OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

Transkriptio

1 KH , KV LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta Merikarvia Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvän kuntauudistuksen tavoite on muodostaa koko maan laajuinen elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne erittäin nopealla aikataululla. Tähän sisältyy tarve turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Tämän toteuttamiseksi pyritään siihen, että rakennetyöryhmän esityksen mukaan kuntien lukumäärä laskee voimakkaasti. Perustuslain 121 :n mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaitten itsehallintoon. Kunnallishallinnon idea ei voi toimia hyvin ilman itsehallintoa. Merikarvian kunnan mielestä kuntarakenneuudistuksen synnyttämät suurkunnat eivät tätä yhteiskunnallista peruskiveä vahvista, vaan murentavat sen merkitystä ja lähidemokratian itsenäistä painoarvoa ja etäännyttävät kuntalaisen kauemmaksi oman kuntansa hallinnosta.

2 Rakennetyöryhmän lähtökohta on erittäin hallinto- ja keskusjohtoinen, uudistuksen tulisi lähteä kuntatasolta. On tietenkin totta, että maassa on kuntia, joiden kyky selvitä on heikko taseongelmien tai velkaantumisen vuoksi ja jotkut kuntaliitokset voivat olla tarpeellisia. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Suurten kaupunkiseutujen ongelmien ratkaiseminen ei edellytä pienten ja etäällä sijaitsevien kuntien lakkauttamista. Porin alueella ei merkittävästi koeta niitä keskuskaupunkien ongelmia, joita kuntarakenneuudistuksella pyritään ratkaisemaan. Pori ei menetä väestöään naapurikuntiin, alueen ja Satakunnan ongelma on väestön vähentyminen myös tulevaisuudessa rakennetyöryhmän arvion mukaan. Kuntarajojen poistaminen ei ratkaise tätä perusongelmaa. Keskittävän kuntauudistuksen myötä kuntalaisen mahdollisuudet etääntyvät ja vaikeutuvat tehdä oman jokapäiväisen elinpiirinsä kehittämiseen liittyviä valintoja. Suunniteltu kehitys johtaa alueellisen yhdenvertaisuuden muuttumiseen ja alueelliseen syrjäytymiseen. Tämä korostuu Merikarvialla: etäisyystekijänä 60 km maakunnan keskuskaupungista Porista ja lisäksi sijaintitekijänä Selkämeren äärellä ja Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien rajalla. Pitkien etäisyyksien alueella toimintoja on vaikea tehostaa loputtomiin, vaikka toimittaisiin suuren kunnan organisaatiolla. Pienessä kunnassa voidaan koota voimavaroja, koska on kuntakohtainen kokonaisvastuu ja yhteinen näkemys. Näin esim. lukion ja yläkoulun sekä kansalaisopiston yhteistyö virkojen, tilojen suhteen. Laajan suurkunnan osana paikkakunnan syrjäytymisuhka on oleellinen ja todellinen riski. Merikarvialla ei ole kilpailuasetelmaa maankäytön, liikenteen asumisen suhteen keskuskaupungin, Porin kanssa. Rakennetyöryhmän raportista ei tule ilmi eikä siinä kuvata Satakunnan ja Porin kehittyvää roolia valtakunnan osana, todetaan kylläkin alueen negatiivinen väestökehitys. Rakennetyöryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi vastaa kunnan käsitystä menneestä ajasta ja tilanteesta. Rakenneryhmä ei kuitenkaan ole käsitellyt kuntaa kehittäviä ja positiivisia tekijöitä, joita ovat mm. merenrantaan tukeutuva mökkiasutus ja uuden energiatuotannon tai muun elinkeinopolitiikan mahdollisuudet. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta?

3 (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta? EI Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta?ei Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? EI Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? EI 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Rakennetyöryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi vastaa kunnan käsitystä menneestä ajasta ja tilanteesta, mutta ennustuksen tulevaisuudenkuvasta voidaan tehdä eri johtopäätökset. Merikarvian romahtamista on ennustettu jo 1970-luvun ennusteissa. Todellinen kehitys on ollut myönteisempää kuin silloiset kuntaliitoksen tueksi käytetyt ennusteet osoittivat. Paikallistalous on osa julkista taloutta. Paikallista demokratiaa ei tietenkään voi pitemmän päälle perustaa heikon ja epävakaan talouden perustalle. Kuntien taloudellisten ongelmien perimmäinen syy johtuu siitä, että kuntien velvoitteet ovat koko ajan lisääntyneet, mutta niihin kohdennettu valtion rahoitus lähes puolittunut. Rakennetyöryhmän olisi tullut ottaa tämä epätasapaino lakisääteisten tehtävien ja taloudellisten resurssien välillä selvityksen päälinjauksiin, joka nyt on jäänyt kokonaan tehtäväannon ulkopuolelle ja valtiovallalta tunnustamatta. Epätasapaino on rakennettu valtiovallan omilla päätöksillä. Merikarvia taseasema on vankka ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on alle maan keskiarvon. Valtionosuuksien osuus kunnan tulopohjasta on korkea, tämä johtuu väestörakenteen lisäksi myös siitä, että kunnassa on lukio ja kansalaisopisto Verotettava tulo asukasta kohden työryhmän esittämällä selvitysalueella alhainen. Merikarvialla verotulotasaus/as on korkea. Tämä ja valtionosuudet korreloivat perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sairaitten tai vanhusten hoitokustannukset eivät laske kuntarajan poistolla. Rakennetyöryhmän selvityskin osoittaa, että yli 75-vuotiaitten määrä kasvaa merkittävästi myös mm. Porissa ja Ulvilassa. Ikääntymisen ongelma ja hoidettava ongelma myös suuressa kunnassa. On epärealistista kuvitella, että ikääntymisen ongelma voidaan hoitaa ilman valtionosuuksia; kuntien välisiä eroja on jatkossakin; tasausta tarvitaan. On tietenkin todella suuri kysymys, jos kuvitellaan, ettei valtio voisi vetäytyä merkittävästi valtionosuuksien maksamisesta. Tässä mielessä on tarkoitushakuista kuvata tulevien vuosikymmenien verorasitusta valtionosuudet veroprosenteiksi muuttamalla. Vanhusväestö voidaan nähdä myös voimavarana, koska myös ikäihmiset maksavat veroa ja voivat maksaa palveluista. Merikarvialle tapahtuu ikäihmisten paluumuuttoa. Kuntaorganisaation lisäksi tärkeää on yhteisöllisyys ja kolmas sektori. Merikarvian kokemus kahden vuoden ajalta Porin seudun yhteistoiminta-alueelta (perusturva) osoittavat, että organisaation koon kasvaessa myös kustannukset kasvavat. Erityisesti hallintokustannusten voimakas kasvu vie voimavaroja käytännön töistä. Merikarvian kunnan perusturvan

4 kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2010 vuoteen 2011 yli 10 %. Porin kaupunginhallitus irtisanoi perusturvan yhteistoiminta-aluetta koskevan kuntien sopimuksen päättymään Kunnat pyrkivät parhaillaan ratkaisemaan perusturvan palvelujen tuottamisen alkaen. Parhaillaan sosiaali-ja terveysministeriö laati omaa suunnitelmaa sosiaali- ja terveystoimen rakenteiden ja palvelujen järjestämiseksi, korvanneeko tämä yhteistoiminta-alueen. Joka tapauksessa on maakunnallisesti on huolehdittava eräistä palveluista, joista kunnat eivät pysty huolehtimaan, näitä ovat mm. eräät sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävät ml. erikoissairaanhoito. Rakennetyöryhmä ei mitenkään perustele sitä, miksi perusopetuksen järjestämiseen tarvitaan 50 syntyneen lapsen kriteeri. Tärkeämpää on tietenkin puhua esim. opetuksen ryhmäkoosta. Selvittämättä jää sekin, miten uusi kunta parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja opetukselliseen yhteistyöhön. Onko tarkoitus saneerata myös lukiot ja lisätä koulutuksen eriarvoisuutta? 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntataloutemme ennustaminen pitkällä tähtäimellä on hankalaa, koska valmisteilla oleva rahoituksellinen lainsäädäntö sopeutustoimineen ja verotulojen kehityksen arvioinnin suuri epävarmuus tulevat vaikuttamaan lähtötilanteen muuttumiseen. Tämä vaikeus pätee myös lyhyemmän tarkastelujakson kohdalla. Valtion kaikenlaiset säästötoimet, jotka kohdentuvat kuntien vastuulle ja vaikeuttavat kuntien taloudellista asemaa, eivät ennustamista helpota. Kuntien ja valtion tehtäväjakoja on syytä muuttaa. Merikarvia kunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että kunta saa ja voi jatkaa tähänastista kumppanuuteen perustuvaa ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja syventää sitä ilman kuntaliitostavoitteita. Vuonna 2011 aloitettiin m. maaseutuhallinnon yhteistyö Porin ja lähikuntien sopimuksella ja tästä on saatu hyviä kokemuksia. Ministeriön käynnistämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen kunta ei näe tarvetta osallistua. Kuntaliitoksille tulee olla nykyisenkaltaisia toiminnallisia vaihtoehtoja yhteistoiminta-alueiden muodossa ja palveluiden muunlaisen järjestämisen muodossa. Maakunnallisesti on huolehdittava eräistä palveluista, joista peruskunnat eivät pysty huolehtimaan, näitä ovat mm. eräät sosiaalija terveydenhuollon tehtävät ml. erikoissairaanhoito. Merikarvialla pitkät työmatkat ja vähäinen joukkoliikenne johtaa siihen, että pendelöinti on suhteellisen pientä. Toisaalta työpaikkaomavaraisuus on verraten korkea. Paikkakunnalla on myös monipuolista teollisuutta, jota on luotu kunnan ja yritysten yhteistyönä vuosien ponnisteluin. Tällä hetkellä mm. tuulivoiman rakentaminen antaa lupaavia lisämahdollisuuksia. Matkailun kehittäminen ja meren hyödyntäminen lähes 2000 vapaa-ajan mökin avulla on tärkeää myös jatkossa. Pitkät palvelunhakumatkat antaa mahdollisuuden kohtuullisen korkeaan palvelutasoon, jos paikkakunnan perusrakennetta ei vaurioiteta kuntaorganisaation alasajolla tai valtion toimien voimakkaalla keskittämisellä. Pienellä paikkakunnalla kunnan ja yrittäjien yhteistyöllä on merkitystä paikkakunnan elinvoiman turvaamisessa.

5 Harvaanasutulla ja pitkien etäisyyksien kunnalla on tärkeä palvelujen saavutettavuus. Työryhmän raportissa tuodaan esille 40 km:n asiointietäisyys viittauksena, mutta sillä ei näytä olevan kuitenkaan minkäänlaista merkitystä johtopäätöksiin. Merikarvialta on 60 km kaikkiin lähimpiin kaupunkeihin. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja)

6 Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä vapaaehtoisesti kuntien omista lähtökohdista. Muu, mikä? Kuntien tuottamien palveluiden kehittäminen kansalaisten yhdenvertaisuus säilyttäen. Ainoa oikea tapa on kuntien käynnistämä vapaaehtoinen liitosprosessi. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Kaikki esitetyt em. vuodet sopimattomia, kuntien yhteistyötä voidaan kehittää ja kuntaliitoksia toteuttaa kuntien niin vapaaehtoisesti niistä päättäen. Kuntaliitosten tulee perustua vapaaehtoisuuden periaatteelle ja kunnan omaan päätöksentekoon. Merikarvian kunnalla ei ole tällä hetkellä tarvetta kuntaliitoksiin. Tästä johtuen kunta ei voi ottaa myönteistä kantaa työryhmän esittämään kuntaliitostavoiteaikatauluun vuosille Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Muutostuki ei ole nyt ajankohtainen, koska kunta näe edellytyksiä kuntaliitokseen. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Rakenneryhmän esitys tarkoittaa myös taloudellisia kiristys- ja pakkokeinoja haluttujen liitosten aikaan saamiseksi. Valtionosuusjärjestelmää, palvelujen järjestämistä koskevia normeja tai rahoitusjärjestelmällisiä muutoksia eikä muutakaan velvoittavaa lainsäädäntöä ei pidä käyttää instrumentteina kuntien painostamiseen tai pakottamiseen. Mikäli joku kunta haluaa liitoksen tehdä, valtio voi mielestämme tällaista muutosta tukea taloudellisesti. Hankkeen aikataulu on laadittu ilmeisesti tarkoituksellisen kireäksi. Merikarvian kunta ei hyväksy valtion pakkopäätöksillä muodostettavaa suurkuntaa. On todella valitettavaa, että kuntarakennehanke jatkaa niitä toimien ja tehtävien keskittämispyrkimyksiä, joita viime vuosina on Merikarviallakin on koettu mm. palotoimen, poliisin, työvoimapalvelujen, perusturvan järjestelyjen vuoksi. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN

7 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntarakenneuudistus koostuu neljästä yhteen nivoutuvasta uudistushankkeesta. Sosiaali-ja terveystoimen järjestelyihin, kuntarakennelakiin, kuntalain kokonaisuudistukseen tai kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään kunta ei voi ottaa kantaa, koska tiedot näistä uudistuksista ovat vähäiset emmekä tunne näiden lainsäädäntöhankkeitten sisältöjä tässä vaiheessa riittävästi. On lähinnä turhauttavaa keskustella uuden lainsäädännön mahdollistamista kunnan osavaltuustoista ja samalla lakkauttaa toimivia kuntia ja valtuustoja. Suurissa kaupungeissa on varmasti monenlaisia kuntalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyviä ongelmia, ja niitä voidaan ratkaista lakkauttamatta toimivia kuntia, joissa kuntalaiset tuntevat luottamushenkilöt ja virkamiehet sekä ovat heidän kanssaan aidossa vuorovaikutuksessa. Pienen kunnan paikallinen yhteisö toimii pienellä hallintomiehityksellä toimien aitona kansalaisyhteisönä. Kunnalla on tärkeä merkitys paikallisen toiminnan moottorina ja alueen henkisen ja fyysisen infrastruktuurin rakentamisessa. Sinänsä suurissa kaupungeissa pitäisi ryhtyä toimii kuntalaisvaikuttamisen lisäämiseksi ja byrokratian purkamiseksi. Kunnalla on merkitystä paikallisen yhteisön luomisessa. Tarvitaan kulttuuria, elämisenhalua ja paikallisuutta, toimivayhteisö. Merikarvialla lukio ja kansalaisopisto, uimahalli ja lähitulevaisuudessa myös jäähalli ovat osoitus halusta paikkakunnan voimistamiseen. Kunta ei ole vain virallisia palveluksia tuottava organisaatio ja valtakoneisto Kokemus on osoittanut, että suurissa organisaatioissa ja myös kuntaliitoksissa muutokset johtavat nopeasti kuntalaisten aktiivisuuden lamauttamiseen mm. kohoavina tilavuokrina sekä palvelutason heikentämiseen toimintojen karsimisena ja keskittymisenä. Kuntalaisten elämisen ja toiminnan perusteet ovat erilaiset harvaanasutuilla maaseudulla ja kaupungissa. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta,

8 lisätkää se alla olevaan tilaan.