Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Keski-Suomi 6.11.2012 KESELY/11/07.04/2011 07.04.02.00 Fingrid Oyj Verkkopalvelu, Ympäristö Arkadiankatu 23 B PL 530 00101 HELSINKI Viite: Keski-Suomi-Oulujoki 400 kilovoltin voimajohtohanke Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii yhteysviranomaisena Fingrid Oyj:n hankkeessa (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/94). Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä tämän lain mukaisessa menettelyssä (YVA), ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa hankkeesta vastaava selvittää hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksen on laatinut konsulttitoimisto Sito Oy Espoosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen annettua lausuntonsa arviointiselostuksesta. Hanke ja sen vaihtoehdot Hanke on perusteltu sähkömarkkinalain asettamin velvoittein huolehtia Suomen kantaverkon toimivuudesta ja sähkön siirtokyvystä. YVA:ssa on arvioitu uuden 400 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutukset. Johdon päätepiste on etelässä Petäjävedellä tai Laukaassa ja pohjoisessa Oulujokivarressa Muhoksella (Pyhänselkä). Arvioitavan johtoreitin pituus vaihtoehtoineen on 560 km. Hankkeen toteuttamatta jättämistä (nk. 0 - vaihtoehto) ei tarkasteltu, koska se ei ole mahdollista kantaverkon toimivuuden kannalta. Kuuleminen ja lausuntojen pyytäminen Arviointiselostus oli nähtävänä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten 8.8. - 28.9.2012 niiden 22 kunnan ilmoitustaululla, joita hanke vaihtoehtoineen koskee: Jyväskylä Hannikaisenkatu 17, Laukaa Laukaantie 14, Äänekoski Hallintokatu 4, Petäjävesi Suutarintie 4, Uurainen Virastotie 4, Multia Multianraitti 3, Saarijärvi Sivulantie 11, Karstula Virastotie 4, Kivijärvi Virastotie 5, Kinnula Keskustie 45, Pihtipudas Keskustie 9, Reisjärvi Reisjärventie 8, Haapajärvi Kirkkokatu 2, Kärsämäki Keskuskatu 14, Nivala Kalliontie KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0040 www.ely-keskus.fi/keski-suomi Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä PL 250 40101 Jyväskylä

2/40 15, Haapavesi Tähtelänkuja 1, Siikalatva Pulkkilantie 4, Vaala Vaalantie 14, Liminka Kauppakatu 4, Tyrnävä Kunnankuja 4, Muhos Asematie 14 ja Utajärvi Laitilantie 5. Arviointiselostus oli nähtävänä myös Internet-osoitteessa www.elykeskus.fi/keski-suomi/fingrid_voimajohtohanke ja Fingridin verkkosivuilla www.fingrid.fi. Selostus lähetettiin luettavaksi myös kuntien pääkirjastoihin. Arviointiselostuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistiin sanomalehdissä Kaleva, Keski-Pohjanmaa, Keskisuomalainen ja Maaseudun tulevaisuus. Lisäksi Fingrid julkaisi hanketta ja palautteen antamisen mahdollisuutta koskevan ilmoituksen 17 hankealueen paikallislehdessä. Keski-Suomen ELY -keskus julkaisi tiedotteen arviointiselostuksen valmistumisesta. Hanketta ja ympäristövaikutusten arviointiselostusta esiteltiin yleisölle kolmessa tilaisuudessa: 20.8 klo 16.30, Haapavedellä, Kylätalo Kopsassa, 21.8.2012 klo 16.30, Utajärvellä, Rokua health & spa- keskuksessa sekä 3.9.2012 klo 18, Uuraisilla Hirvasen koululla. Palautetta hankkeesta vastaavalle oli mahdollista antaa myös Fingridin Internet -sivuilla olevan karttapalautepalvelun avulla. Sen kautta Fingrid sai 47 palautetta. Yhteysviranomainen lähetti lausuntopyynnön hankealueen kunnille. Muut lausuntopyynnön saajat olivat: Oulun ja Vaasan ja Sisä-Suomen aluehallintovirastot, Finavia, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Kainuun, Keski- Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitot, Kainuun, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseot sekä Museovirasto. Arviointiselostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 28.9.2012 mennessä os. PL 250, 40101 Jyväskylä, käyntiosoite Piippukatu 11. Kuulemisessa saatiin 35 lausuntoa ja mielipidettä. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Finavia Oyj Finavia Oyj:llä ei ole huomauttamista hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Kohdassa 1.5. on otettu huomioon ilmailulain mukaisen lentoesteluvan tarve. Haapaveden kaupunki Haapajärven ja Muhoksen sähköaseman välillä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoista reittiä (3A, 3b tai 3C). Reittivaihtoehdossa 3A uusi 400 kv:n johto sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin johdon rinnalle, sen länsipuolelle Muhoksen Tikkalansuolle asti. Haapaveden lintuvedet ja suot - antura-alueen kohdalla tarkastellaan myös Natura-alueen itäpuolelta

3/40 kiertävää reittiä. Reittivaihtoehdoissa 3B ja 3C reittiosuus Vaalan Puutteenperälle. Yva-arviointiselostuksen selvitykset ovat Haapaveden kaupungin mielestä hyvin laajat ja riittävät. Kaupungin mielestä vaihtoehto 3A on tarkoituksenmukainen ja hyvä. Kaupunginhallituksella ei ole ympäristövaikutusten arviointiselostuksen johdosta huomautettavaa. Henkilö 1 Reittivaihtoehdon 1B ja nykyisen Alajärvi-Huutokoski linjan varrella asuvana maidon tuottajana, haitta uudesta linjasta nykyisen viereen olisi hyvin merkittävä. Tällä hetkellä yksi pylväs on keskellä rinnepeltoa, vaikka se olisi helposti rakennusvaiheessa voitu tehdä ulkopuolelle pylväsjakoa muuttamalla. Uudessa linjassa pylvään sijoittaminen rinnepellon ulkopuolelle tuskin onnistuu. Rinteessä sijaitsevan pylvään haitta ja vaurioitumisriski on paljon suurempi kuin tasaisella maalla. Rinteessä työskenneltäessä teknisen vian sattuessa matka jatkuu kunnes tasamaa koittaa tai puu, kivi sähköpylväs tulee vastaan. Omakohtaisia kokemuksia kyseisen pylvään osalta omaavana voin todeta, että jännitys ja hyvä tuuri kuuluvat työympäristöön. Metsätalouden tukiessa maidontuotantoa myös useamman hehtaarin siirtyminen joutomaaksi vähentäisi omalta osaltaan kannattavuutta. 90 metriä leveä johtoalue lisääntyvän asutuksen keskellä, jossa on isoja korkeuseroja, ei ole maisemaa eikä asumisviihtyisyyttä lisäävä asia (Hirvaskylän alue). Alajärvi-Huutokoski linjan alle on aikanaan jäänyt paljon rakennuskelpoista maata. Toisen linjan tekeminen viereen korostaisi huonoa suunnittelua aikanaan. Omalla tilallani, joka on paikallisesti arvokkaalla maisema-alueella, juuri paras ja huomaamattomin rakennuspaikka on jäänyt Alajärvi-Huutokoski sähkölinjan alle. Haittavaikutukset YVA-selvityksen mukaan olisivat vähäiset vaihtoehdossa 1 A, joten se olisi järkevämpi toteuttaa. Henkilö 2 Vaihtoehto 1B (Laukaan Vihtavuoresta) on yva-selostuksen perusteella poissuljettava vaihtoehto uudelle voimajohdolle. Vaikutus sekä asutukselle ja loma-asutuksille että ympäristölle on kohtuuton johtuen siitä, että joudutaan rakentamaan uusi voimajohto vanhan vierelle. 1A:ssa taas vanhan paikalle. Asuntojen ja kesämökkien arvo laskee; kukaan ei halua ostaa kotia/mökkiä voimajohdon vierestä. Tämän lisäksi olisi ainakin yksi mökki menossa lunastukseen, jonka rahallinen korvaus selvinnee vastahankkeen jälkeen. Maisemallisesti vaikutus on myös suuri, uudet pylväät (joiden paikoista ei vielä tiedetä) ovat entisiä paljon korkeammat ja tulevat hallitsemaan maisemaa. Korkeuden vuoksi pylväät ei jää edes puiden taakse "piiloon". Kuka tietää varmuudella terveysvaikutuksista? Vaikka esittelytilai-

4/40 suuksissa kerrotaan tutkimuksista (suositusarvoja ei ylitetä), niin mikä on viimeisin tieto? Miksi voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi esimerkiksi Niinijärven kohdalla nykyisen linjan viereen, miksei kauemmaksi metsän puolelle. Henkilö 3 ja 4 Esitämme mielipiteemme 400 Kv voimajohdon rakentamisesta Nuojua- Petäjävesi. Omakotitalomme sijaitsee 60 metriä Fingridin voimajohdosta, paalu N:o 1387. Säteilyturvakeskuksen mukaan on liian lähellä asuntoamme. Haluamme lisäselvitystä asiasta. Kiinteistömme arvo alenee rakennettavan uuden linjan vuoksi ja terveydelliset syyt. Henkilö 5 Vastalause hankkeelle tontin osalta. Kävimme 3.9.2012 Hirvaskankaan koululla voimajohtohanketta koskevassa tilaisuudessa. Tilaisuudessa projektipäällikkö Satu Vuorikoski ja tekninen asiantuntija Pasi Saari selvittivät hankkeen sisältöä ja mahdollisia valitus- ja muutoskäytänteitä. Voimalinjan suunniteltu sijainti tonttimme kohdalla tuli suurena järkytyksenä meille. Toinen voimalinja on jo aikanaan vienyt osan tontista ja uusi voimalinja tulisi suoraan käyttöpihamme ja kasvimaan päälle. Talomme sijoittuu aivan tontin etureunalle ja kaikki oleskelupiha on talon takana. Juuri siihen tuota voimalinjaa on suunniteltu ja sitä jyrkästi vastustamme. Keskustelimme tilaisuudessa olleiden asiantuntijoiden kanssa vaihtoehdoista ja he kertoivat, että linjaa pystytään siirtämään siten, ettei se kulje tonttimme päällä ja pilaa totaalisesti pihaamme. Pilaavia tekijöitä on useita. Tontiltamme jouduttaisiin kaatamaan pääosa puista ja talo paljastuisi täysin tieliikenteelle joka suuntaan. Olemme ostaneet talomme vanhuuden päiviä varten. Taloa pihapiireineen on saneerattu ja laitettu useita vuosia ja tuntuu nyt täysin kohtuuttomalta, että vuosien työtä lähdettäisiin ison voimalinjan myötä tuhoamaan. Maiseman pilaamisen lisäksi myös talomme arvo tulisi laskemaan tontin päällä kulkevan voimalinjan myötä. Lisäksi pelkäämme voimalinjan aiheuttamia terveysvaikutuksia sähkömagneettisen säteilyn osalta. Fingridin Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tiivistelmässä mainittiin lyhyesti, etteivät terveydelle haitalliset arvot ylittyisi. Tämä ei kuitenkaan vakuuta kun kyseessä on oma takapiha, jolla lastenlasten tulisi voida vapaasti leikkiä. Tiivistelmässä todettiin myös, että ympäristövaikutukset asutukseen ovat erittäin merkittäviä yksittäisten asuinrakennusten kohdalta. Koemme että oma kiinteistömme kuuluu tähän kategoriaan. Emme tule antamaan lupaa voimalinjan rakentamiselle omistamallemme maa-alueelle. Oman oikeustajumme mukaan julkisellakaan toimijalla ei ole oikeutta rakentaa mitään toisen omistamalle alueelle. Johan jokai-

5/40 sesta autotallistakin pitää hakea rakennuslupa naapureidenkuulemismenettelyineen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuussa voimajohto sijoittuisi Vaalan alueelle, jonne hankkeessa on esitetty kolme reittivaihtoehtoa. Vaihtoehdot sijoittuisivat pääosin nykyisten 220 ja 400 kilovoltin jännitteisten voimajohtojen yhteyteen. Alavaihtoehdot 3C 1 ja 3C 2 sijoittuisivat uuteen maastokäytävään. Voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen esitetään lisättäväksi Kainuun kokonaismaakuntakaavassa alueelle osoitetut tärkeä pohjavesialue, Oulu-Kajaani-Vartius -käytävä ja rautatieliikenteen päärata. Voimajohtohankkeen reittivaihtoehto 3C kulkee tärkeän pohjavesialueen läpi ja vaihtoehto 3C 2 sijoittuu Oulu-Kajaani-Vartius - käytävän alueelle ja maakuntakaavassa osoitetun pääradan länsipuolelle. Kainuun kokonaismaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskien määräyksiä rantojen käytöstä, turvetuotannosta, liikenneturvallisuudesta ja liito-oravien esiintymispaikoista. Kainuun maakunta - kuntayhtymän aiemmassa arviointiohjelman lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon hankkeen vaikutusarvioinnissa ja toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa. Mahdolliset voimajohtohankkeeseen liittyvät Kainuun alueelle sijoittuvat alueidenkäyttötarpeet voidaan ottaa huomioon vuonna 2013 käynnistyvän Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä. Kainuun museo Kainuun Museo on arvioinut selvityksiä jo 26.1.2012 ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa. Arviointiselostuksen mukaan toteutettavaksi valittavalla reittivaihtoehdolla tehdään museoviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla muinaisjäännösinventointi. Hyvin toteutetun inventoinnin jälkeen selvitykset ovat luonnollisesti riittävät. Ainoa huomautuksen aihe on, että muinaisjäännösinventoinnin tulokset eivät silloin vaikuta reittivaihtoehdon valintaan. Kainuun Museon toimialueella se ei kuitenkaan aiheuttane ongelmia. Keski-Suomen elinkeino- liikenne. ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue L-vastuualueella ei ole lausuttavaa YVA:sta. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on varauduttu suunnitellun voimajohdon tarpeeseen maakuntakaavan mukaisella tarkkuustasolla. Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa YVA-menettelyä varten tehtyjen selvitysten riittävyyteen, eikä liitolla ole asiaan maakuntakaavoituksesta johtuvaa huomautettavaa.

6/40 Keski-Suomen museo Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arkeologinen kulttuuriperintö ja arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt huomioitu riittävällä tavalla. Näiltä osin Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa. Kinnulan kunta Kinnulan kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiselostukseen 400 kilovoltin voimajohtohankkeessa. Henkilö 6 Otin asiaan ensimmäisen kerran kantaa 12.2.2007 ja toisen kerran, kun oli tilaisuus ilmaista mielipiteensä maakuntakaavasta, jossa Fingrid esitti suunnitelmansa rakentaa 400 kv:n sähkölinja Vihtavuoresta Uuraisten suuntaan. Mielipiteeni olivat silloin jyrkän kielteinen ja ovat edelleen. Onneksi nyt on tehty kuitenkin uusia selvityksiä ja reittivaihtoehtoja. Tämä toinen vaihtoehto olisi arviointiohjelmassa nimetty 1A Petäjävedeltä lähtevä ja tämän linjakäytävän pituus olisi 33 km. Tätä reittiä käytettäessä linjakäytävää ei selvityksen mukaan tarvitsisi leventää vaan uusi voimalinja mahtuisi purettavan linjan paikalle. Alkuperäinen suunnitelma, johon otin kantaa viisi vuotta aiemmin on nimetty arviointiohjelmassa 1B, joka lähtisi Vihtavuoresta. Tämä reitti olisi arviointiohjelman mukaan 8 km pitempi ja nykyistä linjakäytävää pitäisi leventää n. 30 m 35 km:n matkalla. Itselläni on kaksi maa-aluetta tämän 1B vaihtoehdon vaikutusalueella. Vihtavuoresta päin on Hietalahti 16:13 metsätila pinta-ala n. 105 ha. Nykyinen johtokäytävä halkaisee pitkänmallisen alueen vieden n. 10 ha:n alueen. Tällä johtokäytävällä on Fingridin 400 kv:n ja 110 kv:n johdot sekä Vattenfallin pienempi johto. Ilmeisesti Hietalahden tilalla johtokäytävä levenisi n. 10 m. Toinen maa-alue on maanviljelys/metsä, pinta-ala 98 ha Uusi-Hovila 2:34. Uusi-Hovila tilan mailla esiintyy liito-oravia kuten myös ilmenee arviointiohjelmasta. Linjakäytävän leventäminen kolmekymmentä metriä olisi liikaa liitooravapopulaation kannalta, joten 400 kv:n rakentaminen olisi perusteltua kieltää Vihtavuoresta Uuraisten suuntaan. Uusi-Hovilan tilan maita on mennyt useita hehtaareja nykyisen 400 kv:n linjan alle. Olisi mielestäni jo kohtuutonta jos vielä tulisi samantyyppinen linja entisen viereen tuoden lukuisia haittavaikutuksia. Yksi suuri haittavaikutus itseeni kohdistuen olisi ammattiini kohdistuva uhka: Olen maanviljelijä/metsätalousyrittäjä. Saan toimeentuloni pelkästään maa- ja metsätaloudesta. Liikenneasiat on mielestäni myös otettava huomioon. Uusi-Hovila tilan maitten läpi menee myös 4-tie, joka menee risteävästi nykyisen 400 kv:n ali. Suunnitelmissa on muuttaa nykyinen tie moottoritieksi Kirristä Äänekoskelle. Ei varmaan ole kovin mukava maisema, jos

7/40 on kovin leveä johtoviidakko, eikä varmaan helpota johdon rakentamistakaan jos moottoritie olisi jo ehditty rakentaa ennen linjaa. Hirvaskylän alueen rakentaminen asuinpaikkana heikkenee ja pienenee jos linjahanke toteutuisi tätä kautta. Mielipiteenäni haluan ilmaista vastustavani suunniteltua 400 kv:n rakentamista Vihtavuoresta Uuraisten suuntaan. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi 1A Petäjävedeltä lähtevä. Tämä ei veisi arviointiohjelman mukaan maa-alueita, koska käytettäisiin jo ennestään olevaa johtokäytävää. Kärsämäen kunta Linjausvaihtoehdossa 3B/3C g-l Kärsämäen kunnan alueella on 6 asuintaloa, jotka ovat alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta ja näistä yksi alle 50 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Näistä asunnoista 3 sijaitsee Kärsämäen Jokivarrella, noin 7 kolometrin etäisyydellä Kärsämäen keskustasta länteen. Ko. asuintalot sijoittuvat molemmille puolille suunniteltua voimalinjaa. Ko. kolmen asunnon kohdalla on esitetty ratkaisua, missä rinnalle rakennettava voimalinja sijoitetaan aiemmin rakennetun voimalinjan päälle, jolloin uusi voimalinja ei pienennä välimatkaa lähistöllä oleviin asuntoihin. Kunnan alueella sijaitsevien kolmen muun asunnon kohdalla uusi rakennettava voimalinja on mahdollista sijoittaa toiselle puolelle jo olevaa linjaa kuin asunnot. Tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa voimajohtojen magneettikentän vaikutus pienenee etäisyyden kasvaessa ja 100 metrin etäisyydellä magneettikenttä häviää lähes kokonaan eikä sillä ole vaikutusta ihmisen terveyteen. Koska ei ole pitävää näyttöä voimalinjan ihmisten terveyteen aiheuttamista haitoista, uusi voimajohto voidaan rakentaa Kärsämäen kunnan alueella ympäristövaikutusten arvioinnissa esitetyllä tavalla. Kunnan antamaan mahdolliseen puoltavaan lausuntoon voidaan esittää ehto, jos tulevaisuudessa voidaan näyttää toteen, että voimajohdot aiheuttavat asukkaiden terveydelle haittaa, on voimayhtiö velvollinen kustannuksillaan toimimaan haitan poistamiseksi. Laukaan kunta Arviointiselostus on kattava, paikalliset olosuhteet huomioon ottava ja tuo selkeästi esiin sen, että voimalinjan eteläpään hankevaihtoehtona esitetty linjaus 1A aiheuttaa selkeästi vähemmän haittaa lähes kaikille tutkituille arvoille. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston perusturva, oikeusturva ja luvat vastuualue Arviointiohjelman mukaisesti YVA -selostuksessa on esitetty ympäristövaikutuksia mm. vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmi-

8/40 siin ja yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä. Voimajohdon sähkö- ja magneettikenttien vaikutukset on tehtyjen lisäselvitysten avulla arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (4.4.2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttamien altistusten rajoittamisesta mukaisesti. Sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksia on tarkasteltu eri johto-osuuksille esitettyinä graafisina käyrinä joista voi havaita, etteivät sähkö- ja magneettikenttien voimakkuudet ylitä sosiaalija terveysministeriön asetuksen raja-arvoja johtokäytävän ulkopuolella millään osuudella. Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksia on arvioitu arviointiselostuksessa selvittämällä linjan läheisyydessä ja alle sadan metrin etäisyydellä sijaitsevat rakennuspaikat ja ne on esitetty kootusti taulukossa 14 nykytilanteen ja hankkeen aiheuttama vaikutusten osalta. Alle 100 m:n etäisyydellä olevat rakennukset vaihtoehdossa 1A ovat seitsemän asuntoa ja yksi loma-asuntoa, joille esitetään vähäisiä vaikutuksia. Vaihtoehdossa 1B esitetään neljä asuinpaikkaa ja viisi loma-asuntoa alle 100 etäisyydelle johtoalueesta. Yhdellä loma- ja yhdellä vakioasunnolla etäisyys on alle 50 metriä, vaikutusarviona esitetään merkittäviä vaikutuksia muutamassa yksittäisessä kohteessa. Haasteelliset suunnittelutilanteet on esitetty erillisinä kuvina 149-151. Sähkölinjan etäisyys pohjavesialueisiin on esitetty taulukkomuodossa josta on nähtävissä että kolmessa tapauksessa suunniteltu linja kulkee <200m:n etäisyydeltä tärkeää pohjavesialuetta, ei kuitenkaan lähempää kuin 100m. Ihmisiin kohdistuvia sosiaalisia- ja terveysvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 9. varsin kattavasti. Kohdassa 9.3 käsitellään reittijaksoittain hankkeen vaikutuksia, joiden on esitetty vaihtoehdoissa 1A ja 2 olevan ihmisten elinolojen kannalta vähäisiä. Yksittäisten linjan lähialueelle sijoittuvien kohteiden osalta vaikutusten merkittävyys riippuu pylvästen sijoittelusta. Vaihtoehdossa 1B merkittävä yksittäinen haitallinen vaikutus kohdistuu yksittäiseen Niinijärven rannan loma-asuntoon, muutoin lähialueella muutosta nykytilaan tapahtuu lähinnä asuinpaikkojen sijoittuessa uuden voimajohdon puolella. Vaihtoehtojen vertailu on kootusti esitetty arviointiselostuksen kohdassa 9.11 ja keskeiset vaikutukset on esitetty Keski-Suomen maakunnan alueelta vertailutaulukoissa 25 ja 26 havainnollisella tavalla ja merkittävyyttä on korostettu värikoodein kokonaisvaikutuksen suhteen. Selostuksen kappaleessa 12.2 on tarkasteltu myös mahdollisuuksia vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen. Museovirasto Museovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ja lausunnonantaja Pohjois-Pohjanmaan arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta, Pohjois-Pohjanmaan museo rakennetun ympäristön osalta, Keski- Suomen ja Kainuun museot omilla toimialueillaan sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun ympäristön osalta.

9/40 Museovirasto viittaa hankkeen YVA-ohjelmasta 2.2.2012 antamaansa lausuntoon (458/304/2011), jossa arkeologisen kulttuuriperinnön arviointiin tulleen otetuksi huomioon. Viraston huomiot muutamien tiedossa olevien muinaisjäännöskohteiden osalta on päivitetty lausunnolla olevassa YVA-selostuksessa. Uusien linjauksien mahdollisimman kattava sijoittaminen vanhoihin johtokäytäviin on kulttuuriympäristön vaalimisen edellyttämä ratkaisu. Hankkeen toteutus edellyttää kuitenkin arkeologista inventointia valittavalla siirtolinjauksella. Se todetaan toteutettavan ennen yleissuunnittelua ja selvityksen tulokset tullaan ottamaan rakentamisessa huomioon. Tähän liittyen todettakoon vielä YVA-selostuksen kappaleessa 1.5 esille otettuun muinaismuistolakia (295/63) käsittelevään osuuteen, että tällaisissa suurissa yleisissä hankkeissa ensisijaisesti sovelletaan lain 15 :ää, jonka mukaan rakentamisen aiheuttamat arkeologiset tutkimukset tulevat hankkeen toteuttajan kustannettaviksi. Hankkeessa asetettuna tavoitteena on kuitenkin, että rakentamisen ohjaamisella varsinaisia kaivaustutkimuksia ei tultaisi tarvitsemaan, mutta isoissa hankkeissa on mahdollista, ettei tutkimustarpeilta voida täysin välttyä. Linjausten pituus huomioon ottaen selityksen tai useampien selvitysten tarve on varsin mittava, mistä johtuen ne on tarpeen toteuttaa hyvissä ajoin. Henkilö 7 Rokuan Natura-arviossa ei ole huomioitu koristejäkälää ollenkaan. Koristejäkälä on herkkä mekaaniselle kulutukselle, vahinkoja tulee talvella kuin kesällä. Kesällä kuivana-aikana vauriot ovat suurimmat ja jäkälä häviää siitä kokonaan. Vaihtoehto 3C Puuteenperältä Rokuanjärven taakse, koko Rokuanvaaran alue on koristejäkäläaluetta. Koriste jäkälä on myös huomattava tulolähde Vaalan kunnassa, useampia yrityksiä jotka työllistävät kymmeniä työntekijöitä varsinkin kesä-aikaan. Pyydä ottamaan herkän jäkälän arvioidessanne ympäristöhaittoja 3C linjavaihtoehdossa. Henkilö 8 Luin viime torstain Laukaan-Konnevesi lehdestä järkyttävän uutisen, jossa kerrottiin että 400kv linjaa suunnitellaan Vihtavuoren sähköasemalta Multian Puskianmäkeen yhtenä vaihtoehtona. Järkytys aukesi kun tajusin että kyseinen linja kulkee kesänvietto paikkamme yli. Kesänvietto paikkamme sijaitsee Valkolan kylässä ison Ahvenlammen rannassa, jossa omistan myös Metsärinteelä nimisen metsätilan jonka reuna rajoittuu myös pieneen Ahvenlampeen koko mitaltaan. Olen ostanut kyseisen paikan koska aiomme rakentaa sinne omakotitalon. Talon paikka sijaitsee ison Ahvenlammen rannassa jossa on jo saunamökki, kota ja wc. Paikkaan on tehty myös lähde, tie ja uimaranta, kovalla työllä. Poikamme on myös suunnitellut kesänvietto paikkaa pienen Ahvenlammen rantaan. Tämä tieto linjan suunnittelusta on nostanut sarvet päähän. En ymmärrä miksi tällaisista suunnitelmista ei ole kerrottu maan

10/40 omistajille mitään. Enkä tule hyväksymään linjaa joka pilaa tontit ja ranta-alueet. Kyseisen linjan alle jää myös muitakin arvokkaita luonto kohteita jotka jo tiedättekin. Liitän kartan niin näet paremmin mistä on kyse. Kyseinen maa alue on kotitilastamme lohkottu ja omaa myös vankan tunnearvon jota ei voi rahassa mitata. Karttaan numeroituna: 1. Omakotitalon paikka 2. Mökkipaikka Kävimme Hirvasen koululla tiedotustilaisuudessa ja näimme suunnitelman tulevasta voimalinjasta, joka muistuttaa lentokenttää joka peittää alleen omistamamme rantapaikat. Voimalinjojen siihen tullessa siihen ei voi enää rakentaa mitään, säteilyn ja muiden haittojen takia. Ja maisemalliset arvot on tuhottu. Emme tule hyväksymään missään vaiheessa linjan rakentamista. Ja teemme valituksen asiasta jos linjaa tänne ollaan tuomassa, koska Petäjävedellä on parempi vaihtoehto, jossa jo linjaurakin valmiina. Nivalan kaupunki Haapajärven ja Muhoksen Pyhäselän sähköaseman välillä selostuksessa on tutkittu kolmea eri vaihtoehtoista linjausta. Näistä vaihtoehto 3A sijoittuisi noin 1000 metrin matkalta Nivalan kaupungin alueelle, nykyisen 200 kilovoltin voimalinjan rinnalle, sen länsipuolelle. Tekninen lautakunta pitää arviointiselostuksessa tehtyjä selvityksiä Nivalan kaupungin osalta riittävinä. Vaihtoehdossa 3A esitetty reitti sijoittuisi Nivalan osalta kokonaisuudessaan metsä- ja suomaille. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä nykyisestä voimajohtolinjasta länteen, joten johtoalueen leventämisellä nykyisestä n. 60 metristä n. 90 metriin ei ennalta arvioiden ole merkittävää haitallista vaikutusta asumiseen tai alueen ympäristöön. Johtokäytävän sijainnin vuoksi myöskään maisemallisten vaikutusten ei arvioida olevan erityisen merkittäviä. Alueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia erityisiä suojelukohteita tai muinaismuistoja, joiden suojeluarvojen säilymiselle hankkeen toteuttamisella saattaisi olla vaikutusta. Edellä mainituin perustein Nivalan kaupungin teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa vaihtoehtojen linjausten valinnan suhteen. Henkilö 9 ja kahdeksan muuta allekirjoittajaa, Uurainen Vastustamme Fingridin Keski-Suomi Oulujoki 400 KV sähköjohtoväylän rakentamista ympäristövaikutusten arviointiselostuksen 1 B- vaihtoehdon mukaisesti. YVA-selostuksessa on kootusti tuotu esille 1 B-vaihtoehdon (Laukaan Vihtavuori-Multia -reitin) sisältävän huomattavasti enemmän haittaavia

11/40 ympäristöön ja asuinviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä verrattuna vaihtoehtoon 1 A. Aikanaan alueemme on menetetty edellisen sukupolven sallimana voimalinjan alle, emmekä todellakaan halua nykytietämyksen valossa menettää maa-alueitamme lisää. Lisäalueiden laajentaminen olemassa olevan voimajohdon leventämiseksi rankaisisi jälleen samoja alueita ja maiden omistajia. Vaihtoehdon 1 B mukaan YVA-selostuksessa esille nousevat suunnitellun voimajohdon aiheuttamat välittömät ja välilliset vaikutukset. 1 B-vaihtoehdossa on todettu olevan haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin luontokohteisiin, koska se sijoittuu kokonaisuudessaan arkeologisesti potentiaaliselle alueelle. Levenevä voimajohtoalue rajoittaa kiinteistöjen käyttöä entisestään ja tuntuu kohtuuttomalta, vaikutukset asutukseen ja loma-asutukseen ovat merkittäviä tai erittäin merkittäviä - voimajohto tulisi entistä lähemmäs asuntoja tai loma-asuntoa. Voimalinjan haittavaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen voimistuisivat: mm. sähkökentän ja magneettikentän laajenemisen aiheuttamat pitkäaikaiset vaikutukset ihmisen elimistöön eivät varmasti vahvista voimakenttien vaikutuspiirissä olevien terveyttä. Erityisesti voimalinjan laajennus nykyiselle alueelle heikentää oleellisesti asumisviihtyvyyttä. Voimajohto rikkoo laajemmin kulttuurisesti arvokasta maalaismaisemaa ja aiheuttaa lisää sekä peltoalueiden menetyksiä että puustosukupolvien menetyksiä ja sitä kautta taloudellista menetystä sekä maisemallista tuhoa väylävaihtoehdon 1 B alueella. Ei tunnu mielekkäältä jättää aikanaan perinnöksi laajenevia maa-alueita, joilla on entistä suuremmat rasitteet. Kaikenkaikkiaan YVA-selvityksen mukaan vaihtoehdon 1 B haitalliset vaikutukset ovat laajemmat ja suuremmat kuin 1 A:n. Omaisuuden suoja on Suomessa turvattu perustuslaissa perustuslaki turvaa myös yksityisen maanomistusoikeuden. Omaisuuden suoja tarkoittaa myös sitä, ettei ketään saa estää käyttämästä omistamaansa tai hallitsemaansa omaisuutta normaalilla tavalla. Voimaväylän laajentaminen tai rakentaminen heikentää ratkaisevasti yksityisen maanomistuksen perusoikeuksia. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Reittivaihtoehdoista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle sijoittuvat osittain osuus 2 sekä kokonaan reitit 3A, 3B ja 3C. Kunnat, joiden alueelle hankevaihtoehdot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella sijoittuvat tai joiden alueelle voimajohtoreitit sijoittuisivat, ovat Reisjärvi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Haapavesi, Siikalatva, Vaala, Liminka, Tyrnävä, Muhos ja Utajärvi. Voimajohto sijoittuisi pääosin nykyisten 220 tai 400 kilovoltin (kv) jännitteisten voimajohtojen paikalle tai rinnalle.

12/40 Arvioidut vaihtoehdot ja niiden vertailu Arviointiselostuksessa on kuvattu arvioidut reittivaihtoehdot. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle sijoittuu osa reittivaihtoehdosta 2 ja reittivaihtoehdot 3A-3C kokonaisuudessaan. Reittiosuudelle 2 sijoittuu vain yksi vaihtoehto. Pohjoisella reittiosuudella on esitetty reittivaihtoehdot 3A-3C, joista 3B ja 3C ovat osan matkasta sama ja jakaantuvat erillisiksi reiteiksi pohjoisosassa. Reittivaihto 3C jakaantuu pohjoisosassaan alavaihtoehdoiksi 3C1 ja 3C2. Natura-alueiden kohdalla on esitetty vaihtoehtoiset reitit, jotka kiertävät Natura-alueet. Vaihtoehtojen vertailu on esitetty selkeästi aihealueittain ja lisäksi koosteena sekä sanallisesti että taulukkomuotoisena. Vertailutapa tuo selkeästi esille vaihtoehtojen erot. Pohjoisen hankealueen vaihtoehdoista ei voida arviointiselostuksen mukaan osoittaa selkeästi parasta reittivaihtoehtoa ympäristövaikutusten kannalta. Kaikkien vaihtoehtojen katsotaan olevan toteuttamiskelpoisia, joskin alavaihtoehdolle 3C1 voi arviointiselostuksen mukaan olla vaikea saada yleistä hyväksyntää sen sijoittuessa uuteen maastokäytävään Rokuan keskeisimmissä osissa. Arviointiselostuksessa esitetään myös mahdollisuus luopua 220 kv voimahohdosta osittain tai kokonaan reittivaihtoehtojen 3A-3C osuuksilla, jolloin voimajohto voitaisiin sijoittaa nykyiselle johtoalueelle. Tällöin ympäristövaikutukset jäisivät kaikkiaan vähäisiksi. Vaikutusalueen rajaus Arviointiselostuksessa todetaan, että vaikutusalue on rajattu vaikutustyypistä riippuen voimalinjan molemmille puolille nauhamaisesti noin 100 metristä viiteen kilometriin. Lisäksi tuodaan esiin, että osa vaikutuksista voi olla paikallisia, mutta osa voi koskettaa jopa laajoja valtakunnallisia kokonaisuuksia. Vaikutusalueen rajauksia on käsitelty myös arviointimenetelmien kuvauksen yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo vaikutusalueen rajatuksi riittävällä tavalla vaikutusalueittain. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Arviointiselostuksen mukaan voimajohto ylittäisi Pohjois-Pohjanmaan alueella lukuisia maanteitä. Eri vaihtoehdoissa kuitenkin kuljetaan pääosin samassa maastokäytävässä nykyisten voimajohtojen rinnalla, joten suuria vaikutuksia liikenneverkkoihin ei uuden voimajohdon rakentamisella näillä osuuksilla ole. Kokonaan uusilla osuuksilla voimajohto ylittäisi maantien neljässä paikassa. Vaihtoehdossa 3A välillä Tikkalan suo - Muhosperä voimajohto ylittäisi yhdystiet 8250, 18615 ja 18640. Teiden ominaisuudet ovat seuraavat: -Yhdystien 8250 keskimääräinen vuorokausiliikenne (2010) 871 ajoneuvoa, nopeusrajoitus voimajohdon risteämiskohdassa 80 km/h ja leveys 6-6,9 m. Tie on päällystetty.

13/40 -Yhdystien 18615 keskimääräinen vuorokausiliikenne (2010) 114 ajoneuvoa, nopeusrajoitus voimajohdon risteämiskohdassa 80 km/h ja leveys 5-5,9 m. Tie on päällystämätön. -Yhdystien 18640 keskimääräinen vuorokausiliikenne (2010) 88 ajoneuvoa, nopeusrajoitus voimajohdon risteämiskohdassa 50 km/h ja leveys alle 5 m. Tie on päällystämätön. Mahdolliset vaikutukset liikenneverkolle ovat tällä osuudella samoja kuin vuonna 2016 käyttöön otettavan Ventusneva-Pyhänselkä -voimajohdon vaikutukset, sillä molemmat voimajohdot rakennetaan rinnakkain. Vaihtoehdossa 3C1 välillä Rokuanjärvi-Lohisuo voimajohto ylittäisi yhdystien 18603. Tien keskimääräinen vuorokausiliikenne (2010) on 166 ajoneuvoa, nopeusrajoitus voimajohdon risteämiskohdassa 80 km/h ja leveys 6-6,9 m. Tie on päällystetty. Tällä osuudella voimajohdon kanssa ei kulkisi muita voimajohtoja. Voimajohdon rakentamisessa maanteiden yli on huomioitava Liikenneviraston ohje Sähköjohdot ja maantiet (Liikenneviraston ohjeita 4/2011). Pääsääntöisesti pääteillä (valta- ja kantatiet) sekä muilla vilkasliikenteisillä teillä ilmajohtojen sijoitusperiaatteisiin vaikuttavat näiden teiden parantamistarpeet ja törmäysturvallisuus, vähäliikenteisillä teillä taas korostuvat enemmän kunnossapitoluonteiset työt. Ohjeen mukaan riittävä vapaa alikulkukorkeus tien kohdalla on turvattava maanteitä ylitettäessä. Lisäksi pylväiden riittävistä etäisyyksistä maanteiden kohdalla on huolehdittava. Voimajohdon kanssa risteävillä yhdysteillä ei ole tällä hetkellä tiedossa sellaisia parantamis- tai leventämistoimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat pylväiden sijoitteluun. Tiettyihin tiealuetta koskeviin toimenpiteisiin tai rakenteisiin vaaditaan lupa. Hankkeen toteuttamisvaiheessa voidaan tarvita ELY-keskukselta haettava lupa tieltä käsin tehtävää työtä varten. Kaapelin, putken tai muun vastaavan rakenteen sijoittaminen tie-alueelle taas edellyttää ELY-keskuksen kanssa tehtävää sopimusta. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöyksikkö Tutkittavat voimajohtoreitit kulkevat Pohjois-Pohjanmaan alueella pääsääntöisesti joko olevan 220 kv tai 400 kv voimajohdon rinnalla. Tämä lieventää yleensä uuden johdon aiheuttamia ympäristövaikutuksia, koska uutta johtoaukeaa ei tarvitse avata. Toisaalta kyläalueilla olevaa asutusta on vaarassa jäädä johtoaukealle, jollei voimajohtoja sijoiteta yhteispylväisiin. Haapavedellä on esitetty vaihtoehtona kokonaan uuden reitin rakentamista Natura-alueiden (Haapaveden lintuvedet ja suot sekä Hirsineva) itäpuolitse. Vaihtoehtoisilla reiteillä ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön tai maankäyttöön.

14/40 Voimajohdon vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön selostetaan luvussa 7. Liitekartoilla on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY/2009) sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. Alueet on osoitettu, mikäli ne ovat vähintään kolmen kilometrin etäisyydellä voimajohdosta. Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu sanallisesti sekä valokuvasovittein ja maisema-analyysikartoin. Haapaveden Karsikkaan kylällä voimajohdon vaikutus maisematilaan arvioidaan merkittäväksi, sillä voimajohto heikentää maisematilan yhtenäisyyttä. Haapaveden Ahonperän - Nevalanmäen alueella käytettävä korkea yhteispylväs erottuu huomattavasti maisemasta ja sen mittasuhteista. Uuden linjan vaikutus maisemakuvaan ja pihapiireihin on merkittävä. Jatkosuunnittelussa on YVA-selostuksen mukaan yhteispylväiden sijainti suunniteltava tarkasti niin, etteivät ne erotu hallitsevasti tärkeimmistä katselupisteistä. Siikalatvan Mankila - Sipola maa-kunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella arvioidaan maisemakuvan heikentyvän lähimaisemassa merkittävästi. Kohdassa 7.3.5 todetaan, ettei tutkittavien voimajohtoreittien läheisyydessä (alle 300 metriä) ole tiedossa maakunnallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Lähdeluettelossa mainitaan Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisu vuodelta 1993, Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 2 ja 3. Näissä julkaisuissa maakunnallisesti merkittävät kohteet on luetteloitu ja osoitettu kartalla. Lähdeluettelosta puuttuu kyseisen julkaisun osa 1, jossa on inventoitu Oulun seudun kulttuuri-historiallisesti merkittävät kohteet. Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnossa YVA-ohjelmasta viitataan Pohjois-Pohjanmaan liitossa valmisteillä olevaan rakennusperinnön inventoinnin päivitykseen. YVA-selostuksessa todetaan vastineena Pohjois-Pohjanmaan museon lausuntoon, että inventoinnin päivitystiedot eivät ehdi YVA-selostukseen (Liite 2, sivu 8). Vaikutuksia maakunnallisesti merkittäviin rakennuskohteisiin ei ole arvioitu ollenkaan. Pohjois-Pohjanmaan alueella on lukuisia maakunnallisesti merkittäviä kohteita johto-alueen välittömässä läheisyydessä. Haapavedellä Karsikkaan kylällä on kolme kohdetta noin 100 metrin etäisyydellä voimalinjasta. Siikalatvan alueella on Latvan kylällä yksi kohde ja Kerälän ja Kestilän kylien alueilla kolme merkittävää rakennuskohdetta noin 100 metrin etäisyydellä linjasta. Luvussa 8.4 on selostettu kaavatilanne. Voimalinjojen sijoittuminen voimassa ja valmisteilla olevien osayleiskaavojen, asemakaavojen ja maakuntakaavojen alueille on osoitettu selostuksessa karttakuvina ja vaikutuksia on arvioitu sanallisesti. Pääosin Pohjois-Pohjanmaalla tutkittavat voimajohtolinjat eivät ole ristiriidassa valmisteilla olevien ja oikeusvaikutteisten kaavojen alueilla. Arvioinnissa on oikein todettu, että Rokuan yhteisen yleiskaavan alueella linjauksen 3C1 sijoittaminen edellyttää tar-

15/40 kempia selvityksiä. Lisäksi ELY-keskuksen mielestä uuden linjaosuuden (3C1 n-o) rakentaminen MY-alueelle voi vaatia myös yleiskaavan tarkistamista, koska voimalinjaa ei ole osoitettu yleiskaavassa. Luvussa 8.8 on tarkasteltu lähemmin vaikutuksia asumiseen ja muuhun maan-käyttöön. Selostuksessa on tutkittu asuin- ja lomarakennukset, jotka sijoittuvat reitin välittömään läheisyyteen (alle 100 metriä). Kriittisimmät kohdat on esitetty karttakuvina. Selostuksen mukaan Haapaveden Ahonperän Nevalanmäen kyläalueella sekä Kärsämäen Jokivarressa rakennusten jääminen johtoalueelle vältetään sijoittamalla voimajohdot yhteispylväisiin. Haapajärven Oksavassa ja Siikalatvan Mäläskässä asuinrakennus jää osittain johtoalueelle. Jatkossa tulisi näissäkin kohdissa tutkia mahdollisuutta käyttää yhteispylväitä. Mäläskä kuluu maakunnallisesti arvokkaan Siikajokieneittävänjokivarren maisemaalueeseen ja Oksava kuuluu maakunnallisesti merkittävään ja osittain myös valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen. Yhteenveto: Jatkossa tulee selvittää laajemmin mahdollisuutta lieventää haitallisia vaikutuksia asutuksen tai arvokkaiden maisema-alueiden kohdalla esim. yhteispylväitä käyttämällä. Arviointia tulee täydentää selvittämällä vaikutukset maakunnallisesti merkittäviin rakennuskohteisiin (seutukaavaliiton julkaisu 1993, Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet). Vesivarayksikkö Voimajohto tulisi sijoittumaan osin alueille, joilla on happamia sulfaattimaita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että näiden kaivamisesta saattaa aiheutua happamuuskuormitusta vesistöihin. Pylväiden perustamisen yhteydessä rakenteet ulotetaan pääsääntöisesti kovaan pohjaan saakka joko paaluttamalla tai vaihtamalla turve kantavaan maaainekseen. Pohjois-Pohjanmaan alueella on huomioitava välillä Haapaveden- Siikalatvan kunnan raja - Tyrnävän Suutarinjärvi esiintyvät happamat sulfaattimaat siinä tapauksessa, että vesistöjen läheisyydessä tehdään massanvaihtoja turpeiden alta tai pelloista. Näitä ylösnostettujen potentiaalisten - hapettuessaan happoa tuottavia ja metalleja liuottavien maiden osalta toteuttajan tulee varautua happamuuden seurantaan ja tarvittaessa massojen kalkitukseen. Työn aikana tulee tarkastella massoja seuraavien alueiden läheisyydessä: Rantsilan Leuvanojan läheinen alue, Siikajokivarsi, Kärsämän-, Temmes- ja Tyrnävänjokivarsien alavat pellot ja suot sekä Rantsilan Kurranojan valuma-alue. Voimajohdon vaihtoehtoiset johtoreitit kulkevat yhteensä 19 pohjavesialueen kautta. Arviointiselostuksessa todetaan, ettei voimajohtopylväi-

16/40 den sijoittamisesta pohjavesi-alueelle aiheudu pysyvää vaikutusta pohjaveden laatuun. Lisäksi arviointiselostuksessa on lueteltu voimajohtoalueiden läheisyydessä sijaitsevat vedenottamot. Tämä listaus on kuitenkin puutteellinen, sillä mainittujen lisäksi vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla on useampia vedenottamoita ja tutkittuja vedenottamon paikkoja, joita ei arviointiselostuksessa mainita ollenkaan. Lopullisten linjausten suunnittelussa sekä voimajohtojen rakentamisessa ja käytössä tulee huomioida pohjavesien suojelunäkökohdat. Linjaukset tulee suunnitella siten, että vedenottamoihin ja tutkittuihin vedenottamon paikkoihin jätetään riittävä suojaetäisyys. Johtoreittien lähellä sijaitsevien vedenottamoiden mahdolliset suoja-alueet suoja-aluemääräyksineen tulee selvittää ennen lopullista linjausten suunnittelua. Suoja-etäisyydestä ja vedenottamotiedoista on hyvä olla yhteydessä EY-keskukseen tarkempien suunnitelmien valmistuttua. Luonnonsuojeluyksikkö Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina pohjautuen tausta-aineistona oleviin Fingrid Oyj:n ja muiden toimijoiden kokemuksiin ja aiheeseen liittyviin tutkimuksiin sekä osallisilta saatuihin palautteisiin. Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena kohtalaisiksi. Reittivaihtoehdon 2 vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Huomattavampia vaikutuksia syntyy reittivaihtoehdossa 3A ja 3B/3C, joissa uusi voimajohto sijoittuu olemassa olevan rinnalle heikentäen lähimpien asuintalojen ja mahdollisesti myös reitille sijoittuvien kylien viihtyisyyttä. Erittäin merkittäviä vaikutuksia arvioidaan kohdistuvan reittivaihtoehdoissa 3A ja 3B/3C voimajohdon välittömälle lähialueelle (100 m) sijoittuviin asuin- ja lomarakennuksiin. Haittojen lieventämistoimenpiteiden merkitys nouseekin näissä kohteissa suureksi. Haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lievennyskeinoina on esitetty yhteispylväsratkaisua kohteissa Haapaveden Ahonperä-Nevalanmäki ja Kärsämäen Jokivarsi. Myös pylväspaikkojen sijainnin suunnittelu nousee tärkeäksi haittojen lievennyskeinoksi, ja tässä asianosaisten kuuleminen on tärkeää. Vuorovaikutukseen osallisten kanssa on syytä panostaa myös jatkosuunnittelussa, sillä arviointiselostuksen mukaan huolta koetaan erityisesti elinkeinoharjoittamiseen, terveyteen ja viihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista. Arviointiselostuksessa on kuvattu voimajohtojen aiheuttamia sähkö- ja magneettikenttiä, arvioitu niiden aiheuttamia vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä havainnollistettu vaikutuksia käyrädiagrammein. Lisäksi on tuotu esille ihmisten kokemia pelkoja voimajohtojen vaikutuksista terveyteen. Arvioinnissa olisi ollut syytä esittää selkeämmin johtoalueen lähialueelle (100 m) sijoittuvien vakinaiseen ja loma-asumiseen tarkoitettujen rakennusten kohdalla esiintyvät sähkö- ja magneettikentät sekä kuvata niiden vaikutuksia. Voimajohtojen aiheuttamaa meluhaittaa on käsitelty riittävästi.

17/40 Vaikutukset virkistyskäyttöön arvioidaan pääosin vähäisiksi. Rokuan arvokkaan virkistys- ja retkeilyalueen arvoon arvioidaan kohdistuvan kohtalaisia tai merkittäviä haitallisia vaikutuksia reittivaihtoehdoissa 3C1. Vaihtoehdon 3C2 vaikutukset Rokuan alueeseen arvioidaan vähäisemmiksi. Vaikutukset virkistyskäyttöön on tunnistettu hyvin. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu luvussa 7. Arviointiselostuksen mukaan voimajohtoalueelle ei ole tehty arkeologista inventointia. Todetaan, että Museoviraston kanssa käytyyn keskusteluun perustuen Fingrid Oyj teettää arkeologisen inventoinnin Museoviraston lausunnon mukaisesti, kun jatko-suunnitteluun etenevä voimajohtoreitti on valittu. Tulokset aiotaan ottaa huomioon yleissuunnittelussa pylväspaikkojen sijoituksessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo menettelyn riittäväksi. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia Muhoksella Karho-ojankankaan ja Säkkilän kivikautisiin asuinpaikkoihin (3A) sekä Siikalatvalla Selän-kankaan kivikautiseen asuinpaikkaan (3B/C). Kuten arviointiselostuksessa todetaan, vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi on syytä noudattaa museoviranomaisten ohjeita pylväiden sijoitussuunnittelussa ja toteutuksessa. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu luvussa 6. Arviointiselostuksessa ei ole esitetty luontoinventointien tarkkoja päivämääriä ja inventointeihin käytettyä aikaa, minkä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo puutteeksi. Reittiosuudella 2 voimajohto sijoittuu olemassa olevalle johtoaukealle, joten reittiosuudelta ei ole laadittu erillistä luontoselvitystä, vaan arviointi on tehty olemassa olevaan tietoon perustuen. Tämä voidaan katsoa riittäväksi. Linnustoselvitykset on kohdennettu arviointiselostuksen mukaan Natura-alueille. Arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen vaikutuksia uhanalaisiin ja suojeltaviin lajeihin ja luontotyyppeihin, luonnonsuojelualueisiin ja suojeluohjelmakohteisiin sekä muihin luonnon monimuotoisuuskohteisiin. Vaikutukset ja niiden merkittävyys on tunnistettu pääosin hyvin. Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu riittävästi. Vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on vertailtu kattavasti eri toteutusvaihtoehtojen välillä. Merkittävimmät haitalliset luontovaikutukset kohdistuvat arviointiselostuksen mukaan Natura-alueisiin ja Rokuan alueeseen. Vielä rakentamattoman Ventusneva-Pyhänselkä 400 kv:n voimajohdon ja tämän hankkeen yhteisvaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna olisi ollut syytä tarkastella kattavammin ja huomioida nykytilanne myös vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa. Reittiosuudella 2 voimajohto sijoittuu olemassa olevalle johtoaukealle, ja vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä. Reittialueelle 2 sijoittuu valtion luonnonsuojelutarkoituksiin hankittuja maita Reisjärven ja Kinnulan rajalta. Voimajohtoalue ei levene tällä alueella, joten kohteen luontoarvoihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia.

18/40 Tämä voidaan katsoa perustelluksi. Reitin varrella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella esiintyviin uhanalaisiin kasvilajeihin ei arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia esiintymien sijaitessa johtoalueen ulkopuolella. Pohjoisilla reittivaihtoehdoilla 3A-3C vaikutukset eroavat eri reittivaihtoehtojen välillä. Vaihtoehdolla 3A arvioidaan olevan eniten luonnonympäristöä muuttavia vaikutuksia, sillä alueella on eniten luontokohteita, joista suuri osa on paikallisesti arvokkaita luonnontilaisia suoalueita. Näihin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kuitenkin merkittävyydeltään vähäisiksi. Pohjoisosassaan reitti sijoittuu vielä rakentamattoman Ventusneva-Pyhänselkä 400 kv voimajohdon yhteyteen. Arviointiselostuksessa on esitetty oikeansuuntainen päätelmä, että voimajohdot toteutuessaan aiheuttavat yhdessä merkittävän muutoksen luonnonmaisemassa nykytilanteeseen verrattuna. Merkittäviä vaikutuksia arvioidaan kohdistuvan Muhoksen Muhosperän lehtoon, jonka ominaispiirteiden arvioidaan muuttuvan merkittävästi. On syytä huomioida, että kohteessa esiintyvät ruoho- ja heinäkorvet, rehevät lehtolaikut sekä purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Ruoho- ja heinäkorvet ovat lisäksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaan Etelä-Suomen alueella erittäin uhanalaisia ja koko maassa vaarantuneita. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi, onko kohde vesilain 1 luvun 17 a :n (vastaava säännös on uuden vesilain 587/2011 2 luvun 11 ) mukainen. Mikäli kohde on vesilain mukainen, tulee kohteessa kiinnittää erityistä huomiota pylväs-sijoitteluun, ja mahdollinen rakentaminen tulee toteuttaa siten, että uoman säilyminen luonnontilaisena ei vaarannu. Reittivaihtoehdon 3B/3C eteläosan vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaihtoehdon 3B osalta erittäin merkittäviä haitallisia vaikutuksia arvioidaan kohdistuvan Muhoksella sijaitsevaan yksityismaiden luonnonsuojelualueeseen. Reitin 3C pohjoisosassa vaikutukset kohdistuvat etenkin Rokuan alueeseen, erityisesti vaihtoehdossa 3C 1, jossa uusi voimajohto sijoittuisi uuteen maastokäytävään Rokuan keskeisen geologisesti arvokkaan muodostumaosan yli sekä GeoPark-alueelle. Vaihtoehdon vaikutukset on arvioitu merkittäviksi, mihin näkemykseen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus yhtyy. Vaihtoehdon 3C 2 vaikutukset Rokuan alueeseen arvioidaan vähäisemmäksi reitin sijoittuessa nykyisen voimajohdon yhteyteen. Linnustoon kohdistuvan törmäysriskin arvioidaan pysyvän jokseenkin nykyisen suuruisena, sillä uusi voimajohto sijoittuu pääasiassa nykyisen voimajohdon rinnalle. Törmäysriskin arvioidaan olevan tavanomaista suurempi Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuon suoalueella (3B, matala riski) ja Haapaveden lintuvesillä (3A, kohtalainen riski). Oulun seudun kerääntymisalueen (3A) kurkien liikehdintään kohdistuva törmäysriski arvioidaan vähäiseksi. Muhoksen Karho-ojanniityn alueella törmäysriskin arvioidaan kasvavan, mutta riskin merkittävyyden arvioinnin todetaan olevan epävarmaa. Kohteen halki tulisi kulkemaan vaihtoehdossa 3A kaksi uut-

19/40 ta 400 kv voimajohtoa (Ventusneva-Pyhäselkä-voimajohto ja tämä hanke). Uhanalaisista lajeista Reisjärvellä esiintyvään suojeltuun lintulajiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida muuttuvan nykytilanteeseen verrattuna. Linnuston kannalta siellä, missä uusi johdinlinja sijoittuu vanhan jo olemassa olevan rinnalle, haitta ja uhkat ovat todennäköisesti pienemmät kuin siellä, missä johdinlinja tulee uuteen johdinkäytävään. Voimajohdon sijoittuessa olemassa olevan johdinlinjan rinnalle estevaikutus toki lisääntyy, ja tilanteessa, jossa linnut lentävät johdinten läpi tai hyvin läheltä niitä, törmäysriski todennäköisesti kasvaa, koska väistettäviä johtimia on enemmän ja ne ovat eri korkeuksilla. Arviointiselostuksesta ei käy selkeästi ilmi, onko arvioinnissa tutkittu säännöllisiä muuttoreittejä tai merkittäviä muutonaikaisia levähdysalueita, jotka sijaitsevat lähellä johdinlinjoja. Selostuksessa mainitaan termit IBA ja FINIBA, mutta ne eivät kata muuttoreittejä. Kun suunniteltu johdinlinja kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti, törmäysriski todennäköisesti on pienempi kuin poikittain vallitseviin muuttosuuntiin nähden. Paikallisesti linnut voivat kuitenkin lentää myös muihin lentosuuntiin, esimerkiksi lähtiessään tai saapuessaan levähdys- tai ruokailualueilleen. Lisäksi muutonaikaisilla levähdys-alueilla tapahtuu usein paikallisliikehdintää ja siirtymisiä levähdys- ja ruokailualueiden välillä, mikä voi lisätä törmäysriskiä. Tärkeitä muuttoreittien tai levähdysalueiden kohtia on mm. seuraavilla paikoilla, mutta kriittisiä paikkoja on todennäköisesti muitakin: Haapajärvi, Hautaperän tekojärven ympäristö, levähdysalue ja muuttoreitti (kurki, joutsen, muut sorsalinnut) Haapajärven ja Reisjärven raja-alue, Mustanperä, levähdysalue (kurki, yöpymislento lähellä linjaa) Haapajärvi, nykyisen johdinlinjan Oksavan (kaupungin länsipuolen) ja Settijärven välinen alue, muuttoreitti (kurki) Haapavesi, Karsikas, levähdysalue (kurki) Haapavesi, Piipsanneva-Kytökylä, levähdysalue (kurki, joutsen) Haapavesi, Korkattivuoren kohta, muuttolinja kulkee levänä rintamana johdin-linjan itä- ja länsipuolella leikaten ainakin osittain johdinlinjan Haapaveden lintuvedet ja suot Natura-alue, levähdysalue, levähtäjiä saapuu ja lähtee alueelle/alueelta todennäköisesti niin, että lentoreitit risteävät johdinlinjan kanssa (joutsen ja muut sorsalinnut, kahlaajat) Siikalatva, Mankila-Sipolan peltoalue Siikajokivarressa, levähdysalue, muutto-reitti todennäköisesti risteää ainakin osittain johdinlinjan kanssa (kurki, joutsen)

20/40 Siikalatva, Mäläskä, levähdysalue (kurki) Muhos, Liminka, Tyrnävä, Lintusuolta etelälounaaseen suuntautuva johdinlinja useiden kilometrien matkalla risteää ainakin osittain kurkien muuttoreitin kanssa. Alueella on myös todennäköisesti yöpymissoita ja muita levähdysalueita Vaala, Pelso, levähdysalue (kurki, joutsen, metsähanhi) Utajärvi, Ahmasjärven Natura-alue, levähdysalue, jonka molemmilla puolilla johdinlinjat ja uudet johdinvaihtoehdot, lähtö- ja tulomuutto todennäköisesti risteää ainakin osittain johdinlinjojen kanssa (sorsalinnut) Haitallisten vaikutusten ehkäisyä ja lieventämistä on käsitelty lyhyesti. Toimenpiteinä on esitetty mm. voimajohtojen ja tarvittaessa myös ukkosjohdinten varustaminen huomiomerkinnöin kohteissa, joissa lintujen törmäysriski on suuri, sekä rakentamisen ajoittaminen lintujen pesimä- ja muuttokauden ulkopuolelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus näkee toimenpiteet tarpeellisiksi. Suuren törmäysriskin alueet tulisi kartoittaa ottaen huomioon myös edellä mainitut ja mahdolliset muutkin riskialueet. Johtoalueen läheisyydessä esiintyvät uhanalaisten kasvilajien esiintymät tulee huomioida yleissuunnittelussa ja rakentamisessa siten, ettei esiintymien säilyminen vaarannu. Purojen varsilla ja vesien lähialueella tulee aina toimia niin, että maanpinnan muutokset ja vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja pienialaisiksi. Natura-alueet Luonnonsuojelulain tarkoittama Natura-arviointi on laadittu Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Haapaveden lintuvedet ja suot (3A), Hirsinevan (3B/3C) ja Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuo (3B) Natura 2000 -alueiden osalta. Lisäksi Natura-arvioinnin tarveharkinta on laadittu Rokuan Natura 2000 -alueen (3C1) osalta. Arvioinnit ja tarveharkinta on esitetty arviointiselostuksen liitteenä. Arviointiselostuksessa ei katsota muiden Natura-alueiden osalta olevan tarvetta Natura-arvioinnin tai sen tarveharkinnan laatimiseen. Tämä voidaan katsoa perustelluksi. Rokuan Natura 2000 -alueen osalta on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla. Arvioinnissa on keskitytty niihin luonto-tyyppeihin, joiden perusteella alue on valittu Suomen Natura 2000 -verkostoon. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että arviointi on riittävä ja päätelmät hankkeen vaikutuksista kohteena olleeseen Natura-alueeseen oikeansuuntaisia. Tämä hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä arvioinnin kohteena olevan Naturaalueen suojeluperusteita, joten varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antaa myöhemmin luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamat lausuntonsa Natura-arvioinneista, jotka koskevat Haapaveden lintuvedet ja suot, Hirsinevan sekä Löytösuo-Karpassuo- Reikäsuo Natura 2000 -alueita.