Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1
Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin haasteisiin liittyvän sisällöllisen asiantuntemuksen tuottaminen Lupaavien ja innovatiivisten kuntoutuskäytäntöjen ja toimintamallien esittely ja niihin perehdyttäminen Ryhmän kokemusten vaihdon edistäminen Alueen kuntoutusosaajien yhteistyön ja kumppanuuden sparraus Kumppanuudella tarkoitamme sellaisten avoimien ja tulevaisuusorientoituneiden kehittämiskumppanuuksien luomista, joilla toimijat voivat jatkossa keskinäisen luottamuksen vallitessa kehittää ratkaisuja Satakunnan kuntoutuksen haasteisiin 2
Tavoiteltavat tulokset Satakuntalaisen kuntoutuskumppanuusmallin periaatteiden luominen Satakunnan kuntoutuksen palvelujärjestelmän hahmottaminen ja verkostomallin kehittäminen kuntoutuksen toimijoiden välille Varhaisen reagoinnin ja tuen mallien analyysi ja alustava kehittäminen Satakuntaan Kuntoutuksen toimijoiden tietämyksen vahvistaminen Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista Kuntoutusprojektien ja niiden hyvien käytäntöjen hahmottaminen ja projekti-ideoiden alustava hahmottaminen Satakunnan kuntoutusjärjestelmän tarpeisiin 3
Workshopien lyhyt esittely 1. Kuntoutuskumppanuus ideana ja käytäntönä alustus, toiminta Satakunnassa eri organisaatioiden välillä ryhmätyö, alustava hahmotelma satakuntalaisesta kuntoutuskumppanuusmallista 2 & 3. Kuntoutuksen asiakaspalvelun prosessien ja verkostoyhteistyön kehittäminen alustukset: palvelutarpeiden arviointi, työkunnon arviointi ja terveyden edistäminen osana palveluprosessia, kuntoutuksen erityispalvelut ja niiden kytkeminen palveluprosessin, sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja muu työmarkkinavalmiuksia edistävä toiminta ryhmätyö: ketkä toteuttavat em. kokonaisuuksia Satakunnassa ja mitä puutteita niissä on alustukset: työhönvalmennus, työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus osana palveluprosessia, työn etsiminen ja työhönsijoituspalvelut, työelämään kiinnittymistä ja työssä pysyvistä tukeva työvalmennus ryhmätyö: ketkä toteuttavat em. kokonaisuuksia Satakunnassa ja mitä puutteita niissä on Välitehtävä: edellä mainittujen (ryhmässä valittujen) teemojen pohjalta hahmottaa kehittämisehdotukset ja alustavasti hahmottaa verkostotoimijoiden roolia näiden teemojen vastuuttamisessa 4
Workshopien lyhyt esittely 4. Varhaisen reagoinnin ja tuen mallit työhön integroituina kuntoutusinnovaatioina alustus: varhaisen reagoinnin ja tuen mallien toimintaperiaatteet ja tavoitteet sekä esimerkkejä kehittämiskokemuksista ryhmätyö: miten Satakunnassa on kyseisiä malleja käytännössä toteutettu ja miten niitä voitaisiin yhtenäistää 5. Kuntoutuspalveluohjaus työpaikkojen ja työterveyshuoltojen työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluna alustus: kuntoutuspalveluohjaaja työhyvinvoinnin konsulttina ja työyhteisöjen kehittäjänä ryhmätyö: mihin aloille ja työyhteisöihin kuntoutuspalveluohjaus Satakunnassa sopisi ja millainen asiantuntijaverkosto sen toteuttamiseen voidaan rakentaa 6. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi laaja alustus: kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja sen haasteet kehittävä keskustelu: Satakunnan kuntoutuksen arviointiosaamisen taso ja kehittämiskohteet 7. Projektien merkitys kuntoutuksen palveluketjussa ja uusien kuntoutusinnovaatioiden luomisessa alustus: projektit kuntoutusinterventioiden kehittäjinä ja lupaavan kuntoutusprojektin sekä käytäntöjen tunnusmerkit ryhmätyö: millaisia kuntoutusprojekteja Satakunnassa tarvitaan ja miten ne täydentäisivät kuntoutuksen alueellista palveluketjua 5
Varhaiskuntoutuksen haasteista Työelämän ja varhaiskuntoutuksen haasteiksi ovat muodostuneet työssä jatkaminen ja jaksaminen, työn vaatimusten kiristäminen ja kuntoutuksen integroiminen työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien että mielenterveysongelmien vuoksi on edelleen jatkanut kasvuaan (esim. Notkola 2007) Ei riitä, että varhaiskuntoutus on esillä poliittisella agendalla Kuntoutuksen on tavalla tai toisella puututtava myös itse työn laadullisiin tekijöihin, erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jatkamisen sekä jaksamisen edistämiseen tulevaisuudessa kuntoutuksen merkitys muotoutuu pitkälti sen perusteella, miten kuntoutus kyetään integroimaan työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin, verkostoimaan työpaikkojen kehittämiseen ja ottamaan huomioon varhaisen puuttumisen politiikassa (Suikkanen& Lindh 2007, 8) 6
Varhaiskuntoutuksen haasteista Aila Järvikoski (1990, 12) korosti n. 20 vuotta sitten sitä, että varhaiskuntoutus on ensi sijassa työpaikan sisäinen asia; työpaikkojen on itse kehitettävä omat varhaiskuntoutusmallinsa ja ulkopuolisen kuntoutuslaitoksen apu on suotavaa vasta sitten, kun kaikki omat keinot on käytetty Työpaikoilla on tänään apuna työterveyshuollot, joiden kanssa niillä on toimivia kumppanuuksia, aina kuitenkaan myöskään työterveyshuollon edustama tietotaito ei riitä kuntoutusalan ammattilaisia tarvitaan työpaikoilla; esimerkiksi urakehityksessä ja ammatillisessa kuntoutuksessa sekä työhön paluun tukemisessa on sellaisia asioita, joihin niin työpaikkojen kuin työterveyshuoltojen tiedot ja taidot eivät riitä Oikein kohdistettu työhön integroitu kuntoutus estää ihmistä putoamasta myös välityömarkkinoille sekä myös edesauttaa työhön paluuta 7
Kuntoutus ja kumppanuuden tarve Kiipulasäätiön toimitusjohtaja Juhani Törmä on huolissaan siitä, että kilpailutus ja ja laki julkisista hankinnoista tuhoavat kumppanuuden kuntoutuksen sektorilla Törmä haluaisi, että palvelujen tilaajat, kuntoutuspalvelujen tuottajat, työnantajat, työhallinnon ja sosiaalitoimen edustajat ja muut kuntoutujan hyvinvointia tukevat tahot istuisivat entistä tiiviimmin saman pöydän ääressä TÄTÄ OLISI AITO KUMPPANUUS, nyt taistellaan hintojen avulla toisia vastaan KUMPPANUUDESSA KOROSTUVAT KÄSITTEET YHTEISTYÖ, YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ, AKTIIVINEN OSALLISUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS, VERKOSTOMAISUUS JA YHTEISIÄ, PITEMMÄN PERSPEKTIIVIN TAVOITTEITA PALVELEVA KEHITTÄMISTOIMINTA 8
Kumppanuuden periaatteita (Jalava 2008) Kumppanuus perustuu siihen, että organisaatiot ovat ns. suljettuja systeemejä, eli yritykset eivät voi kuntouttaa työntekijöitään itse, vaan siihen tarvitaan niiden ympäristössä toimivia kuntoutuslaitoksia Organisaatioiden rajojen hahmottamisella paljastetaan niiden käytössä olevat keinot ja osaaminen Usein yhteistyö organisaatioiden välillä perustuu sopimusten varaan Kumppanuus voidaan nähdä sopimusten täydentäjänä tai korvikkeena sopimus on lakeihin ja säädöksiin sidoksissa oleva käsite, kumppanuus kuvastaa asennetta kohti jaettua vastuullisuutta, yhteistyötä ja tulevaisuutta Kumppanuuden voidaan sanoa olevan kallellaan, siihen sisältyy lupaus: luvataan paitsi nyt, myös tulevaisuudessa toimia samojen vastuiden ja palvelujen aikaansaamiseksi yhdessä kumppanin tai kumppaneiden kanssa 9
Kumppanuuden periaatteita Kumppanuudet tarvitsevat toteutuakseen kuitenkin jonkinasteisia sopimuksia; niitä kutsutaan toisen asteen sopimuksiksi, joissa on kyse yhteisistä tulevaisuuden valinnoista ei niinkään tavaroiden tai palvelujen vaihdosta. Kumppanuus on koneisto, joka tuottaa mahdollisuuksia, eli uusia kumppaneita, visioita, ideoita kehitykseen sekä uusia teemoja yhteistyöhön ja valintoihin Kumppanuusorganisaatio toimii isäntäorganisaatioiden rinnalla ja toteuttaa omaa strategiaansa, joka tavalla tai toisella täydentää isäntäorganisaatioiden strategiaa; konkreettisena esimerkkinä kuntoutuskumppanuusmalleista ovat erilaiset projektit tai hankkeet Kilpailutus ei välttämättä tuhoa kumppanuutta, vaan synnyttää sille tarpeen, tällaisessa kuntoutuskumppanuudessa tärkeintä on kuntoutuksen uusien sisältöjen ja mallien kehittäminen kilpailutus koskee jo olemassa olevia malleja ja palveluja 10
Kumppanuuden haasteita Hankkeissa kumppanuus toteutuu usein hyvin, hankkeet kuitenkin loppuvat aikanaan ja usein kumppanuudet sen myötä; kumppanuuden tulokset pitäisi juurruttaa käytännön toimintaan ja osaksi organisaatioita Kuntien ja yritysten välisissä kumppanuusviritelmissä on havaittu seuraavanlaisia haasteita: Toinen organisaatio ei vain pysty täyttämään toisen tarpeita Sopimus ei vielä takaa kumppanuutta, kumppanuusprojektin parissa voidaan tapailla ja keskustella, mutta kumppanuuden pitää tuottaa oikeasti hyötyä isäntäorganisaatioille Kumppanuus voi olla yksipuolista, organisaatio oppii itse tekemään ne tehtävät, joihin se ennen tarvitsi kumppania Kumppanuusorganisaatio alkaa elämään liian kaukana isäntäorganisaatioiden toimintalogiikasta 11
Kuntoutuskumppanuus Satakunnassa? Keskustelu: Onko Satakunnassa olemassa aitoa kumppanuutta kuntoutuksen toimijoiden kesken? Miten/missä se ilmenee? Ketkä hyötyvä, ketkä ei? Vahvuudet? Heikkoudet? Ryhmätyö: Millainen olisi Satakunnan kuntoutustoimijoiden yhteinen visio kuntoutuskumppanuudesta (erityisesti työikäisten kohdalla)? 4-6 kohtaa: mahdollisia, toivottavia, keskenään ristiriidattomia Keskustelu: Millä tahoilla olisi vetovastuu yhteisen kehitysfoorumin säännöllisistä tapaamisista? Voisiko Välkkyprojektin aikana luoda vahvan pohjan Satakuntalaisille kuntoutuskumppanuudelle? Mikä olisi Välkyn rooli? 12
Kiitos! Janne Jalava, arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT janne.jalava@kuntoutussaatio.fi Tuomas Koskela, projektipäällikkö, VTM tuomas.koskela@kuntoutussaatio.fi www.kuntoutussaatio.fi Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki, puh. (09) 53041 13