HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2010 9 HEIKKI HELIN Velkaa lisää Suurten kaupunkien talousarviot 2011 LISÄTIETOJA Heikki Helin puh. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-909-9
1 Sisällys Esipuhe 1 Tarkastelun taustaa 2 Kaupunkien talousarviot verkossa 3 Tulorahoituksen riittävyys 4 Verotulot 5 Lainat 6 Yhteenveto: Toivoa paremmasta velkaa lisää Liitteet Liite 1. Kuntaliitokset ja vireillä olevat kuntajakoselvitykset Liite 2. Keskeisimmät vuoden 2011 talousarvioon liittyvät luvut Liite 3. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2011 Liite 4. Kaupunkien talousarviotiedotteet Liite 5. Kuntatalous selvisi säikähdyksellä vuonna 2009 Liite 6. Aikaisemmat talousarvioyhteenvedot
2 Esipuhe Erikoistutkija Heikki Helinin jo perinteeksi muodostunut pikayhteenveto suurten kaupunkien talousarvioista on valmistunut. Kansantalouden myötä kunnallistalous syöksyi 2009 lamaan. Kuntien verotuloihin tuli aukko, jota on paikattu veronkorotuksin, velalla ja toimintoja karsimalla. Lamasta kärsivät eniten kaupungit, joiden tulopohja on muita enemmän omien verotulojen varassa, kuten kävi 90-luvun alun lamassakin. Valtio tuli vuonna 2009 apuun korvaamalla veromenetyksiä korottaen väliaikaisesti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta, poistamalla Kela-maksun ja korottamalla kiinteistöveroprosenttien alarajoja. Kunnat selvisivät lopulta vuodesta 2009 ennakkoarvioita paremmin. Myös vuoden 2010 tilinpäätöksestä näyttää tulevan ennakoitua parempi. Vuoden 2011 talousarvioista voi löytää orastavia merkkejä käännöksestä parempaan. Helsingissä joulukuussa 2010 Timo Cantell tutkimuspäällikkö
3 1 Tarkastelun taustaa Tämä on kahdeksastoista suurten kaupunkien talousarviotarkastelu 1. Ensimmäinen yhteenveto tehtiin vuoden 1994 talousarvioista 2. Talousarvioiden vertailu on vaikeutunut koko ajan toimintojen organisointierojen kasvaessa. Lisäongelmia aiheuttavat kuntaliitokset ja erilaiset toimintojen uudelleenorganisoinnit (mm. isäntäkuntamallit). Kovin yksityiskohtainen vertailu ei olekaan tarpeen. Tärkeintä talousarvioyhteenvedoissa on ollut hahmottaa kehityssuuntaa eikä määritellä kaupunkien millintarkkaa asemaa suhteessa toisiinsa. Tästä syystä julkaisu on pelkistynyt ja sivumäärä on vähentynyt vuosi vuodelta. Tämä kuten aikaisemmatkin suurten kaupunkien tilinpäätöksien ja talousarvioiden yhteenvedot on kyseisten kaupunkien talousjohdon ja kirjoittajan tiiviin yhteistyön tulos. Suurin osa tiedoista on koottu kaupunkien www-sivuilta, ja kaupunkien talousjohto on tarkistanut luvut. Vaikka tiedot ovat www-sivuilla, ei niitä ole helppo löytää. Talousarvioasiakirjat ovat paisuneet vuosi vuodelta. Pikaista lukijaa auttaisi, jos kirjassa olisi koottuna yhdelle sivulle talouden keskeisimmät tunnusluvut alkaen asukasluvusta (vrt. Tampere, Vantaa). Yleiskuvan hahmottamista auttaa PowerPoint-muodossa oleva esittelyaineisto. Esittelyaineistossa on melkoisia kaupunkikohtaisia eroja. Lahdessa joulukuun 16. päivänä 2010 Heikki Helin p. 040 5165 976 s-posti sukunimi.etunimi@phnet.fi 1 Laatimani Helsingin kaupungin tietokeskuksen sarjoissa vuosina 1993 2009 julkaistut talousarvioyhteenvedot luetellaan liitteessä 6. Kansikuvassa Lahden Sammonkadulla oleva rakennustyömaa syksyllä 2010. 2 Aluksi vertailussa oli mukana 15 suurinta kaupunkia. Vuosien 2002 2005 talousarvioiden vertailussa oli mukana 16 kaupunkia, kun Mikkelin asukasluku kuntaliitoksen seurauksena ylitti Hämeenlinnan. Asukasluvultaan sijoilla 11 20 olevien kaupunkien asukaslukujen muutokset normaalin kasvun ja kuntaliitosten seurauksena johtivat siihen, että vertailtavien kaupunkien lukumäärä rajattiin 10 suurimpaan kaupunkiin. Kuntaliitosten seurauksena Kouvolan asukasluku on suurempi kuin Porin. Tässä tarkastelussa Kouvola ei kuitenkaan ole mukana. Se pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan seuraaviin vertailuihin, mutta myös Pori pidetään mukana tarkasteluissa. Viime vuosina tapahtuneet tässä tarkasteltavia kaupunkeja koskeneet kuntaliitokset luetellaan liitteessä 1.
4 2 Kaupunkien talousarviot verkossa Verkkojulkaisun henkeen sopii se, että yhteys alkuperäisiin asiakirjoihin löytyy wwwosoitteiden avulla. Seuraavassa luetellaan osoitteet, joista kaupunkien talousarviotiedot löytyvät. Tilanne on 15.12.2010 mukainen. Helsinki http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/talousarvio/koko-talousarvio/liitteet/ta-2011- kokonaan.pdf Espoo http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;37330;18200 Tampere http://www.tampere.fi/material/attachments/t/5uhddvoim/tampereen_kaupungin_talousarvi o2011_www.pdf Vantaa http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;304;35758;131038&voucher=18 27E694-5EE0-425C-B4F9-BEF111C04F04 Turku http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=212634&nodeid=3906 Oulu http://www.ouka.fi/talous/talousarvio2011/index.html Lahti http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/80d424ac5108872bc225768500351cad/$file/ta lousarvioesitys_kv301109%20iko.pdf Kuopio http://www.kuopio.fi/net.nsf/td/190903105852325?opendocument&menuitem=1.1.2.8 Jyväskylä http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/42674 _talousarvio_2011_final.pdf Pori Ei verkossa.
5 3 Tulorahoituksen riittävyys Kuntien tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla vuosikatetta investointien omahankintamenoon. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitusprosentti jää kaikkien suurten kaupunkien vuoden 2011 talousarvioissa alle 100 prosentin. Kuvio 1. Investointien tulorahoitusprosentti talousarviossa 2011 Kuopio Pori Tampere Oulu Espoo Helsinki Turku Lahti Jyväskylä Vantaa 0 20 40 60 80 100 Investointien tulorahoitusprosentti Tässä ei esitetä usein käytettyä kuviota vuosikate prosentteina poistoista, koska se antaa liian myönteisen kuvan kaupungin talouden tilasta 3. Tästä seuraa, että myös tuloslaskelman tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä (alijäämä) yksittäin käytettyinä saattavat antaa väärän signaalin kunnan talouden tilasta. Kaikkien suurten kaupunkien vuosikate jää poistoja pienemmäksi. Suurten kaupunkien vuosikate on 694 miljoonaa euroa, poistot ovat 851 miljoona euroa ja investointien omahankintamenot 1 692 miljoonaa euroa. Koska tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, kaupungit ottavat lisää velkaa. 3 Tätä on tarkasteltu julkaisussa Heikki Helin. Aina on ollut vaikeaa. Kuntien talouden kehitys 1988 2008. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2010:6. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_10_07_tutkkats_6_helin.pdf
6 Kuvio 2. Helsingin Sanomien Helsingin kaupunginjohtajan talousarvioesitystä kuvaava otsikko (2.10.2010) Menokuria, tuottavuutta, rakenteellisia uudistuksia Kaikissa kaupungeissa vakuutetaan hillittävän menojen kasvua, pidettävän tiukkaa menokuria ja parannettavan tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu saadaan aikaan rakenteellisilla uudistuksilla (kts. liite 4). Kuvio 3. Jyväskylän talousarviokäsittelyä koskeva Keskisuoma laisen otsikko (17.9.2010) Rakenteellisista uudistuksista puhutaan yleisellä tasolla, mutta puheista ei jää paljon konkreettista korjattavaa. Uuden Lahden pääkirjoituksessa kysyttiinkin, missä ne paljon puhutut rakenteet oikein luuraavat. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kiteytti paikallisen tuottavuuskeskustelun toteamalla, että talouden tasapainottamista vaaditaan, mutta sen johdosta ei saisi tehdä mitään toimenpiteitä. (Uusi Lahti10.11.2010.) Kaupunginjohtaja Markku Andersson totesi Jyväskylän talousarviossa olevan paljon hyvää talouden tervehdyttämismielessä. Suunta on periaatteessa oikea, mutta vauhti vain kovin verkkainen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Veijo Koskisen mukaan Jyväskylän taloutta ei tällä esityksellä paljon tervehdytetä. (KSML 28.10.2010.)
7 Kuvio 4. Jyväskylän kaupunginjohtajan talousarvioesityksen uutisotsikko Keskisuomalaisessa (2.10.2010) Kuntine talouden tarkastelussa pientä menokasvua pidetään myönteisenä asiana ja suurta kasvua huonona. Kaupunkien toimintamenojen vertailu ei kuitenkaan onnistu talousarviokirjoja selaamalla, koska organisaatiot elävät. Jyväskylässä lukiokoulutus siirrettiin kuntayhtymälle ja menot sen mukana. Uudet yhteistoiminta-alueet, joissa keskuskaupunki ottaa hoidettavakseen naapurien terveystoimen, lisäävät isäntäkunnan menoja ainakin Porissa ja Jyväskylässä. Suuret liikelaitokset vaikuttavat toimintamenojen muutokseen ja ainakin tasoon. Toimintakate netottaa isäntäkuntamalleista johtuvat lisäkulut. Toimintakatteita pienentävät suuret liikelaitokset, joten kaupunkien toimintakateluvut eivät ole verrattavissa keskenään 4. Kuvio 5. Etelä-Suomen Sanomien uutisotsikko Lahden kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä (14.10.2010) 4 Heikki Helin, Suurten suuret menot? Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2008. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2009:8. ss. 25 31 http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/09_12_07_tutkimuskatsaus_8_helin.pdf
8 4 Verotulot Vuosina 2006 2008 mikään 10 suurimmasta kaupungista ei korottanut tuloveroprosenttiaan. Vuodelle 2009 Pori korotti veroprosenttia 0,25 prosenttiyksikköä. Vuoden 2010 veroprosenttia korottivat kaikki muut paitsi Helsinki ja Lahti, jotka korottavat vuodelle 2011. Niinpä kaikki 10 kaupunkia ovat korottaneet veroprosenttia vuosille 2010 tai 2011. Alin veroprosentti on Espoon 17,75 ja korkein Kuopion ja Lahden 19,50 prosenttia. (Kuvio 6.) p Kuvio 6. Tuloveroprosentit 2009 2011 Koko maassa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2011 korottaa 49 kuntaa. 5 Verotulojen kasvua voi vertailla tarkastelemalla verotulojen muutosta vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vuoden 2011 talousarvion välillä. Tarkastelussa on otettava huomioon, että kaikki mukana olevat kaupungit ovat kahden vuoden kuluessa korottaneet veroprosenttiaan, mutta korotuksen suuruudessa on eroja. 5 Tuloveroprosenttiaan korottaa 49 kuntaa (Kuntaliitto tiedottaa 18.11.2010). Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodelle 2011 tuloveroprosenttiaan nostaa 49 kuntaa ja laskee 6 kuntaa. Keskimääräinen veroprosentti on ensi vuonna 19,17. Se nousee tämän vuoden 18,97:stä 0,2 prosenttiyksikköä. Vuosi sitten keskimääräinen nousu oli 0,4 prosenttiyksikköä. Vuoden 2010 kunnallisverotus kiristyi yli puolessa kunnista, kun tuloveroprosenttiaan korotti 181 kuntaa. Lehtien uutisointia kuvaa kaksi eri otsikkoa: Yhä harvempi kunta korottaa verojaan (HS 19.11.2010) Hurja veronkiristys! (Iltasanomat 19.11.2010)
9 Kuvio 7. Verotulojen muutos prosenttia 2009 2011 Kuopio Oulu Helsinki Vantaa Pori Turku Jyväskylä Tampere Lahti Espoo 0 2 4 6 8 10 Muutos 2009-2011 Suuri osa tuloveron kasvusta tulee veroprosenttien korotuksista. Kymmenen kaupungin tuloveron kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2011 on noin 300 miljoonaa euroa. Siitä 260 miljoonaa euroa tulee veroprosenttien korotuksista. Kuntien tuloveroa kasvattaa vuonna 2010 kuntaryhmän jako-osuuden kasvu: kuntaryhmän osuus on kehittynyt vuosina 2008 2010 seuraavasti: 0,5797 prosenttia, 0,6116 prosenttia ja 0,6251 prosenttia. Osuuden kasvusta on seurannut, että eräissä kaupungeissa tuloveroa kertyy vuonna 2010 enemmän kuin vuoden 2011 talousarviossa on arvioitu vuonna 2011 kertyvän. Suurissa kaupungeissa yhteisöveroa arvioidaan kertyvän vuonna 2011 noin 660 miljoonaa euroa. Ennen lamaa vuonna 2008 sitä kertyi noin 750 miljoonaa euroa. Valtio tuli kuntien avuksi laman leikattua niiden verotuloja ja korotti yhteisöveron kuntaosuutta 10 prosenttiyksiköllä vuosille 2009 2011. Vuonna 2008 kuntaryhmän osuus oli 22,03 prosenttia. Vuosina 2009 2011 osuus on 32 prosentin tuntumassa (0,3302 0,3199) 6. Valtion väliintulo lisää suurten kaupunkien yhteisöverotuloa pari sataa miljoonaa euroa vuodessa. Talouden taantuma vähentää erityisesti yhteisöverotuloja. Lamassa suurimpia menettäjiä ovat sellaiset kunnat, joiden veropohja on vahvin. Muita enemmän menettävät kaupungit, joiden yhteisövero-osuus on keskitasoa suurempi. 6 Vuonna 2012 kuntaryhmän osuus palautuu 0,2199 prosenttiin. Valtiovarainministeriö on esittänyt, että yhteisövero ei ole sopiva kuntien veroksi, vaan se pitäisi korvata valtionosuuden korotuksella (Valtiovarainministeriö, Kuntapolitiikan linja, Valtiovarainministeriön julkaisuja 41/2010).
10 Vaikka yhteisövero kasvaa kaupunkien talousarvioissa, perustuu kasvu tilapäiseen kuntaryhmän osuuden korotukseen. Kuvio 8. Loppuvuonna kuntaryhmän jako-osuuden korotus on lisännyt verotuloja. Etelä-Suomen Sanomien uutisotsikko Lahden talouden kehityksestä (9.12.2010).
11 Kuvio 9. Keskisuomalaisen otsikko Jyväskylän talousarviosta (12.10.2010) 5 Lainat Kaikki suuret kaupungit joutuvat ottamaan lisää velkaa enemmän kuin edellisvuosina. Velka kasvaa vuoden 2009 tilinpäätöksestä 1,6 miljardilla eurolla. Vuonna 2013 velkaa olisi noin 2,6 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2009. Lainojen vertailu 7 on yhtä toivonta kuin toimintamenojen. Lainamäärä riippuu kaupungin toiminnan organisoinnista ja kaupungin omaksumista käytännöistä. Jos kaupunki käyttää investoinneissa ns. elinkaarimallia, ei sen velka kasva, ainoastaan vastuut. Espoossa ne ovat lainoja suuremmat. Kuviossa 10 esitetään kaupunkien lainat veroprosentteina ja lainakannan muutos 2009 2013 8. Kuvio on vain suuntaa antava ja kaupunkien luvut ovat laadittu eri perustein kuten alaviite osoittaa. Näyttää siltä, ettei velkamäärä kasvakaan niin paljon kuin talousarvioissa on oletettu. 7 Mikäli kaupungilla on omia suuria liikelaitoksia, niiden lainat ovat kaupungin taseessa. Jos toiminta on yhtiömuotoista, yhtiöiden lainat näkyvät vain konsernitaseessa. Poikkeus on Lahti ja sen konsernipankki. Kaupungin yhtiöt saavat lainansa konsernipankin kautta, mikä lisää peruskaupungin lainaa. Lahden tilanne vastaa sellaisten kaupunkien tilannetta, joilla on vielä omat energialaitokset, vesihuoltolaitokset ja satamat. Konsernitalletukset ja niiden muutokset heijastuvat kaupungin lainakantaan. 8 Kun kuntien tuloveron jako-osuutta korotettiin, verotulot kasvavat odotettua enemmän vuonna 2010. Tästä seuraa, ettei lainaa tarvitakaan niin paljon kuin aiemmin oli arvioitu. Esimerkiksi Lahden kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan kaupungin lainamäärä olisi ollut 2011 478 miljoonaa euroa ja ilman yhtiölle myönnettyjä antolainoja 168 miljoonaa euroa. Lisätalousarvion jälkeen luvut olivat 385 miljoonaa euroa ja 95 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 luvut olivat alun perin 544 ja 224 miljoonaa euroa ja lisätalousarvion jälkeen 451 ja 151 miljoonaa euroa. Kaikki kaupungit eivät ole tältä osin muuttaneet vuoden 2010 talousarviotaan, joten kaupunkien luvut eivät vertailukelpoiset. Tämän takia tässä koosteessa ei esitetä kaupunkikohtaista lainamäärän kehitystä vuosilta 20092013.
12 Kuvio 10. Verotulojen kasvu heijastuu Kuvio 11. Velan kasvun pohdiskelua kuntien vuoden 2010 ja 2011 talous- (Keskisuomalainen 16.12.2010) 9 lukuihin (Etelä-Suomen Sanomat 9.12.2010) 9 Tässäkin koosteessa on moneen todettu lainojen vertailuun liittyvät ongelmat. Kuntien lainakantaa lisäävät niiden myöntämät antolainat. Eräissä kaupungeissa antolainoja on lähes yhtä paljon kuin lainoja.
13 Kuvio 12. Kaupunkien lainakanta veroprosentteina 2009 ja muutos 2009 2013 Vantaa Jyväskylä Turku Pori Tampere Helsinki Oulu Kuopio Lahti Espoo Lainat 2009 Muutos 2009-2013 0 5 10 15 20 25 30 Veroprosenttia Eniten velkaa on Vantaalla. Jos Lahden yhtiöilleen välittämät lainat otettaisiin mukaan, olisivat Lahden lainat suurimmat näin laskien. Vähiten velkaa on Espoossa, jonka velkaa vähentävät elinkaarimallilla toteutetut investoinnit. Toisaalta kaupunki on myynyt sähköyhtiönsä ja osa investoinneista rahoitetaan rahastoiduilla myyntituloilla. Suurten kaupunkien lainojen vertailussa on ongelmia, koska kunnat ovat organisoineet toimintansa ja taloushallintonsa eri tavoin. Kuntien lainamäärää kertoo enemmän toiminnan organisoinnista kuin kuntien talouden tilasta, vaikka lehtiuutisissa helposti niin virheellisesti tulkitaan. 10 Espoo on suurista kaupungeista käyttänyt eniten elinkaarimallia 11. Elinkaarimallissa 10 Espoosta mallia metropolialueelle: Espoo joutuu ottamaan lisää velkaa, joskin maltillisesti. Lainaa on ensi vuoden lopussa 1 060 euroa ja vuoden 2013 lopussa 1 350 euroa asukasta kohden. Helsingillä lainaa on vuoden 2013 lopussa 3 210 euroa asukasta kohti, Vantaalla ensi vuoden lopussa 4 894 euroa ja vuoden 2013 lopussa arviolta 5 549 euroa asukasta kohti. HS, Pääkirjoitus 29.10.2010. 11 Espoon vuoden 2011 talousarvio sekä taloussuunnitelma. Kaupunginjohtajan ehdotus. Kaupunginhallitus 1.11.2010: Espoon pitkäaikaiset vuokra- ja palvelumaksuvastuut pysyvät suunnittelukauden lähes ennallaan noin 150 miljoonassa eurossa, mutta moninkertaistuvat vuoden 2015 tienoilla, kun Espoon sairaala valmistuu. Talousarvio 2011. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen tiivistelmä, s. 17: Koulujen peruskorjauksiin ja laajennuksiin käytetään myös elinkaarimallia. Hansakallion koulun, Karamalmens skolan ja Soukan koulun urakat valmistuvat vuoden 2011 aikana. Espoonlahden koulun ja lukion korjaustyöt tehdään 2012 2013, Karakallion koulun korjaustyöt 2013 2014 ja Mainingin koulun korjaustyöt 2014 2015. Kaikkiaan elinkaarimallilla on tarkoitus korjata ainakin 10 koulua. Elinkaarimallin mukaisesti sopimuskumppani vastaa koulujen peruskorjaamisen ja lisärakentamisen lisäksi myös niiden ylläpidosta, kiinteistöpalveluista ja tarvittavasta peruskorjaamisesta 20 vuoden ajan. Kaupunki
14 yksityinen yritys rahoittaa suuren kunnan investoinnin, toteuttaa sen ja vastaa hankkeen ylläpidosta sovitun ajan. Kunnan ei tarvitse järjestää hankkeen rahoitusta, vaan se maksaa vuotuisen maksun. Menettelyllä voidaan käynnistää rakennushankkeita, joka eivät muutoin mahtuisi kunnan talouden raameihin. Elinkaarimallia on arvosteltu köyhän miehen osamaksukaupaksi, joka syö budjettirahat pitkälle tulevaisuuteen. Espoon tästä johtuvat vastuut ovat suuremmat kuin kaupungin velat. Mallilla toteutettavia hankkeita on muissakin kunnissa. Kuvio 13. Helsingin Sanomien otsikko Vantaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä (15.10.2010) vastaa peruskorjaus- ja laajennushankkeiden rahoituksesta. Lisäksi normaalin budjettirahoituksen ohella toteutetaan yhtiömuotoisia tilahankkeita ja vuokratilahankkeita. Tulevaisuuden suurimman talonrakennushankkeen Espoon sairaalan suunnittelu Puolarmetsässä etenee. Elinkaarimallin mukainen kilpailutus tehdään 2011. Tarkoitus on, että Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2014 ja sairaalan toinen vaihe 2015.
15 6 Yhteenveto: Toivoa paremmasta velkaa lisää Vuoden 2009 talousarvioita tehtiin hyvin vaikeasti arvioitavissa oloissa. Arviot kansantalouden kehityksestä heikentyivät kuukausi kuukaudelta ja viikko viikolta. Kunnat selvisivät vuodesta 2009 lopulta ennakoitua paremmin 12 ja kuntien talous kiristyi lopulta vähemmän kuin ennakoitiin. Osittain tämä johtuu siitä, että valtio tuli kuntien avuksi. Vuoden 2010 talousarvioille oli tyypillistä kolme v-kirjaimella alkavaa piirrettä: veronkorotus, velan lisäys ja vyönkiritys. Veroaukkoa pyrittiin paikkaamaan edellä luetelluilla v- alkuisilla toimenpiteillä. Myös vuosi 2010 näyttää toteutuvan ennakoitua parempana. Suurten kaupunkien taloudessa on havaittavissa pienen pieni käännös laman pohjalta ylöspäin. Veroja kertyy tänä vuonna enemmän kuin talousarvioita laadittaessa arvioitiin. Verotulot kasvavat edelleen vuonna 2011. Kasvu ei kuitenkaan ole riittävä suhteessa menojen kasvuun, ja kaupungit ottavat velkaa. Huolestuttavaa on se, että verotulojen kasvusta melkoinen osa ei perustu veropohjan kasvuun vaan veroprosentin korotukseen ja kuntaryhmän yhteisövero-osuuden tilapäiseen korotukseen. Suurten kaupunkien vuosikate (694 miljoonaa euroa) ei kata poistoja (851 miljoonaa euroa), jotka puolestaan on todettu liian pieniksi. Investointien omahankintamenosta (1 692 miljoonaa euroa) vuosikate kattaa vain 40 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että veroprosentteja on korotettu. Suurista kaupungeista kaikki Helsinkiä ja Lahtea lukuun ottamatta korottivat veroprosenttiaan vuodelle 2010. Helsinki ja Lahti korottivat veroprosenttiansa vuodelle 2011. Investoinnit joudutaankin kattamaan velalla. Lainakannan kasvu vuoden 2009 tilinpäätöksestä on yli 1,6 miljardia euroa. Velan kasvu jatkuu, ja vuonna 2013 kaupungeilla on suunnitelmien mukaan lainaa 2,7 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2009. 12 Liitteessä 5 on yhteenveto kuntien talouden vuodesta 2009. Heikki Helin, Äkkijarrutus. Suurten kaupunkien tilinpäätökset. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2010: 2. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_03_30_tutkimuskatsaus_2_helin.pdf
16 Liite 1. Kuntaliitokset ja vireillä olevat kuntajakoselvitykset 13 Kuntien talouden vertailu vaikeutuu kuntaliitosten takia. Niiden takia useiden vuosien sarjojen saaminen vertailukelpoisiksi vaatii ylimääräistä työtä 14. Myös toimintojen organisoinnin kirjon kasvaessa mm. erilaisten isäntäkuntamallien takia vertailussa on oltava varovainen. 2005 Vehmersalmen kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin 1.1.2005 lukien. 2009 Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Jyväskylä, Vnp. 12.6.2008/426 Oulu, Ylikiiminki, Oulu, Vnp. 4.10.2007/877 2010 Pori ja Noormarkku Noormarkun kunta yhdistettiin Porin kaupunkiin 1.1.2010. Kuntien valtuustot hyväksyivät liitoksen 24.11.2008. Pori (76 400 as.) Noormarkku (6 100 as.) Yht. 82 500 as. 2011 Kuopio ja Karttula Kuopion ja Karttulan valtuustot hyväksyivät kuntaliitoksen 30.6.2008. Karttulan kunta liitetään Kuopion kaupunkiin 1.1.2011. Kuopio (92 000 as.) Karttula (3 500 as.) Yht. 95 500 as. 2013 Oulun seutu: Oulu (139 100 as.) Haukipudas (18 700 as.) Kiiminki (13 000 as.) Oulunsalo (9 600 as.) Yli-Ii (2 200 as.) Yht. 182 600 as. Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset: Helsinki (576 600 as.) Vantaa (195 400 as.) Yht. 772 000 as. 13 Tiedot poimittu Suomen Kuntaliiton www-sivuilta. 14 Suomen Kuntaliitto päivittää omissa tilastoissaan tapahtuneet kuntaliitokset ja helpottaa siten pitkien aikasarjojen käyttöä.
17 Liite 2. Keskeisimmät vuoden 2011 talousarvioon liittyvät luvut Vuoden 2009 verotulot ja valtionosuudet (miljoonaa euroa) 2009 Tuloveroprosentti 2009 Kunnan tulovero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Helsinki 17,50 2 404 2 028 219 156 161 2 565 Espoo 17,50 1 126 966 110 50-3 1 123 Tampere 18,00 717 619 63 35 218 934 Vantaa 18,50 764 671 39 53 111 874 Turku 18,00 574 497 45 32 293 868 Oulu 18,00 459 395 46 18 112 571 Jyväskylä 18,50 398 353 18 26 123 521 Lahti 19,00 321 286 16 19 125 446 Kuopio/Karttula 18,75 297 265 12 19 119 416 Pori 18,25 245 224 11 10 183 429 Yhteensä 7 305 6 305 580 420 1 441 8 746 Vuoden 2011 verotulot ja valtionosuudet (miljoonaa euroa) 2011 Kunnan tulovero Veroprosentti Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Helsinki 18,50 2 618 2 163 260 194 252 2 869 Espoo 17,75 1 162 990 109 64 22 1 184 Tampere 19,00 750 647 60 43 219 969 Vantaa 19,00 828 711 55 62 133 961 Turku 18,75 608 508 60 40 320 928 Oulu 19,00 500 425 51 24 136 636 Jyväskylä 19,00 420 364 22 34 131 551 Lahti 19,50 336 291 20 25 138 474 Kuopio 19,50 325 290 16 20 132 457 Pori 18,75 262 225 14 15 123 385 Yhteensä 7 809 6 613 666 521 1 605 9 414 Verotulojen muutos 2009 2011, prosenttia Muutos 2009-2011 Kunnan tulovero Veroprosentti Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Helsinki 1,00 8,9 6,6 18,6 24,6 Espoo 0,25 3,2 2,4-1,1 27,6 Tampere 1,00 4,6 4,6-4,4 21,4 Vantaa 0,50 8,4 6,0 40,1 16,0 Turku 0,75 5,9 2,2 34,0 23,8 Oulu 1,00 8,9 7,5 11,1 33,1 Jyväskylä 0,50 5,6 3,1 20,3 29,5 Lahti 0,50 4,6 1,6 26,3 32,3 Kuopio 0,75 9,6 9,2 25,0 4,7 Pori 0,50 6,6 0,4 25,4 41,6 Yhteensä 6,9 4,9 14,9 24,1
18 Vuosikate, poistot ja investoinnit 2011 2011 Poistot Vuosikate Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden Investointien myyntitulot omarahoitusosuus Helsinki 291 346 684 6 100 678 Espoo 79 92 210 33 35 177 Tampere 70 80 138 1 21 136 Vantaa 38 68 V 210 0 36 210 Turku 42 58 120 4 99 116 Oulu 61 68 133 1 6 131 Jyväskylä 20 37 85 4 9 82 Lahti 20 31 58 1 3 57 Kuopio 43 40 57 2 3 55 Pori 31 31 54 2 2 50 Yhteensä 695 851 1 750 55 312 1 693 Yhteenveto suurten kaupunkien vuoden 2011 talousarvioista 2011 Asukasluku V Tuloveroprosentti o 2011 s Investointien tulorahoitusprosentti Lainakanta milj.e Lainakanta e/asukas 2011 Helsinki 594 321 18,50 42,8 1 534,7 2 604 Espoo 251 200 17,75 44,7 270,0 1 075 Tampere 215 100 19,00 51,0 374,2 1 740 Vantaa 202 011 19,00 20,0 948,0 4 693 Turku 176 558 18,75 36,6 474,1 2 685 Oulu 142 200 19,00 47,0 263,6 1 854 Jyväskylä 131 820 19,00 24,0 373,8 2 836 Lahti 102 100 19,50 34,5 385,0 3 771 Kuopio 96 150 19,50 80,0 170,5 1 773 Pori 83 030 18,75 60,8 168,0 2 214
19 Liite 3. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2011 (Suomen Kuntaliitto, valtiovarainministeriön laskelma PBB) 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto VM, vuoden 2010 ylimääräisen valtionosuuslisäyksen poistuminen -30-30 VM/STM, sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen: asetus neuvola- ja kouluterveydenhuollosta (1.7.2009) +18 +9-9 vammaispalvelulain toimeenpano (1.9.2009) +6 +3-3 terveydenhuoltolaki (1.5.2011) +10 +5-5 päihdeäitien hoidon järjestäminen +3 +3 lapsiperheiden kotipalvelun vahvistaminen ja vankilan perheosaston perustaminen +1 +1 +1 OKM, perusopetuksen laadun kehittäminen +18 +18 0 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän lisäys +4 +2-3 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen avustukset -2-2 0 OKM, oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärän lisäys +4 +2-2 OKM, avustukset nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön -5-5 0 OKM, perustamishankkeet -3-3 SM, maahanmuuttajien korvaukset +21 +21 0 STM, kehittämishankkeet -3-3 0 STM, EVO-koulutus +5 +5 STM, toimeentulotukiehtojen täsmentäminen -4-2 2 TEM, työllistämistuki kunnille +5 +5 0 Yhteensä 73 29-44 2. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien siirrot valtiolle Menot Tulot Netto VM/STM, tulkkauspalvelujen siirto (1.9.2010) -12-12 0 Yhteensä -12-12 0 3. Verotuksen ja maksujen muutokset Menot Tulot Netto Veroperustemuutokset/valtionosuuskompensaa tio (valtion tuloveroasteikon muutos ja työtulovähennyksen korotus -106, eläketulovähennyksen korotus -14, valtionosuuskompensaatio 120) 0 0 Yhteensä 0 0 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä 61 17-44 Lisäksi: Valtionosuusjärjestelmän muutokset - indeksikorotukset 152 - ikärakenteen ja väestön määrän muutokset 56 - omarahoitusosuudet n. 67 /as -355 Valtionosuudet - omarahoitusosuus -147 Valtion toimenpiteet ja vos-järjestelmän muutokset yhteensä -191 Lähde: Valtiovarainministeriön laskelma (PPB)
20 Liite 4. Kaupunkien talousarviotiedotteet kaupunginjohtajien esitysten julkistamisen yhteydessä 15 Helsinki velkaantuu, menojen kasvua on hillittävä 1.10.2010 Helsinki tavoittelee talouden tasapainoa hillitsemällä menokasvua ja korottamalla kunnallisveroprosenttia. "Verotulojen kasvu ei kata menojen kasvua. Prosenttiyksikön veronkorotus on välttämätön, jotta peruspalvelujen taso voidaan turvata", sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vuoden 2011 talousarvioehdotuksestaan. Helsingin tavoitteena on, etteivät toimintamenot kasvaisi kustannustason nousua enempää. Kuluvan vuoden ennusteen mukaan kaupungin toimintamenot kasvavat 4,5 prosenttia ilman liikelaitoksia tarkasteltuna. Vuoden 2011 talousarvioehdotuksessa menot ovat 4,1 miljardia euroa eli kasvua on 3,6 prosenttia vuoden 2010 talousarviosta. Vuonna 2009 Helsingin toimintamenot kasvoivat peräti 6,5 prosenttia. Vuonna 2011 kaupungin arvioidaan saavan verotuloja noin 2,6 miljardia euroa. Kunnallisveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 18,5 prosenttiin. Korotuksen vaikutus on 117 miljoonaa euroa. Veroprosentin korotuksesta huolimatta uutta lainaa joudutaan ottamaan ensi vuonna 321 miljoonaa euroa. Vuosina 2009 2013 Helsingin lainakanta kolminkertaistuu lähes kahteen miljardiin euroon. Vuoden 2013 lopussa lainaa on yli 3 210 euroa asukasta kohden. Pyrimme siihen, ettei lainakanta kasva enää taloussuunnitelmakauden 2011 2013 jälkeen, sillä lainat pitää maksaa takaisin, Pajunen sanoo. Helsinki on monikulttuurinen kaupunki. Suomen vieraskielisistä peruskoululaisista joka neljäs käy vuonna 2010 koulua Helsingissä. Viidentoista vuoden päästä vuonna 2025 lähes joka neljäs Helsingin peruskoululainen on vieraskielinen. Maahanmuuttajalasten osallisuutta ja oppimisedellytyksiä tuetaan suomen kielen osaamista vahvistavalla ohjelmalla ensi vuonna sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyönä. Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi on varattu erillismääräraha. Monikulttuurisuudesta on tehtävä Helsingille voimavara niin, että kaikki väestöryhmät ovat tasavertaisesti rakentamassa parempaa Helsinkiä, Jussi Pajunen sanoo. Sosiaali- ja terveystoimessa käynnistyy vuonna 2011 kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) toimeenpano. Keskeisenä tavoitteena on parantaa päihdehuoltoja mielenterveyspalvelujen yhtäaikaista saatavuutta. Sosiaalitoimessa jatketaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ja kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen hankkeen (Asu-hanke) toteuttamista. Opetustoimessa oppilas- ja opiskelijamäärät laskevat edelleen. Oppilaskohtaiset nettokustannukset nousevat jatkuvasti. Haasteena on kouluverkon supistaminen oppilasmäärämuutosten edellyttämällä tavalla. Helsingin on otettava tehokkaampia toimintatapoja käyttöön. Tuottavuuden parantamiseen osallistuvat myös kaupungin tytäryhteisöt ja -säätiöt. Helsinki liputtaa edelleen seutuyhteistyön puolesta. Pajunen uskoo, että yhtenäisempi pääkaupunkiseutu koituu pidemmällä aikavälillä kaikkien osapuolten eduksi. 15 Tiedotteisiin olen merkinnyt keltaisella värillä eräitä keskeisimpiä talouden kehitystä kuvaavia piirteitä.
21 Talousarvioehdotuksessa varaudutaan myös World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen ja suurtapahtumien saamiseen Helsinkiin. Kaupunki investoi tulevaisuuteen Kaupunki investoi vuonna 2011 edelleen merkittävästi, yhteensä 680 miljoonalla eurolla. Vähennystä kuluvan vuoden investointeihin verrattuna on yli 100 miljoonaa euroa. Investoinneista noin puolet rahoitetaan lainalla. Kysymys on Helsingin sijoituksesta tulevaisuuteen, Jussi Pajunen sanoo. Uusien kaupunginosien rakentamista jatketaan suunnitellusti Jätkäsaaressa, Kalasatamassa (havainnekuva), Kruunuvuorenrannassa, Pasilassa, Honkasuolla ja Kuninkaantammessa. Vuonna 2011 alueilla tehdään esirakennus- ja katutöitä. Investointeihin on varattu runsaat 70 miljoonaa euroa. Talonrakennushankkeita toteutetaan yhteensä noin 180 miljoonalla eurolla. Pääpaino on edelleen korjausrakentamisessa, jonka osuus kokonaisuudesta on noin 130 miljoonaa euroa. Helsingin Energia modernisoi voimalaitoksiaan sekä laajentaa kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoaan 62 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Helsingin Energian johtokunnan hyväksymä kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta tulee valtuuston käsittelyyn syyskauden aikana. Kehitysohjelman edellyttämiin hankkeisiin on taloussuunnitelmassa varauduttu investoimaan noin 128 miljoonaa euroa. Helsinki torjuu ilmastonmuutosta myös vähentämällä Itämeren kuormitusta ja tavoittelemalla toimitiloissaan energiansäästöä. HKL automatisoi metroa ja hankkii uutta raideliikennekalustoa lähes 130 miljoonalla eurolla taloussuunnitelmakaudella. Vuonna 2011 Herttoniemeen valmistuu uusi valvomorakennus ja metrovarikon rakennustyö käynnistyy. Taloussuunnitelmakauden suurimmat liikennehankkeet ovat Jokeri 2, Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymä ja Vallilanlaakson joukkoliikennekatu. Länsimetron rakentaminen etenee Helsingin ja Espoon yhteishankkeena. Vuoden 2011 talousarvioesitys kokonaisuudessaan verkossa Espoo investoi ja uudistaa palveluja 28.10.2010 Espoo-lisää ei leikata, koululaisten iltapäivähoito jatkuu entisellään, vanhusten asumispalvelut ja vammaispalvelut turvataan, erikoissairaanhoito ja toimeentulotuki saavat lisää rahaa, joten lautakuntien huolenaiheet on huomioitu, lupaa kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen viimeisessä talousarvioehdotuksessaan. Espoon kaupungin tuottavuus on parantunut merkittävästi ja menokehitys on hallinnassa. Kaupungin talouden perusrakenne on terve eikä taseessa ole riskejä. Kun yleinen talouskehityskin antaa varovaista luottamusta verotulojen elpymiseen, on vuoden 2011 talousarvioehdotus voitu tehdä hieman väljemmin kuin syyskuussa kehyksen yhteydessä päätettiin. Kaupungin lainakanta nousee maltillisesti, vaikka suunnitelmakauden investointiohjelma on suurempi kuin koskaan Espoon historiassa. Espoon kaupungin kyky reagoida taloustilanteen muutoksiin ja uudistaa toimintaa on erinomainen, Kokkonen kiittelee.
22 Valtuuston hyväksyttyä tuottavuusohjelman huhtikuussa 2009 on menokehitystä pystytty rajoittamaan niin, että kuluvana vuonna menot ovat syyskuun loppuun mennessä kasvaneet koko kaupungin tasolla vain 1,1 prosenttia ja peruskaupungin osalta 2,2 prosenttia. Jo vuonna 2009 kasvu onnistuttiin painamaan 2,1 prosenttiin koko kaupungissa. Talousarvioehdotuksen mukaan peruskaupungin toimintamenot kasvavat 1,3 prosenttia vuonna 2011 ja ovat kaikkiaan 1 409 miljoonaa euroa. Vuosina 2012 2013 on tavoitteena pitää toimintamenot enintään vuoden 2011 tasolla. Tämä edellyttää selkeää tuottavuuden kasvua, sillä väestöennusteiden mukaan asukasmäärä kasvaa vuosittain noin 3 450 henkilöllä (1,4 %). Kaupunki rakentaa vauhdilla Kehä I:n perusparannushanketta nopeutetaan niin, että hanke valmistuu ensi vuoden lopussa. Länsimetron ja sen asemaympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen etenevät. Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostamalla T3-alueella on eri vaiheen suunnitelmissa kaikkiaan kolmisenkymmentä yksityistä ja julkista rakennushanketta, joiden kokonaismäärä on 4 5 miljardia euroa. Lisäksi käynnissä on tiivis yhteistyö Aalto-yliopiston, yritysten ja kaupungin kesken uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi. Suurpellossa rakentaminen on käynnistynyt täysimääräisesti ja uusia asuntoja on tulossa ensi vuoden loppuun mennessä kaikkiaan noin tuhat. Espoon sairaalaa suunnitellaan. Kaupunkiradan jatkamiseen Espoon keskukseen varaudutaan. Virastokeskuksen uudistuksen suunnittelu etenee ja Espoontorin ympäristö uudistuu. Kaupunki investoi suunnitelmakaudella keskimäärin 190 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2011 investoinneista 40 prosenttia rahoitetaan tulorahoituksella. Lisäksi kaupunki purkaa rahastoja 40 miljoonalla eurolla ja ottaa lisälainaa 43 miljoonaa euroa. Ensi vuoden lopussa lainaa on varsin kohtuullisesti 1 060 euroa asukasta kohden eli kaikkiaan 266 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina kaikkiaan 347 miljoonaan euroon eli noin 1 350 euroon asukasta kohden vuoden 2013 lopussa. Kaupungin pitkäaikaiset vuokra- ja palvelumaksuvastuut pysyvät suunnittelukauden lähes ennallaan noin 150 miljoonassa eurossa, mutta moninkertaistuvat vuoden 2015 tienoilla, kun Espoon sairaala valmistuu. Tuottavuutta parannettava pitkäjänteisesti Vaikka kaupungin talous on paremmassa kunnossa kuin viime syksynä ennakoitiin, on verotulojen kasvu hitaampaa kuin viime vuosikymmenellä ja kaupungin investoinneissa on valmistuessaan merkittäviä lisäkuluja tuovia kohteita. Siksi sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksen ja sivistystoimen koulujen ja päiväkotien tilankäytön järkiperäistämisen on jatkuttava. Tekniikan ja ympäristötoimen jakaminen selkeämmin tilaajaan ja tuottajaan lisää sekin tuottavuutta, Kokkonen sanoo. Kaupungin palveluja keskitetään vähitellen liikenteen solmukohtiin ja hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen. Suurempien palvelupisteiden yhteyteen kootaan useita palveluja silloin, kun asiakkaat ja palvelutuottajat hyötyvät läheisestä sijainnista. Näin vastataan myös ekologisesti kestävän kaupunkirakenteen vaatimuksiin. Usein tarvittavia palveluja järjestetään edelleen lähipalveluina ja Espoo tulee myös kehittämään asiakkaan luokse liikkuvia palvelupisteitä sekä sähköisiä asiointipalveluja. Palvelujen uudistamisen edellytyksenä on, että kaupungilla on osaava, kehittämisen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Vuonna 2011 henkilöstömenot eivät kasva kuluvan vuoden tasosta. Arvion mukaan henkilöstömäärä laskee noin
23 320 henkilöllä vuoteen 2013 mennessä henkilöstön vaihtuvuutta hyödyntämällä ja toimintoja uudelleen järjestelemällä. Kaupungin vuosikate ja tulos ilman satunnaiseriä ovat vuonna 2010 merkittävästi paremmat kuin alkuperäisessä talousarviossa. Verotuloennustetta on nostettu syksyisestä kehyspäätöksestä. Talousarvioehdotuksessa verotuloja arvioidaan vuonna 2011 kertyvän 1 162,2 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia tätä vuotta enemmän. Vuoden 2011 vuosikate nousee noin 81,5 miljoonaan euroon, mikä kattaa noin 90 % poistoista. Tulos on 10,8 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2011. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan myös ensi vuonna. Espoon tilaaman Metropolin hyvinvointi -tutkimuksen mukaan hyvinvointi on metropolialueen kilpailukyvyn edellytys eikä päinvastoin. Tutkimusprofessori Antti Hautamäki korostaa, että tulevaisuudessa menestyvät alueet, jotka kykenevät uudistumaan ja saavat ihmiset yhdessä ratkomaan aikamme suurimpia ongelmia. Espoo edistää kaikin tavoin pääkaupunkiseudun vapaaehtoista verkostomaista yhteistyötä, jolla saadaan parhaiten tieteentekijöiden, yritysmaailman, kolmannen sektorin, asukkaiden ja kuntien osaaminen ja resurssit yhteiseen käyttöön, Kokkonen toteaa. Pormestari esitteli vuoden 2011 talousarvion - maltillisen kasvun vuosi (Tampere) Pormestari Timo P. Nieminen esitteli maanantaina 25. lokakuuta 2010 ensi vuoden talousarvion. Vuosi 2011 on maltillisen kasvun vuosi. Palvelut säilyvät pääosin nykyisellä tasolla. Talousarvion tulos on yhdeksän miljoonaa euroa miinuksella. - Olen kohtuullisen tyytyväinen talousarvion kokonaisuuteen. Lauta- ja johtokuntien maltilliset esitykset helpottivat talousarvion kokoamista, toteaa pormestari Nieminen tyytyväisenä. Tampereen kaupungin menot ovat ensi vuonna 1,37 miljardia euroa. Kaupungin menojen kasvu on painettu hyvin alhaiseksi. Toimintamenot kasvavat 2,3 prosenttia. Nettomenojen kasvu jää 1,9 prosenttiin. Johtaja Juha Yli-Rajalan mukaan menojen kasvu on pidettävä matalana myös tulevina vuosina. - Koska lähivuosina verotulojen kasvu pysyy matalana, ei menojen kasvuunkaan ole luvassa suuria lukuja, Yli-Rajala muistuttaa. Laman syvimmän pohjan ohitus näkyy verotuloissa, joiden arvioidaan kasvavan 1,8 % eli 14 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,8 % eli 10 miljoonaa euroa. Kaupungin perimiin maksuihin eli sen saamiin toimintatuloihin tehdään ensi vuonna kustannuskehityksen ja inflaation mukaisia korotuksia. Korotukset eivät kuitenkaan koske sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksessa säädettyjä maksuja. Tampereen kaupungin menot ovat tiukasta talousarviosta huolimatta ensi vuonna yhdeksän miljoonaa euroa suuremmat kuin tulot. Talousarvion tuloslaskelma päätyy yhdentoista miljoonan euron alijäämään eli sen verran kaupungin oma pääoma vähenee. Toimintakate kertoo sen, paljonko menoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuoden 2011 talousarvion käyttötulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 920,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosikate ilmoittaa sen, paljonko kaupungin tulorahoituksesta jää investointeihin, lainanlyhennyksiin ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tampereen vuosikate 2011 on 71 miljoonaa euroa positiivinen, eli hieman parempi kuin 2010.
24 Taloussuunnitelmakauden tavoitteena on saada talous kaupungin tasapainoon vuoteen 2013 mennessä jatkamalla toiminnan tehostamista ja tiukkaa menokuria. Kaupungin henkilöstö Tampereen kaupungin henkilöstömenot ovat ensi vuonna 582,6 miljoonaa euroa. Henkilöstöstä valtaosa eli 70 % työskentelee hyvinvointipalveluissa, jonka henkilöstömenot ovat 409,7 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaan Tampereen kaupungin palveluksessa on ensi vuonna 13 500 henkilöä. Kaupungin henkilötyövuosien määrä on laskenut vuodesta 2009 yli tuhannella. Suurin osa poistumasta johtuu organisaatiomuutoksista (esim. Tampereen Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen, Tietotekniikkakeskuksen liiketoimintojen myynti) sekä määräaikaisen henkilöstön vähentymisestä. Kaupungin tulorahoitus ei riitä nykyisten tasoisten palveluiden säilyttämiseen ilman, että aktiivisesti kehitetään uusia toimintatapoja ja pystytään lisäämään tuottavuutta. On hyvin tärkeää huolehtia myös siitä, että kaupunki on vetovoimainen työnantaja ja kaupungin palvelukseen saadaan ammattitaitoista henkilöstöä, sillä seuraavien kolmen vuoden aikana eläkkeelle jää noin 850 kaupungin työntekijää. Investoinnit Vuosikate kattaa investoinneista 52 prosenttia. Investointien rahoittamiseen Tampere ottaa ensi vuonna lisää lainaa 60 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö varoittaa velkaantumisen nopeasta vauhdista. - Kun korkotaso kääntyy nousuun, kaupungin lainanhoitokustannukset nousevat. Tällöin kasvavat korkomenot vähentävät peruspalveluihin käytettävissä olevaa rahoitusta, Männikkö huomauttaa. Investoinnit ovat tärkeitä koko kaupungille sekä kaupunkikehityksen että työllisyyden kannalta. Tampereen työttömyys on edelleen huomattavasti muuta maata korkeammalla eli noin 14 % työvoimasta on työttömänä. Kaupungin suurimpia investointeja ovat ensi vuonnakin liikenneväylien, kaupunkiinfrastruktuurin ja viheralueiden kunnossapito ja rakentaminen, johon käytetään runsaat 52 miljoonaa euroa. Talonrakennusinvestointeihin osoitetaan 44 miljoonaa euroa ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen ja korjaamiseen runsaat 14 miljoonaa euroa Hyvinvointipalveluiden kone- ja kalusto investointeihin kuuluvat mm. erikoissairaanhoidon uuden magneettilaitteen hankinta sekä perusopetuksen luokkien tietotekninen varustaminen. Yhteensä hyvinvointipalveluiden koneita ja kalusteita hankitaan 7,6 miljoonalla eurolla. Taloussuunnittelukauden 2011-2013 merkittävimpiä investointeja ovat Rantaväylän tunnelin rakentaminen ja Tampereen seudun joukkoliikennekäytävän kehittäminen. Rantaväylän rakentamisen kustannusarvio on 175 miljoonaa euroa, ja sen käynnistyminen ajoittunee vuoteen 2012. Joukkoliikennekäytävien kehittäminen alkaa parin vuoden kuluttua ja ulottuu pitkälle 2020-luvulle. Seuraavien 15 vuoden investointitarpeet saavat Juha Yli-Rajalan mietteliääksi. - Kaupungissa pitäisi toteuttaa joukko kaupungin kasvun ja kehittymisen kannalta tarpeellisia mutta kalliita investointeja. Jottei velkamäärä kasva hallitsemattomaksi, on käyttömenojen kasvu pidettävä pysyvästi huomattavasti totuttua pienempänä, linjaa Yli-Rajala. Tampereen kaupungin lainamäärä on ensi vuonna 374 miljoonaa euroa eli 1740 euroa asukasta kohti.
25 Kouluja ja päiväkoteja korjataan Tampereen kaupungin Tilakeskuksen 44 miljoonan euron talonrakennusinvestoinneista noin 10 miljoonaa suunnataan perusopetukseen ja päivähoitoon. Koilliselle alueelle valmistuu Luhtaan päiväkoti, jossa on tilaa viidelle päiväkotiryhmälle eli noin sadalle lapselle. Muita päiväkoteja korjataan aiemmin laaditun suunnitelman mukaisesti 2-3 ensi vuoden aikana. Sampolan perusparannus lukiokoulutuksen käyttöön alkaa ensi vuonna. Kaikkiaan Tampereen lukioiden ja ammattiopistojen perusparannuksiin ja korjauksiin on varattu 15,5 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja vapaa-aika palveluiden investointeihin Tilakeskus Liikelaitos varautuu runsaalla kymmenellä miljoonalla eurolla. Suurin hanke on Pyynikin uimahallin perusparannus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeista käynnistetään talousarvioesityksen mukaan mm. Jukola talon perusparannus sekä hoitolaitosten paloturvallisuuden parantaminen Uudesta lainsäädännöstä tulee menopaineita terveyttä ja hyvinvointia koskeviin palveluihin sekä lasten ja nuorten palveluihin. Vuoden 2011 alusta voimaan tulee kotikuntalain muutos, joka takaa myös laitos- ja perhehoidossa oleville ikäihmisille ja vammaisille henkilöille muutto-oikeuden paikkakunnalta toiselle. Tämän arvioidaan tuovan jonkin verran lisää ikäihmisiä laitoshoitoon Tampereelle. Myös vammaispalvelulaki muuttuu, ja sen myötä vammaisen henkilön oikeus henkilökohtaiseen avustajaan laajenee nykyisestä 10 tunnista kuukaudessa vähintään 30 tuntiin kuukaudessa. Perusopetuslain muutos syksyllä 2011 vaikuttaa erityisesti tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetusjärjestelyihin, ja tämä heijastuu mm. kouluverkkoon ja opetuksen vakanssirakenteisiin. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota maanantaina 15.11.2010. VANTAA KASVAA HALLITUSTI JA TIUKKA KUSTANNUSJAHTI JATKUU 14.10.2010 Vantaan kaupunginjohtajan Juhani Paajasen esityksessä vuoden 2011 talousarvioksi nousee esiin tiukan menokurin jatkuminen, Vantaan hallitun kasvun jatkuminen, väestön kasvu noin 2000:lla vuosittain, väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu sekä korkea investointiaste. TS-esityksessä nettoinvestointien määrä on 192 miljoonaa euroa. Kaupunki ottaa 150 miljoonaa euroa lisää velkaa, minkä myötä lainakanta ylittää miljardin euron rajan taloussuunnitelmakaudella 2011 2014. Vantaa on perinteisesti menestynyt hyvin suurten kaupunkien palvelujen tehokkuusvertailuissa. Tämä on käynyt ilmi myös vuoden 2010 aikana tehdyissä selvityksissä. Tehokkuuden ylläpitäminen ja toimintamenojen kasvun hallinta ovat tulevallakin taloussuunnitelmakaudella keskeisessä roolissa, kun verorahoituksen kasvun ennakoidaan jäävän pitkäksi aikaa alemmalle tasolle kuin mihin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä totuttiin. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä kasvaa tulevinakin vuosina reilun 2 000 asukkaan vuosivauhdilla. Kaupungin palveluja eniten tarvitsevien määrä kasvaa, kun nuorten ikäluokkien kasvu jatkuu samalla, kun Vantaan väestö ikääntyy nopeasti. Talouden tasapainon saavuttamiseksi Vantaan tuleekin jatkossa olla kuntasektorin kehityksen kärjessä. Uusia toimintamalleja tulee selvittää ja kokeilla mm. Vantaa-sopimuksen kokemusten pohjalta. Uudistusten tulee aina perustua huolelliseen selvitystyöhön ja kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioimiseen.
26 Taloussuunnitelmakaudelle 2011 2014 ajoittuvat muun muassa Kehäradan ja Marja-Vantaan suuret investoinnit. Vuonna 2011 Vantaan kaupungin investointitaso kohoaa jopa 200 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa Vantaan lainakannan kasvua entisestään, kun vuosikatteella kyetään taantuman verotulovaikutuksista johtuen rahoittamaan vain pieni osa nettoinvestoinneista. Vantaan lainakanta ylittänee miljardin euron rajan taloussuunnitelmakaudella. Korkotason noustessa lainanhoitokulut alkavat syödä käyttötalouden liikkumavaraa entisestään. Näin ollen käyttötalouden menokurin lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös tulopohjan kasvattamiseen sekä investointien priorisoimiseen. Talouden haasteista huolimatta Vantaalla on hyvät menestymisen edellytykset. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia, ja Vantaa koetaan houkuttelevaksi sijainniksi yrityksille. Lähivuosien hankkeet lisäävät kaupungin houkuttelevuutta yritys- ja asuinkaupunkina entisestään. Jatkossa tehtävää riittää muun muassa sen suhteen, että työpaikat ja työvoima kohtaisivat nykyistä paremmin. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2011 (Turku) Tasapainoinen talous vie kaupunkia eteenpäin 15.10.2010 Turun kaupungin talousarvioehdotus vuodelle 2011 on laadittu tasapainoon. Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin ehdotus turvaa kaupungin palvelut nykyisen tasoisina ottaen huomioon suhdannetekijät ja kulttuuripääkaupunkivuoden. Esitys ei sisällä verojen korotuksia. Budjetin toimintakate on 899 milj. euroa ja tulos on 4,4 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä 1,8 milj. euroa. Talousarvioehdotuksen mukaan kaupungin käyttömenot kasvavat ensi vuonna 3,2 prosenttia verrattuna kuluvaan vuoteen. Palkkojen korotukset lisäävät menoja 2,5 prosenttia. Esitys on laadittu realistiselta pohjalta huomioiden suhdannetilanteen aiheuttamat epävarmuustekijät ja riskit sekä palvelukysynnän kasvupaineet, sanoo kaupunginjohtaja Randell. Esitys sisältää myös huomattavan panostuksen kulttuuripääkaupunkivuoteen sekä lisäpanostuksen kulttuurin määrärahoihin kulttuurivuoden pitkäaikaisten vaikutusten turvaamiseksi. Verotulojen odotetaan kasvavan 3,5 prosentilla. Erityisesti yhteisövero kasvaa voimakkaasti, mutta kunnallisveron on laskettu kasvavan vain 1,6 prosenttia. Tämä johtuu kunnallisveroon tehdystä vähennysoikeuksien laajennuksesta ja työttömyyden kasvusta. Varautuminen rakennemuutokseen Kaupunginjohtajan esitys sisältää useita toimenpiteitä, joilla varaudutaan elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja työttömyyden kasvuun. Kaupungin työllisyysmäärärahan nettomeno on 3,8 miljoonaa euroa. Rakennemuutosta varten esitetään 2,5 miljoonan varausta. Ammattikorkeakoulun hanketoimintaan varataan kaupunginhallituksen käyttöön 500 000 euroa ja korkeakouluyhteistyöhön 645 000 euroa. Koko Suomen kannalta merkittävä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi otetaan talousarvioesityksessä huomioon monella tavalla. Kulttuurivuoden pitkäaikaisten vaikutusten aikaansaamiseksi kulttuurin määrärahoihin esitetään 6,2 prosentin kasvua.
27 Keskustan viihtyvyyttä parannetaan 650 000 eurolla ja kesällä järjestettävään Tall Ships Culture -purjelaivatapahtumaan 570 000 euroa. Kaikkiaan kaupunki osallistuu kulttuuripääkaupunkihankeen rahoitukseen usean vuoden aikana noin 18 miljoonalla eurolla. Investointien taso pysyy myös ensi vuonna korkeana. Uudisrakentamiseen esitetään 12,3 M ja kiinteistöjen peruskorjauksiin 43,6 M. Suurimpia uudisrakennuskohteita ovat Impivaaran uimahalli, Myllysilta, Paattisten koulu ja Kellonsoittajankadun päiväkodin ja koulu, joka korvaa kaupunginvaltuuston kouluverkkopäätökseen sisältyvän Seikkailupuiston koulun. Tämä muutos on kokonaisuuden kannalta paras ja taloudellisin vaihtoehto, joten tehtyä kouluverkkopäätöstä on tältä osin syytä tarkistaa, sanoo kaupunginjohtaja Randell. Yleisesti ottaen investointitasomme on verrattain korkea. Jatkossa taloussuunnitteluvuosille määritellään investointiraamit, joista poikkeaminen edellyttää erillistä rahoituspäätöstä. Myös investointien käsittely- ja hyväksymismenettelyä uudistetaan. Tämä tuo kaivattua pitkäjänteisyyttä investointien hallintaan ja taloussuunnitteluun. OULUN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2011 JA -SUUNNITELMA 2012 2013 Kaupunginjohtajan esitys 18.10.2010 Suomen talousnäkymät ovat parantuneet kuluvan vuoden aikana viime vuoden syvän notkahduksen jälkeen. Vienti supistui vuonna 2009 yli 20 %, mikä on lisännyt työttömyyttä ja leikannut niin valtion kuin kuntien verotuloja. Kuntatalouden tila on vaikea yleisestä suhdannetilanteen parantumisesta huolimatta. Suurin ongelma on sekä kuntien että valtion nopea velkaantuminen sekä menojen liian nopea kasvu tuloihin verrattuna. Erityinen haaste kuntataloudelle on huoltosuhteen heikkeneminen, jolloin entistä pienempi osa väestöstä kantaa vastuun hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta. Uudet, lainsäädännön perusteella kunnille sälytettävät tehtävät tekevät kuntien rahoitusaseman kestämättömäksi. Pääsääntönä on, että valtionosuuksien kasvu kattaa vain pienen osan todellisista lisätehtävien kustannuksista. Kaupunki panostaa merkittävästi työpaikkojen synnyttämiseksi vuonna 2011. Oulu konsernin investointiohjelma pysyy korkealla tasolla suunnittelukaudella, ollen yhteensä noin 370 miljoonaa euroa vuosina 2011 2013. Kaupungin keskustassa ja Toppilansalmen alueella on luotu ja luodaan asemakaavamuutoksilla ja niihin liittyvillä sopimuksilla sekä investoinneilla edellytykset mittaville yksityisen sektorin rakennusinvestoinneille. Edellytysten luomisella mahdollistetaan keskustan alueen kehittyminen ja vähintään 300 miljoonan euron yksityiset investoinnit, joilla parannetaan elinvoimaisuutta ja vähennetään työttömyyttä. Alueellisen elinkeinoelämän vahvistamista tuetaan vuonna 2010 käynnistyneen Business Oulun toimesta, tavoitteena synnyttää tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulle 2012 mennessä. Business Oulun perusrahoitus on noin 7 miljoonaa euroa. Kaupungin talousarvioon on varattu lähes 15 miljoonaa euroa työllistymisen tukemiseen ja hankkeisiin. Painopisteinä vuonna 2011 ovat erityisesti nuoriso ja pitkäaikaistyöttömät. Uuden Oulun valmistelut kohti vuotta 2013 ovat jo hyvässä vauhdissa ja positiivisessa hengessä sekä luottamushenkilöiden että henkilöstön keskuudessa. Uusi, lähes 190 000 asukkaan ja 13 000 työntekijän yhteenliittymä on iso projekti, mikä sitoo merkittävästi niin henkilöstön kuin luottamushenkiöiden työpanosta. Vuoden 2011 osalta ei ole resursseja vielä tässä vaiheessa yhdistetty toiminnan suunnittelussa, vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä on tavoitteena käsitellä uutta Oulua mahdollisimman yhtenä kokonaisuutena. Tule-