Kansallinen Kokoomus r.p. Helsinki 11.4.2012 VM Viite: VM024:00/2011 Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Kokoomus r.p:n lausunto Kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeet ja tavoitteet Valtiovarainministeriö asetti 4.3.2011 kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti valtiovarainministeriö muutti työryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa 2.9.2011. Työryhmän tavoitteena oli valmistella kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Työryhmän raportin osassa I työryhmä kuvaa aikaisempia uudistuksia, uudistuksen tarpeita ja tavoitteita, perustuslain asettamia reunaehtoja, uudistuksen tarkastelunäkökulmia, toteuttamistapoja sekä muutostukea. Raportin osassa II A työryhmä esittää maakunnittain kunta- ja palvelurakennetta koskevat esitykset. Kokoomus on samaa mieltä työryhmän analyysistä julkisen talouden kestävyysvajeesta, kuntatalouden kehityksestä, väestö- ja ikärakenteen muutoksista, huoltosuhteen heikkenemisestä sekä työryhmän tavoitteista kehittää kuntarakennetta. Kokoomus pitää välttämättömänä sitä, että hallitusohjelman mukaan työryhmä on laatinut selvityksen, jonka pohjalta voidaan toteuttaa yhdessä kuntien kanssa koko maan laajuinen kuntauudistus. Kokoomuksen mielestä työryhmän selvityksen pohjalta voidaan luoda vahvojen peruskuntien elinvoimainen ja toimiva kuntarakenne, selkeyttää hallintoa, vahvistaa paikallista demokratiaa, kansalaisten osallistumista ja lähidemokratiaa sekä vahvistaa kuntien itsenäisyyttä ja liikkumavaraa, kun samalla tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee. Kokoomus kannattaa suomalaisen perinteen mukaista kuntaperusteista mallia, jossa kunta on palveluiden järjestäjä ja jossa valta ja vastuu ovat kuntalaisilla ja kuntalaisten valitsemilla päättäjillä. Kokoomus korostaa, että peruspalveluiden järjestäminen tulee säilyttää jatkossakin kuntien vastuulla. Kuntauudistuksella edistetään kuntien kykyä selviytyä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella. Kokoomus edellyttää, että perustehtäviensä hoitamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi kunnalla tulee olla riittävä oma rahoituspohja ja se on mahdollista vain kun kunnassa on vireää elinkeinotoimintaa. Kunnalla tulee olla edellytyksiä vahvistaa elinkeinoja ja työllisyyttä mm. veropohjan vahvistamiseksi. Kokoomuksen mielestä vahva peruskunta muodostuu parhaiten luonnollisista asioinnin ja työssäkäynnin alueista, jolloin kunta on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan
kuntalaisten elinympäristöstä ja peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Kokoomus korostaa, että lisäksi kunnan tulee kyetä huolehtimaan asukkaiden hyvinvoinnista, koulutuksen, asumisen. liikenteen ja ympäristön kehittämisestä, elinkeinopolitiikasta ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. Kuntauudistuksen perustelut ja toimet kuntatalouden tilanteen vaikeutuessa Kuntatalous kehittyi vuonna 2010 ennakoitua myönteisemmin, mikä johtui ensisijaisesti kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Vuonna 2011 verotulojen arvioidaan edelleen kehittyvän suotuisasti. Hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kasvaa. Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan kuitenkin heikkenevän. Kuntien menopaineet ovat suuret ja verotulojen kasvu alenee. Kuntatalouden velkaantumisen odotetaan jatkuvan johtuen mm. investointitarpeista. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä on tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. Tulevaisuuden kuva ilman rakenteellisia uudistuksia on huolestuttava. Kuntien talousanalyysin mukaan nykyisellä toimintamallilla vaihtoehtoina olisivat joko suuret kuntaveron korotukset tai kuntien lainakannan raju kasvu. Vaikka kunnat onnistuisivat sopeuttamaan lähivuosina toimintaansa, laskelmien mukaan kuntien keskimääräinen veroprosentti on vaarassa nousta seuraavan kolmen valtuustokauden aikana yli 24 prosenttiin ja samaan aikaan lainakanta uhkaa kaksinkertaistua. Jos kunnat turvautuisivat veronkorotusten sijasta pelkkään lainanottoon, nykyinen 5,9 miljardin nettovelka kymmenkertaistuisi vuoteen 2024 mennessä. Kuntien kustannukset nousevat, vaikka palvelut eivät lisääntyisi. Talousanalyysin perusteella on selvää, että osa kunnista ei selviydy palveluvelvoitteistaan, jolloin kysytään, kuka huolii enää vapaaehtoisesti heikkoja kuntia. Kokoomuksen mielestä työryhmän analyysi tukee kuntauudistuksen tarpeellisuutta. Kokoomus hyväksyy, että työryhmän esityksen lähtökohtana on elinvoimainen ja toiminnallinen kuntarakenne, joka nykyistä paremmin turvaa peruspalvelujen järjestämisen ja joka vastaa ihmisten arjen muotoutumista. Työryhmän esityksen mukaisilla toimilla voidaan vahvistaa kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Kokoomus haluaa palauttaa päätösvallan palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta vahvan kunnan ja demokraattisesti valitun valtuuston käsiin, jolloin vastuu tuloista ja menoista tulee vahvan peruskunnan päättäjien käsiin. Kokoomuksen mielestä kunnallisten palveluiden turvaaminen edellyttää vahvempia hartioita kunnalle ja vakaata sekä kestävää kuntataloutta. On luotava riittävä veropohja ja uudistettava toimintatapoja tuottavuuden kasvattamiseksi. Kokoomus huomauttaa, että paljon kaivatut kuntatalouden säästöt saadaan aikaan pidemmällä aikavälillä. Kunnan henkilöstön viiden vuoden työsuhdeturva liitoksissa ei ole syy vastustaa liitoksia eikä työsuhdeturva ole säästöjen este, koska kuntien henkilöstön siirtyminen eläkkeelle on nopeaa. Kokoomuksen mielestä kunnallisia palveluita ei voi perustaa valtionosuuksien kasvun varaan. Viimeistään kehysriihen jälkeen on selvää, että velkaantumisen kanssa rajusti taisteleva valtio ei pysty lisäämään valtionosuuksia. Kuntauudistuksen perustelut ja toimet palveluiden järjestämisen ja saatavuuden turvaamiseksi
Suuressa osassa kuntia lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja samalla suuri osa valtuuston päätösvallasta on luovutettu kuntayhtymille tai yhteistoimintaorganisaatioille. Paras-hankkeessa kunnilla oli mahdollisuus valita, luopuvatko ne hallinnollisista rajoista järjestääkseen palveluita vai luopuvatko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuusta. Jopa 200 kuntaa päätti luopua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kuntaraja oli tällöin kunnille tärkeämpi kuin kunnan identiteetti ja palvelut. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidossa on nähtävissä paineita siirtyä pois kuntapohjaisesta mallista, jolloin päätöksenteko siirtyisi pois kunnilta, valtuutetuilta ja kuntalaisilta. Tällöin ei olisi enää kuntalaisten itsehallintoa eikä lähidemokratiaa. Kunnalliset palvelut ja väestö ovat jo nyt keskittyneet voimakkaasti nykyisen kuntarakenteen aikana. Kansalaisten tasavertaisuus palveluiden saannissa on vaarassa. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa korostuu järjestämis- ja rahoitusvastuu. Huoli palveluiden satavuudesta korostuu erityisesti syrjäisemmillä seuduilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tila, pirstaleinen rakenne ja väestön terveyden suhteen eriarvoinen palvelujärjestelmä edellyttävät myös alan lainsäädännön uudistusta. Kokoomus huomauttaa, että ellei kuntauudistusta tehdä, uhkana on tehtävien siirtäminen pois kuntien rahoitus- ja järjestämisvastuulta. Kokoomus korostaa, että kunnilla säilyy järjestämisvastuu. Erityisesti on korostettava, että asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Vahva peruskunta turvaa lähipalvelut parhaiten ja kustannuksiltaan taloudellisesti. Kokoomus vaatii kuntien palvelurakenteen uudistamista, mutta sen toteuttaminen edellyttää ensin kuntauudistusta. On syytä uudistaa mieluummin rakenteita kuin karsia palveluita ja kunnan toimialaa. Palvelujärjestelmän eriarvoisuuden välttäminen vaatii palvelurakenteen integroimista ja kuntayhtymien ja muiden vastuuorganisaatioiden määrän vähentämistä maassa. Kuntarakenteen uudistus muodostaa oikean pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Kokoomus korostaa, että varsinkin ns. lähipalvelut säilyvät parhaiten suuremmalla hallintoalueella. Päiväkodit, vanhuspalvelut, neuvola, ala-aste jne voidaan turvata, palveluiden käyttäjien mukaan. Suuri osa lähipalveluita, kuten neuvola, laboratorio, terveystarkastukset, lääkehuolto jne. voidaan tarjota myös liikkuvina palveluina kauppaautojen tapaan. Kokoomuksen mielestä palvelurakenteen uudistaminen ja tehokkuus voidaan saavuttaa kun lisätään yhteistoimintaa yritysten ja kolmannen sektorin kanssa palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Kuntauudistus lisää myös edellytyksiä, kykyä ja osaamista kilpailuttamiseen. Kokoomus korostaa myös valtion ja kuntien yhteistyötä palveluiden järjestämisessä, mutta mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteet voidaan järjestää järkevällä tavalla vain suuremmalla kuntarakenteella. Kuntauudistuksen perustelut ja toimet huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi
Kaikkien kuntien haasteet ovat aina jossain muodossa väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen kuntien työntekijöiden siirtyminen eläkkeelle, työvoiman saatavuus ja julkisen talouden kestävyys. Väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen heikkeneminen lisää hoivapalvelujen tarvetta ja lisää samalla tarvetta palkata lisää henkilöstöä. Kuntien ja kuntayhtymien työntekijöistä jää eläkkeelle jopa 1/3 vuoden 2020 loppuun mennessä. Eläkkeelle jää siis joka vuosi tällä kymmenluvulla noin 16 000 henkilöä pääosin sote- ja hoivapalveluista. Kaikille kunnille työvoiman saanti tulee haastavaksi. Kokoomuksen mielestä julkisen hallinnon ja valtion kestävyysvaje edellyttää hallinnon karsintaa, toimintojen tehostamista ja palveluiden järjestämisen ja tuottamisen uudistamista. Kokoomus kannattaa, että huoltosuhteen heikkenemisen ja työvoiman saatavuuden haasteisiin vastaa nyt valtio yhdessä kuntien kanssa tuottavuutta parantamalla, työllisyysastetta nostamalla, työuria pidentämällä ja kuntauudistuksella. Kuntauudistuksen perustelut ja toimet koskevat koko maata, kaupunkiseutuja, ympäristökuntia ja maaseutua Työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän tuli laatia esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen sekä että niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys. Kuntauudistusesitys oli laadittava myös karttamuotoisena. Kuntauudistuksen perusteluina työryhmän selvityksen mukaan ovat väestökehitys- ja kuntataloustekijät. Työryhmä esittää 66 selvitysaluetta. Kokoomus kannattaa selvitysten käynnistämistä ja kuntarakenteen uudistusta koko maassa elinvoimaiseksi ja toimintakykyiseksi ja silloin myös kunnallinen itsehallinto ja kunnallisen demokratian toimivuus vahvistuvat. Tarvitsemme elinvoimaisemman ja vahvemman kuntarakenteen, ettei kenenkään tarvitse muuttaa kotiseudultaan pois sen takia, että palvelut ovat lähteneet. Kokoomuksen mielestä kaupunkiseuduilla ratkaisujen tulee pohjautua pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista koskeviin yhdyskuntarakenteen ja kuntatalouden tekijöihin. Kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen mielestä on lyhytnäköistä asettaa kaupunkiseuduilla keskuskaupungit vastaan ympäristökunnat tai maaseutukunnat. Erikokoisissa kunnissa on sekä hyviä että huonoja esimerkkejä onnistumisista. Ympäristökunnat ovat riippuvaisia keskuskaupungista ja keskuskaupungeissa on usein opittavaa kehyskuntien päätöksenteosta ja palveluiden järjestämistavoista. Kokoomus toteaa, että hallinnollisen rajan poistuminen ei poista kuntalaisten identiteettiä eikä kotiseutua. Kokoomus pitää parhaana uudistuksen mallina sitä, että toimiva kunta muodostuu asukkaiden työssäkäynnin ja asioinnin sekä elinkeinojen toiminnallisten alueiden mukaan. Kuntauudistuksessa edetään kuulemisten jälkeen selvityksiin ja niiden jälkeen tapahtuviin toimiin
Työryhmän esityksen mukaan uudistustyö tehdään vaiheittain ja hallitusti yhdessä asiantuntijoiden, päättäjien ja kuntalaisten kanssa. Työryhmä esittää 66 selvitysaluetta. Työryhmän esityksessä on ensi- ja muutamia toissijaisia vaihtoehtoja selvitysalueiksi. Kokoomuksen mielestä työryhmän esitykset kuntajakoselvityksen asettamisista ovat oikeansuuntaisia, mutta ennen selvitysalueiden määrän ja niihin kuuluvien kuntien lopullista vahvistamista on perehdyttävä kuntien lausuntoihin. Kokoomus korostaa, että kunnissa kannattaa jatkaa aktiivista työtä paikallisten ratkaisuiden löytämiseksi. Nyt on aika ideoida ja pohtia omalle alueelle parhaita ratkaisuja. Jokaisen kunnan tulee arvioida, onko se tarpeeksi elinvoimainen tulevina vuosina. Kokoomuksen mielestä selvityksiin varattu aika on äärimmäisen tärkeä uudistuksen onnistumisen kannalta. Selvitystyö on tehtävä siten, että kuntalaiset näkevät vahvan peruskunnan edut jo varhaisessa vaiheessa. Kokoomuksen mielestä kuntalaisilla, yrittäjillä ja päättäjillä on oikeus tietää, miten kuntaliitos vaikuttaisi heidän elämäänsä. Selvitysten kieltäminen on tiedon pimittämistä kuntalaisilta ja päättäjiltä. Kokoomus korostaa, että rajojen siirtely ei sinänsä ole itseisarvo. Vasta liitosselvitys osoittaa, onko kuntaliitos alueella tarpeen ja millaisia vaikutuksia sillä olisi. Vain selvitystyön yhteydessä ja sen jälkeen kunnilla ja kuntalaisilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kuntauudistuksen arviointiin ja liitoksen toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Kokoomus korostaa, että kuntauudistus ei ole epäluottamuslause kotikuntiensa eteen työskenteleville päättäjille. Monissa kunnissa asiat on hoidettu mallikkaasti. Toisaalta monet kunnat ovat suurissa vaikeuksissa jo nyt tai lähivuosina. Kokoomuksen mielestä selvitysten yhteydessä ja niiden jälkeen on oltava mahdollista ratkaista kunnissa vaihtoehtoisiakin suuntautumisvaihtoehtoja. Kokoomuksen mielestä vain selvitystyö antaa mahdollisuuden uudistaa koko maan kuntajoukkoa samanaikaisesti ja ottaa huomioon kattava palvelurakenne. Vasta selvitysten jälkeen on mahdollisuus ottaa huomioon kunkin kunnan oman näkökulman lisäksi alueen kokonaisetu. Selvityksillä taataan se, että yksikään kunta ei jää ulkopuolelle siksi, että se ei kelpaa muille kunnille. Kokoomus korostaa, että jos kunnilla on itsellään halua käynnistää selvityksiä, niin niille annetaan etusija. Kaupunkiseutujen ongelmat voivat selvitä kuntien omien selvitysten jälkeen tai valtioneuvoston asettaessa selvittäjän. Kuntarakenteen uudistaminen voi siis lähteä myös yksittäisten kuntien tahdosta. Kokoomuksen mielestä selvityksillä voidaan saada aikaan yhdistymissopimus eli Uuden kunnan piirustukset, jossa linjataan hallinnon järjestämisen, palveluiden järjestämisen, tuottamisen ja yhteensovittamisen periaatteet, taloudenhoidon yleiset ja investointien periaatteet sekä kuntalaisten kuulemisen, osallistumisen ja myös lähidemokratian periaatteet ja mallit. Kokoomuksen mielestä kuntien liittyessä yhteen resurssit on ohjattava palveluihin ja hallintoa on karsittava, ei tosin päin. On parempi luoda jotakin uutta kuin vain laittaa joukko kuntia yhteen vanhoine järjestelmineen.
Kokoomuksen mielestä rakennelaissa on säädettävä yhdistyvistä kunnista ja linjattava vahvan peruskunnan kriteerit. Kuntia ja intressitahoja on kuultu nyt kerran. On syytä harkita, että rakennelain, selvitysten ja sote- selvityksen jälkeen kuultaisiin kuntia uudella lausuntokierroksella. Kokoomus korostaa, että vahvan peruskunnan malli ja rakennelaki eivät estä kuntien yhteistoimintaa. Kuntien toimintaa uudistavat muut lainsäädäntötoimet ja hankkeet Kokoomus kannattaa kuntalain uudistamista uuden kuntarakenteen pohjalle. Uudistuksessa on parannettava edellytyksiä kuntalaisten osallistumiseen ja lähidemokratiaan. On käsiteltävä valtuuston aseman vahvistaminen ja muiden päätöksentekoelinten rooli, kuntien johtamisjärjestelmä, taloutta ja talouden seurantaa koskevat asiat, omistajaohjausta ja kuntien yhteistoimintaa koskevat periaatteet. Kokoomuksen mielestä on hyvä, että on käynnistetty taas kerran selvitys kuntien tehtävistä, vastuista, kustannuksista ja työnjaosta valtion ja kuntien välillä ja työn yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet normienpurkuun. Kokoomus ei kannata kuntien tehtävien merkittävää karsintaa tai tehtävien siirtoa valtiolle. Mahdolliset siirrot on tehtävä kustannusneutraalisti. Kokoomus kannattaa kuntien rahoitusjärjestelmä uudistamista ja verotulopohjan vahvistamista. Valtionosuusjärjestelmä on uudistettava kokonaisuudessaan kannustavaksi ja läpinäkyväksi. Kuntauudistuksen yhteydessä myös tasausjärjestelmä voidaan uudistaa. Kokoomus edellyttää, että hallituksen on kyettävä kesän aikana linjaamaan sosiaali- ja terveydenhoidon peruslinja, valtionosuusjärjestelmän perusteet sekä kunta-valtio-suhteen linja, jotta kunnat tietävät, millaisilla perusteilla tulevaisuudessa toimitaan. Kokoomus kannattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista kuntalähtöiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu on sovitettava yhteen kuntauudistuksen kanssa sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Kokoomuksen mielestä on välttämätöntä yhtenäistää kuntien tietotekniikka ja atkjärjestelmät yhteensopiviksi ja edistää kansalaisten ja viranomaisten tietojen saantia. Kokoomus on huolissaan perusoikeuksien toteutumisesta ja siksi valtiolla tulee olla rajattua toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä tietyillä, rakennelaissa säädettävillä edellytyksillä vastoin kunnan tahtoa, jos kunta ei kykene huolehtimaan perustehtävistään ja palvelujen turvaaminen kansalaisille on vaarassa. Kokoomuksen mielestä suora taloudellinen tuki yhdistyville kunnille tulisi olla mahdollista myös tiukentuvan julkisen talouden tilanteessa. Mallina voi olla Paras-uudistuksen yhdistymisavustukset ja valtionosuuskompensaatio, kun liittyvien kuntien erillisinä saamat valtionosuudet yhteensä ovat suuremmat kuin uuden kunnan valtionosuudet. Malli voi olla myös ns. kohdennettu muutostuki esim. uuden kunnan talouden tervehdyttämiseen, palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamiseen sekä yhteisten atk-järjestelmien kehittämiseen. Kokoomus korostaa, että päätökset liitoksista tehdään selvitysten ja rakennelain perusteella kunnanvaltuustoissa. Tavoitteena on vahvojen, toimintakykyisten ja elinvoimaisten kuntien
muodostaminen, jolloin kunnilla on keskeinen rooli ja lähtökohtana ovat vapaaehtoiset liitokset. Helsingissä 11.04.2012 Kansallinen Kokoomus r.p. Taru Tujunen puoluesihteeri