Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät
Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa ja Utajärvellä tehdystä kyselystä
Tutkimustavan valinta : Suositus kevennettyjen liikkumiskyselyjen laatimisesta (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 6/2014) Kajaani & Utajärvi tehtiin näin Luotettavat tulokset pienimmällä otoskoolla
Milloin valita kevennetty kysely? Liikkujaryhmien ja eri kulkutavoilla tehdyn liikkumisen toistuvuuden lisäksi kiinnostaa vastaajien tyytyväisyys liikennejärjestelmään. Halutaan koko väestöä koskevia tuloksia (ts. laajennettuja) eikä satunnaista asiakaspalautetta. Aikasarjatieto kiinnostaa, eli halutaan tehdään tutkimus, joka on toistettavissa. Halutaan verrata tyytyväisyystietoa kahden vuoden välein tehtävään Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään tutkimukseen. (Case Kajaanin/Utajärven tyytyväisyysväittämät ja taustamuuttujat on tehty yhteneviksi em. tutkimuksen ja HLT:n kanssa). Yksinkertaisempi tutkimusprosessi kiinnostaa ja mahdollisuus tehdä tutkimus missä vaiheessa vuotta tahansa (käytetään matriisia eikä matkapäiväkirjaa). Tutkimukseen on käytettävissä vähemmän rahaa. Kevennetyssä kyselyssä pienempi otoskoko riittää, jolloin hinta on edullisempi. Jokin erityisteema kiinnostaa lomakkeeseen mahtuu muutamia muitakin kysymyksiä. (Esim. Utajärvi Kajaani kyselyssä painotettiin pyöräilyä ja mukana oli myös avoimia kysymyksiä). MUTTA on hyvä huomata, että.. tiedolla ei tehdä liikennemallia. suoritteita ja matkalukuja ei pystytä laskemaan. kysely voidaan kohdistaa myös lapsille, mutta se tulee huomioida tutkimusprosessissa.
Arkipäivän liikkuminen kysytään erikseen kesällä ja talvella (Case Kajaani ja Utajärvi) Liikkuminen arkipäivisin, kesäaikana ja talviaikana Eri ikäryhmien käyttämät kulkutavat Osuus ikäryhmästä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 70 % 32 % 38 % 31 % 31 % 29 % 22 % 12 % 15 % 59 % 33 % 27 % 61 % 42 % 28 % 67 % 33 % 30 % 43 % 59 % 24 % 4 43 % 41 % 23 % 28 % 15 % 7 % 2 % 2 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 01 %% 0 % 01 % 0 % 6-14 15-17 18-24 25-34 35-54 55-64 65-74 yli 74 Autolla Koulu-, opiskeluja työmatkat Matkat ruokakauppaan Muut ostos- ja asiointimatkat Säännölliset harrastusmatkat Muut vapaaajanmatkat kesäaika talviaika kesäaika talviaika kesäaika talviaika kesäaika talviaika kesäaika talviaika Kävely 12 % 23 % 17 % 23 % 12 % 1 18 % 10 % Polkupyörä 31 % 17 % 11 % 5 % 20 % 11 % 10 % Mopo, moottoripyörä 4 % 1 % 1 % 0 % 2 % 1 % 2 % 1 % 4 % 2 % Henkilöauto 48 % 52 % 67 % 69 % 74 % 78 % 61 % 68 % 74 % 77 % Joukkoliikenne 5 % 5 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 4 % 3 % Taksi 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Muulla tavoin 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Joukkoliikenteellä Mopolla, mopoautolla tai moottoripyörällä Pyörällä Kävellen Taksilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kävellen Mopolla, mopoautolla tai moottoripyörällä 21 % Polkupyörällä Joukkoliikenteellä Henkilöautolla Taksilla Muulla tavalla Ei vastattu 9 % 11 % 7 % 18 % 17 % 83 % En koskaan 11 % 15 % 67 % 4 % 55 % 50 % Harvemmin kuin kerran kuussa 9 % 13 % 4 % 4 % 19 % 29 % 1 % 1-3 kertaa kuussa 11 % 2 % 7 % 4 % 3 % 1 % Vähintään kerran viikossa 22 % 1 2 % 27 % 1 % 1 % 1 % Päivittäin tai lähes päivittäin 39 % 31 % 3 % 51 % 2 % 1 % 1 % Pääasialliset kulkutavat erilaisilla arjen matkoilla
Tyytyväisyys oman asuinseudun liikkumisolosuhteisiin (Case Kajaani ja Utajärvi) Kulkutapoina: Pyöräily Kävely Henkilöautoilu Joukkoliikenne (ml. taksit) Tietoa voi verrata kansalaisten tyytyväisyystutkimuksen tuloksiin Tyytyväisyyttä voidaan tutkia mm. suhteessa kulkutavan käytön määrään Kehitettävien kulkutapojen priorisointi Pyöräliikenteen sujuvuus Pyöräilyväylien määrä Opastus ja viitoitus Muu turvallisuudentunne Pyöräreittien jatkuvuus ja yhdistävyys Pyöräilyreittien viihtyisyys ja houkuttelevuus Pyöräreittien kunto Pyörän pysäköintimahdollisuudet Liikenneturvallisuus Pyöräreittien kunnossapito talvella Yleisarvosana pyöräilyn olosuhteille Erittäin tyytyväinen 9 % 12 % 7 % 5 % 3 % 4 % 22 % Tyytyväinen 53 % 51 % 51 % 44 % 43 % 44 % 44 % 44 % 50 % 53 % 30 % En tyytyväinen enkä tyytymätön 28 % 31 % 2 27 % 24 % 19 % 15 % 27 % 25 % 30 % 28 % Tyytymätön 13 % 10 % 5 % 13 % 5 % 17 % 15 % 19 % 13 % 4 % 7 % 7 % 7 % 9 % 8 % 5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tyytymätön ka=3,5 ka=3,5 ka=3,4 ka=3,4 ka=3,3 ka=3,3 ka=3,3 ka=3,2 ka=3,2 ka=2,7 ka=3,3 Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen En tyytyväinen enkä tyytymätön Tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa Päivittäin tai lähes päivittäin 7 % 69 % 7 % 2 % 2 % ka=3,7 Vähintään kerran viikossa 62 % 24 % 5 % 2 % 1 % ka=3,6 1-3 kertaa kuussa 58 % 24 % 9 % 1 % 3 % ka=3,6 Harvemmin kuin kerran kuussa 4 % 52 % 2 8 % 9 % 1 % ka=3,3 En koskaan 9 % 28 % 10 % 1 18 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ka=2,9
Erityisteemana Utajärven ja Kajaanin kyselyssä oli kävely ja pyöräily Pyöräilijäsegmentit ja niiden taustat Ryhmä Kajaani Utajärvi Sopivaksi ja pisimmäksi mahdolliseksi koettu kävely- ja pyöräilymatka Päivittäin vuoden ympäri pyöräilevät 13 % 13 % Aktiiviset kesäpyöräilijät, jotka pyöräilevät myös talvella 19 % 19 % Aktiiviset kesäpyöräilijät, jotka eivät pyöräile talvella ollenkaan 10 % 9 % Satunnaispyöräilijät 2 25 % Ei koskaan pyöräilevät 10 % Ei luokitellut vastaajat 17 % 24 % Pyöräilymatkojen määrä ja pituus viikon aikana 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 % 1 % 3 % 25 % 12 % 39 % 28 % 35 % 4 % 13 % 1 km tai alle 1,1-2 km 2,1-3 km 3,1-5 km 5,1-10 km 10,1-15 km yli 15 km Sopiva pyöräilymatka arkipäiväisten matkojen tekemisessä Pisin mahdollinen pyöräilymatka arkipäiväisten matkojen tekemisessä 2 % 8 % 16-20 matkaa 2 % 11-15 matkaa 4 % 6-10 matkaa 15 % yli 20 matkaa 1 % Ei vastattu 20 % Yhdensuuntaisten pyöräilymatkojen määrä edellisen viikon aikana: Ei vastattu 0 matkaa 1-5 matkaa 6-10 matkaa Näkemyksiä, mikä lisäisi omaa pyöräilyä 1-5 matkaa 32 % 0 matkaa 2 11-15 matkaa 16-20 matkaa yli 20 matkaa
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi - HEAT-menetelmää hyödyntäen
Mikä on HEAT-menetelmä? HEAT-menetelmä (Health Economic Assessment Tool) on WHO:n kehittämä laskentatyökalu. Laskee kävelyn tai pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen ja sitä kautta saatavan taloudellisen hyödyn. Paljonko esim. pyöräily- tai kävelymäärän 10 % kasvusta saatava taloudellinen hyöty? mahdollisuus ymmärtää kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannattavuutta
Esimerkkejä laskentatuloksista Suomessa Kaupunki (asukasluku) Espoo (260 753) Joensuu (74 471) Kangasala 30 345) Kokkola (47 031) Kuopio (106 342) Tampere (220 446) Ylöjärvi (31 743) Tavoite Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2024 Kävelyn lisääminen 20% vuoteen 2030 Pyöräilyn lisääminen 20% vuoteen 2030 Kävelyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20%:iin vuoteen 2030 Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2030 Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20%:iin vuoteen 2020 Kaupungin henkilöstön työmatkapyöräilyn nykyinen taso (3, laajennetut kyselyn tulokset) Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 10%:iin vuoteen 2021 Kävelyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 18 %:iin vuoteen 2030 Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 %:iin vuoteen 2030 Hyödyt / vuosi Nykyarvo: 8,3 milj. / vuosi Nykyarvo: 6,2 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,8 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,3 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,6 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 5,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 1,4 milj. / vuosi Nykyarvo: 3,3 milj. / vuosi
Huomioita HEAT-työkalusta Menetelmän rajoituksena: HEAT-menetelmällä voidaan laskea hyödyt vain vähentyneistä kuolemista (kuoleman riskin lasku) saatavat hyödyt ( ) ei huomioi kävelyn ja pyöräilyn muuta sairastavuutta vähentävää vaikutusta ja tästä saatavia taloudellisia hyötyjä. Mitä laskentatulokset kuvaavat? Tulokset kuvaavat koko yhteiskunnalle syntyviä hyötyjä, jotka saadaan kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen aiheuttamasta kuolleisuuden vähenemästä. Laskelman perusteella voidaan todeta, että terveyshyötyjen osuus on merkittävä erityisesti kävelyä ja pyöräilyä edistävissä hankkeissa. HEAT-laskentojen suurin anti on konkreettinen euromääräinen arvio terveyshyötyjen suuruusluokasta.
Kiitos! Yhteystiedot: Kevennetty liikkumiskysely: Kati Kiiskilä, kati.kiiskila@sito.fi HEAT-laskelmat: Virpi Ansio, virpi.ansio@sito.fi HEAT-menetelmän käyttäjän opas: http://www.suomimies.fi/filebank/1771- Heat_kayttajan_opas_2014_paivitys.pdf