Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Transkriptio

1 Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo

2 Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne Taloutta ei osaa kukaan juuri nyt ennustaa. Toteutettiinpa kunta- ja palvelurakenneuudistus miten tahansa, on syytä nostaa muutamia asioita esille. Toimijoiden ohjaussuhteet (ks. Möttönen & Niemelä 2004) 1. Hierarkiat 2. Markkinat 3. Verkostot 2

3 Yksinkertaistettu tulevaisuudenkuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman ketjut tuottajina; keskitetyt palvelut; osallisuus ja kansalaisaktiivisuus marginaalissa Verkostovaihtoehto Kumppanuus kuntatilaajien, kuntatuottajien, yrittäjätuottajien ja kansalaisjärjestöjen kesken; keskitettyjä ja hajautettuja palveluita, yhteistyöverkostoja ja kansalaistoimintaa 3 Talouden tasapainotuksessa epäonnistutaan Romahdusskenaario Erityispalvelut minimissään; kriisit hoidetaan pakosta terveydenhuollon yleis- ja lopulta erityispalveluissa; kansalaiset ja perheet ongelmineen yksin Vaihtoehtoskenaario Palveluiden supistaminen maltillista; toimintaa rakennetaan, kumppanuuden yhteistyön ja toimijaverkostojen varaan; kansalaistoiminnalla tärkeä merkitys omassa roolissaan mutta ei liikaa vastuuta sälyttäen

4 Lähestymistapojen kokonaisuus 4

5 Hyvinvoinnin kaksi strategiaa (Hämäläinen 2006, tulkinta Niemelä & Niemelä 2011) Valtaistuminen (empowerment*) = poliittinen strategia Koulutus, sosiaaliturva, sosiaalipalvelut Mahdollisuuksien antaminen Voimaantuminen (emansipaatio) = pedagoginen vs. sivistyksellinen strategia Sivistys, kasvu, toimintakykyisyys, arvotajunta Edellytysten luominen 5 * Käsite tulkittu sanan etymologian mukaisesti ja lievästi vastoin useiden tunnettujen yhteiskuntatieteilijöiden ajatuksia

6 Mistä toimintakykyisyys syntyy? 1. Kasvatuksella on kolme tehtävää: sosialisaatio, sivistys ja identiteetti (Siljander 2002). 1. Sosialisaatiossa yksilö omaksuu ne tiedot, taidot, tavat, toimintasäännöt, arvot ja asenteet, jotka mahdollistavat toimimisen yhteiskunnan jäsenenä. 2. Sivistys ja sivistyminen on parin vuosisadan ajan tarkoittanut ajatusta uutta luovasta toiminnasta ja vanhan saksalaisen Bildung-sanan mukaisesti Jumalan kuvan muotoutumisessa ihmisessä eli ihmisen tulemista omaksi itsekseen kysymys ei ole siis mistään elitistisestä projektista. 3. Paul Ricoeurin mukaan identiteetissä on kaksi puolta: samuus ja itseys. Samuus on ajallisesti jatkuvaa, liittyvää. Itseys on taas omana itsenä olemista, erottautumista muista. 6

7 Sosiaalinen luottamus indikoi elämässä selviytymistä Filosofi Pekka Himanen (2010) korosti Kukoistuksen käsikirjoituksessaan sitä kuinka luottamus luo perusturvallisuuden, jonka pohjalta ihminen voi vasta olla täydessä mitassaan rikastavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä toteuttaa luovaa potentiaaliaan. Perusviesti on kunnioituksen ja arvonannon renessanssi. Ja kääntäen: Työttömien kestokykyä tutkineet Matti Kortteinen ja Marko Elovainio (2006) totesivat, että sosiaalisen luottamuksen menettäminen heijastuu muihin elämänalueisiin terveydestä aina tukiriippuvuuteen. 7

8 Ihminen tarvitsee sosiaalisia merkityksiä! Samaiset tutkijat Kortteinen ja Elovainio korostivat, että hyvinvointi tai edes elämästä selviytyminen edellyttää kiinnittymistä sellaisiin yhteisöllisiin arvoihin, jotka antavat taloudelliselle ja muulle selviytymiselle arvon ja sosiaalisen merkityksen. Kannustimilla ei ole merkitystä ellei sosiaalinen yhteisö niitä arvosta! Kun kunta- ja palvelurakenne muuttuu, on äärimmäisen tärkeää tarkastella osallisuutta, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja ja kansalaistoimintaa. Oraita on uuden paikallisuuden noususta. Uusi paikallisuus tulee myös osaksi verkkomaailmaa ja sen rinnalle. 8

9 Yhteiskunta täynnä palveluita ja tarpeettomia ihmisiä! Ihmisiä ei tarvita! Sosiologi Richard Sennett (2004, 218) kuvaa teoksessaan Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa, kuinka hänen kasvukaupunginosassaan Cabrinissa ei ollut juurikaan sitouttavia elementtejä, koska meillä oli vähän vastavuoroista annettavaa. Hän pohtii, mitä mahdollista annettavaa asukkailla olisi ollut. Mutta sekin vastalahja olisi ollut turha. Sosiaaliviranomaiset eivät tarvinneet meitä, kirjoittaa Sennet ja kursivointi on hänen itsensä. 9

10 Yhteiskunnan arvolähtökohdat Luottamus, kunnioitus, merkityksellisyys, sivistys, osallisuus ja yhteisöllisyys kietoutuvat kuitenkin toiseksi kokonaisuudeksi, jonka varassa ihmiset ja yhteisöt selviytyvät paremmin, olipa yhteiskunnan taloudellinen tilanne tai palvelurakenne millaisia tahansa. Ne eivät ole vain asenteita, vaan arvolähtökohtia, joista nousee konkreettista käytännön toimintaa. Tältä pohjalta on rakennettava yhdessä oppien kokonaisuutta. 10

11 Ja jokainen tarvitsee myös toivoa Kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri (2002) on kiinnittänyt huomiota siihen, että ajallemme on leimallista transsendentin katoaminen. Olemme vailla toivon horisonttia on sitten kyse uskonnosta, politiikasta tai hyvän elämän ideasta, jos kaikessa viittaamme vain itseemme, taloudellisiin arvoihin ja tämänpuoliseen. 11

12 Elvytettävät alueet (Niemelä & Niemelä 2011) Köyhyyden usein ylisukupolviset kierteet on kaikin keinoin pyrittävä katkaisemaan Tulosiirtopolitiikka ja sosiaalipalvelut ovat siinä välttämättömiä mutta eivät riittäviä ehtoja Mihin on panostettava? 1. Perheitä ja perheiden kasvatustehtävää on tuettava. 2. Kansansivistystyö on otettava hyvinvointipolitiikan arsenaaliin nykyistä paremmin. 3. Positiivinen syrjintä eli positiivinen diskriminaatio on otettava nykyistä laajempana ohjelmana käyttöön koulutuspolitiikassa. Ks. OECD, EU, Kataisen hallitusohjelma. 4. Identiteettiyhteisöjen merkityksen vahvistaminen. Palveluiden lisäämisellä on rajansa, ihmisen kasvulla ei. 12

13 Elvytettävät alueet (Niemelä & Niemelä 2011) Köyhyyden usein ylisukupolviset kierteet on kaikin keinoin pyrittävä katkaisemaan Tulosiirtopolitiikka ja sosiaalipalvelut ovat siinä välttämättömiä mutta eivät riittäviä ehtoja Mihin on panostettava? 1. Perheitä ja perheiden kasvatustehtävää on tuettava. 2. Kansansivistystyö on otettava hyvinvointipolitiikan arsenaaliin nykyistä paremmin. 3. Positiivinen syrjintä eli positiivinen diskriminaatio on otettava nykyistä laajempana ohjelmana käyttöön koulutuspolitiikassa. Ks. OECD, EU, Kataisen hallitusohjelma. 4. Identiteettiyhteisöjen merkityksen vahvistaminen. Palveluiden lisäämisellä on rajansa, ihmisen kasvulla ei. 13

14 14

15 Alkuaskelia Kansalaisen kuuleminen TKI ja koulutus palvelemaan Sivistys ja kasvu 15 Inhimillinen yhteiskunta

16 Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien! Ihminen ei elä vain palveluista, lääkkeistä eikä edes sosiaaliturvasta. Päihde- ja mielenterveystyössä opitaan aina jotakin ihmisestä ja elämästä. Tarvitsemme kyllä hyvinvointipolitiikan poliittisen strategian terävöittämistä, mutta Tarvitsemme ennen kaikkea hyvinvointipolitiikan sivistys- ja ihmisen kasvustrategian oivaltamista aivan uudella tavalla. 16

17 Kiitos 17