Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti

Transkriptio

1 Suun toiminta neurologisissa sairauksissa

2 Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset Pureskelu ja nielaisu ovat tahdonalaisia toimintoja, nielun alueella ruoka ohjautuu refleksien ohjaamana. Yksittäinen nielaisu kestää alle 1 sek. Useat aivohermot säätelevät kielen ja huulten lihasten, sekä nielun refleksien toimintaa - Kielen tehtävät: Siirtelee ruokaa suussa hampaiden pureskeltavaksi Sulkee väylän nieluun: Estää ruoan tai juoman ohjautumisen nieluun ennenaikaisesti Kokoaa ruokamassan nielaisua varten Säätelee, kuinka paljon ruokamassaa niellään kerrallaan Puhdistaa suun ruokajäämistä - Huulten tehtävä: Pitää ruoan suussa - Poskien tehtävä: Työntää ruokamassaa suun keskiosaan, pois ientaskuista

3 Syömiseen ja nielemiseen liittyvien vaikeuksien syitä Dysfagia eli nielemisvaikeus Normaaliin ikääntymiseen liittyvä dysfagia eli presbyfagia Terveillä vanhuksilla ilmenevää nielemisen vaikeutumista Aivohermojen vaurioitumisesta johtuva dysfagia Traumaattinen pään vamma Tumor aivojen tai nielun alueella Neurologisiin sairauksiin ja lihastauteihin liittyvä dysfagia, mm. Aivohalvaus AVH Dementia Alzheimer Parkinsonin tauti ALS Myastenia Gravis MS Trakeostomia Letkuravitsemus

4 Normaali ikääntyminen ja suun toiminnan heikkous 25-vuotiaan lihas 65-vuotiaan lihas Taustalla lihaskato eli sarkopenia Lihassolutyyppi muuttuu rasvaksi tai hitaiksi lihassyiksi Lihasten elastisuus ja maksimaalinen suorituskyky heikkenee Kehon hallinta ja ryhti heikkenevät Nielemiseen tarvittavat nopeat lihassyyt kielen ja nielun lihaksistossa vähenevät ja aiheuttavat nielemisen vaikeuksia

5 Normaaliin ikääntymiseen liittyvä nielemisvaikeus Fyysiset muutokset Toiminnalliset muutokset Hampaisto heikkenee Kieli ja kieliluu sijaitsevat anatomisesti alempana kuin nuoremmilla Kurkunkannen ruston joustavuus vähenee Ylempi ruokatorven sulkijalihas avautuu hitaammin Ruokatorven peristaltiikka heikkenee Hajuaisti heikkenee ruoan nautittavuus vähenee Oraalinen eli pureskelun vaihe kestää pidempään Nieleminen hidastuu Ruoka viipyy kurkunpäässä pidempään Ruoka ohjautuu pidemmälle nieluun ennen kuin refleksiivinen nieleminen käynnistyy Nieluun jää herkemmin ruokajäämiä Syljen määrä vähenee Sylkireseptorit kalkkeutuvat

6 Neurologisiin sairauksiin liittyvä dysfagia Neurologisista potilaista noin 30 76%:lla ilmenee dysfagiaa Vamma tai neurologinen sairaus vahingoittaa aivohermojen välittämiä sensorisia ja motorisia signaaleja suussa ja nielussa Syöminen ja nieleminen ei ole enää automaattista - Suun motoristen ongelmien ja tuntopuutosten vuoksi ruoan pureskelu vaikeutuu ja hidastuu - Syljen koostumus muuttuu sitkoiseksi limaksi, jolloin sen nieleminen on haastavaa - Ruokaa jää nielemisen jälkeen poskiin ja kielelle - Ruokaa jää alanielun rakenteisiin, josta se helposti aspiroituu - Yskiminen, äänen porina ja kurlaava ääni ovat viitteitä ruoan aspiroitumisesta

7 Suun toimintapuutoksen seuraukset Lievä dysfagia - Ajoittaista rykimistä ruokailun aikana - Ruokailuun on keskityttävä entistä enemmän - Karkeita ja kuivia ruoka-aineita on vältettävä - Nesteet tarvittaessa sakeutettava Suunhoidossa huomioitavaa: - Pesutilanteeseen keskittyminen - Etukumara asento - Varmistuttava, voiko purskuttaa vettä Keski-vaikea dysfagia - Yskimistä ruokailun aikana, ääni poriseva/kurlaava - Ruokaa ja juomaa aspiroituu herkästi ja yskittää - Ruoan koostumusta on muokattava pehmeään ja sosemaiseen suuntaan - Nesteissä tarvitaan sakeutus Suunhoidossa huomioitavaa: - Posken tarkistaminen ruokajäämistä - Suun huuhtominen sakeutetulla nesteellä - Purskuttaminen? Onko turvallista? Vaikea dysfagia - Oma sylki aspiroituu ja yskittää - Potilas joutuu sylkemään syljen kaarimaljaan - Suun kautta syöminen ei ole mahdollista korvaavat ravitsemusmuodot: NML ja PEG Suunhoidosta huolehdittava erityisesti! - Suunhoitosetti - Imuvalmius

8 Syljen tehtävät ja tuoton häiriön merkitys 1) Liukas (seroottinen) sylki vähentää ruoan kitkaa ja helpottaa nielemistä 2) Sitkoinen (mykoottinen) sylki sitoo ruokamassaa, jotta se on helpommin hallittavaa Sylki poistaa suusta ja nielusta limaa Sylki huuhtoo suun bakteereja Neurologisten sairauksien ja syömättömyyden yhteydessä syljen koostumus ja suhde muuttuvat: Sitkoinen sylki lisääntyy Liukas sylki vähenee Syljen muuttuminen lisää limaisuutta syljen nieleminen vaikeutuu syljen suuta huuhteleva merkitys vähenee bakteerikanta lisääntyy

9 Suunhoidossa ja potilaassa huomioitavaa vireystila? ko-operointi hengityksen laatu suun kunto/haju proteesit ja niiden istuvuus limaisuus Oman syljen nieleminen yskimisen tehokkuus Huono hampaiston kunto kasvattaa AVHriskiä Eniten keuhkokuumeita aiheuttaa suun oman bakteerikannan joutuminen keuhkoihin

10 Bedside-suunhoidossa huomioitavaa Asento: 1) Hyvä ja mahdollisimman suora istumaasento vuoteessa. 2) Hartioiden taakse tyyny ylävartalo eteenpäin 3) Jalkataipeiden alle tyyny Mahdollisimman usein pöydän ja altaan äärelle! Suun ja nielun toiminnan valmiudet: 4) Kielen tahdonalaisten liikkeiden onnistuminen - Kielen työntäminen ulos suusta - Kielen liikuttelu huulten ympäri - Posken työntäminen kielellä sisäpuolelta 4) Kyky niellä omaa sylkeä 5) Kurkunpään liikkeen tunnustelu niellessä

11 Ruokailun jälkeen huomioitavaa Tarkistus: 8) Suun tarkistaminen ja ruokajäämän poistaminen suusta tarvittaessa manuaalisesti -> potilaan opastaminen itsenäisesti tarkistamaan ja tyhjäämään suu 9) Hampaiden pesu, proteesien huuhtominen 10) Mahdollisuuksien mukaan kuntouttava hoitotyö ja itsenäisen toiminnan tukeminen

12 Sensoriikan ja syljentuotannon stimulointi * Kieltä ja hemipuolen poskea voi stimuloida sisäpuolelta pehmeällä hammasharjalla * Syljentuotantoa voi stimuloida kylmillä sitruunaglyseriinitikuilla painamalla kevyesti molemmin puolin kielen alapuolisia sylkirauhasia

13 Pidetään hymyistä huolta! Kiitos