FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY
Toimeksianto
Toimeksianto
Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen Toukokuu 2015 5.5. Kesäkuu 2015 Elokuu 2015 Syyskuu 2015 Lokakuu 2015 Marraskuu 2015 Nykytilan kuvaus ja ennusteet Palvelutarpeiden kehittyminen Ohjausryhmän kokoukset, elokuun kokouksessa työpaja Kyselyt, haastattelut ja vertailutieto X Vaihtoehtojen mallinnus, tarkastelu ja analyysi Mallien investointisuunnitelmien laadinta Mallien vaikutusten arviointi, vertailut ja taloustarkastelut Valmis työ ja luovutus (Word -raportti ja PowerPoint -esitys)
Nyt valmiina Rakennuskannan korjausvelkalaskenta Nykyisen rakennuskannan korjaustarpeet ja kustannukset 2016-2025 = vaihtoehto 0 Kolme vaihtoehtoluonnosta (VE1-VE3) tulevaksi palveluverkoksi 2016-2025 Investointien ja kantokyvyn yhteistarkastelu (PowerPointesitys) Palvelutarpeiden ennakointi vuoteen 2029 saakka (PowerPoint-esitys) Palveluiden odotekustannukset 2014 (PowerPoint-esitys) Kiinteistöjen käyttäjien asiakastyytyväisyyskysely ja vertailu (PowerPoint-esitys) Kuntakysely tilahallinnosta ja palveluista (PowerPoint-esitys)
Palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma Tilat Toimitilat Palvelut Palvelut Tasapaino
2013=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Forssa Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 141 156 154 150 146 1-6-vuotiaat 888 899 894 880 863 7-18-vuotiaat 2 050 1 955 1 929 1 907 1 890 Työikäiset (17-64 v) 10 466 9 986 9 613 9 383 9 199 65-74-vuotiaat 2 468 2 866 2 923 2 678 2 595 Vanhusväestö* 2 057 2 197 2 566 3 146 3 517 Kaikki 17 667 17 707 17 716 17 784 17 867 *yli 75-vuotiaat 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 101 101 99 97 7-18-vuotiaat 100 95 94 93 92 Työikäiset (17-64 v) 100 95 92 90 88 65-74-vuotiaat 100 116 118 109 105 Vanhusväestö* 100 107 125 153 171 Väestö 100 100 100 101 101
Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa, vaikka vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikärajaa on nostettu laskelmassa 0,5v/ennustejakso Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys
M. Kuntatalous 2013-2029 Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Forssa 140 120 100 80 60 40 20 0 2013 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 17,4 18,6 20,6 25,8 29,5 Erikoissairaanhoito 21,7 23,4 25,6 28,4 30,8 Perusterveydenhuolto, avo 10,1 10,6 11,2 11,9 12,5 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 14,8 14,7 14,9 15,2 15,6 Päivähoito ja esiopetus 6,9 7,3 7,5 7,7 7,9 Muut tehtävät 17,4 18,2 18,9 19,7 20,6 Kunnallisvero 51,9 53,9 56,0 58,4 60,9 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2013 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Kunn.vero kattaa 59 % 58 % 57 % 54 % 52 % Toimintakate M -88,4-92,8-98,8-108,8-117,0 Vuosikate M 8,5 5,9 2,0-1,6-3,3 Vuosikate /asukas 482 332 110-91 -185 Kunnallisvero Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM 31.12.2014). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Forssan kuntatalouden kehitys 2013 2029 - Nettokustannukset on ennakoitu palvelutarpeen kehityksen ja vuoden 2013 yksikkökustannusten mukaan - Kunnallisverotuotto kehittyy selvästi hitaammin kuin nettokustannukset - Kunnallisvero kattaa menoista vuonna 2013 59 %, vuonna 2029 52 % - Valtionosuus ei ole ratkaisu - Kuva osoittaa, että palvelutarjonnan sopeuttaminen kysyntään ei riitä, vaan palveluverkkoa ja prosesseja tulee kehittää. 1.11.2015 Page 9
Alle 15 vuotiaat Forssan kaupungissa Syntymävuosi Vuosiluokka Ikäluokka syntymävuoden mukaan Koulun aloittamislukuvuosi Koulun päättämislukuvuosi 2000 9 160 2007-2008 2015-2016 2001 8 161 2008-2009 2016-2017 2002 7 144 2009-2010 2017-2018 2003 6 168 2010-2011 2018-2019 2004 5 152 2011-2012 2019-2020 2005 4 156 2012-2013 2020-2021 2006 3 158 2013-2014 2021-2022 2007 2 152 2014-2015 2022-2023 2008 1 176 2015-2016 2023-2024 2009 e 162 2016-2017 2024 2025 2010 5v 145 2017 2018 2025-2026 2011 4v 138 2018 2019 2026 2027 2012 3v 138 2019 2020 2027 2028 2013 2v 148 2020 2021 2028 2029 2014 1v 127 2021-2022 2029 2030 2015 arvio 125 2022-2023 2030-2031 2410
Rakennusten korjausvelka JÄLLEENHANKINTA-ARVO 100 %
Rakennusten korjausvelka Kuntoluokka 100 % kun rakennus valmistuu Rakennus kuluu n. 1,5 2,5 % vuodessa rakennustyypistä riippuen Rakennuksen ns. kulumaton osuus n. 30 % (perustukset ja kantavat rakenteet), sekin kuluu vähitellen (0,5 %/v), mutta laskennassa ei yleensä huomioida Kuntoluokan tavoitetaso 75 % (saavutetaan n. 14 vuoden iässä) Rakennuksen peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi kun kuntoluokka laskee alle 60 %:n ja viimeistään kun se laskee alle 50 %:n Huonokuntoisia ovat rakennukset, joiden kuntoluokka on alle 50 % Suojellut, vanhat rakennukset tarkasteltava erikseen! Näitä tarkasteltu soveltuvin osin karkeasti palveluverkkoselvityksessä
Vuokrat ja investoinnit vaihtoehtojen laskennassa Vuokrat: Lähtötasona vuoden 2015 vuokra Ennuste, sisäinen vuokra nousee 2 %/vuosi Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 6/2015 Investoinnit: Ajankohta korjausvelkalaskennan ja kuntoarviointien mukaan Korjausaste n. 70 % (mukana vain peruskorjaukset) Poistoaika 20 v + 2 %:n korko (= nettovuokravaikutus)
Nykymalli (VE 0)
Nykymalli (VE 0)
Vaihtoehto 1 Toiminta jatkuu Toiminta päättyy
Vaihtoehto 1
Vaihtoehto 2
Vaihtoehto 2
Vaihtoehto 3
Vaihtoehto 3
Vaihtoehtojen vertailu, vuokrat
Vaihtoehtojen vertailu, vuokrat ja investoinnit 2016-2025
Vuosikate poistot investoinnit, kumulatiivinen Talouden tasapainon näkökulmasta vuosikatteen, poistojen ja investointien tulisi vastata toisiaan ainakin pitkällä tähtäimellä = tässä tarkastelussa sama kulmakerroin kumulatiivinen tarkastelu osoittaa poikkeaman selkeämmin TA2015 ja taloussuunnitelmavuodet näyttävät, että investoinnit kasvavat tulorahoitusta (vuosikate) nopeammin
Investointivaihtoehtojen vaikutus lainakannan kasvuun Yllä esitetyssä kuvassa havainnollistetaan eri vaihtoehtojen vaikutusta ajallisesti ja euromääräisesti Esitetty lisäys ei sisällä nykyistä lainakantaa, joka Forssan kaupungin taseessa 31.12.2014 oli 1.485 e/as. ja konsernitaseessa 3.450 e/as.
Oletukset ja johtopäätökset Edellisessä kuvassa on tarkasteltu eri investointivaihtoehtojen vaikutusta kaupungin velkaantumiseen Kaupungin muuta lainanottoa ei ole laskettu lukuihin, vaan kysymys on vaihtoehtojen 0-3 rahoituksesta Taustaoletuksena on, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla, jonka takaisinmaksuaika on 20 vuotta (joka vastaa poistoaikaa) Tarkastelussa ei ole otettu huomioon investointeihin saatavia, mahdollisia rahoitusosuuksia Lainakanta euroa/asukas on yksi heikon talouden tunnusluku, minkä vuoksi sen kehittymistä on syytä tarkkailla ja ennakoida VE0 kasvattaisi lainakannan korkeimmillaan vuonna 2025 määrään 3.623 /as. VE1:n vaikutus lainakantaan jäisi vuonna 2025 2.482 /asukas, mikä on vaihtoehdoista pienin VE2:n ja VE3:n vaikutukset ovat hyvin lähellä toisiaan, kuitenkin VE2 nousisi hieman suuremmaksi tarkastelujakson päässä.
Kantokykyä voidaan tarkastella kuntalain mukaisten heikon talouden tunnuslukujen avulla (Kuntalaki 118) Konsernilukujen mukaan laskettu pelivara on emokaupungin lukuja suurempi. Forssan kaupunkikonsernin tase on melko vahva, kertynyttä ylijäämää on konsernissa 7,6 miljoonaa euroa, mikä kuvastaa konsernin alijäämänsietokykyä Myös lainakannan osalta pelivaraa on siten, että konserni voisi velkaantua jopa 85 miljoonaa euroa ennen kuin raja-arvo ylittyisi Emokaupungin pelivara velkaantumisen osalta olisi n. 44 miljoonaa euroa Kantokyky tilanne 31.12.2014 Kaupunki Konserni Kuntalain 118 mukaiset raja-arvot Forssakonsernin pelivara 1000 Taseen kertyneet jäämät /as. 487 437-1 000 1 437 Taseen kertyneet jäämät 1000 8 541 7 650 25 171 Vuosikate 1000 4 953 10 598 > 0 10 598 Lainakanta /as. 1 485 3 450 8 321 85 345
Vaihtoehtojen lainanlyhennykset Vuotuiset investointilainojen lyhennykset kasvavat suurimmillaan noin 2,9 milj. euroon (VE0) ja pienimmillään 2,15 milj. euroon (VE1). VE2 ja VE3 lähestyvät tässäkin tarkastelussa toisiaan. Kasvu voimistuu vuodesta 2018 alkaen Lainojen lyhennys rahoitetaan vuosikatteella. Vuonna 2025 Forssan tulisi kerätä vuosikatetta jopa 2,9 milj. euroa lisää, jotta tulorahoitus riittää lainanlyhennyksiin. Forssan keinot kasvattaa vuosikatetta: veronkorotukset, toiminnan tehostaminen ja muu talouden tasapainottaminen, onko niissä vielä pelivaraa? Ovatko suunnitellut investoinnit toimintaa tehostavia ja tuottavia?
Kuinka eteenpäin? Ovatko esitetyt vaihtoehtoluonnokset järkeviä löytyykö muita? Vaihtoehtojen toiminnallisuustarkastelu Vaihtoehtojen hionta ja tarkennukset Toimeksiannon raportointi Jatkossa Monitoimikeskuksen tarkempi tarkastelu tarpeen: Sijainti Toiminnot Koko Kustannukset Aikataulu Valitun vaihtoehdon toteutussuunnitelma
Kiitos! esko.korhonen@fcg.fi & raila.oksanen@fcg.fi