KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN



Samankaltaiset tiedostot
Nielemisvaikeus eli dysfagia

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti

Vinkkejä valmennukseen

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Ravitsemus- kaikkien asia

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

TERVETULOA! yhteistä elämää

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

Työntekijän Valtone-vihko

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ


Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Ruotsin businesskulttuuri ja liiketoimintatavat. Kasvua Pohjoisesta , Helsinki

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Selkokeskus Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Tervetuloa selkoryhmään!

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Tampere , 2014 Kati And

TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Kaikille avoin hiihtokoulu

S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I

Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.

Ensiapua kommunikointiin

Ohje työpaikkaohjaajalle

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati Aila Koistinen 1

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

y h t e i s e e n k i e l e e n

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

viittomat kommunikoinnissa

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Turvallisten perusliikemallien havainnointi: HARJOITUSKIRJA. Jaana Suni, dosentti, TtT, ft ja Marjo Rinne, TtT, ft UKK-instituutti

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Transkriptio:

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus

SYÖMINEN JA KOMMUNIKOINTI Kyseessä PRIMAARITARPEET JA TAIDOT Ihmisen tarve syödä, juoda, tulla ravituksi ja nauttia ruokailuista Ihmisen tarve puhua, viestiä ajatuksia puheella, ottaa ajatuksia vastaan ja olla kytköksissä ulkomaailmaan Taitojen puutteellinen kehittyminen, tai menettäminen äkillisesti, tai pikkuhiljaa Miten tarpeet silloin tyydytetään? Miten ympäristö tukee kun kyseessä puutteelliset kyvyt ja toiminta? Millaisin silmin yksilön tilannetta katsellaan?

NIELEMISEN JA SYÖMISTOIMINNAN FYSIOLOGIAA Nielemisen vaiheet, fysiologia, hermostollinen säätely Nielemisen tutkiminen VIDEOT, normaali nieleminen vs. dysfagia

DYSFAGIA (=nielemisvaikeus) Tee huomioita, seuraa merkkejä vaikeuksista, tee väliintuloja tarvittaessa

NIELEMISENKYVYN ARVIOINTI Merkkejä vaikeuksista: Yskiminen/kakominen nielemisen aikana tai sen jälkeen Äänen laadun muutos nielemisen yhteydessä (käheys, vetisyys) Useita nielaisuja yhden suullisen nielemiseksi Nielemisen aloittamisen vaikeus, hitaus, viiveisyys Ruuan takaisinvirtaus nenäonteloon Ruuan jääminen pyörimään suuhun, valuminen suusta Syömisen hitaus Oraalimotoriikan vaikeudet (=työläys/ongelmat suun ja kielen toiminnassa) Huono suuhygienia, karies (voi olla seurausta nielemisongelmista ja/tai johtaa niihin)

NIELEMISENKYVYN ARVIOINTI Merkkejä vaikeuksista Hengitysvaikeuksien lisääntyminen ruokailun aikana Kuultava työläs nieleminen Tunne ruuan juuttumisesta kurkkuun tai rintaan Runsas limaneritys Painonlasku Kuume ja toistuvat keuhkoinfektiot

IKÄÄNTYMINEN JA DYSFAGIA nielun lihasten atrofia, jäykistyminen, limakalvojen kuivuminen hidastuminen boluksen kulku nielussa ja ruokatorvessa vaikeutuu suun ja nielun alueen tyhjentymisessä vaikeuksia tyhjennysnielaisujen tarpeen lisääntyminen äänihuulissa tapahtuvia muutoksia (kaareutuminen), heikentää mm. yskimisvoimaa ja hengitysteiden suojausta kurkunpään sensorinen heikentyminen ja kieliluun liikelaajuuden kapeutuminen

IKÄÄNTYMINEN JA DYSFAGIA boluksen valuminen nieluun liian varhain (nielemisen käynnistymisen viivästyminen) - riski penetraatioon tai aspiraatioon kasvaa haju- ja makuaistin heikentyminen - vaikutus ruokahaluun ja näläntunteeseen hampaiston ja suun kunnon heikentyminen syljen erityksen vähentymistä, suun kuivumista myös lääkkeiden vaikutusta purentalihaksiston ja kielen voiman heikentyminen HUOM! Sarkopenia = vajaaravitsemuksesta ja/tai ikääntymisestä johtuva kielen lihaksiston ja toiminnan heikentyminen reflux-oireisto on yleisempää nielun ja kurkunpään alueen ahtaumat, kuroutumat, laajentumat

DYSFAGIA JA DEMENTIA Loppuvaiheessa dysfagia tyypillistä Mm. Alzheimer: Ruokahalun loppuminen/isot vaihtelut, pureskelun rotaatioliikkeiden loppuminen ym. lihas- ja refleksitoiminnan häviäminen ja häiriöt, vireystilan/kognition vaihtelu, jne. Mieliruoat/tuoksuilla herättely (vanilja, kaneli), sopiva ruokailurytmi ja vireyden huomioiminen, sopivat koostumukset/määrät, suun tarkastaminen lopuksi ym. perusohjeet PEG (=ruokaletku vatsanpeitteiden läpi)? Ei yleensä

APUKEINOJA, KUNTOUTUSTA Kompensatoriset asennot ja nielemistekniikat Laske leuka alas ennenkuin nielet Pidätä hengitystä, niele voimakkaasti, hengitä ulos Niele aina kaksi kertaa tai useammin Yskäise, niele, yskäise, niele Ruokailuprosessin muuttaminen (mm. rytmin ja ruoanantotavan muuttaminen, häiriötekijöiden poistaminen/tilanteen rauhoittaminen) Koostumusten manipulointi (=sopivimpien ruokien ja koostumusten löytäminen, ainesten hienontaminen tms., koostumusten rajaaminen, nesteiden sakeuttaminen, ym.) Sensoriikan (tunto, maku) tehostaminen (anna kylmää aluksi, vaihtele kuumaa ja kylmää, tarjoa vahvoja makuja, koostumuksen karkeuteen ja suullisten määrään vaikuttaminen, jne.) Ruokailun apuvälineet (mm. sopivat kupit) Varsinainen dysfagiakuntoutus (perehtynyt puheterapeutti tekee/ohjaa) YKSILÖLLISET OHJEET! Katso esimerkki.

SEURAA, TEE HAVAINTOJA, KYSY OLE VALMIS TUNNISTAMAAN ONGELMAT, PUUTTUMAAN, MIETTIMÄÄN APUKEINOJA LUE PUHETERAPEUTIN TEKSTIT (JOS MAHDOLLLISTA) KONSULTOI, PYYDÄ APUA, DELEGOI ETEENPÄIN, TMS. (JOS TARVETTA)

Ks. LOMAKE HOITAJILLE - NIELEMISKYVYN TESTAUS

PUHEVAMMAISUUS AFASIOIDEN JA DYSARTRIOIDEN MYÖTÄ Afasia = hankittu kielellinen oireyhtymä, tyypillisesti aivohalvauksen jälkeen Voi myös kehittyä asteittain ja vaikeutua, neurologisten etenevien sairauksien myötä (esim. MS, Parkinson, dementiat), ja johtaa puhumattomuuteen Dysartria = hankittu puhelihaksistoon kohdistuva heikkous, jossa tyypillistä epäselvä puhe Voi myöskin kehittyä asteittain ja vaikeutua, em. syistä, ja johtaa puhumattomuuteen Useita erilaisia muotoja ja haitta-asteita, ja usein molemmat häiriöt samalla henkilöllä

PUHEVAMMAISUUS AFASIOIDEN JA DYSARTRIOIDEN MYÖTÄ Ks. VIDEOT

Kommunikoinnin tarkoitukset Toiveet, tarpeet, tunteet Tiedon välitys Sosiaalinen läheisyys Sosiaalinen etiketti Kommunikointi itsensä kanssa Muuta?

KOMMUNIKAATION TUKEMINEN Lähtökohtana laki ilmaisuvapaudesta, 12 : Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Miten tukea puhevammaista yksilöä, jonka ilmaisuvapauden toteutuminen on rajallista, heikentynyttä?

KOMMUNIKAATION TUKEMINEN SELKOKIELINEN PUHE Sovelletaan silloin kun on tarve käyttää tavallista helpompaa yleiskieltä (esim. kehitysvammaisten tai kielihäiriöisten, mm. afaatikkojen, kanssa). Asenne on tärkeä: Vastuu vuorovaikutuksesta on molemmilla, mutta taitavampi viestijä sopeuttaa viestinsä toisen tarpeisiin. Katso www.selkokeskus.fi

Ympäristön ihmisten toiminta ja tuki Rauhoita tilanne, poista taustaäänet jos mahdollista. Anna aikaa ilmaisulle, kuuntele, ole kiinnostunut, rohkaise! Katsekontakti helpottaa ymmärtämistä. Ohjaa, ole mallina ja kannusta käyttämään muita ilmaisukeinoja puheen tukena: Osoita mitä tarkoitat, näytä kuvasta, näytä sana/lauselistasta, kirjoita avainsanoja perusmuodoissaan, käytä eleitä ja äänensävyjä rohkeasti, piirrä. Pyydä käyttämään samoja keinoja. Sanaton viestintä tukee puhetta ja sen vastaanottamista.

Ympäristön ihmisten toiminta ja tuki Varmista kysymällä, että ymmärsit oikein. Anna tarjouksia ymmärryksestäsi ja tee tarkentavia lisäkysymyksiä. Moni puhevammainen ilmaisee yhdellä sanalla kokonaisen lauseen sisällön silloin sinä tulkitset merkityksen. Kannusta ilmaisemaan kyllä/ei vastaukset selkeästi (sanallisesti tai elein). Katkaise kohteliaasti puheyritys, jos keskustelu ei etene, ja tee kyllä-ei kysymyksiä.

Ympäristön ihmisten toiminta ja tuki Älä teeskentele ymmärtäväsi, ole rehellinen, kerro mitä ymmärsit. Pyydä toistamaan. Väsyminen heikentää huomattavasti ilmaisukykyä, anna aikaa levolle. Auta siinä vaiheessa kun puhevammainen väsyy yrittämään itse. Aina ei voi yhteisymmärrystä syntyä, pyydä apua tai palaa myöhemmin asiaan.

Ympäristön ihmisten toiminta ja tuki Puhu itse rauhallisesti, selkeästi, riittävän lyhyesti, yksi asia kerrallaan, puhevammaista kohti. Käytä normaalia äänen voimakkuutta. Toista tarvittaessa, korosta ydinsanoja. Seuraa kuulijan reaktioita, jatka vasta kun olet varmistunut, että sinua ymmärretään.

Ympäristön ihmisten toiminta ja tuki Jos käytettävissä, lue puheterapeutin lausunto kielellisistä kyvyistä: auttaa ymmärtämään vaikeuksien painopisteitä sekä vahvuusalueita, ja samalla ohjaa käyttämään sopivia ilmaisukeinoja

Ympäristön ihmisten toiminta ja tuki Pidä rakentava ja myönteinen asenne: - korosta säilyneitä taitoja, vahvista näin puhevammaisen itseluottamusta - anna mallia yleisestä myönteisyydestä, se voi heijastua puhevammisen asenteisiin - tarjoa apua, mutta myös haasteita, älä anna liikaa valmiina; pyrkimys itsenäisyyteen

Ympäristön ihmisten toiminta ja tuki Muuta: - selosta toimenpiteet, vaikka puhevammaisella olisikin vaikeus ymmärtää puhetta - kannusta toimiin, joihin puhevammsinen pystyy - kannusta sosiaalisuuteen potilasyhteisössä - reagoi ahdistukseen ja masennukseen, keinot?

PUHEVAMMAISUUS DEMENTIOISSA Mieti erot: afasia AVH:n jälkeen vs. etenevä degeneratiivinen sairaus, dementia, jossa taidot rappeutuvat asteittain laajasti (kaikki kognitiiviset taidot puhe, kieli, vuorovaikutus, muisti, ajattelu/päättely, hahmottaminen, tarkkaavuus, käyttäytymisen säätely ja toiminnan ohjaus) Ks. papunet.net sivut, hae hakusanalla Hoivalluksia!