VALTION TALOUS- JA HENKILOSTOHALLINNON PALVELUKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT

~t~ :~;~ ) V A L T 1 V A R A I N MlN 1ST ERI Ö Palkeet 'fr'" ~I '<~ VALTION TALOUS- JA HENKILOSTOHALLINNON PALVELUKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 212-215 Tulostavoiteasiakirja 212 Ennakolliset tavoitteet vuosille 213-215 Valtion talous- Ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus o1. 3. 212 Dnro 1/3 jao (JO 3/1 2t, t Tammikuu 212

Va Iti ova ra i n m i n isteriön. Ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen välinen STRATEGIA-ASIAKIRJA 212-215

Sisältö STRATEGIA-ASIAKIRJA 1 Viraston strategia perusta... 7 1.1 Strateginen tahtotila (visio, toiminta-ajatus, arvot)... 7 1.2 Viraston tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit...... 7 2 Viraston 11 2.1 Hallitusohjelma... 11 Toimintaympäristön muutoksen vaikutukset viraston toimintaan... 11 3 Viraston toimintaan vaikuttavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet...... 13 4 Tavoitteet suunnittelukaudelle... 15 4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet. 15 liittyvät tavoitteet... 16 1... 16 ""...'". ja toimintatapojen työhyvinvoinnin,.;;..u ;)l<u työurien pidentäminen ja 18 19 4.3 Yhteistyö...... 19 5 5.1 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen.....21 Kehykset........ 21 6 23

TULOSTAVOITEASIAKIRJA Toiminnallinen tuloksellisuus............ 27 1.1 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet............ 27 1.2 Tavoitteet vuodelle 212 ja ennakolliset tavoitteet vuosille 213-215... 28 1.2.1 Toiminnallinen tehokkuus................................ 29 1.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta............ 31 1.2.3 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen... 32 2 Resurssit............................ 33 2.1 Henkilötyövuosia koskevien tavoitteiden seuranta...................... 33 2.2 Kehykset.......................... 34 3 Voimassaolo ja seuranta................................ 35 4 Allekirjoitukset........................ 37 LIITE 1 Kehyslaskelmat................................................ 38

7 1 Viraston strategiaperusta 1.1 Strateginen tahtotila (visio, toiminta-ajatus, arvot) Palkeiden toiminta-ajatuksena on edistää julkishallinnon toimivuutta tuottamalla talous- ja henkilöstöpalveluja kustannustehokkaasti sekä kehittää palvelujaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Palkeiden visio on olla uudistuvan julkishallinnon asiantunteva kumppani talousja henkilöstöpalveluissa. Palkeiden arvot ovat Palveluhenkisyys Kumppanuus Uudistuminen Tuloksellisuus. 1.2 Viraston tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten konsernipalveluiden tuottajana ja osallistua niiden kehittämiseen. Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja valtion eri hallinnonaloille ja niiden virastoille ja laitoksille asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti. Palkeet mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä valtiovarainministeriön, Valtiokonttorin ja asiakkaiden kanssa. Palvelukeskus toimii omakustannusperiaatteella. Maksuilla katetaan palvelujen tuottamisen ja kehittämisen kustannukset. Yhteistä kehittämistä voidaan tukea VM:n myöntämällä määrärahalla. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa. Palkeissa on kaksi tulosaluetta: Palvelutuotanto sekä Liiketoiminnan tuki.

Kuvio 1. Palkeiden organisaatio A Palvel utuotanto PALKEET Toimitusjohtaja Pirjo Pöyhiä Liiketoiminnan tuki Johtaja Timo Kallio Palvelutuotanto vastaa palveluiden tuottamisesta palvelusopimuksen mukaisesti sekä asiakkuuksien hallinnasta. Tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: asiakkuuden hallinta henkilöstö- ja palkanlaskentapalvelut, läntinen ja itäinen yksikkö menojen käsittely tulojen käsittely maksuliike kirjanpito tuotannon tuki ja ylläpito projektitoimisto Liiketoiminnan tuki vastaa Palkeiden sisäisistä palveluista ja hallinnosta. Tulosalueen tulosyksiköt ovat: henkilöstöhallintopalvelut taloushallintopalvelut tietohallintopalvelut kehitys- ja viestintäpalvelut

Palkeiden prosessit 9 Palkeissa on kolme ydinprosessia organisaation johtaminen ja strateginen suunnittelu palvelutuotanto tilauksesta toimitukseen asiakkuudenhallinta. ja 25 pääprosessia. Kuviossa 2 on esitelty Palkeiden prosessi kartta, jossa ydinprosessit on kuvattu harmaalla ja pääprosessit sinisellä. Prosessikarttaa tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Kuvio 2. Palkeiden prosessikartta Palvelutuotanto tilauksesta toimitukseen Henkilöstö palvelut Tulojen käsittely Menojen käsittely Maksulilke Kirjanpito Aslakkuudenhalllnta Asiakastietojen hallinta Asiakassuhteen hoitaminen Asiakkaan palvelem inen Projektinhallinta Viestintäpalvelut Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

1

11 2 Viraston toimintaympäristö 2.1 Hallitusohjelma Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettu tuottavuuden lisääminen yhtenäisillä prosesseilla ja niihin liittyvillä yhteensopivilla tietojärjestelmillä on Palkeiden strategian tärkeä tavoite. Tämä mahdollistaa virastojen ja laitosten säästömahdollisuuksia ja keskittymistä omaan ydintoimintaansa. Valtionhallinnossa uusitaan vuosien 211-215 aikana Valtiokonttorin johtamissa hankkeissa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja otetaan käyttöön yhteiset valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät. Palkeille tämä tarkoittaa palvelutuotannon tuotantoprosessien ja palveluiden tuottamiseen tarvittavien tietojärjestelmien uusiutumista ja luopumista nykyisestä hajanaisesta tuotantoympäristöstä. Kiekun käyttöönottojen jatkuessa on varmistettava järjestelmän toimivuus volyymien kasvaessa sekä talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisprosessien kehittäminen niin asiakasvirastoissa kuin palvelukeskuksessa, jotta tuottavuuden lisäämiselle olisi olemassa realistisia edellytyksiä. Palkeet nostaa esille järjestelmän toimivuutta ja tuottavuuskehitystä koskevia kysymyksiä ja osallistuu niiden ratkaisemiseen. 2.2 Toimintaympäristön muutoksen vaikutukset viraston toimintaan Asiakkaisiin liittyviä muutoksia ovat valtion virkamiesten määrän väheneminen, asiakasorganisaatioiden rakenteessa ja määrässä tapahtuvat muutokset, uusien palveluiden kysynnän siirtyminen vaiheittain peruspalveluista asiantuntijapalveluihin sekä asiakkaiden vaatimusten muuttuminen. Palvelukeskuksen viisivuotisen toimintakauden jälkeen on näkyvissä talous- ja henkilöstöhallinnon osaamisen siirtyminen palvelukeskukseen. Tämä suuntaus tulee vahvistumaan virkamiesten eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Asiakkaisiin liittyvien muutosten vaikutus näkyy Palkeiden toiminnassa mm. palveluiden ja suoritteiden kysynnän laskuna sekä palveluiden muutoksena kohti lisäarvopalveluja. Asiakasorganisaatioiden määrän väheneminen vaikuttaa palvelutuotannon resursointiin, asiakkuuden hallintaan ja asiakkuuksien hoitotapaan. Asiakkaiden tietoisuus ja vaatimukset tietoturvallisuutta kohtaan lisääntyvät. Taloudellisena muutoksena toteutuu julkisen talouden kiristyminen; samalla asiakkaiden taloudelliset mahdollisuudet hankkia ostopalveluita heikentyvät. Tuottavuuden kehittäminen ja kustannusten leikkaukset jatkuvat. Talouden muutosten seurauksena asiakkaan kokemus Palkeiden hinta tasosta korostuu. Hinnoittelun läpinäkyvyys ja merkitys korostuvat. Myös tuottavuussäästöt on saatava realisoitua. Omaa toimintaa

12 ja palvelutuotantoa on tehostettava. Palkeiden kustannusrakenteessa merkittävimmät kustannuserät ovat henkilöstö- ja tietojärjestelmämenot. Palkeiden aikaansaama tuottavuussäästö kohdistuu ensisijaisesti koko valtionhallinnon tasolle. Teknologiaan liittyviksi muutoksiksi tunnistetaan mm. Kiekun käyttöönotto, palveluiden sähköistäminen ja prosessien automatisointi sekä itsepalveluiden lisääntyminen. Teknologiset vaikutukset näkyvät Palkeiden toiminnassa muutoksina prosesseissa ja harmonisaatioissa sekä prosessipohjaisen tuotannon vakiinnuttamisessa ja palveluverkon rakenteellisessa kehittämisessä profilointia ja määrää tarkastelemalla. Kiekun käyttöönottovaihe sitoo Palkeiden resursseja. Palvelutuotannon infran toimittajat vähenevät ja riippuvuus toimittajien palvelutasoista lisääntyy ja näin ollen sopimusten merkitys kasvaa. Palkeiden toimintaan vaikuttavia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia muutoksia ovat mm. virkamiesten eläköityminen, avainhenkilöiden vaihtuminen VM:ssä ja tilaajaasiakkaissa sekä valtionhallinnon ja kuntasektorin yhteistyön lisääntyminen tukipalveluiden rakenteissa. Uusien avainhenkilöiden sitouttaminen ja perehdyttäminen on jatkossa Palkeissa tärkeää. Palkeiden palvelutarjonnan on oltava kunnossa virkamieskunnan eläköityessä. Työmarkkinamuutokset voivat lisätä henkilöstövaihtuvuutta, lyhytaikaisia palvelussuhteita ja vuokratyövoiman käytön lisääntymistä. Kulttuurisiksi muutoksiksi tunnistetaan monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä Palkeissa että asiakkaissa. Myös suhde työhön muuttuu, kun yksityiselämän merkitys kasvaa ja raha ei ole enää samassa merkityksessä. Muutokset näkyvät Palkeissa kulttuuri- ja asennemuutoksena. Erityisesti sisäisen toimintakulttuurin muutos prosessiorganisaatiossa työskentelyyn vaatii oppimista. Ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviksi muutoksiksi tunnistetaan matkusteluriippumaton ympäristö, tietoturvavaatimusten kasvu ja kestävän kehityksen edistäminen. Edellä mainitut muutokset aiheuttavat Palkeissa mm. kokouskäytäntöjen muutoksia myös asiakkaiden kanssa. Viestinnän tehostamistarve korostuu. Palkeiden rooli on yhteistyössä virastojen, Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön kanssa varmistaa valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnan jatkuvuus eri olosuhteissa. Kun siirrytään uuteen prosessi- ja tietojärjestelmäympäristöön, poikkeusoloihin liittyvät toimintamallit tulee myös päivittää YETT-strategian pohjalta. Työ tehdään yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin kanssa.

13 3 Viraston toimintaan vaikuttavat yhteisku nna II iset va ikuttavu ustavo itteet Valtiovarainministeriö on asettanut Palkeille seuraavat vaikuttavuustavoitteet: - Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuotetaan valtionhallinnolle asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti - Yhteistyötä tiivistetään muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistämiseksi ja parantamiseksi.

14

15 4 Tavoitteet suunnittelukaudelle Palkeiden strategiset tavoitteet on määritelty neljälle osa-alueelle: - Asiakkaan kumppaniksi - Innostunut ja osaava henkilöstö - Sujuvat prosessit, parhaat palvelut - Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus Strategisten tavoitteiden saavuttamista varten on strategiakaudelle perustettu sisäinen "Palkeet parhaaksi" -hanke, joka on jaettu osaprojekteihin strategisten painopistealueiden mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on konkretisoida strategiset tavoitteet ja toteuttaa tavoitellut muutosvaikutukset koko organisaatiossa. Keskeisenä asiana on prosessipohjaisen toimintamallin kehittäminen, täytäntöönpano ja seuranta, minkä tueksi on laadittu prosessikohtaiset mittarit ja seurantamallit. Strategisten tavoitteidensa mukaisesti Palkeet keskittyy strategiakaudella erityisesti seuraavien taulukoiden mukaisiin toimenpiteisiin strategisilla painopistealueiliaan. 4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet Asiakkaan kumppaniksi Tavoitteet Mittarit - asiakkuudenhoitomallin kehittäminen, asiakkaiden seg Jatkuvasti seurattavat, vaikuttavuus mentointi, lisäarvon sisällön määrittäminen sekä aktiivi - asiakastyytyväisyyden keskiarvo (tilaajat ja yhteyshenkinen ja säännöllinen asiakastyö toiminnan eri tasoilla löt) - asiakasneuvottelukunnan vuorovaikutteisen yhteistyö- ja - tyytyväisten asiakkaiden osuus ohjausroolin vahvistaminen - asiakkaan laskutus, /asiakkaan toiminta menot - asiakasfoorumien toimintamallin kehittäminen ja roolin Suorittamista kuvaavat, tiheämmin seurattavat aktivointi Palkeiden palvelujen kehittämistyössä - asiakastapaamisten määrä - hinnoittelun uudistaminen ja hinnoittelun luotettavuuden - käyttäjäasiakkaiden tyytyväisyys asiakastukeen ja läpinäkyvyyden varmistaminen

16 Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus Tavoitteet - talous- ja henkilöstöpalvelujen tuloksellisuustavoitteiden saavuttaminen virasto-, tulosyksikkö- ja palveluryhmätasolla - toimintaa ja tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden käyttöönotto ja seuranta virasto-, tulosyksikkö- ja palveluryhmätasolla - peruspalvelujen hinnat ilman tuotannon ICT-kustannuksia alenevat vuoden 211 tasosta suunnittelukaudella 6%, kun kustannustason nousun vaikutus eliminoidaan Mittarit Jatkuvastiseurattavat - taloudellisuus ( /suorite)keskeisistä suoritteista - tuottavuus (suorite/htv) keskeisistä suoritteista - kokonaiskustannukset ja muutos Vuosittain seurattavat - kustannukset/htv - kustannusrakenne (henkilöstö-, ict ja yleiskustannukset/ kokonaiskustannukset - kokonaistuottavuus - vertailu vuoden 211 hintatasossa vuosittain Palkeiden oman toiminta ja tuotannon ICT-kustannukset Sujuvat prosessit. parhaat palvelut Tavoitteet - valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ohjaukseen ja linjauksiin vaikuttaminen - talous- ja henkilöstöpalvelujen yhtenäistäminen ja Kiekun, R8:n, Tilhan, AT:n käyttöönotto palvelutuotannossa - Kiekun käyttöönottoon liittyvän konversiopalvelun tuottaminen yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa - palvelutuotannon profilointi paikkakunnittain osana palveluverkon rakenteellista kehittämistä - palveluverkon rakenteellinen kehittäminen - tuotantoteknologisen kokonaisratkaisun hallinta otuotannon tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen otuotannontekijöiden (esim. tietojärjestelmät) omistajuus otietoteknisen infrastruktuurin kehittäminen otoimittajasuhteiden ja sopimusten hallinta ovanhojen järjestelmien poistaminen siirryttäessä Kiekuun - sähköisen asiakaspalvelun ja siihen liittyvien asiointikanavien kehittäminen -laatutyön käynnistäminen kuvattujen prosessien perusteella ja laatukäsikirjan käyttöönotto - tuotteistettujen palvelujen käyttö lisääntyy (taha ja heha) - palvelujen tuotteistus ja keskittyminen ensisijaisesti valtionhallinnon volyymipalvelujen ja valtionhallinnon yh teisten asiantuntijapalvelujen järjestämiseen Mittarit Jatkuvasti seurattavat - prosessin tuottavuus (suorite/htv) prosessi- ja palveluryhmätasolla - Palkeiden sijoittuminen palvelukeskusten benchmarkingtutkimuksessa %:n parhaan joukkoon - palvelujen sähköistämisaste - tuotteistetun palvelun käyttöaste hallinnonalalla - tuotannossa olevien järjestelmien ja niiden versioiden määrän väheneminen Taustalla seurattavat - käyttäjäasiakkaiden antama arvio palvelutuotteen laadusta (eri osa-alueittain, palveluittain) - prosessin laatu: reklamaatioista, viivästyskoroista ja selvittelytöistä johtuvat lisäkustannukset, prosesseittain - uusien palveluiden määrä ja niiden osuus %tulorahoituksesta - Kiekun käyttöönoton onnistuminen: asiakkaan palveluryhmän ja Kieku-projektin arvio onnistumisesta käyttöönottoerittäin - tietojärjestelmäkustannusten kehitys ( /vuosi) okieku orondo om2 ovanhat tietojärjestelmät 4.2 Toirninnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet 4.2.1 Toiminnan tehostaminen Toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja suoritemääriä seurataan suurivolyymisten ja luotettavasti mitattavien palveluiden ostolaskujen, myyntilaskujen ja palkkalaskeimien tuottamiseen kuluvien henkilötyövuosien ja tuotantokulujen kehityksellä.

Kulujen seuranta ilman tietojärjestelmäkustannuksia mittaa palvelukeskuksen oman toiminnan tuottavuutta. Lisäksi palvelukeskuksessa on kehitelty Tilastokeskuksen tuella mittaristo, jonka avulla seurataan kaikkien prosessien tuottavuutta mittaavaa indeksiä. Toiminnan tehostumisen edellytyksenä on, että sähköistäminen etenee Valtiokonttorin kanssa tehtävän tietojärjestelmäyhteistyön myötä. 17 Tietohallinto ICT-infrastruktuuria kehitetään voimakkaasti tulevalla strategiakaudella. Palkeet on liittymässä Valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon, ja siirtyy Aluehallinnon tietohallintopalvelujen (AHTi) ICT-asiakkaaksi vuonna 211-212. Em. muutokset yhdistävät Palkeiden toimipaikat yhteiseen työasema- ja tietoliikenneympäristöön ja lisäävät siten ICT:n tehokasta hyödyntämistä. Palkeet ottaa lisäksi käyttöön valtion yhteisen puhelunumeroinnin sekä valtion yhteisen viestintäratkaisun vuonna 212. Videoneuvotteluratkaisujen lisäksi pyritään lisäämään työasemakohtaisten neuvotteluratkaisujen käyttöönottoa. Virkamiehen tunnistaminen (Virtu) - ja yhteinen työasemaratkaisu otetaan todennäköisesti käyttöön vuoteen 215 mennessä. Palkeet hyödyntää mahdollisuudet ottaa käyttöön ICT-ratkaisuja, joiden avulla saavutetaan kustannussäästöjä. Säästöjä arvioidaan kertyvän noin,5 miljoonaa euroa vuodesta 213 lukien. Tietoturvallisuutta kehitetään yhtenäistämällä palvelutuotannon tietojärjestelmien jatkuvuus- ja toipumissuunnittelua sekä huomioimalla tietoturvallisuus prosessien rajapinnoissa. Henkilöstön tietoturvatietoisuutta ja -koulutusta lisätään voimakkaasti. Palkeiden tavoitteena on saavuttaa tietoturvallisuuden korotettu taso vuoteen 215 mennessä. Tietohallintolain edellyttämä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kuvaaminen aloitetaan sisäisenä hankkeena ja pyritään siten edistämään julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Toimitilat Palkeet on järjestänyt toimintansa joustaviin ja muunneltaviin, kustannustehokkaisiin ja järkevästi resursoituihin avotiloihin, jotka tukevat ydintoimintaa ja soveltuvat tietotyölle. Palkeiden toimitilojen suunnittelussa ja kustannusseurannassa hyödynnetään vuonna 211 käyttöönotettua Optimaze Net-järjestelmää. Palkeiden tavoitteena on siirtyä toimimaan pääosin valtion omistamissa tiloissa vuosien 212-213 kuluessa. Vuokratut tilat vähenevät 2572 m 2 Tavoitteena on, että Palkeilla on käytössä tiloja vuoden 213 lopussa noin 145 m 2 Palkeet selvittää mahdollisuudet ottaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyössä käyttöön ympäristöjärjestelmä, jonka avulla saavutetaan kustannussäästöjä muokkaamalla viraston toimintatapoja ympäristötietoisemmiksi. Palkeet pyrkii sopeuttamaan toimitilojen määrän henkilötyövuosien vähenemiseen. Vuoden 215 tavoitteena olevalle 68 htv:lle Palkeet arvioi riittäväksi toimitilojen laajuudeksi 13 6 m 2 (2 m 2 /htv).

18 Taloushallinto Budjetointia ja hinnoittelua kehitetään. Palkeiden oman viraston talous- ja henkilöstöhallinnon siirtyminen Kiekuun on suunniteltu tapahtuvan vuoden 213 keväällä. Taloussuunnittelu- ja hinnoittelujärjestelmä hankitaan vuonna 212, koska Kiekutietojärjestelmä ei tarjoa ratkaisua palvelukeskuksen tarpeisiin. Viestintä Palkeiden viestinnän painopisteitä ovat työyhteisön sisäisen viestinnän, verkkoviestinnän ja asiakasviestinnän kehittäminen sekä Kieku-viestintä. Www- ja intranet -sivustojen uudistus toteutetaan vuoden 212 kuluessa. Samassa yhteydessä otetaan käyttöön Palkeiden kaikille asiakkaille yhteinen ekstranet-sivusto. Sisäisen viestinnän kehittäminen kuuluu olennaisena osana Palkeet parhaaksi -hanketta. Kiekuviestintää hoidetaan tiiviissä yhteistyössä Valtiokonttorin Kieku-projektin kanssa. Vuosien 212-213 aikana Palkeissa siirrytään sähköiseen asiankäsittelyyn ja arkistointiin Valda-järjestelmän käyttöönoton myötä. Hankintatoimi Palkeiden hankintatoimessa laajennetaan vuoden 211 lopulla käyttöönotetun Tilhajärjestelmän käyttöä. Hankinnoissa hyödynnetään Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä mahdollisimman laajasti. 4.2.2 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Palkeissa on siirrytty matriisimaiseen prosessiorganisaatioon vuoden 211 aikana. Toimintatapojen ja prosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkuu. Erityisesti prosessien rajapintoihin ja yhteistyöhön kiinnitetään huomiota. Henkilöjohtaminen hajautetussa organisaatiossa sekä työhyvinvoinnin johtaminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Myös päälliköiden ja esimiesten liiketoimintaosaamista tullaan vahvistamaan. Palveluverkkorakennetta kehitetään vuonna 211 toteutettavan selvitystyön pohjalta. Riskien hallinnan ja laatujärjestelmän kehittäminen jatkuvat. Osallistamistapoja kehitetään ja otetaan käyttöön. Yhteistoimintaa kehitetään edelleen yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti.

4.2.3 Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen 19 Innostunut ja osaava henkilöstö Tavoitteet Mittarit - osaamisen kehittämismallin rakentaminen ja käyttöönotto Jatkuvastiseurattavat - työ kiertoon kannustavien toimintamallien kehittäminen - työtyytyväisyys (VM-baro + välimittaus) - joustavan toimintamallin kehittäminen henkilöstöresurs - esimiestyöhön tyytyväisten osuus sien hallintaan (mm. henkilöstövuokrauksen hyödyntämi - koulutuspäivät/htv nen) - kehittämisehdotukset (palveluprosesseihin liittyvät, - työhyvinvoinnin edistäminen ja sitä tukevien työnteon muut) perusedellytysten ja joustavien toimintamallien kehittä Vuosittain seurattavat minen - henkilöstösuunnitelman toteutuminen (htv) - työhönsä ja työoloihinsa tyytyväinen henkilöstö - palkka- ja suoritusarviointien kehitys - henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen - vuokratyövoiman käyttö pv/v - esimiestyön kehittäminen Palkeissa on strategisina painopisteinä osaamisen hallinnan kehittäminen, henkilöstön osaamisen ja ammattimaisen toiminnan kehittäminen, johtamis- ja esimiestyön edelleen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä joustavien työaikojen ja -tapojen käyttöönoton edistäminen. Kiekun osaamisenhallinnan työkalu otetaan käyttöön heti, kun se on mahdollista. Käyttöönottoon valmistaudutaan määrittelemällä ennakkoon osaamisvaatimukset eri tehtävissä. Johtoryhmä-työskentelyä kehitetään Kaiku-hankkeena. Esimiehille järjestetään koulutusta ja esimiestyön tukemisen keinoja kehitetään. Avointa vuorovaikutusta tuetaan kehittämällä toimivia viestintämuotoja ja -kanavia, lisäämällä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia sekä järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Tehtäväkuvakset pidetään ajan tasalla ja Palkeissa käydään kehitys- ja arviointikeskustelut säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Työhyvinvointia edistetään toimivilla työjärjestelyillä, yhteisillä peli säännöillä sekä kannustamalla kaikkia huolehtimaan työkyvystään ja välittämään toisistaan. Työterveyshuollon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä työssä jaksamisen tukemiseksi ja pitkiltä sairauspoissaoloilta paluun toteuttamiseksi. 4.3 Yhteistyö Palkeet syventää yhteistyötä Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön kanssa prosessien kehittämisessä ja niihin liittyvien palveluiden tuottamisessa ja kehittämishankkeiden toimeenpanossa. Palvelukeskuksen tavoitteena on luoda uuteen toimintaympäristöön konseptoidut palvelutuotteet ja vahvistaa palvelukeskuksen roolia niissä palveluissa, joissa se on tarkoituksenmukaista valtionhallinnon kokonaisnäkökulmasta. Strategiakauden suurin yhteistyöhanke on Kieku-toimintamallin ja sitä tukevan tietojärjestelmän käyttöönotto sekä talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien jatkuva kehittäminen. Palkeiden roolia, siihen liittyvää yhteistyötä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatavan merkittävän muutoksen läpivientiä tukisi valtiovarainministeriön ja muiden konsernipalveluiden kanssa yhteisesti luotava valtionhallinnon konsernipalveluiden strategia ja siihen liittyvät yhtenäiset viestintälinjaukset.

2 Palkeet tekee osaamisen kehittämisessä yhteistyötä Hausin kanssa, toimitilahallinnassa Senaatti-kiinteistöjen ja hankinnoissa Hanselin kanssa. Palkeet toimii säännöllisessä yhteistyössä n. loo asiakasviraston kanssa päivittäisessä tuotantoroolissa, kehittämishankkeissa sekä asiakkuudenhallinnassa. Palkeiden asiakasneuvottelukunta ja asiakasfoorumit ovat kumppanuutta vahvistavia yhteistyömuotoja. Palkeet osallistuu aktiivisesti myös VM:n hallinnonalan sisäisiin yhteistyöryhmiin (HR, taloushallinto, hallintojohto, tietohallinto, viestintä, johto, assistentit).

21 5 Resurssit 5.1 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Palkeiden tavoitteena on vähentää henkilöstömääräänsä siten, että vuonna 215 henkilötyövuodet ovat vähentyneet 68 henkilöön. Kieku-hanketyön ja siihen liittyvän konversiotyön aiheuttamat tilapäiset muutokset henkilötyövuosissa eivät kaikilta osin sisällyem. tavoitteeseen. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottovaihe vuosina 211-215 aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia sekä omana henkilöt yönä että tietojärjestelmätoimittajan tekemänä työnä. Ylimenovaiheen aikana Palkeiden tietojärjestelmäkustannukset nousevat Kieku-tietojärjestelmän ja samanaikaisten nyky järjestelmien kustannusten osittaisten päällekkäisyyksien vuoksi sekä Kiekun korkeampien ylläpitokustannusten vuoksi. Kieku käyttöönottovaiheiden määräaikaiseksi lisäresurssitarpeeksi on arvioitu 61 htv:ta. Konversiotehtäviin kohdistuu 34 htv:ta, Kieku käyttöönoton asiakkuusprojektitehtäviin 1 htv:ta ja palvelutuotannon käyttöönoton tukitehtäviin 17 htv:ta. Tulevien Kieku käyttöönottojen organisointi suunnitellaan yhteistyössä Valtiokonttorin Kieku hankkeen kanssa. Yhteisen käyttöönottomallin toteutussuunnitelma valmistuu kevään 212 aikana. Käyttöönottoaikatauluun tulevat muutokset vaikuttavat suunniteltuihin lisäresurssitarpeisiin ja resursointi tarkastellaan vuosittain kunkin käyttöönotto erän toteutussuunnittelun yhteydessä. Kiekun käyttöönottoaikataulujen siirtyminen ja tiivistyminen aiheuttavat lisätarpeen ja resurssien keskittymisen käyttöönottojen loppuvuosille. Määräaikaisten lisäresurssien kustannukset katetaan konversiopalvelujen tuotoista ja palvelukeskuksen kehittämiseen tarkoitetusta määrärahasta (28.2.8). Palkeet seuraa henkilötyövuosien toteutumista erikseen perustehtävän ja Kiekuhankkeen käyttöönoton näkökulmasta. 5.2 Kehykset Strategia-asiakirja perustuu viimeiselle uuden hallituksen kehyspäätökselle. Kiekun käyttöönottovaihe vaatii kuitenkin lisä resursseja sekä määrärahaan että henkilöt yövuosiin vuodesta 213 alkaen.

22

23 6 Allekirjoitukset helmi,, Helsingissä'L'L taffi.m.lkuuta 212 Valtiovarainministeriö Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus fh) (] ;f\f))!\ tta Urpi ~ ~~~ ~altiovarainministeri Pirjo I~yhiä Toimitusjohtaja Päivi Nerg Hallinto- ja kehitysjohtaja Timo Kallio Johtaja

24

25 Valtiova ra in m i n isteriön Ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvel ukesku ksen välinen TULOSTAVOITEASIAKIRJA 212 Ennakolliset tavoitteet vuosille 213-215

26

27 1 Toiminnallinen tuloksellisuus 1.1 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet Lähivuosien toimenpiteet on määritelty Palkeet parhaaksi -hankkeessa jaoteltuna strategisten tavoitteiden mukaisesti: - Asiakkaan kumppaniksi - Innostunut ja osaava henkilöstö - Sujuvat prosessit, parhaat palvelut - Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus Asiakkaan kumppaniksi - CRM-työvälineen määrittely, hankinta ja käyttöönotto 211-212 - Asiakastyön toimeenpanon kehittäminen mm. vuosittaisilla asiakassuunnitelmilla ja asiakassegmentoinnilla 211-214 - Asiakasviestinnän kehittäminen, extranet -viestintäkanava asiakkaiden käyttöön 212 - Ulkopuolinen tutkimus Palkeiden asiakasviestinnästä 214 - Vuonna 211 kehitettyjen asiakasfoorumien vakiinnuttaminen osana palvelujen kehittämistä - Hinnoittelun kehittäminen sekä luotettavuuden ja läpinäkyvyyden varmistaminen erillisessä projektissa, johon valtiovarainministeriö osallistuu 212 Innostunut ja osaava henkilöstö - Palveluverkon rakenteellinen uudistus 212 alkaen - Henkilöstöpolitiikan määrittely osana Palkeet Parhaaksi -projektia - Esimiestyön kehittämisohjelma esimiehille 211-214 - Osaamisen hallinnan kehittäminen ja siihen liittyvän Kiekun työvälineen käyttöönotto 212 alkaen - Johtoryhmätyöskentelyn ja johtamisen kehittäminen 212 alkaen - Työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittäminen toimipaikoittain - Monipuolisen ja oikea-aikaisen viestinnän toteuttaminen, tukimateriaalin tuottaminen mm. esimiesviestintään, sisäinen lehti Palkeet Parhaaksi -kulttuurin kehittämiseksi 212

28 Sujuvat prosessit, parhaat palvelut - Prosessikuvausten loppuunsaattaminen ja prosessikorttien ja mittareiden käyttöönotto 212 - Laatukäsikirjan käyttöönotto 212 ja laatujärjestelmän kehittäminen - Palvelutuotannon yhtenäistäminen nyky-ympäristössä ja siirtyminen vaiheittain yhtenäiseen Kiekun mukaiseen toimintatapaan - Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen yhteistyössä asiakasvirastojen kanssa Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus - Toiminnan johtaminen vuonna 211 kehitettyjen mittareiden avulla prosesseittain eri organisaatiotasoilla - Osallistuminen säännöllisesti benchmarking-tutkimuksiin ja tulosten hyödyntäminen toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä - Talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän määrittely, hankkiminen ja käyttöönotto 212 - Prosessikohtaiset riskienhallinta- ja varautumissuunnitelmat ja riskien arviointi 212 - Green Office -järjestelmän käyttöönottomahdollisuuksien selvitys ja mahdollinen käyttöönotto 1.2 Tavoitteet vuodelle 212 ja ennakolliset tavoitteet vuosille 213-215 Palkeissa otetaan uutena mittarina käyttöön kokonaistuottavuusindeksi, jolla pystytään mittaamaan koko toimintaa ja sen kehitystä. Tuottavuusindeksi perustuu Tilastokeskuksen mallin mukaisesti muutoksen lasken nalle tuotoksen, henkilöt yön ja kustannusten osalta. Muutoksen laskenta perustuu kahden vuoden vertailuun, jonka muutosprosenttien pohjalta lasketaan indeksi, joka kuvaa pidemmän aikavälin tuottavuuden kehittymistä.

12 1 E '" Q) 8 -".2 ~ 6 Q) " E 4 2 211 -Tuotos 1 - Työpanos 1 - Kokonaispanos 1 -Työn tuottavuus 1 - Kokonaistuottavuus 1 Indeksit 212 213 214 215 1,62 1,5 1,24 99,65 99,5 98,78 95,39 89,97 1, 99,1 95,68 91,1 11,59 11,74 15,9 11,75 1,62 11.41 14,77 19,49 29 6, 4, 2,, <f. -2, -4, -6, -8, 211 Tuotos, Työpanos, Kokonaispanos, Työn tuottavuus, Kokonaistuottavuus, Vuosimuutokset 212 213 214 215,62 -,13 -,25 -,59 -,95 -,27-3,43-5,68, -,9-3,45-4,89 1,59,15 3,29 5,39,62,78 3,32 4,51 1.2.1 Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus Palkeet seuraa toimintansa taloudellisuutta ja työn tuottavuutta muutamien selkeästi määriteltävien volyymituotteidensa avulla. Palkeiden hinnoissa on huomioitu kaikki asiakkailta laskutettavat kustannukset (kulut ja poistot) ilman tuotannon tietojärjestelmäkustannuksia. Hinnat ilmoitetaan euroina / suorite. Yksikköhinnat /kpl 21 211 211 212 213 214 215 toteuma palvelu arvio sopimus ostolaskut 5,78 5,62 5,4 5,8 5,7 5,5 5,4 myyntilaskut (sähköinen liittymä) n/a 5,97 3,96 4,32 4,2 4, 3,85 palkkalaskelmat 8,3 7,45 7,93 7,67 7,55 7,35 7,2 palvelussuhteen hallinta n/a 56, 58,46 58,68 57,7 55,7 54,5

3 Palkeiden hinta-arvioita. Hintakehityksessä ei ole otettu huomioon inflaation vaikutusta. Taulukon hinnat on arvioitu nykykustannuksilla ja aleneminen aiheutuisi työn tuottavuuden lisääntymisestä. Tilha-järjestelmän käyttöönotto useissa virastoissa vaikuttaa ostolaskujen hinnanmuutokseen 211-212. Muita taloudelli 21 211 211 212 213 214 215 suusmittareita toteuma tulos arvio tavoiteasiakirja Palkeiden kustannuk 53 n/a 57 6 6 62 64 set 1 /htv (oman toiminnan menot I perustoiminnan htv:t 28.2.7) Kustannusrakenne % kokon aisku sta n n u ksista - henkilöstö 61 % 58% 58% 59% 57% 54% 51 % -ICT 19% 23% 2% 2% 22% 27% 3% - muut kustannukset* 2% 19% 22% 22% 2% 19% 19% Tietojärjestelmien kustannuskehitys 1 I vuosi - Kieku n/a 227 94 327 6983 11 43 - M2 15 n/a 1679 95 979 18 138 - Rondo 638 n/a 137 1424 1467 1511 1556 - vanhat tietojärj. 7962 n/a 7913 797 7784 726 5447 Yhteensä 965 n/a 1855 11221 13 346 16762 1984 Palkeiden oman toimin 466 42742 4282 45686 4684 45381 4438 nan menot ml. Kiekukonversiopalvelut (28.2.7) Muutos prosent 5% 7% 1% -2 % -2 % tia (sisältää Kiekukonversiopalvelut) *sisältää mm. toimitilat Laskelmissa on huomioitu kustannusten nousu vuosittain. Kieku-konversiopalvelujen tuottamiseen on varauduttu vuodesta 211 alkaen, mikä näkyy vuosien 211 ja 212 bruttomenojen kasvussa. Tuottavuus Työn tehokkuutta mitataan tunnusluvulla, joka kertoo kuinka monta palvelusuoritetta tuotetaan henkilötyövuotta kohti. Tehokkuuden kasvun edellytyksenä on, että Valtiokonttorin kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena palveluiden sähköistäminen etenee. Strategia kaudella tavoitellaan noin 1 prosentin tehokkuuslisäystä.

31 5uoritteet/htv 21 211 211 212 213 214 215 toteuma arvio tavoite ostolaskut 1589 11 11 7 11.9 121 12 5 12 9 myyntilaskut 6676 95 13 8 14. 143 148 152 palkkalaskelmat 888 88 9 92 93 96 99 palvelussuhteen n/a 1115 17 19 111 115 1185 hallinta Palkeiden työn tehokkuusarvioita kpl/htv Palkeilla on tarjottavanaan taloushallintopalveluissa seitsemän ja henkilöstöhallintopalveluissa viisi tuotteistettua palvelua. Näiden palvelujen käyttöprosentit on laskettu asiakaskohtaisesti talous- ja henkilöstöhallintopalvelut erikseen. Tavoitteena on lisätä palvelujen käyttöastetta. Palkeet ei kuitenkaan tavoittele kaikilta osin 1 %:a, koska eräillä asiakkaille on esimerkiksi laskutuksessa käytössään erittäin tehokkaita substanssijärjestelmiä, joita ei kannata korvata nykyisillä myyntireskontrajärjestelmillä. Muita tuottavuuden 21 211 212 213 214 215 tunnuslukuja arvio tavoite tavoite tavoite tavoite Tuotteistetun palvelun n/a 81,25% 83% 86% 89% 92% käyttöaste hallinnon aloilla, taloushallinto palvelut Tuotteistetun palvelun n/a 91,81 % 93 % 95% 97% 97% käyttöaste hallinnon aloilla, henkilöstöhal lintopalvelut Lisäksi seurataan palvelujen sähköistämisastetta ja tuotannossa olevien järjestelmien määrän vähentymistä. Näille ei ole asetettu tavoitetta. 1.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja palvelukyky Ostolaskujen ja palkkalaskelmien lukumäärien arvioidaan vähenevän valtionhallinnon htv-määrien pienentyessä. Myyntilaskuissa saattaa tulla jopa lisäystä, koska kaikki virastot eivät ole vielä ottaneet palvelua käyttöön. Palkeiden arvioituja tuotantomääriä Suoritteet 21 211 211 212 213 214 215 toteuma tavoite arvio tavoite tavoite tavoite tavoite ostolaskut 1579877 16823 16935 16618 1641 1623 15895 myyntilaskut 175226 1917 286 281 281 281 281 palkkalaskelmat 125282 1331 7 13163 13185 132 12855 1269 palvelussuhteen hallin 68615 621 6275 61 62 595 587 ta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot)

32 Lisäksi seurataan uusien palveluiden määrää ja niiden osuutta prosentteina koko tulorahoituksesta. Tälle ei ole asetettu tavoitetta. Laatu Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain toteutettavalla kyselyllä. 21 211 211 212 213 214 215 toteuma tavoite arvio/toto tavoite tavoite tavoite tavoite Asiakastyytyväisyys 3,81 3,9 3,7 3,9 3,9 3,9 3,9 taloushallintopalvel ut Asiakastyytyväisyys 3,95 3,9 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 henkilöstöhallintopalv. Tyytyväisten asiakkai n/a 7% 65% 7% 75% 75 % 8% den osuus taloushallinto (arvosana> 3,5) Tyytyväisten asiakkai n/a 7% 73 % 7% 75 % 75% 8% den osuus henkilöstöhallinto (arvosana> 3,5) Tyytyväisyys asiakas n/a 3,9 3,49 3,5 3,7 3,8 3,9 tukeen 1.2.3 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstöä koskevat tunnusluvut saadaan WM Baro mittauksella. Suoritteet 21 211 211 212 213 214 215 toteuma tavoite arvio Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,5 3,5 3,1 3,2 3,3 3,4 Osaamisen johtamis- 2,7 n/a 3,4 3,1 3,2 3,3 3,4 indeksi Sairauspoissaolot työ- 1,6 < 1 15 < 1 < 1 <1 < 1 päivää/htv 1-3 sairauspv tapausten 79,5 n/a 78 76 74 72 7 %-osuus kaikista sairaustapauksista Johtajuusindeksi 3,1 n/a 3,6 3,1 3,2 3,3 3,4 Esimiestyöhön tyyty- 39 4 41 42 43 44 45 väisten osuus % Koulutuspäivät, pv/htv 3,4 4 4 4 4 4 4 Organisaatiolla on päivitetty henkilöstö suunnitelma. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma ja osaamisen kehittämissuunnitelma tehdään vuoden 212 aikana.

33 2 Resurssit 2.1 Henkilötyövuosia koskevien tavoitteiden seuranta Htv 21 211 212 213 214 215 arvio VM:n kanssa sovitut 8 78 77 75 72 68 HTV-arvio, perustoi- 763 742 74 739 79 669 minta HTV-arvio, projektitoi- 11 11 11 11 11 misto vakituinen Vakituinen henkilöstö 763 753 751 75 72 68 yhteensä Htv-määrän %-muutos nla -1% % % -4% -6% edellisestä vuodesta Kiekun lisätarve, pro- 4 47 5 5 5 jektit ja konversiopalvel ut(määräaikainen) HTV-kehys yhteensä 763 757 798 8 77 73 Htv-määrän %-muutos nla -1% 5% % -4% -5 % edellisestä vuodesta Harjoittelijoiden 5 5 5 5 5 HTV-määrä Henkilöstömäärä 774 732 78 774 745 76 vuoden lopussa Varsinaisten määräai- 13,8 1,8 1 1 1 1 kaisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Kieku-konversiontyö vaatii ylimääräisiä henkilöresursseja, joiden tarve saattaa muuttua käyttöönottosuunnitelmien päivittämisen myötä. Perustoiminnan henkilöt yövuodet vähenevät työn tehokkuuden lisääntyessä.

34 2.2 Kehykset Voimassa olevat kehykset on esitetty alla olevassa taulukossa Määräraha 21 211 212 213 214 215 (1eur) 28.2.7 Palkeiden 982 76 1 1 1 1 toimintamenot 28.2.8 168 1 8 6 4 Palvelukesku ksen kehittäminen Palkeet on esittänyt lisärahoitustarvetta momentille 28.2.8 Palvelukeskuksen kehittäminen 214 vuodelle 972. euroa ja 215 vuodelle l.24. euroa Kiekun käyttöönoton toteuttamiseksi.

35 3 Voimassaolo ja seuranta Sopimus on voimassa vuoden 212 loppuun. Sopimuksen toteutumista seurataan toimintavuoden aikana valtiovarainministeriön ja Palkeiden välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään ministeriön kutsumina myöhemmin sovittavina ajankohtina. Palkeet laatii tilinpäätöksen vuodelta 212 Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti.

36

37 4 Allekirjoitukset Helsingissä ja Joensuussa 1.. t.2:212 Valtiovarainministeriö Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Pirjo p.. iä Toimitusjohtaja ~~ Päivi Nerg Hallinto- ja kehitysjohtaja Timo Kallio Johtaja

38 LIITE 1Kehyslaskelmat 2827 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (1 euroa) N-2 N-l N N+l N+2 N+3 21 211 212 213 214 215 toteutu- arvio arvio ma Henkilöstökulut, Kieku 264 153 156 159 1624 Toimitilavuokrakulut 2983 296 3165 2968 2958 346 Palvelujen ostokulut 1) 4763 6363 782 6963 7172 7387 Muut kulut 1987 1868 1561 168 1656 176 Investointimenot 2) 325 158 495 495 295 15 Palkeiden oman toiminnan menot yhteensä 4661 4244 45686 4684 45381 4438 Tuotannon IT-menot 965 1855 11221 13 346 16762 1984 Bruttomenot 5266 53259 5697 5943 62143 63392 Maksullisen toiminnan tuotot 4984 53581 5697 5943 62143 63392 Muut tuotot Bruttotulot 4984 53581 4697 4943 52143 53392 Nettokäyttö/-käyt töa rvio 426-322 1 1 1 1 5iirtynyt/siirtyy (arvio) 556 TPITAlTAE/ KEHYSEHDOTUS 982 76 1 1 1 1 Käytettävissä yhteensä 982 632 1 1 1 1 Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio) 556 HTV-kehys, perustoiminta 763 742 74 739 79 669 HTV-kehys, Kieku 6 34 34 34 34 HTV-kehys, yhteensä 763 748 774 773 743 73 II Mukaan lukien muut vuokrakulut kuin toimitilavuokrakulut. II Liikekirjanpidossa taseeseen omaisuudeksi kirjattavaksi tulevat erät.

39 2828 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (1 euroa) N-2 N-l N N+l N+2 N+3 21 211 212 213 214 215 toteutu- arvio arvio ma Toimitilavuokrakulut Palvelujen ostokulut 1) 84 1 51 2 14 Muut kulut 35 115 134 53 37 Investointimenot 1) Bruttomenot 553 1387 154 6 4 Maksullisen toiminnan tuotot Muut tuotot Bruttotulot Nettokäyttö/-käyttöarvio 553 1387 154 6 4 Siirtynyt/siirtyy (arvio) 1127 74 TPITA/TAE/ KEHYSEHDOTUS 168 1 8 6 4 Käytettävissä yhteensä 168 2127 154 6 4 Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio) 1127 74 HTV-kehys 9 24 18 1 6 11 Mukaan lukien muut vuokrakulut kuin toimitilavuokrakulut. llliikekirjanpidossa taseeseen omaisuudeksi kirjattavaksi tulevat erät.

4 Kehittämissuunnitelman mukainen esitys 2828 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (1 euroa) N-2 N-1 N N+1 N+2 N+3 21 toteutuma 211 arvio 212 arvio 213 214 215 Henkilöstökulut Toimitilavuokrakulut Palvelujen ostokulut 1) Muut kulut Investointimenot 1) Bruttomenot 434 84 35 553 1172 1 115 1387 1 355 51 134 154 1382 149 52 53 138 142 1572 164 Maksullisen toiminnan tuotot Muut tuotot Bruttotulot Nettokäyttö/-käyttöarvio 553 1387 154 1572 164 Siirtynyt/siirtyy (arvio) TP/TA/TAE/KEHYSEHDOTUS Käytettävissä yhteensä Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio)/lisärah oitu starve 168 168 1127 1127 1 2127 74 74 8 154 6 4 6 4-972 -124 HTV-kehys 9 24 27 27 27 11 Mukaan lukien muut vuokra kulut kuin toimitilavuokrakulut. II Liikekirjanpidossa taseeseen omaisuudeksi kirjattavaksi tulevat erät.