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueet sijaitsevat Saariselän Vanhaselän alueella. Vanhaselältä keskustaan on matkaa noin yksi kilometri. 1.3 Kaavan tarkoitus Metsähallitus Laatumaa on esittänyt tonttien 153/1, 154/1 ja 255/3 laajentamista. Näillä tonteilla osa toiminnoista on toteutunut asemakaavan mukaisen tontin ulkopuolelle. Kaavan tarkoituksena on laajentaa tontteja siten, että rakennukset, rakennelmat ja tonttien toiminnat sijoittuvat tonteille. Kortteleissa 154 ja 255 ratkaistaan koko korttelin ulottuvuus. Tarkoituksena on tehdä maankäyttösopimus maanomistajan kanssa. 3

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Lähdemateriaali... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Maisema ja luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 9 3.2.2 Maakuntakaava... 9 3.2.3 Saariselän osayleiskaava... 9 3.2.4 Asemakaava... 10 3.2.5 Lähiympäristön kaavatilanne... 12 3.2.6 Tehdyt selvitykset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1 Osalliset... 13 4.3.2 Vireilletulo... 13 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 13 4

4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 14 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 14 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja vertailu... 15 4.6 Mielipiteet ja niiden huomioiminen... 17 4.7 Kaavaehdotus... 17 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 Kaavan rakenne... 17 5.1.1 Mitoitus... 17 5.2 Aluevaraukset... 17 5.3 Asemakaavaratkaisun vaikutukset... 18 5.3.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 18 5.3.2 Luontoon ja luonnonympäristöön... 18 5.3.3 Rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja kyläkuvaan... 18 5.3.4 Kunnallistekniikkaan... 18 5.3.5 Hulevesien hallintaan... 18 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 Yhteystiedot... 20 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.6 Lähdemateriaali Asemakaavat 11.11.1993 ja 23.6.2004. Yleiskaavat 5

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on tehnyt 6.10.2014 päätöksen käynnistää esitetty kaavamuutos. Kaavoitus kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville 18.2.2015. Valmisteluvaiheen kuuleminen 4.11.2015 3.12.2015 Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä 23.3. 22.4.2016. Tekninen lautakunta Kunnanhallitus 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella kortteleiden rajauksia on tarkennettu maastotarkastelujen pohjalta. Kahden eri aikaan valmistuneiden kaava-alueiden kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on yhtenäistetty. Kortteleita sivuavat toteutumattomat ja tarpeettomaksi todetut ohjeelliset polut on poistettu asemakaavasta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Muutosalueiden asuintontit ovat pääosin rakennetut. 6

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Muutosalueista korttelit 153 ja 154 sijaitsevat Vanhaselän lakialuetta kiertävän Vanhaseläntien varrella. Kortteli 255 sijoittuu Vanhaselän alueen ylemmälle rinnealueelle Polkutien varteen. Muutosalueen tontit ovat rakennetut, paitsi korttelin 255 tontti 1 ei ole rakennettu. Erillispientalojen (AO) korttelin 153 tontin 1 rakennus yltää tontin pohjoisrajalla osin lähivirkistysalueelle. Tontin rajauksen muutos korttelissa koskee ainoastaan tonttia 1. Tonteilla 154/1 ja 255/3 toimintoja on osin sijoitettu lähivirkistysalueelle (VL) tonttien takaosassa. Muutoksella laajenevat asemakaavan mukaiset korttelit lähivirkistysalueelle. Vanhaselän lakialueen tuntumaan sijoittuva kortteli 255 sijaitsee vuonna 2004 muodostetulla asutusalueella. Korttelit 152 ja 154 sijaitsevat vanhemmalla vuonna 1993 muodostetulla alueella. Rinne ja rinteen alaosassa kasvava tiheähkö puusto jakaa nämä alueet erillisiksi asuinalueiksi. Näiltä eri aikaan muodostetuilta asuinalueilta johtaa omat katuyhteydet kokoojatielle (Laanilantie). 3.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Muutosalueen ympäristö on kuivaa mäntyä ja koivua kasvavaa kanervatyypin kangasmetsää. Vanhoja aihkeja alueella on runsaasti. Pensaskerroksen muodostavat harvat koivun ja männyn taimet. Kenttäkerroksen muodostavat kanerva, puolukka ja variksenmarja. Yleiskaavan 2004 yhteydessä on Saariselälle tehty mm. seuraavat aluetta kuvaavat luonnonympäristöselvitykset: Geoformologia Kasvupaikka- ja kulutuskestävyysluokitus Paikallisilmastoon vaikuttavia tekijöitä Maisemallinen analyysi Koska asemakaavan muutos on merkitykseltään vähäinen ja jo toteutunut, uutta luontoselvitystä ei katsottu oleva tarpeen tehdä. 7

3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueen ympäristö on rakennettua Vanhaselän asutusaluetta, jossa tontit Vanhaseläntien varrella ovat rakennetut. Polkutien varrella rakentamatta ovat tontit 255/1, 253/2 ja 253/4. Muutosalueet rajoittuvat asemakaavan mukaisiin rakennettuihin katuihin ja lähivirkistysalueeseen. 3.1.4 Maanomistus Metsähallituksen Laatumaa omistaa tontit 153 / 1-4, 154 / 1-3 (osan tontista 2), 255 / 1 ja 3. Tontit 154 / 2 (osa), 154 / 4 ja 255 / 2 omistavat yksityiset. 3.2 Suunnittelutilanne Tonteilla 153/1, 154/1 ja 255/3 on toimintoja sijoitettu osin lähivirkistysalueelle (VL). Kaavoituksessa tutkitaan tonttien laajentamista, siten että toiminnat tulisivat sijoittumaan erillispientalojen korttelialueelle. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen. 8

3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteiden kannalta merkittävimmät ratkaisut ovat tehty jo maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen yhteydessä, joiden ohjausvaikutuksen kautta ne välittyvät asemakaavoitukseen. 3.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut 27.12.2007. Maakuntakaavassa Saariselän alue on merkinnällä RM; matkailupalvelujen alue. Ivalo Saariselkä alue on osoitettu kaavassa matkailun vetovoima-alueeksi; mv Inarin kunta on kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualuetta; sa 3.2.3 Saariselän osayleiskaava Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Suunnittelualuetta koskevan Saariselän osayleiskaavan on valtuusto hyväksynyt 10.11.2011. Yleiskaavassa muutosalueet ovat merkinnällä AP; pientalovaltainen asuntoalue. 9

3.2.4 Asemakaava Kortteleita 153 ja 154 koskeva asemakaava on hyväksytty Inarin valtuustossa 11.11.1993. Muutettavat korttelit ovat asemakaavassa merkinnällä AO I; erillispientalojen korttelialue. Tonttien rakennustehokkuus e=0,15. Korttelia 255 koskeva asemakaava on hyväksytty valtuustossa 23.6.2004. Muutettava kortteli 255 on asemakaavassa merkinnällä AO I ½ k I; erillispientalojen korttelialue, Tonttien rakennusoikeus on asemakaavassa 180 k-m2. Rakennusoikeuden lisäksi AOtonteille voidaan rakentaa katos tai varastorakennus, jossa ei ole lämmitettäviä tiloja enimmillään 15 % tontin rakennusoikeudesta. Rakennukset on perustettava maaston mukaisesti, ympäristöä muokkaavaa maaston pengertämistä tai leikkaamista ei sallita. Pengertämisen sijasta rakennuksissa tulee käyttää korotettua sokkelin osaa tai uloketerassia. Rakennusten on muodostettava kortteleittain tai katusivuittain yhtenäisiä ryhmiä, joissa on sama ulkoseinän päämateriaali. 10

Rakennusten ulkoseinän on oltava puuta tai puuta ja luonnonkiveä. Tontin rakentamattomat osat on säilytettävä ja hoidettava luonnonmukaisina. VL-alueelle saa sijoittaa alueen rakentamisen edellyttämiä yhdyskuntateknisen huollon rakenteita ja laitteita. Rakennukset, pihatiet, autopaikat, tiet, ulkoilureitit ja teknisen huollon verkostot ym. on rakennettava niin, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa, muutetaan sen tasoa tai kaadetaan puustoa. Maisemaa muuttavat toimenpiteet, kuten puiden kaataminen, edellyttävät MRL 128 mukaista maisematyölupaa. Kaavaote koskien korttelia 255: Kaavaote koskien kortteleita 153 ja 154: 11

3.2.4.2 Asemakaavan toteutuminen Muutosalueet ovat rakennetut. Asemakaavan 11.11.1993 tontit ovat kaikki rakennetut. Asemakaavan 23.6.2004 mukaisista tonteista rakentamatta ovat AR-korttelit 240, 241, 242 ja 243, YL-korttelit 247 ja 256. AO-tonteista rakentamatta ovat 244/1-3, 245, 248/1-2, 249/1-3, 250/1-2, 251/2, 253/2ja 4 ja 255/1. Vanhaselän asuinalueen kadut ovat rakennetut ja kunnallistekniikka on toteutettu. 3.2.5 Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualueiden lähiympäristön asemakaavat ovat hyväksytty 11.11.1993, 12.9.1995, 15.11.2001 ja 23.6.2004. 3.2.6 Tehdyt selvitykset Asemakaavoituksessa hyödynnetään yleiskaavoituksen ja asemakaavojen aikana tehtyjä selvityksiä. Alueella on tehty maastoselvityksiä ja -mittauksia. Luonnoksen mukainen ratkaisu on koepaalutettu maastoon. 12

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitus käynnistettiin maanomistajan esityksestä. Tonteilla 153/1, 154/1 ja 255/3 pihaalueet sijoittuvat osin lähivirkistysalueelle. Kaavoituksessa tutkitaan tonttien laajentamista siten, että toiminnat saadaan sijoittumaan erillispientalojen korttelialueelle. Tarkastelussa ovat korttelit 153, 154 ja 255 kokonaisuudessaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on tehnyt 6.10.2014 päätöksen käynnistää esitetty kaavamuutos. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Keskeisiä viranomaistahoja ovat: - Lapin ELY-keskus - Lapin liitto - Rakennustarkastus 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavoitus kuulutettiin vireille 18.2.2015. Samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin lehdessä ja kunnantalon ilmoitustaululla. Maanomistajille, maanhaltijoille ja rajanaapureille asiasta tiedotettiin kirjeitse. Valmisteluaineisto oli yleisesti nähtävillä 4.11. -3.12.2015. Osallisille tiedotettiin kaavoituksen etenemisestä kirjeitse. Aineisto oli nähtävillä myös Saariselän Siulassa. Asiakirjat asetetaan nähtävillä myös Inarin kunnan internet-sivulla www.inari.fi Palvelut tekniset palvelut kaavoitus vireillä olevat kaavat asemakaavat Kaavoituksesta on tiedotettu myös kaavoituskatsauksessa. 13

4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoitushanketta on esitelty Lapin ELY-keskukselle 8.4.2015. Kaavaluonnos lähetettiin tiedoksi keskeisille viranomaisille. Kaavaehdotuksen tullessa yleisesti nähtäville keskeisiltä viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Viranomaisneuvottelujen tarve selviää kaavaprosessin edetessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Metsähallituksen Laatumaa on tehnyt esityksen asemakaavan muutoksen käynnistämiseksi tonttien 153/1, 154/1 ja 255/3 osalta tavoitteena saada tonttien rakennukset ja rakennelmat tonttien sisälle. Muutoksessa ratkaistaan tonttien 154/1 ja 255/3 koko korttelin ulottuvaisuus. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Tutkitaan asemakaavan ohjeellisten polkujen tarpeellisuus muutettavien kortteleiden lähistössä. 14

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja vertailu Kaavaratkaisuksi laadittiin kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkesivat toisistaan rakennusoikeuden määrässä. Vaihtoehdoissa tonttien rajaukset ja pinta-alat ovat yhtenevät. Vaihtoehto 1 Rakennusoikeus on osoitettu luonnokseen kuten voimassa olevassa kaavassa. Kortteleissa 153 ja 154 rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e=0,15.näissä kortteleissa tontin pinta-alan kasvun myötä myös tontin rakennusoikeus nousee. Tonttien rakennusoikeuden kasvu on 27 48 k-m2. Rakennusoikeuden kasvu on vaihtoehdossa 1 yhteensä 207 k-m2. 15

Vaihtoehto 2 Rakennusoikeudet on merkitty luonnokseen tonteittain. Korttelissa 153 tontin rakennusoikeus on suuruusluokaltaan voimassa olevan kaavan mukainen. Luonnoksen mukainen rakennusoikeus nousee korttelissa 153 yhteensä 16 k-m2. Korttelissa 154 on voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeus tonteilla 165 198 k-m2. Vaihtoehdossa 2 kaikkien tonttien rakennusoikeudeksi on osoitettu 200 k-m2. Korttelin 154 rakennusoikeus nousee yhteensä 77 k-m2. Korttelissa 255 tonttien rakennusoikeus on nostettu 20 k-m2/tontti. Yhteensä 60 k-m2. Vaihtoehdossa 2 AO-tonttien rakennusoikeus nousee yhteensä 153 k-m2. 16

4.6 Mielipiteet ja niiden huomioiminen Kaavaluonnoksista annettiin yksi lausunto ja yksi kannanotto. Sekä lausunnossa, että kannanotossa pidettiin vaihtoehtoa 2 parempana. Kaavoitusta jatkettiin vaihtoehdon 2 pohjalta. 4.7 Kaavaehdotus Valmisteluvaiheessa nähtävillä olleista vaihtoehdoista tekninen lautakunta teki päätöksen 15.12.2015, että kaavoitusta jatketaan vaihtoehdon 2 pohjalta Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville 30 päiväksi ja siitä pyydetään lausunnot osallisilta. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella kortteleiden rajauksia on tarkennettu maastotarkastelujen pohjalta. Kahden eri aikaan valmistuneiden kaava-alueiden kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on yhtenäistetty. Kortteleita sivuavat toteutumattomat ja tarpeettomaksi todetut ohjeelliset polut on poistettu asemakaavasta. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutoksella korttelin rakennusoikeus nousee korttelissa 153 yhteensä 16 k- m2, korttelissa 154 yhteensä 77 k-m2 ja korttelissa 255 yhteensä 60 k-m2. Kaavamuutoksella alueen rakennusoikeus nousee yhteensä 153 k-m2. Kaavassa mainitun rakennusoikeuden lisäksi tonteille voidaan rakentaa katos tai varastorakennus, jossa ei ole lämmitettäviä tiloja, enimmillään 15 % tontin rakennusoikeudesta. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet säilyvät nykyisen kaltaisena erillispientalojen korttelialueena; AO. Asemakaavamuutoksella korttelin pinta-ala kasvaa korttelissa 153 yhteensä 252 m2, korttelissa 254 yhteensä 1130 m2 ja korttelissa 255 yhteensä 1599 m2. Kaavamuutoksella erillispientalojen korttelialuetta tulee lisää yhteensä 2981 m2 ja lähivirkistysalue VL pienenee saman verran; 2981 m2. 17

5.3 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Kaavamuutosten vähäisyydestä johtuen merkittävimmät kaavan vaikutukset jäävät muutettavien kortteleiden sisälle. Siksi muutoksen eri vaikutuksia ei ole katsottu tarpeelliseksi arvioida laajemmin. Muutos tuo lisäaluetta muutettaviin kortteleihin 154 ja 255 sekä tonttiin nro 1 korttelissa 153. 5.3.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset rajautuvat kortteleihin 153, 154 ja 255. Muutoksen myötä tonttien toiminnat saadaan mahtumaan omille tonteilleen. 5.3.2 Luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella rakennetut tontit laajenevat vähäisessä määrin lähivirkistysalueelle. Alueet ovat jo toteutuneet, joten kaavamuutos ei tuo uutta nykyiseen tilanteeseen. 5.3.3 Rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja kyläkuvaan Rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja kyläkuvaan ei muutoksilla ole vaikutusta. 5.3.4 Kunnallistekniikkaan Uutta kunnallistekniikkaa ei tule alueelle rakennettavaksi. 5.3.5 Hulevesien hallintaan Muutosalueiden hulevedet johdetaan tontteihin rajoittuvalle lähivirkistysalueelle. Kaavamuutos ei tuo olemassa olevaan hulevesien hallintaan uutta. Asemakaavaan on lisätty uusi kaavamääräys, joka edellyttää uudisrakennusten rakennuslupa-asiakirjoihin sisällytettäväksi hulevesien käsittelysuunnitelma. 18

5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 19

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen on toteutunut ehdotuksen mukaisena. Yhteystiedot Inarin kunta Tekninen osasto Piiskuntie 2 99800 Ivalo Pekka Junttila kaavoitusinsinööri pekka.junttila@inari.fi 0400-967 637 Ivalossa 16.3.2016 Pekka Junttila 20

LIITE 1

LIITE 2