Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus /valtuusto LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN

Transkriptio

1 Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus /valtuusto LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************** *********************** Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 090 Maakunta Etelä-Savo Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, riitta.a.tilus (at).heinavesi.fi, Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, riitta.a.tilus (at).heinavesi.fi, OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Suomen väestön ikärakenne ja väestöllinen huoltosuhde muuttuu kiistattomasti tulevina vuosikymmeninä, kun suuret ikäluokat poistuvat työelämästä. Toisaalta työikäinen väestö on muuttanut ja muuttaa työn perässä Etelä-Suomen keskuksiin, muihin valtakunnan osakeskuksiin ja kaupunkiseutujen keskuksiin, jos tälle kehitykselle ei ryhdytä miettimään vastakeinoja, jotka vahvistaisivat työpaikkojen säilymistä, siirtymistä ja jopa lisääntymistä nykyisissä kuntakeskuksissa ja yleensäkin myös ns. reuna-alueilla. Työryhmän johtopäätökset väestörakenteen muuttumisesta ovat erittäin negatiivissävytteiset ja vaihtoehdottomat. Palvelujen järjestämistä työryhmän esityksessä on analysoitu ja johtopäätökset tehty siitä näkökulmasta, että suomalaisten ihmisten elämä ikään kuin loppuisi nyt elossa olevien ihmisten jälkeen ja ikään kuin mitään uutta ja innovatiivista ei enää keksittäisi, vaan kun nykyiset ihmiset vanhenevat, koko yhteiskunta keskittyy vain heidän huoltamiseensa. Kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa eläkeikään siirtyvät ihmiset omaavat entistä paremman taloudellisen aseman. He elävät pitempään ja omaavat keskimäärin suhteellisen paremman terveydentilan, kuin aikaisemmat sukupolvet. Palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole niin negatiivinen kuin työryhmä esittää, vaan eläkkeistä maksettavat verot ja siten verotulot nousevat keskimäärin kaksinkertaisella määrällä siihen nähden, minkä arvioidaan ansiotuloista saatavien verotulojen kasvavan. Se korvaa osan työpanoksen menetyksestä. Eivät kaikki ihmiset ole yhdenmukaisesti ja lisääntyvästi sairastavia ja huollettavia. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset ovat terveempiä,

2 mutta toki elävät pitempään kuin aikaisemmat sukupolvet. Samalla kun elinikä nousee, nousee kyky myös tehdä työtä pitempään ja huolehtia itse itsestään. Palvelujen järjestämistä ja rahoittamista tulee miettiä uudesta näkökulmasta. Sillä seikalla ei ole suoraan tekemistä kuntarakenteen kanssa. Palvelujen järjestäminen voidaan hoitaa monimuotoisilla tavoilla. Hallinnollisten rajojen siirtämisellä ei ratkaista palvelujen järjestämistä, eikä myöskään rahoituspohja niillä toimenpiteillä kasva. Tärkeintä on miettiä, mitä palveluja yhteiskunnan tulee ajassamme eläville ihmisille järjestää ja miettiä, miten ne maksetaan ja turvataan palvelujen tasavertainen saavutettavuus koko Suomessa. Tärkeintä on uusia palvelujen tuottaminen ja järjestämisen rahoituspohja kokonaisuudessaan ja valtakunnallisella tasausjärjestelmällä. Julkisen talouden kehitys ja rahoituspohjan kestävyystaso ja rahoituksen ja kustannusten tasaaminen on poliittinen tarkoituksenmukaisuuskysymys. Vastuun sälyttäminen palvelujen järjestämisessä isommalle tai pienemmälle ns. vahvalle peruskunnalle ei kuntarajojen eli hallinnon keskittämisellä ongelmia ratkaise. Raha ei näillä toimenpiteillä lisäänny, mutta palvelujen saavutettavuus keskittämisen kautta heikkenee. Lakisääteisten tehtävien lisääminen kuntien vastuulle on valtiovallan taholta vastuutonta ilman rahoituspohjan ratkaisemista. Kunnan elinvoima tulee työn tekemisen kautta ja sitä kautta muodostuu taloudellista lisäarvoa. Kansalaisten tarvitsemien peruspalvelujen järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu tulee miettiä koko valtakunnan tasolla. Suomen kuntarakenteen mahdollinen muuttaminen tulee tapahtua kunnalliseen itsehallintoon perustuvan päätöksenteon kautta vapaaehtoisesti ja eri näkökulmia punniten, ei kuntarajojen siirtämisen kautta eikä valtiojohtoisesti. Nykyiset toimivat kunnat tulee säilyttää ja niiden kehittämismahdollisuuksia ja edellytyksiä työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi tulee vahvistaa ottaen huomioon kunkin kunnan ja alueen toimintaympäristön rakenne, etäisyystekijät ja ne seikat, joilla voidaan vaikuttaa paikkakunnan kehittymiseen ja kunnallisen palvelutuotannon vaikuttavuuteen, tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Kuntarajojen muuttamisen sijasta tärkeämpää on löytää sopivat toiminnallis-taloudelliset kokonaisuudet kuntien yhteistyöllä ja erilaisilla hallintomalleilla. Kunta alueensa keskellä on sen sydän ja sosiaalisen yhteisön elinvoiman moottori ja sen paikallisen identiteetin luoja, millä alueella ihmiset itse katsovat sen parhaiten toteutuvan. Se ei saa tapahtua ylhäältä määrättynä, vaan ihmisten omasta tahdosta. Valtion rahoitus on turvattava siitä näkökulmasta katsottuna kaikille alueille tasapuolisuutta ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuutta tavoitellen ja etäisyystekijät huomioiden. Ensin tulee määritellä, mitä ovat ne peruspalvelut, jotka yhteiskunnan eli julkisen talouden toimesta tulee kaikille turvata. Sitten tulee selvittää rahoituspohja ja miten palvelut voidaan järjestää ja tuottaa. Se on itsestään selvää, että väestön vähetessä tulopohja verotuksen osalta heikkenee ja velkarasite kasvaa, jos valtionosuuksia ei tasata. Valtionosuudet on aikanaan luotu kansalaisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon turvaamiseksi ja asuinpaikan vapaaehtoiseen valintaan pohjautuen. Sitä ajatusta ei ole syytä muuttaa. Heinäveden kunta uskoo, että julkisen hallinnon palvelurakennetta on syytä uudistaa erilaisilla yhteistoimintamuodoilla. Suomalaisen demokratian erityispiirteenä on alue- ja paikallishallinnon asiantuntemuksen huomioiminen ja kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen politiikan kautta päätöksentekoon. Paikallisen päätösvallan puolustaminen on suomalaisen demokratian peruspilari, jota ei tule tuhota. Kuntarajojen muuttamisella ei haettuja taloudellisia säästöjä välttämättä synny, sillä hallintomenot ovat mitätön osa sosiaali-, terveys- ja opetusmenojen rinnalla eli vain muutaman prosentin verran, jolla paikallinen demokratia turvataan. Sen poisottamisella kansanvaltainen valtio heitetään roskakoriin.

3 Mahdollisen kunta- ja palvelurakenteen muutoksille tarvitaan aikaa, laajapohjaista valmistelua ja tutkimustietoa muutoksen vaikuttavuudesta suomalaisten ihmisten arkielämään ja koko Suomen aluetalouteen ja elinkeinoelämään. Mahdollinen muutos tulee tehdä yhteistyöllä ja vapaaehtoisuuden pohjalta, ei pakolla. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Heinäveden kunnan väestökehitys on työryhmän esityksessä tämän hetken tilanteen mukainen ja kehitystrendi ennustettu siten, että väestön määrä laskee. Siinä ei ole mitään uutta. Kehityssuunta Heinäveden ja koko Etelä-Savon, Itä-Suomen ja ns. haja-asutus-suomen osalta on samansuuntainen. Ikääntyneiden suhteellinen osuus on korkea, mutta se on samanlainen koko maailmassa. Kautta aikojen maailmassa yli 65-vuotiaaksi eläneistä ihmisistä on tällä elossa yli puolet. Kuntien yhdistäminen ikääntymiseen ja näiden ihmisten palvelujen tuottamiseen ei ole ratkaisu. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Heinäveden kunnan talous toki heikkenee väestömäärän pienentymisen vuoksi, koska veroja maksavien osuus vähenee. Lähes samassa suhteessa vähenee myös palvelujen tarvitsijoiden määrä, vaikkakin vanhusvoittoinen ikärakenne pitää tarpeen määrän suhteellisesti ottaen korkeana ainakin parinkymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen suhteellinen tarvemäärä tasaantuu ja sen vaikutus talouteen vähenee. Heinäveden kunnan talouden omavaraisuusaste on edelleenkin korkea (56,4 %) taseen arvoista laskettuna ja käyvistä arvoista laskettuna vieläkin korkeampi. Talouden liikkumavara on vielä kohtalainen. Viime vuosien korkea investointiaste on lisännyt ja edelleenkin lisää velkaisuusastetta, mutta se on vielä alle maan keskiarvon. Valtion tasausjärjestelmää tarvitaan joka tapauksessa, tehdään kuntaliitoksia tai ei. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Heinäveden kunta on pitkien etäisyyksien kunta. Tätä tosiasiaa ei minkäänlainen kuntarakenteen muutos muuksi muuta. Heinäveden kunta itsenäisenä kuntana pystyy parhaiten turvaamaan kuntalaisten tarvitsemat lähipalvelut, mutta se edellyttää yhteistyötä muiden kuntien tai toimijoiden kanssa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Heinäveden kunta on oma työssäkäyntialueensa. Kunta on pitkien etäisyyksien kunta ja palvelujen järjestäminen tulee voida turvata nykyisen kunnan alueella. Erityispalvelujen osalta asiointi tapahtuu Varkauden, Joensuun, Savonlinnan ja Kuopion kaupunkeihin. Heinäveden oma elinkeinoelämä tarjoaa työpaikkoja Heinävedellä asuville sekä naapurikuntien ja jopa laajemmankin alueen ihmisille. Myös heinävetiset käyvät työssä laajemmalla alueella. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Heinäveden kunta pystyy järjestämään ja tuottamaan osan peruspalveluista itse, osan yhteistyössä muiden kuntien, palvelualueiden ja toimijoiden kanssa. Suurin ongelma jatkossa on ammattitaitoisen työvoiman saanti eri ammattialoilla. Lääkäripalvelujen osalta Heinäveden ongelma on sama kuin valtakunnassa yleensäkin. Valtiovallan tulee ryhtyä toimenpiteisiin terveydenhuollon osalta lääkäripalvelujen turvaamiseksi koko Suomessa koulutusta lisäämällä ja ohjaamalla lääkärien työskentelyä

4 ainakin määräaikaisesti perusterveydenhuoltoon yhteiskunnan tarjoaman ja maksaman koulutuksen vastapainona ja sen korvaamisella. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Heinäveden elinkeinotoimiala ja työpaikkojen monipuolisuus on samankokoisia kuntia keskenään verrattaessa kehittynyt ja monipuolinen. Kunnasta käydään töissä lähikunnissa ja kaupungeissa, mutta samalla Heinävesi tarjoaa työpaikkoja lähikuntien ja kaupunkien ihmisille. Kunta on luonut yleiset edellytykset elinkeinotoiminnalle. Kunnassa toimii erilaisia tuotanto-, ym. laitoksia, joiden toiminta- ja vaikutusalue ulottuu jopa koko Suomen alueelle. Kunnassa on myös vientialan yrityksiä. Suomen ainoat pohjoismaiset luostarit sijaitsevat kunnassa. Heinäveden kunnassa on luontaiset edellytykset matkailuelinkeinotoiminnalle ja sen kehittämiselle. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Heinäveden kunta kykenee toimimaan itsenäisenä kuntana ja turvaamaan pitkien etäisyyksien kuntalaisten lähipalvelut ja haluaa tehdä yhteistyötä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa ja näiden kanssa keskenään sopimilla tavoilla. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) x Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? x Taloustarkastelunäkökulmien osalta? x Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? x Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? x Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? x Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? x Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Vastaus edellisiin on annettu jo aikaisemman kysymyksen yhteydessä, kohta Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Heinäveden kunta on aiemmin tehnyt kuntaliitosselvityksen Leppävirran kunnan kanssa. Selvitys ei johtanut kuntaliitokseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneselvitys on tarpeellista tehdä ensin. Syynä siihen, että kuntaliitosta ei tullut, olivat Heinäveden pitkät etäisyydet, kuntien erilainen taloudellinen tilanne ja erilaiset toimintamallit. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää?

5 Emme esitä tällaista selvitysaluetta. 3 Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Alueeksi esitämme Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän esityksen mukaista selvitysaluetta (Pieksämäki, Varkaus, Heinävesi, Joroinen ja Leppävirta sekä Kuopion ja Joensuun aluetta. Selvitys ei saa johtaa pakkokuntaliitoksiin, vaan sen tulee perustua vapaaehtoiseen valtuuston päätökseen. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Emme esitä osaliitosalueita. Sille ei ole tarvetta Heinäveden osalta. 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Heinäveden kunta ei halua itse käynnistää kuntaliitosselvitystä Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Heinäveden kunta voi osallistua ministeriön järjestämään kuntajakoselvitykseen, jos selvitysalue on Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän esittämä alue (Pieksämäki, Varkaus, Heinävesi, Joroinen ja Leppävirta) sekä Kuopion ja Joensuun alue. Selvitys ei saa johtaa pakkokuntaliitoksiin, vaan sen tulee perustua vapaaehtoiseen valtuuston päätökseen. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Heinäveden kunnan mielestä vapaaehtoisia kuntaliitoksia voidaan tukea esimerkiksi tietoteknologisten järjestelmien yhdenmukaistamiseksi. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi

6 Valtionosuusjärjestelmällä tulee tasata kuntien rahoituspohja koko maan osalta mahdollisimman tasavertaisten palvelujen järjestämiseksi, ei kuntarajojen muuttamiseksi. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien veropohjaa tulee edelleenkin tasata verotulojen tasaamiseksi koko maassa ei kuntauudistuksen vuoksi. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämistä tulee selvittää laajapohjaisesti ja sen vaikuttavuus arvioiden. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kuntauudistuksen toteuttamiseen ei tule velvoittaa eikä pakottaa lainsäädännöllä. Muu, mikä? Ei pakkokuntaliitoksia. Vapaaehtoiset ja kunnallisen itsehallinnon pohjalta toteutetut kuntaliitokset ovat tietenkin paikallaan. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? x Vuoden 2013 alusta lukien x Vuoden 2014 alusta lukien x Vuoden 2015 alusta lukien x Vuoden 2016 alusta lukien x Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Ei pakkokuntaliitoksia. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Jos kunta tekee päätöksen vapaaehtoisesta kuntaliitoksesta tai palvelujen järjestämisen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta, valtion tulisi antaa rahallista muutostukea erilaisten järjestelmien yhteensovittamisessa ja työsuhdeturvan osalta. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Heinäveden kunta ei kannata pakkokuntaliitoksia, eikä lailla tai muilla ohjauskeinoilla pakottavia toimenpiteitä. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN

7 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaissa tulee mahdollistaa erikokoiset kunnat vaihtoehtoisilla säännöksillä Suomen eri alueilla. Lakisääteisille tehtäville valtion tulee turvata rahoituspohja. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratia toteutuu parhaiten toimivan kunnan oman päätöksenteon ja päätösvallan kautta. Silloin kuntalaisilla on todellinen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuuslainsäädäntö tulee yksinkertaistaa ja sen tulee olla kunnille etukäteen ennakoitavissa. Vuosittaiset valtion budjettimuutokset eivät saa laissa olevia perusteita muuttaa. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Ihmisille säädetyt subjektiiviset oikeudet mm. perusturvan palvelujen osalta tulee perustua taloudellisen pohjan varmistamiseen. Ihmisillä tulee olla vastuu myös itsellään resurssiensa puitteissa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kuntien ja valtion tehtäväjako erikoissairaanhoidon osalta tulee selvittää rahoituksellisesti ja tasata valtakunnallisen rahoitusjärjestelmän kautta. Kansalaisen toimeentuloturva, joka lailla on tavalla tai toisella säädetty yksilön oikeudeksi laissa mainituin perustein, tulee hoitaa ja maksaa suoraan Kelan kautta, esim. toimeentulotuen ja omaishoidontuen maksatus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusia tehtäviä kunnille ei tule missään tilanteessa säätää ilman rahoituksen varmistamista. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.

8 Uudistettaessa kuntien ja valtion välistä tehtävien ja rahoituksen muutosta, palvelujen järjestämistä tai muita nyt kaavailtuja muutoksia, tulee muutosten valmistelun tapahtua seuraavassa järjestyksessä: 1. Selvitetään ensin, mitä palveluja yhteiskunnan toimesta tuotetaan, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuka järjestää, kuka tuottaa ja kuka maksaa? 2. Selvitetään, miten palvelujen tuottamisen rahoituspohja järjestetään?