Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Samankaltaiset tiedostot
Imatran liikkumiskysely Toteutus ja päätulokset

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

Kävelyn ja pyöräilyn seuranta Mäntsälässä. Seurantasuunnitelma 12/2015

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

SITO OY INNOLINK RESEARCH OY

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa

Lempäälän peruskoulut

Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Tampereen luokkien peruskoulut

Kaupunkipyörien asiakaskysely 2018

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Kaupunkipyörien asiakaskysely kaikki vastaajat, N= Tarja Jääskeläinen

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Henkilöliikennetutkimus Pyöräilyn perustietoja Riikka Kallio

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset YHTEENVETO

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi

Asukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013

!"#$%&'"( )*+!+,)&(-./01'2*

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEATtyökalun. Riikka Kallio

HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen


Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Syyt joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvulle HSL alueella

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

Kuntien yritysilmasto Kouvolan seutukunta

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme?

Suositus kevennettyjen liikkumiskyselyjen laatimisesta

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Loviisassa

Robottiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin. Timo Liljamo

Kuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen

Joensuun neljä pyöräilyvuodenaikaa - jatkuvaa ja aktiivista pyöräilyn edistämistä

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje

- Vaikuttavuuskysely 2013

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Maria Salonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Raumalla

Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset

Transkriptio:

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät

Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa ja Utajärvellä tehdystä kyselystä

Tutkimustavan valinta : Suositus kevennettyjen liikkumiskyselyjen laatimisesta (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 6/2014) Kajaani & Utajärvi tehtiin näin Luotettavat tulokset pienimmällä otoskoolla

Milloin valita kevennetty kysely? Liikkujaryhmien ja eri kulkutavoilla tehdyn liikkumisen toistuvuuden lisäksi kiinnostaa vastaajien tyytyväisyys liikennejärjestelmään. Halutaan koko väestöä koskevia tuloksia (ts. laajennettuja) eikä satunnaista asiakaspalautetta. Aikasarjatieto kiinnostaa, eli halutaan tehdään tutkimus, joka on toistettavissa. Halutaan verrata tyytyväisyystietoa kahden vuoden välein tehtävään Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään tutkimukseen. (Case Kajaanin/Utajärven tyytyväisyysväittämät ja taustamuuttujat on tehty yhteneviksi em. tutkimuksen ja HLT:n kanssa). Yksinkertaisempi tutkimusprosessi kiinnostaa ja mahdollisuus tehdä tutkimus missä vaiheessa vuotta tahansa (käytetään matriisia eikä matkapäiväkirjaa). Tutkimukseen on käytettävissä vähemmän rahaa. Kevennetyssä kyselyssä pienempi otoskoko riittää, jolloin hinta on edullisempi. Jokin erityisteema kiinnostaa lomakkeeseen mahtuu muutamia muitakin kysymyksiä. (Esim. Utajärvi Kajaani kyselyssä painotettiin pyöräilyä ja mukana oli myös avoimia kysymyksiä). MUTTA on hyvä huomata, että.. tiedolla ei tehdä liikennemallia. suoritteita ja matkalukuja ei pystytä laskemaan. kysely voidaan kohdistaa myös lapsille, mutta se tulee huomioida tutkimusprosessissa.

Arkipäivän liikkuminen kysytään erikseen kesällä ja talvella (Case Kajaani ja Utajärvi) Liikkuminen arkipäivisin, kesäaikana ja talviaikana Eri ikäryhmien käyttämät kulkutavat Osuus ikäryhmästä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 70 % 32 % 38 % 31 % 31 % 29 % 22 % 12 % 15 % 59 % 33 % 27 % 61 % 42 % 28 % 67 % 33 % 30 % 43 % 59 % 24 % 4 43 % 41 % 23 % 28 % 15 % 7 % 2 % 2 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 01 %% 0 % 01 % 0 % 6-14 15-17 18-24 25-34 35-54 55-64 65-74 yli 74 Autolla Koulu-, opiskeluja työmatkat Matkat ruokakauppaan Muut ostos- ja asiointimatkat Säännölliset harrastusmatkat Muut vapaaajanmatkat kesäaika talviaika kesäaika talviaika kesäaika talviaika kesäaika talviaika kesäaika talviaika Kävely 12 % 23 % 17 % 23 % 12 % 1 18 % 10 % Polkupyörä 31 % 17 % 11 % 5 % 20 % 11 % 10 % Mopo, moottoripyörä 4 % 1 % 1 % 0 % 2 % 1 % 2 % 1 % 4 % 2 % Henkilöauto 48 % 52 % 67 % 69 % 74 % 78 % 61 % 68 % 74 % 77 % Joukkoliikenne 5 % 5 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 4 % 3 % Taksi 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Muulla tavoin 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Joukkoliikenteellä Mopolla, mopoautolla tai moottoripyörällä Pyörällä Kävellen Taksilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kävellen Mopolla, mopoautolla tai moottoripyörällä 21 % Polkupyörällä Joukkoliikenteellä Henkilöautolla Taksilla Muulla tavalla Ei vastattu 9 % 11 % 7 % 18 % 17 % 83 % En koskaan 11 % 15 % 67 % 4 % 55 % 50 % Harvemmin kuin kerran kuussa 9 % 13 % 4 % 4 % 19 % 29 % 1 % 1-3 kertaa kuussa 11 % 2 % 7 % 4 % 3 % 1 % Vähintään kerran viikossa 22 % 1 2 % 27 % 1 % 1 % 1 % Päivittäin tai lähes päivittäin 39 % 31 % 3 % 51 % 2 % 1 % 1 % Pääasialliset kulkutavat erilaisilla arjen matkoilla

Tyytyväisyys oman asuinseudun liikkumisolosuhteisiin (Case Kajaani ja Utajärvi) Kulkutapoina: Pyöräily Kävely Henkilöautoilu Joukkoliikenne (ml. taksit) Tietoa voi verrata kansalaisten tyytyväisyystutkimuksen tuloksiin Tyytyväisyyttä voidaan tutkia mm. suhteessa kulkutavan käytön määrään Kehitettävien kulkutapojen priorisointi Pyöräliikenteen sujuvuus Pyöräilyväylien määrä Opastus ja viitoitus Muu turvallisuudentunne Pyöräreittien jatkuvuus ja yhdistävyys Pyöräilyreittien viihtyisyys ja houkuttelevuus Pyöräreittien kunto Pyörän pysäköintimahdollisuudet Liikenneturvallisuus Pyöräreittien kunnossapito talvella Yleisarvosana pyöräilyn olosuhteille Erittäin tyytyväinen 9 % 12 % 7 % 5 % 3 % 4 % 22 % Tyytyväinen 53 % 51 % 51 % 44 % 43 % 44 % 44 % 44 % 50 % 53 % 30 % En tyytyväinen enkä tyytymätön 28 % 31 % 2 27 % 24 % 19 % 15 % 27 % 25 % 30 % 28 % Tyytymätön 13 % 10 % 5 % 13 % 5 % 17 % 15 % 19 % 13 % 4 % 7 % 7 % 7 % 9 % 8 % 5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tyytymätön ka=3,5 ka=3,5 ka=3,4 ka=3,4 ka=3,3 ka=3,3 ka=3,3 ka=3,2 ka=3,2 ka=2,7 ka=3,3 Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen En tyytyväinen enkä tyytymätön Tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa Päivittäin tai lähes päivittäin 7 % 69 % 7 % 2 % 2 % ka=3,7 Vähintään kerran viikossa 62 % 24 % 5 % 2 % 1 % ka=3,6 1-3 kertaa kuussa 58 % 24 % 9 % 1 % 3 % ka=3,6 Harvemmin kuin kerran kuussa 4 % 52 % 2 8 % 9 % 1 % ka=3,3 En koskaan 9 % 28 % 10 % 1 18 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ka=2,9

Erityisteemana Utajärven ja Kajaanin kyselyssä oli kävely ja pyöräily Pyöräilijäsegmentit ja niiden taustat Ryhmä Kajaani Utajärvi Sopivaksi ja pisimmäksi mahdolliseksi koettu kävely- ja pyöräilymatka Päivittäin vuoden ympäri pyöräilevät 13 % 13 % Aktiiviset kesäpyöräilijät, jotka pyöräilevät myös talvella 19 % 19 % Aktiiviset kesäpyöräilijät, jotka eivät pyöräile talvella ollenkaan 10 % 9 % Satunnaispyöräilijät 2 25 % Ei koskaan pyöräilevät 10 % Ei luokitellut vastaajat 17 % 24 % Pyöräilymatkojen määrä ja pituus viikon aikana 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 % 1 % 3 % 25 % 12 % 39 % 28 % 35 % 4 % 13 % 1 km tai alle 1,1-2 km 2,1-3 km 3,1-5 km 5,1-10 km 10,1-15 km yli 15 km Sopiva pyöräilymatka arkipäiväisten matkojen tekemisessä Pisin mahdollinen pyöräilymatka arkipäiväisten matkojen tekemisessä 2 % 8 % 16-20 matkaa 2 % 11-15 matkaa 4 % 6-10 matkaa 15 % yli 20 matkaa 1 % Ei vastattu 20 % Yhdensuuntaisten pyöräilymatkojen määrä edellisen viikon aikana: Ei vastattu 0 matkaa 1-5 matkaa 6-10 matkaa Näkemyksiä, mikä lisäisi omaa pyöräilyä 1-5 matkaa 32 % 0 matkaa 2 11-15 matkaa 16-20 matkaa yli 20 matkaa

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi - HEAT-menetelmää hyödyntäen

Mikä on HEAT-menetelmä? HEAT-menetelmä (Health Economic Assessment Tool) on WHO:n kehittämä laskentatyökalu. Laskee kävelyn tai pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen ja sitä kautta saatavan taloudellisen hyödyn. Paljonko esim. pyöräily- tai kävelymäärän 10 % kasvusta saatava taloudellinen hyöty? mahdollisuus ymmärtää kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannattavuutta

Esimerkkejä laskentatuloksista Suomessa Kaupunki (asukasluku) Espoo (260 753) Joensuu (74 471) Kangasala 30 345) Kokkola (47 031) Kuopio (106 342) Tampere (220 446) Ylöjärvi (31 743) Tavoite Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2024 Kävelyn lisääminen 20% vuoteen 2030 Pyöräilyn lisääminen 20% vuoteen 2030 Kävelyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20%:iin vuoteen 2030 Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2030 Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20%:iin vuoteen 2020 Kaupungin henkilöstön työmatkapyöräilyn nykyinen taso (3, laajennetut kyselyn tulokset) Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 10%:iin vuoteen 2021 Kävelyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 18 %:iin vuoteen 2030 Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2030 Hyödyt / vuosi Nykyarvo: 8,3 milj. / vuosi Nykyarvo: 6,2 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,8 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,3 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,6 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 5,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,3 milj. / vuosi

Huomioita HEAT-työkalusta Menetelmän rajoituksena: HEAT-menetelmällä voidaan laskea hyödyt vain vähentyneistä kuolemista (kuoleman riskin lasku) saatavat hyödyt ( ) ei huomioi kävelyn ja pyöräilyn muuta sairastavuutta vähentävää vaikutusta ja tästä saatavia taloudellisia hyötyjä. Mitä laskentatulokset kuvaavat? Tulokset kuvaavat koko yhteiskunnalle syntyviä hyötyjä, jotka saadaan kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen aiheuttamasta kuolleisuuden vähenemästä. Laskelman perusteella voidaan todeta, että terveyshyötyjen osuus on merkittävä erityisesti kävelyä ja pyöräilyä edistävissä hankkeissa. HEAT-laskentojen suurin anti on konkreettinen euromääräinen arvio terveyshyötyjen suuruusluokasta.

Kiitos! Yhteystiedot: Kevennetty liikkumiskysely: Kati Kiiskilä, kati.kiiskila@sito.fi HEAT-laskelmat: Virpi Ansio, virpi.ansio@sito.fi HEAT-menetelmän käyttäjän opas: http://www.suomimies.fi/filebank/1771- Heat_kayttajan_opas_2014_paivitys.pdf