Kuntasektorin ajankohtaisia haasteita Tykyhelmi, Kuopio 12.2.2013 Tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen www.kt.fi
Kunta-alan haasteet ja mahdollisuudet Julkisen talouden rahoituksen riittävyys -> henkilöstömenosäästöt vs. kestävämpi tasapainotus Kuntatyö ja työpaikat jatkuvassa muutoksessa -> kunta- ja palvelurakenteiden uudistuessa otollinen aika tarkastella toimintatapoja -> jatkuva muutos vie voimavaroja Työikäisen väestön määrä laskee -> lisää laadukkaita henkilötyövuosia Työssä jatkamisen tukeminen -> toimenpiteiden kohdentaminen työuran eri vaiheissa Lähtökohtana kuntalaisten palvelutarpeet, päämääränä kunnallisen palvelutuotannon kestävä tuloksellisuus
Johtamisen laatua parannettava 2015-2020 Viitala 2011 Osaamisen varmistaminen yhä kriittisempää Henkilöstöjohta -misen seuranta ja mittarit kuntoon Työhyvinvointihaasteet kasvavat Henkilöstötyö Henkilöstöjohtamisesta joustava palvelupaletti 3
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä? (Työterveyslaitos) Tutkimustieto ja näyttö on monessa tapauksessa välillistä On tekijöitä, jotka synnyttävät työkyvyttömyyttä, ennenaikaisia eläkeajatuksia ja aiheuttavat sairauspoissaoloja: mm. vakavat krooniset sairaudet, terveysongelmien kasautuminen, huonot työolot, ammatillisen osaamisen puutteet On asioita, jotka edistävät työkykyä, terveyttä ja työhön osallistumista: mm. työpaikkaterveyden edistäminen, työkyvyn hallinnan toimintamallit, työn mukauttaminen, terveelliset elintavat, työaikojen hallinta, oikeudenmukainen johtaminen Riskejä ja ongelmia poistamalla ja voimavaratekijöitä vahvistamalla voidaan työuriin saada eheyttä ja lisää pituutta. Tarvitaan monen eri toimijan ja toimijatahon samaan aikaan samaan suuntaan johtava toiminnan muutos, ennen kuin vaikuttavuutta eläkkeellejäämisiän myöhentymisenä tai työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentymisenä näkyy. Nimi 6
Kunta-alan työuraryhmän toiminnasta KT:n ja pääsopijajärjestöjen kunta-alan työuraryhmä seuraa ja edistää kuntatyössä jatkamista Toiminnassa mukana myös Keva ja Työterveyslaitos Työhyvinvointi ja tuloksellinen palvelutoiminta tukea työssä jatkamiseen (KT:n yleiskirje 13/2010): Johtamisen, esimiestyön ja työyhteisön kehittäminen Työterveyshuolto ja työsuojelun yhteistoiminta Innovatiiviset ja terveelliset työajat ja työvuorojärjestelyt Työhyvinvoinnilla tuloksellisuutta mitä kunta voi tehdä (KT:n yleiskirje 13/2011): mm. Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Työkyvyttömyyden taloudelliset vaikutukset 7
Kunta-alan työuraryhmän tietoiskuaineisto www.kt.fi > Työelämän kehittäminen > Työhyvinvointi > Työterveyshuolto > Työssä jatkaminen > Asiakasväkivalta Tietoisku ja diapaketti mielenterveyden merkityksestä työnteolle, työkyvylle ja eläköitymiselle Tietoisku ja diapaketti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien työkykyvaikutuksista ja ennaltaehkäisystä Seuraavat tietoiskut valmistumassa, käsittelevät työterveyshuoltoa ja kuntoutusta Nimi 8
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset, maaliskuu 2012 1. Hyvinvointi syntyy työstä 2. Työelämäryhmän esitykset työurien pidentämiseksi: - nuorten työllisyys, nuorten työelämään pääsyn helpottaminen - työssä jatkamista tukevien prosessien kehittäminen mm. työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen, kuntoutusprosessit toimiviksi, työterveyshuollon osaamisen kehittäminen - työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi mm. ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat, työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit - osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymismahdollisuudet - STM:n Masto-hankkeen jatkotoimet 3. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen päälinjaukset eläkejärjestelmäuudistuksen jatkamiseksi
Ajankohtaista työurasopimukseen liittyen Nuorisotakuu 1.1.2013 - Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työmarkkinajärjestöt tarkastelevat toimialakohtaisesti, millaisilla nuoria koskevilla työllistämissopimuksilla helpotetaan nuorten pääsyä työelämään. Kunta-alan sopijaosapuolet suunnittelevat yhteistä kannanottoa Ikäohjelmat Raamisopimuksessa tehtäväksi sovittu Ikäohjelmamalli on työn alla Nimi 10
Työssä jatkaminen lisääntynyt kunta-alalla 2000-luvulla eläkkeelle siirtymisiän odote on noussut noin kahdella vuodella, täysien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on laskenut ja työssä pysyminen on lisääntynyt erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä Nykyään yli kolmannes kuntatyöstä työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä on osatyökyvyttömyyseläkkeen saajia Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,7-vuotiaana, kaikki eläkelajit huomioon ottaen eläkeikä oli keskimäärin 59,8 vuotta Keva ennustanut eläkepoistumaa 2010-2030: sekä vuonna 2010 että 2011 eläkepoistuma on jäänyt noin 1500 henkilöä pienemmäksi kuin ennustettu (-> työelämässä jatkettu pidempään) Lähde: Keva 11
[p.k.vvvv] [alatunniste] 12
Työkykytalo riittääkö tämä jatkossa? Työpaikka Työkyky Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Asenteet Arvot Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys ja toimintakyky 13
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Eniten kehitettävää Vahvuudet Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa. Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä 14
Työelämän kehittämisstrategia (2012-) Strategian tavoitteena on parantaa TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT Työllisyysastetta Työelämän laatua Työhyvinvointia Työn tuottavuutta INNO- VOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTA- MUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS 15
Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 Kehittämisen yksi painopistealueista on työhyvinvointi ja terveys: - Hyvin toimivissa työyhteisöissä panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoskykyyn että työhyvinvointiin. - Työpaikoilla kehitetään aktiivisesti ja ennakoivasti työn mielekkyyttä, innostavuutta ja voimavaroja. - Tuloksellisuutta ja työelämän laatua kehitetään samanaikaisesti. Ministeri Lauri Ihalainen 31.1.2013: Suomen työelämä on Euroopan neljänneksi parasta. Samana päivänä julkistettiin Työolobarometrin ennakkotietoja (TEM:n raportteja 6/2013) Nimi 16
Työpaikalla on vaikutettu kuntoon, terveyteen ja elintapoihin 2012 (Työolobarometri, ennakko) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % teoll. yks. palv. valtio kunnat 1-9 10-49 50-199 200 + sektori työpaikan koko jossain määrin 49 % 46 % 59 % 54 % 44 % 49 % 55 % 49 % paljon 14 % 17 % 24 % 11 % 10 % 13 % 18 % 28 %
Työpaikalla on vaikutettu työympäristön turvallisuuteen, 2012 (Työolobarometri, ennakko) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % teoll. yks. palv. valtio kunnat 1-9 10-49 50-199 200 + sektori työpaikan koko jossain määrin 40 % 49 % 51 % 52 % 49 % 49 % 47 % 42 % paljon 49 % 33 % 38 % 32 % 31 % 33 % 44 % 47 %
Työpaikalla on vaikutettu osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen, 2012 (Työolobarometri, ennakko) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % teoll. yks. palv. valtio kunnat 1-9 10-49 50-199 200 + sektori työpaikan koko jossain määrin 49 % 51 % 51 % 59 % 48 % 54 % 55 % 52 % paljon 18 % 26 % 38 % 29 % 26 % 25 % 26 % 28 %
Esimiestyön alueita, samaa mieltä olevien osuudet, 2012 (Työolobarometri, ennakko) kohtelee oikeudenmukaisesti rohkaisee osallistumaan kysyy mielipidettä päätöksissä kannustaa kehittymään työssä antaa palautetta antaa tukea ja apua antaa tukea ja apua 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % antaa palautetta kannustaa kehittymään työssä kysyy mielipidettä päätöksissä rohkaisee osallistumaan kohtelee oikeudenmukai sesti kunnat 86 % 72 % 76 % 85 % 76 % 81 % valtio 90 % 78 % 83 % 90 % 78 % 88 % yks. palv 91 % 78 % 78 % 84 % 74 % 87 % teoll. 90 % 71 % 69 % 81 % 68 % 84 %
Työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnan balanssi 1992-2012, kaikki sektorit (Työolobarometri, ennakko) 30 % 20 % 12 % 10 % 0 % 1 % 5 % 3 % 5 % 5 % 6 % -10 % -20 % -7 % -10 % -9 % -12 % -10 % -21 % -20 % -15 % -9 % -12 % -14 % -7 % -16 % -23 % -30 % 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kunta-alan työtyöturvallisuusyhteistyöstä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmässä Kunnat turvallisiksi -hankkeen aineistotuotanto jatkuu eri teemoin: 1/2012 Työturvallisuus kannattaa 1/2013 Tavoitteeksi nolla tapaturmaa Kuntaryhmä ja Palveluryhmä ovat valmistelleet TTK:n verkkosivustolle Työnäkeminen ja Terveellinen sisäilma -teemasivustot Työolobarometrin vuoden 2012 kunta-alan tulosten tarkempi analysointi on työn alla Kevään aikana valmistuvat valintaohjeet työsuojeluorganisaatioiden seuraavan toimikauden 2014 2017 valintoja varten Nimi 22
Kunnat turvallisiksi hanke: lähtökohtia Kunta-ala 441 000 työntekijää, noin 32 000 esimiestehtävissä kymmeniätuhansia työskentelypaikkoja monenlaisia, erilaisia työtehtäviä, työympäristöjä V. 2011 25 684 korvattua työtapaturmaa 19 284 työpaikalla, 6 400 työmatkalla määrä sekä taajuus nousseet tapaturmantorjuntatyöstä huolimatta vuodesta 2005 alkaen tasaisesti, yhteensä noin 13 % työtapaturman hinta n. 6000 8000 euroa kokonaismenetykset kunnille noin 250 milj. euroa TSuu 101212 23
Kunnat turvallisiksi -hankkeen perusidea Hyödynnetään olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia, aineistoja ja malleja toimiviksi ja vaikuttaviksi käytännöiksi Tieto asenteet tietoisuus toiminta Työturvallisuustoiminnan ja turvallisuutta tuottavan johtamisen arvostuksen nostaminen Työtapaturmien määrän ja taajuuden 25 % vähennys vuoteen 2015 mennessä Toimintamuotoja mm. aineistotiivistelmät, tiedonvälitys Työpaikkalähtöisyys TSuu 101212 24
Kunta-alan valtakunnallinen työsuojelun valvontahanke 2012-2015 STM työsuojeluhallinto käynnistänyt Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 hankkeen Valvontahankkeessa keskeisen huomion kohteena: - työsuojeluyhteistoiminta on organisoitua ja suunnitelmallista ja se tukee turvallisuutta edistävää johtamista - vaarojen ja riskien arviointi on asianmukaisella tasolla - työterveyshuolto vastaa lainsäädännön edellyttämää tasoa Vuonna 2012 tehtiin noin 560 tarkastusta (5 AVI:n alueella) Valvontahankkeeseen liittyy myös tutkimus hankkeen vaikutuksista Hankkeen toteutusta seuraa myös TTK:n Kuntaryhmä
Kunta-alan työsuojelu- ja työturvallisuusyhteistyö Yhteiset suositukset työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi (KT:n yleiskirje 15/2010): - Työsuojelutoiminnan jatkuva ja suunnitelmallinen kehittäminen - Ts-yhteistoiminnan tuloksellisuuden arviointi - Työsuojelupäällikön työnantaja-aseman vahvistaminen - Työsuojeluvaltuutettujen aseman ja toimintaedellytysten kehittäminen Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttösopimus 1.1.2014- (KT:n yleiskirjeet 32/2011 ja 3/2013): 4 Tsv esittää selvityksen siitä, mihin tehtäväkokonaisuuksiin varattu aika on käytetty. - selvitystä hyödynnetään työsuojelutoiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä 26
Työsuojelutoiminnan tuloksellisuuden arviointi Työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa (3 ) todetaan myös työsuojelutoiminnassa käsiteltävien asioiden toteutumisen ja vaikutusten seurantatehtävä Kuntatyöpaikoilla laaditaan mm. - työsuojelun toimintaohjelma - työterveydenhuollon toimintasuunnitelma - tasa-arvosuunnitelma / monimuotoisuusohjelma - työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin toteuttamisen ohjelma. Näissä ohjelmissa olevia tavoitteita on seurattava, arvioitava ja päivitettävä. Nimi 27
Työsuojelutoiminnan tuloksellisuuden arviointi Hyvin toimiva työsuojelutoiminta tukee työssä jaksamista ja jatkamista -> selkeät tunnusluvut (esim. sairauspoissaolot, työtapaturmat, työkyvyttömyyseläkkeet) Työsuojelupäällikkö mm. osallistuu henkilöstöä, toimintaa ja tuloksellisuutta koskevien tunnuslukujen sekä henkilöstöraportin kokoamiseen Työsuojelutoimikunta käsittelee myös erilaiset selvitykset, tavoitteet, suunnitelmat ja seurantatiedot Työsuojelutoiminnan (tuloksellisuuden) arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä, se voi olla laadullista ja/tai määrällistä Nimi 28
Työsuojelutoiminnan tuloksellisuuden arviointimalli (BSC) Työsuojelutoiminnan vaikuttavuus (mm. seurantatietojen kehitys) Työsuojelun asiakasnäkökulma (toiminta vs. tavoitteet) Kunnan työsuojeluvisio, - strategia ja - tavoitteet Työsuojeluprosessien sujuvuus (suunnitelmallisuus) Työsuojelutoimijoiden aikaansaannoskyky (osaaminen, sitoutuminen, voimavarat) 29
Työhyvinvoinnin toimintalinjat ja hyvät käytännöt suositus (KT:n yleiskirje 11/2007) Suositus kannustaa työyhteisöjä kehittämään työhyvinvointia - suunnitelmallisesti ja ennakoivasti - yhteistoiminnallisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suositus antaa välineitä ja toimintamalleja henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työn hallinnan edistämiseen. Tavoite: työn laadun paraneminen, asiakastyytyväisyyden lisääntyminen, työn ja organisaation tuloksellisuuden kasvu. 33
Työhyvinvoinnin toimintalinjat - suosituksessa (2007) Nimi 34
Strategisen hyvinvoinnin mittaristo Hyvinvoinnin kustannustekijät Sairauspoissaolot, työkykyriski Hyvinvoinnin kasvutekijät Terveys, hyvinvointi, työkyky Wellness Scorecard Ilmapiirin ja työyhteisön toimivuuteen liittyvät tekijät Tuottavuuteen ja asiakashyötyyn liittyvät tekijät Lähde: Työhyvinvointia johtamaan, KT Kuntatyönantajat, 2011 35
Päivän teemaan liittyviä KT:n yleiskirjeitä 13/2010: Työhyvinvointi ja tuloksellinen palvelutoiminta tukea työssä jatkamiseen 15/2010: Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen 13/2011: Työhyvinvoinnilla tuloksellisuutta mitä kunta voi tehdä? 8/2012: Kunta-alan valtakunnallinen työsuojelun valvontahanke 2012-2015 1/2013: Työelämän kehittämisstrategia www.kt.fi > Yleiskirjeet Nimi 36