ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

Transkriptio

1 ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Kyselystä tiedotettiin muun muassa kuntien ja ELY-keskuksen internet-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 911 henkilöä. Heistä 889 vastasi sähköisellä lomakkeella internetin kautta ja 22 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 8 vastaajaa palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Lisäksi tulosten analysoinnin käynnistämisen jälkeen palautuneita kyselylomakkeita ei ole tuloksissa mukana. Tulosten analysoinnissa oli mukana kaiken kaikkiaan 895 hyväksyttyä vastausta. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kunnittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin Turusta. Myös Kaarinassa ja Naantalissa asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Oheisessa taulukossa on esitetty vastaajien jakautuminen kunnittain. Taulukossa ovat mukana kaikki vastaajat. Asuinkunta (n=895) Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku muu kunta Kuva 1. Vastausjakauma kunnittain. Vastaajista 70 oli naisia ja 30 miehiä, ja vastaajien keski-ikä oli noin 43 vuotta. Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita (50 ). Myös vuotiaiden osuus oli merkittävä (41 ). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli melko pieni, sillä kyselyyn vastasi vain vuotiasta (suunnitelmatyön yhteydessä toteutetaan kuitenkin myös ala- ja yläkouluille suunnattu koulu- 1

2 laiskysely, joiden tulokset analysoidaan erikseen). Myös yli 64-vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 19. Vastaajat ikäryhmittäin (n=880) yli 64 vuotta alle 18 vuotta Kuva 2. Vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista asui kahden hengen (30 ) tai neljän hengen (28 ) talouksissa. Yhden hengen talouksissa asuvia oli yhteensä 12 ja kolmen hengen talouksissa asuvia 17 vastaajista. Kuuden ja seitsemän hengen talouksissa asuvia oli yhteensä 3 vastaajista. Vastaajien kotitalouksien henkilömäärät on esitetty kuvassa 3. Kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä (n=877) Kuva 3. Vastaajat ryhmiteltynä kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. 2

3 Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (94 ) sekä toimiva polkupyörä käytettävissään (94 ). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö-, sarja- tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 27 vastaajista. Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Hieman yli 2 vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, ja työsuhdelippu oli käytössä alle kahdella prosentilla vastaajista. 90 vastaajista asui autollisessa taloudessa. Alle 10 vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (46 ) asui kahden auton taloudessa. Vastaajan kotitalouden vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä on esitetty kuvassa 4. 1 auto Vakituisesti käytössä olevat henkilöautot kotitaloudessa (n=873) autoa autoa autoa 0.3 ei autoa Kuva 4. Kotitalouksissa käytettävissä olevien henkilöautojen määrä. Vaikka suurin osa vastaajista asui autollisessa taloudessa, ei heistä kaikilla ollut kuitenkaan autoa säännöllisesti käytettävissään. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaamaan tähän liittyneessä kysymyksessä myöntävästi myös siinä tapauksessa, ettei itse aja autoa, mutta saa kyydin aina tarvittaessa. 86 vastaajista ilmoitti, että heillä on auto säännöllisesti käytettävissään. Vastaajista lisäksi 2 ilmoitti ajavansa autoa työkseen (esimerkiksi taksinkuljettajat sekä linja-auton tai kuorma-auton kuljettajat). Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan (kuva 5). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittävimmiksi syiksi nousivat alueen lapsiystävällisyys (42 ) sekä luonnonläheisyys (41 ). Seuraavaksi merkittävimpinä syinä pidettiin asumisen hintatasoa (35 vastaajista) sekä alueen turvallisuutta (29 vastaajista) tai palveluiden / työpaikan läheisyyttä (palveluiden läheisyys 27 vastaajista, työpaikan läheisyys 24 vastaajista). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 7 vastaajista ilmoitti jonkin muun tekijän. 3

4 Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät (n=888) kattavat joukkoliikenneyhteydet kodin läheltä turvalliset jalankulku ja pyöräily yhteydet kotoa hyvät harrastusmahdollisuudet lähietäisyydellä työpaikan läheisyys palveluiden läheisyys lapsuuden ympäristö, sukujuuret sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset) luonnonläheisyys alueen lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille alueen turvallisuus asumisen hintataso Kuva 5. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät. Suurin osa vastaajista (80 ) oli täysipäiväisessä työssä käyviä. Kuvassa 6 on esitetty vastaajat päätoimensa mukaan ryhmiteltynä. Vastaajan päätoimi (n=895) koululainen tai opiskelija kodin ulkopuolella työssä käyvä tai yrittäjä kotona työskentelevä (etätyötä tekevä tai yrittäjä) työtön äitiys tai isyysvapaalla oleva eläkeläinen muu Kuva 6. Vastaajan päätoimi. Vastaajista suurimman osan työ- tai koulumatkan pituus oli korkeintaan 10 km (53 ). Erittäin lyhyt, 0-3 kilometrin työ- tai koulumatka oli noin viidenneksellä (19 ) vastaajista kilometriä työ- koulumatkakseen ilmoitti noin neljäsosa (27 ) vastaajista. Yli 100 km työ- tai koulumatka oli alle yhdellä prosentilla vastaajista. 4

5 Työ tai koulumatkan pituus (kilometriä) (n=747) yli Kuva 7. Vastaajan työ- tai koulumatkan pituus. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, missä kunnassa heidän työpaikkansa tai oppilaitoksensa sijaitsee. Suurin osa näistä sijaitsi Turussa (44 ). Seuraavaksi eniten työssä tai koulussa ilmoitettiin käytävän Naantalissa (17 ) ja Kaarinassa (14 ). Muussa kunnassa töissä tai koulussa käyviä oli noin 6. Muita kuntia olivat muun muassa Salo ja Länsi-Turunmaa. Missä kunnassa työpaikkanne tai oppilaitoksenne sijaitsee? (n=750) Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiain Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku muu Kuva 8. Työpaikan tai oppilaitoksen sijainti. 5

6 3 LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Vastaajat tekivät työ- tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (hieman alle 70 vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ- tai koulumatkansa teki talvella hieman yli kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin jonkin verran enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ- tai koulumatkansa teki kesällä 36 vastaajista ja talvella 16 vastaajista. Erityisesti kesäaikaan pyöräily korostui kyselyssä. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ- ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty kuvassa 9. Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti Talvella (N=736) Kesällä (N=744) henkilöautolla moottoripyörällä joukkoliikenteellä mopolla tai skootterilla 4.3 pyörällä kävellen Kuva 9. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöautolla (kuva 10). Kesällä muiden kulkumuotojen osuus oli kokonaisuudessaan alhaisempi verrattaessa työ- ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa-ajan matkat teki henkilöautolla 56 vastaajista, pyörällä 29 vastaajista ja kävellen 12 vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 76 vastaajista, käveli 15 ja pyöräili noin 3 vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrattuna sekä työ- ja koulumatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Noin 0,3 vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämäänsä kulkutapaa. 6

7 Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet vapaa ajan matkat pääasiallisesti Talvella (N=840) Kesällä (N=862) henkilöautolla moottoripyörällä joukkoliikenteellä mopolla tai skootterilla 3.3 pyörällä kävellen Kuva 10. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 96 vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä- että talviaikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla, kun taas kesäaikana henkilöautoa muutaman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkoliikennettä käytettiin kesäaikana suunnilleen saman verran kuin talviaikana. Kesä-aikana päivittäin, muutaman kerran viikossa tai muutaman kerran kuussa junalla liikkui 7, bussilla 33 ja kutsujoukkoliikenteellä 3 vastaajista. Vastaavat luvut talvella olivat 6, 34 ja 3. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyöräilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Pyörällä liikkui päivittäin tai muutaman kerran viikossa kesäaikana yli puolet (55 ) vastaajista, kun vastaava osuus talviaikana oli 13. Vuodenaika vaikutti myös mopon, skootterin ja moottoripyörän käyttöön, sillä näillä kulkuneuvoilla liikuttiin talviaikana hyvin vähän. Kuvissa 11 ja 12 on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan. 7

8 Liikkuminen kesäaikana henkilöautolla (N=856) junalla (N=772) bussilla (N=792) lentokoneella (N=767) kutsujoukkoliikenteellä (N=748) kävellen (N=812) pyörällä (N=842) mopolla tai skootterilla (N=765) moottoripyörällä (N=765) Päivittäin 0 10 Muutaman 20 kerran 30 viikossa Muutaman kerran 80 kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 11. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana. Liikkuminen talviaikana henkilöautolla (N=861) junalla (N=770) bussilla (N=795) lentokoneella (N=772) kutsujoukkoliikenteellä (N=753) kävellen (N=814) pyörällä (N=791) mopolla tai skootterilla (N=763) moottoripyörällä (N=760) Päivittäin 0 10 Muutaman 20 kerran 30 viikossa Muutaman kerran 80 kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 12. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana. 8

9 Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla "aina en koskaan" kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä "En liiku ko. tavalla". Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa (97 ) sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä (94 ). Kypärän käyttö ei ollut yhtä yleistä muilla kulkutavoilla. Vastaajista 62 ilmoitti käyttävänsä kypärää aina ja 10 yleensä rullaluistellessa tai rullahiihtäessä. Sen sijaan pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 40 ja yleensä 20 vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyöräkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 91 ja pyöräillessä 92 vastaajista. Sen sijaan hands-free -laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 17 ja yleensä sama 17 vastaajista. Ajon aikana matkapuhelimeen puhumista pidetäänkin yhtenä yleisimmistä rikkomuksista, joita vastaajien mukaan ilmenee Turun seudulla (kyselyn seuraava kysymys liikennesääntöjen noudattamiseen liittyen). Muihin turvavälineisiin verrattuna selvästi harvemmin käytetty turvaväline olivat liukuesteet kengissä talvella. Kuvassa 13 on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 13 vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat kävelykeppi ja kyynärsauvat. Käytän......autoillessa turvavyötä (N=861)...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää (N=138)...lapsella turvaistuinta autossa (N=446)...lapsella turvaistuinta pyöräillessä (N=242) pyöräillessä pimeällä valoja (N=747) heijastinta tai heijastinliiviä pimeällä liikkuessa rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia (N=165) rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää (N=166) pyöräillessä pyöräilykypärää (N=811) autoillessa hands free laitetta (N=658) pyöräillessä talvella nastarenkaita (N=327) liukuesteitä kengissä talvella (N=794) Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 13. Turvavälineiden käytön arviointi. Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liikenteessä, nousi neljä rikkomusta selvästi yli muiden. 53 vastaajista piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista yleisimpänä rikkomuksena ja noin 46 piti nopeusrajoitusten noudattamatta jättä- 9

10 mistä, noin 41 turvavälin unohtamista sekä noin 38 punaisia päin ajamista yleisimpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (18 vastaajista), jalankulkijan huomiotta jättäminen suojatiellä (16 ) sekä pyöräilijät ilman kypärää (17 ). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena (10 vastaajista) ja mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 5 vastaajista. Muiden tienkäyttäjien huomioon ottamiseen liittyvä yleinen rikkomus oli muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen (7 vastaajista). Yleisimmät rikkomukset on esitetty kuvassa 14. Kysymyksessä oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja. Noin 5 vastaajista ilmoitti esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi jonkin muun rikkomuksen. Tällöin mainittiin muun muassa stop-merkin noudattamatta jättäminen liittymissä, pyöräilijän väistämättä jättäminen autoilijan tullessa kolmion takaa, väistämissääntöjen noudattamatta jättäminen tai niiden osaamattomuus sekä jalankulkijoiden liikkuminen pyörätiellä sekä pyöräilijöiden liikkuminen jalkakäytävällä. matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen turvavälin unohtaminen punaista päin ajaminen vilkun käyttämättä jättäminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä pyöräilijät eivät käytä kypärää vaaralliset ohitukset mopoilla kaahailu ja temppuilu pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä jalankulkijat kävelevät punaista päin mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen luvaton pysäköinti pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä ratti tai tankojuoppous Liikennerikkomukset (n=874) Kuva 14. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Turun seudulla. Liikennerikkomukset kunnittaiset tulokset Kaarinan tulokset olivat hyvin samanlaiset kuin koko Turun seudulla. Neljä yleisintä liikennerikkomusta olivat matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (57 ), nopeusrajoitusten 10

11 noudattamatta jättäminen (50 ), turvavälin unohtaminen (41 ) sekä punaista päin ajaminen (41 ). Kaksi vähiten esiintyvää liikennerikkomusta olivat luvaton pysäköinti (2 ) sekä pyöräilijöiden piittaamattomuus liikennevaloista (1 ). Liikennerikkomukset Kaarinassa (n=170) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen turvavälin unohtaminen punaista päin ajaminen vilkun käyttämättä jättäminen pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää mopoilla kaahailu ja temppuilu jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen vaaralliset ohitukset mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat kävelevät punaista päin pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä luvaton pysäköinti pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja ratti tai tankojuoppous Kuva 15. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Kaarinassa. 11

12 Liedossa asukkaiden mielestä yleisimmät liikennerikkomukset olivat täysin samat kuin Kaarinassakin. Vähiten yleisimpiä taas olivat jalankulkijoiden punaisia päin kävely (4 ), luvaton pysäköinti (2 ) sekä mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen (2 ). Liikennerikkomukset Liedossa (n=85) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen punaista päin ajaminen 30.6 vaaralliset ohitukset jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä vilkun käyttämättä jättäminen pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä jalankulkijat kävelevät punaista päin luvaton pysäköinti mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen Kuva 16. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Liedossa. 12

13 Maskussa yleisimpänä rikkomuksena korostui nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen. Yli puolet (59 ) oli tätä mieltä. Seuraavaksi yleisimpiä olivat turvavälin unohtaminen (53 ) sekä matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (47 ). Vastaajien mielestä vähiten yleisiä olivat jalankulkijoiden punaista päin kävely (6 ) sekä pyöräily ilman kypärää (6 ). Liikennerikkomukset Maskussa (n=17) nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 58.8 turvavälin unohtaminen 52.9 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 47.1 vaaralliset ohitukset 29.4 punaista päin ajaminen 23.5 vilkun käyttämättä jättäminen 17.6 mopoilla kaahailu ja temppuilu 17.6 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 11.8 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 11.8 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 5.9 mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen 5.9 jalankulkijat kävelevät punaista päin 5.9 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää Kuva 17. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Maskussa. 13

14 Mynämäen asukkaiden mielestä tilanne oli melko samanlainen kuin koko Turun seudulla. Matkapuhelimeen puhumista autolla ajettaessa pidettiin yleisimpänä täälläkin, yli puolet (57 ) vastaajista oli tätä mieltä. Vähiten yleisiä olivat ratti- ja tankojuoppous (4 ), jalankulkijoiden tien ylittäminen muualta kuin suojatieltä (4 ) sekä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen (4 ). Liikennerikkomukset Mynämäellä (n=27) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 55.6 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 48.1 turvavälin unohtaminen 37.0 vaaralliset ohitukset 29.6 vilkun käyttämättä jättäminen 22.2 punaista päin ajaminen 18.5 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 14.8 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 7.4 ratti tai tankojuoppous 3.7 jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä 3.7 pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen Kuva 18. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Mynämäellä. 14

15 Myös tilanne Naantalissa oli verrattavissa koko Turun seutuun yleisimpien rikkomusten osalta. Vähiten esiintyviä rikkomukset liittyivät pyöräilijöiden käyttäytymiseen. Alle yhden prosentin mielestä pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja ja ylittävät tien muualta kuin suojatieltä. Liikennerikkomukset Naantalissa (n=165) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 43.0 punaista päin ajaminen mopoilla kaahailu ja temppuilu vilkun käyttämättä jättäminen mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen vaaralliset ohitukset suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen luvaton pysäköinti suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä ratti tai tankojuoppous jalankulkijat kävelevät punaista päin pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä Kuva 19. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Naantalissa. 15

16 Kuten monessa aiemmassakin kunnassa, myös Nousiaisissa asukkaat pitivät yleisimmin esiintyvänä liikennerikkomuksena matkapuhelimeen puhumista autolla ajettaessa (80 ). Seuraavaksi yleisimpiä olivat turvavälin unohtaminen (60 ) sekä nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (40 ). Vähiten yleisiä olivat muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen (7 ) sekä jalankulkijoiden tien ylittäminen muualta kuin suojatieltä (7 ). Liikennerikkomukset Nousiaisissa (n=15) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 80.0 turvavälin unohtaminen 60.0 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 40.0 punaista päin ajaminen 20.0 vaaralliset ohitukset 13.3 mopoilla kaahailu ja temppuilu 13.3 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää 13.3 vilkun käyttämättä jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä Kuva 20. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Nousiaisissa. 16

17 Myös Paimiossa yleisimmät liikennerikkomukset olivat samoja kuin monissa muissa kunnissa sekä koko Turun seudulla. Vähiten yleiset koskivat mopoilijoita sekä pyöräilijöitä. 2 oli sitä mieltä, että mopoilijat käyttäytyvät ennalta arvaamattomasti. 2 oli myös sitä mieltä, etteivät pyöräilijät noudata liikennevaloja. Liikennerikkomukset Paimiossa (n=54) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 48.1 jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää punaista päin ajaminen vilkun käyttämättä jättäminen vaaralliset ohitukset suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen luvaton pysäköinti suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijat kävelevät punaista päin pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja Kuva 21. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Paimiossa. 17

18 Raision vastauksissa oli hieman eroavaisuuksia muihin kuntiin verrattuna. Raisiossa yleisimpänä liikennerikkomuksena pidettiin punaisia päin ajamista (48 ). Seuraavaksi yleisimmät olivat nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (45 ) sekä matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana (44 ). Vähiten yleisiä olivat vaaralliset ohitukset (4 ), jalankulkijoiden punaista päin kävely (4 ) sekä luvaton pysäköinti (1 ). Liikennerikkomukset Raisiossa (n=73) punaista päin ajaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen 30.1 vilkun käyttämättä jättäminen 23.3 pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä mopoilla kaahailu ja temppuilu suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä vaaralliset ohitukset jalankulkijat kävelevät punaista päin luvaton pysäköinti Kuva 22. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Raisiossa. 18

19 Ruskon asukkaat olivat sitä mieltä, että yleisin rikkomus on nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (67 ). Seuraavaksi yleisimpiä olivat matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (50 ) sekä turvavälin unohtaminen (33 ). Vähiten yleisiä asukkaiden mielestä olivat muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen (6 ), jalankulkijoiden tien ylittäminen muualta kuin suojatieltä (6 ) sekä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käytös (6 ). Liikennerikkomukset Ruskossa (n=18) nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 66.7 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 50.0 turvavälin unohtaminen 33.3 punaista päin ajaminen 27.8 jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä 27.8 vilkun käyttämättä jättäminen 22.2 mopoilla kaahailu ja temppuilu 16.7 mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen 11.1 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 11.1 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 5.6 jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä 5.6 pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen Kuva 23. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Ruskossa. 19

20 Sauvossa saman verran asukkaita oli sitä mieltä, että kolme yleisintä (54 ) liikennerikkomusta ovat turvavälin unohtaminen, matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa sekä nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen. Liikennerikkomukset Sauvossa (n=13) turvavälin unohtaminen 53.8 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 53.8 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 53.8 vaaralliset ohitukset 38.5 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 15.4 punaista päin ajaminen 7.7 ratti tai tankojuoppous 7.7 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 7.7 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 7.7 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 7.7 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää Kuva 24. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Sauvossa. 20

21 Turussa yleisimpänä liikennerikkomuksena pidettiin punaista päin ajamista (51 ). Toiseksi yleisin oli matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (46 ) ja kolmanneksi yleisin nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (36 ). Vähiten yleisenä pidettiin mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä (2 ), pyöräilijöiden tien ylittämistä muualta kuin suojatieltä (1 ) sekä ratti- ja tankojuoppoutta (1 ). Liikennerikkomukset Turussa (n=254) punaista päin ajaminen 50.8 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 46.1 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 35.8 turvavälin unohtaminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä vilkun käyttämättä jättäminen 20.9 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen luvaton pysäköinti suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä mopoilla kaahailu ja temppuilu mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä ratti tai tankojuoppous Kuva 25. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Turussa. 21

22 92 kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että suurin syy liikennerikkomuksiin on välinpitämättömyys. Muina yleisinä syinä olivat kiirettä ja/tai stressiä (36 ), kokemattomuutta ja/tai tietämättömyyttä (30 ) sekä poliisivalvonnan vähyyttä (27 ). Pienimpänä syynä liikennerikkomuksiin pidettiin kanssamatkustajien painostusta tai yllyttämistä (2 ). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi muiksi syiksi mainittiin ylimielisyys, itsekkyys, "minä ensin" ajattelu sekä valvonnan vähyys ja lievät rangaistukset. Syyt liikennerikkomuksiin (N=871) Välinpitämättömyys 91.5 Kiire ja/tai stressi 36.1 Kokemattomuus ja/tai tietämättömyys 29.9 Poliisivalvonnan vähyys 27.1 Liikennesääntöjä ei osata 14.9 Liikennejärjestelyjen toimimattomuus ja/tai puutteet 14.8 Kanssamatkustajien painostus tai yllyttäminen 2.4 Muu syy Kuva 26. Yleisimmät syyt liikennerikkomuksiin, joita vastaajat havaitsevat Turun seudulla. 22

23 4 KOETTU LIIKENNETURVALLISUUS JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTARPEET Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Turun seudulla vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Hieman yli 1 vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 3 erittäin huonona. Noin neljäsosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä eikä huonona. Melko hyvänä liikenneturvallisuuden tilaa piti yli puolet (51 ) vastaajista ja melko huonona 17 vastaajista. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Turun seudulla 3,3 (1=erittäin huono 5=erittäin hyvä) eli kohtuullisen hyväksi muihin kuntiin verrattuna. Vastaava arvosana on nimittäin ollut esimerkiksi Nurmijärvellä 2,9 (vuonna 2010) Raaseporissa 3,0 (vuonna 2010), Imatran seudulla 3,6 (vuonna 2010), Länsi-Turunmaalla 2,8 ja Kemiönsaaressa 2,7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2,5 (vuonna 2009), Hangossa 2,6 (vuonna 2008), Järvenpäässä 2,9 (vuonna 2007) ja Porvoossa 2,8 (vuosina 2007). Liikenneturvallisuuden tilaa arvioitiin ja tarkasteltiin myös kunnittain. Tarkastelun mukaan Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa asuvat pitivät liikenneturvallisuuden tilaa parempana koko seutuun verrattuna. Taulukon 1 mukaisesti Mynämäellä asuvien vastausten keskiarvo oli alhaisin (2,7). Taulukko 1. Liikenneturvallisuuden tilan arviointi kunnittain. Kunta Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku Arvio liikenneturvallisuuden tilasta, vastausten keskiarvo Vastaajien lukumäärä 3, ,5 82 3,1 17 2,7 24 3, ,1 15 3,5 53 3,5 68 3,2 17 3,3 12 3,0 244 Turun seutu 3,3 860 Liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä pitäviä oli eniten Sauvossa asuvien keskuudessa, sillä heistä 67 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä. Kuten edellä on mainittu, huonoimpana tilaa pitivät Mynämäellä asuvat, joista 38 piti tilaa erittäin tai melko huonona. Arviot liikenneturvallisuuden tilasta kunnittain on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuvassa alimpana ovat kaikkien vastaajien tulokset. 23

24 Arvioikaa liikenneturvallisuuden tilaa (kokonaisuutena) kunnassanne: Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku Yht erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono Kuva 27. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Turun seudulla kunnittain tarkasteltuna. Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Turun seudulla vastaajat pitivät koululaisia (56-87 vastaajista). Kunnittain tarkasteltuna havaittiin, että Naantalissa asuvat pitivät alle kouluikäisiä lapsia muita enemmän turvattomimmassa asemassa (18 vastaajista). Turussa asuvat puolestaan korostivat iäkkäiden ryhmää turvattomimpana (14 vastaajista). 24

25 Turvattomin liikkujaryhmä liikenteessä (n=852) Kaarina 8,0 79,1 3,1 4,9 Lieto 15,7 59,0 4,8 4,8 8,4 3,6 3,6 Masku 11,8 64,7 11,8 5,9 5,9 Mynämäki 70,8 4,2 8,3 8,3 8,3 Naantali 18,4 60,8 2,5 7,0 6,3 4,4 Nousiainen 6,7 86,7 6,7 Paimio 3,8 73,1 3,8 9,6 3,8 3,8 Raisio 14,9 65,7 4,5 4,5 10,4 Rusko 5,9 76,5 11,8 5,9 Sauvo 8,3 75,0 8,3 8,3 Turku 12,9 56,3 6,7 13,8 4,6 3,8 Yht. 12,1 65,5 4,5 8,5 4,7 2, alle kouluikäiset lapset koululaiset nuoret aikuiset (18 24 vuotiaat) aikuiset (yli 24 vuotiaat) iäkkäät (yli 65 vuotiaat) liikuntaesteiset / rajoitteiset muu ryhmä, mikä? Kuva 28. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä liikenteessä Turun seudulla. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kävelyä ja pyöräilyä. Esimerkiksi Turussa peräti 93 ja Mynämäellä 91 vastaajista oli sitä mieltä, että kävely ja pyöräily ovat turvattomimpia kulkutapoja. Seuraavaksi turvattomimpana kulkutapana pidettiin yleisesti mopoilua. Kävely turvattomimpana kulkutapana korostui eniten Maskussa asuvien vastaajien keskuudessa. Heistä 47 piti kävelyä ja 35 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Sauvossa taas vain 8 vastaajista piti kävelyä turvattomimpana kulkutapana. Sen sijaan 75 sauvolaisista vastaajista piti pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Mopoilun turvallisuus korostui etenkin Ruskossa, Raisiossa ja Paimiossa, sillä 31 Ruskossa, 22 Raisiossa ja 23 Paimiossa asuvista vastaajista valitsi sen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Vastaava osuus muissa kunnissa vaihteli nollasta 17 prosenttiin. 25

26 Turvattomin kulkutapa liikenteessä (N=850) Kaarina 27,3 50,3 16,1 3,1 Lieto 34,6 42,0 11,1 11,1 Masku 47,1 35,3 5,9 11,8 Mynämäki 26,1 65,2 8,7 Naantali 34,4 45,2 17,2 1,3 Nousiainen 33,3 46,7 13,3 6,7 Paimio 23,1 51,9 23,1 Raisio 29,9 40,3 22,4 4,5 Rusko 25,0 37,5 31,3 6,3 Sauvo 8,3 75,0 8,3 8,3 Turku 33,9 59,2 3,7 Yht. 31,4 50,6 12,5 3, kävely pyöräily mopoilu moottoripyöräily autoilu muu kulkutapa, mikä? Kuva 29. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa liikenteessä Turun seudulla. Noin 64 vastaajista ilmoitti, että liikennekäyttäytyminen on liikenteen osa-alue, jolla on eniten kehitettävää (kuva 30). Seuraavaksi eniten kehittämistä vaatisi teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (39 ) sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (36 ). Sen sijaan esitetyistä liikenteen osa-alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyihin taajamissa (2 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien opastukseen (2 ). 26

27 Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta (N=862) liikennekäyttäytyminen 63.7 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 27.1 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa liikenteen melu ja päästöt valaistus linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus polkupyörien pysäköintijärjestelyt raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa jalankulku ja pyöräily reittien opastus Kuva 30. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Turun seudulla. Kehittämistarpeet kunnittain Kaarinassa yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että liikennekäyttäytyminen (54 ) ja teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (51 ) ovat niitä liikenteen osa-alueita, joilla on eniten kehitettävää. Raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa (1 ) sekä polkupyörien pysäköintijärjestelyt (1 ) ja jalankulku- ja pyöräilyreittien opastus (0 ) taas olivat niitä osa-alueita, joilla on vähiten kehitettävää. 27

28 Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Kaarinassa (N=170) liikennekäyttäytyminen teiden ja katujen kunnossapito ja laatu teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 39.4 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä 31.8 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 24.7 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 17.6 valaistus 17.1 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu 13.5 liikenteen melu ja päästöt 8.8 linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja 6.5 autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa 4.1 ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus 1.2 raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa 1.2 polkupyörien pysäköintijärjestelyt 0.6 jalankulku ja pyöröilyreittien opastus Kuva 31. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Kaarinassa. 28

29 Liedossa eniten kehittämisen tarvetta koettiin myös olevan liikennekäyttäytymisessä (59 ). Toiseksi tärkein kehittämisen alue oli teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (49 ). Vähiten kehittämistarvetta oli polkupyöräilyyn liittyvät toimenpiteissä. Näitä olivat polkupyörien pysäköintijärjestelyt (4 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien opastus (2 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Liedossa (N=85) liikennekäyttäytyminen 58.8 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 49.4 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu liikenteen melu ja päästöt autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus valaistus polkupyörien pysäköintijärjestelyt jalankulku ja pyöröilyreittien opastus Kuva 32. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Liedossa. 29

30 Maskussa korostui kevyt liikenne tämän kysymyksen kohdalla. Tärkeimpänä kehittämisalueena pidettiin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuutta (53 ). Seuraavaksi tärkeimmät olivat liikennekäyttäytyminen (47 ) sekä teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (41 ). Vähiten kehittämistarvetta oli linja-autopysäkkien tai juna-asemien sijainnissa ja kulkuyhteyksissä niille (6 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Maskussa (N=17) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 52.9 liikennekäyttäytyminen 47.1 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 41.2 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu 17.6 valaistus 11.8 liikenteen melu ja päästöt 11.8 linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille Kuva 33. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Maskussa. 30

31 Mynämäellä eniten kehittämistarvetta oli liikennekäyttäytymisessä (44 ). Seuraavaksi tärkeimmät olivat jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (41 ) sekä teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (37 ). Vähiten kehittämistarvetta oli autojen pysäköintijärjestelyissä taajamissa (4 ) sekä linja-autopysäkkien tai juna-asemien sijainnissa ja kulkuyhteyksissä niille (4 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Mynämäellä (N=27) liikennekäyttäytyminen 44.4 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 40.7 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 37.0 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 33.3 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 29.6 valaistus 22.2 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) liikenteen melu ja päästöt 7.4 autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille Kuva 34. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Mynämäellä. 31

32 Naantalissa tärkeimpänä kehittämisalueena korostui liikennekäyttäytyminen (68 ). Toiseksi tärkein oli teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (32 ) ja kolmanneksi tärkein teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (32 ). Vähiten kehittämistä tarvivat polkupyörien pysäköintijärjestelyt (2 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien opastus (1 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Naantalissa (N=165) liikennekäyttäytyminen 67.9 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja valaistus liikenteen melu ja päästöt ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa polkupyörien pysäköintijärjestelyt jalankulku ja pyöröilyreittien opastus Kuva 35. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Naantalissa. 32

33 Nousiaisissa 53 vastaajista piti teiden ja katujen kunnossapitoa ja laatua tärkeimpänä liikenteen kehittämisalueena. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (40 ), jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (40 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyyhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat (40 ). Seudun yleisestä linjasta poiketen liikennekäyttäytyminen oli vasta viidenneksi tärkein (33 ). Vähiten tärkeänä pidettiin ajoneuvoliikenteen viitoitusta ja opastusta (7 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Nousiaisissa (N=15) teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 53.3 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 40.0 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 40.0 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 40.0 liikennekäyttäytyminen 33.3 valaistus 20.0 autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa 13.3 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 13.3 ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus Kuva 36. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Nousiaisissa. 33

34 Myös Paimiossa korostui teiden ja katujen kunnossapito ja laatu eniten kehittämistä tarvitsevana osa-alueena. Tätä mieltä oli enemmistö vastaajista (59 ). Seuraavaksi tärkeimmät olivat liikennekäyttäytyminen (56 ) sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (43 ). Vähiten kehittämistä tarvitsevia alueita olivat ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus (2 ), liikenteen melu ja päästöt (2 ) sekä polkupyörien pysäköintijärjestelyt (2 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Paimiossa (N=54) teiden ja katujen kunnossapito ja laatu liikennekäyttäytyminen jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 42.6 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 35.2 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille valaistus jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus liikenteen melu ja päästöt polkupyörien pysäköintijärjestelyt Kuva 37. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Paimiossa. 34

35 Raisiossa oltiin valtaosin samaa mieltä kuin muissakin kunnissa. Eniten kehittämistä vaativana osa-alueena pidettiin liikennekäyttäytymistä (67 ). Toiseksi tärkeimpänä pidettiin teiden ja katujen kunnossapitoa ja laatua (44 ) ja kolmanneksi tärkeimpänä teiden ja katujen liittymäjärjestelyjä (32 ). Vähiten tärkein osa-alue oli polkupyörien pysäköintijärjestelyt (1 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Raisiossa (N=73) liikennekäyttäytyminen 67.1 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 43.8 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 31.5 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille liikenteen melu ja päästöt autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus valaistus raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa polkupyörien pysäköintijärjestelyt Kuva 38. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Raisiossa. 35

36 Ruskon asukkaiden mielipiteet noudattivat myös seudun yleistä linjaa. Kaksi eniten kehittämistä tarvitsevaa osa-aluetta olivat teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (61 ) sekä liikennekäyttäytyminen (50 ). Kolmantena nousi kuitenkin esiin joukkoliikenteen palvelutaso (33 ), jota ei muissa kunnissa ilmennyt. Vähiten kehittämistä vastaajat kokivat olevan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kunnossapidossa ja laadussa (11 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Ruskossa (N=18) teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 61.1 liikennekäyttäytyminen 50.0 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 33.3 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 27.8 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 27.8 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 27.8 valaistus 16.7 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu Kuva 39. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Ruskossa. 36

37 Sauvossa eniten kehittämistä tarvitseva osa-alue oli jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (54 ). Toiseksi tärkeimpiä olivat liikennekäyttäytyminen, teiden ja katujen kunnossapito ja laatu sekä joukkoliikenteen palvelutaso (39 kukin). Vastaajien mielestä vähiten kehittämistä oli jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kunnossapidossa ja laadussa (8 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Sauvossa (N=13) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 53.8 liikennekäyttäytyminen 38.5 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 38.5 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 38.5 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 23.1 valaistus 15.4 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu Kuva 40. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Sauvossa. 37

38 Valtaosa (69 ) Turussa asuvista vastaajista oli sitä mieltä, että liikennekäyttäytyminen on eniten kehittämistä tarvitseva osa-alue. Seuraavaksi tärkeimmät olivat jalankulku- ja pyöräilyyhteyksien kattavuus (49 ) sekä teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (30 ). Vähiten kehittämistä vaativat vastaajien mukaan raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa (2 vastaajista). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Turussa (N=254) liikennekäyttäytyminen 69.3 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 48.8 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 23.6 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) liikenteen melu ja päästöt autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus jalankulku ja pyöröilyreittien opastus polkupyörien pysäköintijärjestelyt valaistus raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa Kuva 41. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Turussa. Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä tekijät kannustaisivat heitä työ- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen kävellen tai pyörällä nykyistä useammin. Koko seudulla eniten vastauksia saaneeksi kannustimeksi nousivat kattavammat ja laadukkaammat kävely- ja pyöräily-yhteydet (48 vastaajista). Seuraavaksi tärkeimpiä kannustimia olivat lyhyempi matka töihin/oppilaitokseen/muuhun kohteeseen (41 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien parempi kunnossapito (36 ). Seudun yleisestä linjasta poiketen Mynämäellä 44 vastaajista piti turvallisempia tienylityspaikkoja yhtä tärkeänä kannustimena kuin kattavampia ja laadukkaampia kävely- ja pyöräilyyhteyksiä tai lyhyempää matkaa töihin/oppilaitokseen/muuhun kohteeseen. Sama toistui naantalilaisten (27 vastaajista) ja turkulaisten (33 vastaajista) vastauksissa, joissa tienylityspaikkojen turvallisuutta pidettiin kolmanneksi kannustavimpana tekijänä. Nousiaisissa taas kolmanneksi nousi tekijä, joka ei esiintynyt muissa kunnissa niin tärkeänä, nimittäin lyhyempi matka joukkoliikenteen pysäkille tai asemalle (20 ) 38