Osa 18 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, Ch 18 & 28; Taloustieteen oppikirja, luku 10 ) 1. Työn kysyntä 2. Työn tarjonta 3. Työmarkkinoiden tasapaino 4. Tahaton työttömyys 5. Luonnollinen (rakenteellinen) työttömyys 6. Ammattiliitot ja tehokkuuspalkat 7. Havaintoja työttömyydestä Kuvio 1. Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular- flow diagram) Tulot tuotteiden myynnistä (bkt) Hyödykemarkkinat - tuotteiden hinnat Myydyt tuotteet Ostetut tuotteet Menot tuotteisiin (bkt:n käyttö eli kokonaiskysyntä) Yritykset - tuotantoteknologia - tuotantopanosten kysyntä - tuotteiden tarjonta Kuluttajat -tarpeet ja hyvinvointi -tuotantopanosten tarjonta -tuotteiden kysyntä Työ ja pääoma Työ ja pääoma Tuotannontekijämarkkinat - panosten hinnat Tuotantokustannukset Tuotannontekijätulot (bruttokansantulo) 1
1. Työn kysyntä Työn kysyntä johdetaan yrityksen voiton maksimoinnin ongelmasta Voitto = myyntitulot tuotantokustannukset = PQ WL VK Voitto maksimoidaan nyt työpanoksen L suhteen muistaen, että tuotantofunktio Q = F(L, K) sitoo tuotoksen ja panokset toisiinsa: Voitto = PF(L,K) WL VK Huom: Aiemmin osassa 11 (Yritys kilpailullisilla markkinoilla) maksimoimme voiton tuotoksen suhteen, jolloin saimme johdettua yrityksen tarjontakäyrän Nyt tavoitteena on johtaa yrityksen kysyntäkäyrä työn määrälle Oletetaan yrityksen toimivan täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuotteen hinta P on yrityksen näkökulmasta katsottuna vakio Pidetään pääoman K määrää annettuna Oletetaan lisäksi, ettei yritys voi vaikuttaa palkkatasoon W Opimme aiemmin, että työvoiman rajatuotos (marginal product of labour) MPL = ΔQ/ΔL kuvaa tuotoksen kasvuvauhtia kun työpanos kasvaa vähän, esimerkiksi yhden yksikön rajatuotos on aleneva Matemaattinen esimerkki tuotantofunktiosta : Q = L a, jossa 0 < a < 1 rajatuotosta kuvaa derivaatta : dq/dl = al a-1 2
Mietitään miten yrityksen voitolle käy, jos se kasvattaa työpanoksen L määrää: tuotos kasvaa rajatuotoksen MPL mukaisella vauhdilla kun tämä tuotoksen lisäys myydään markkinoille hintaan P, niin tulot kasvavat vauhdilla P MPL, jota kutsutaan rajatuotoksen arvoksi, value of marginal product of labour, VMPL kustannukset kasvavat palkkatason W mukaisella vauhdilla nyt voitto kasvaa aina kun VMPL > W eli kun P MPL > W työpanoksen määrä on optimissa silloin, kun VMPL = W eli P MPL = W Rajatuotoksen arvon VMPL = P MPL kuvaaja on näin ollen yrityksen työpanoksen kysyntäkäyrä Numeerinen esimerkki kirjasta (s. 368). Tässä P = 1 ja W = 500. L:n optimaalinen arvo on 3. 3
Kuviossa 1 tämä asia näytetään yleisemmin kuvion käyrä on tuttu tuotantofunktio kerrottuna hinnalla P se esittää tuotoksen arvoa työn eri määrillä sen kaltevuus kullakin L:n arvolla kuvaa rajatuotoksen arvoa VMPL sitä esittää käyrälle piirretyn tangentin kulmakerroin kuvioon piirretty suora kuvaa palkkakustannuksia WL ne kasvavat vauhdilla W voitto on maksimissaan kun VMPL = W Kuviossa 2 tämä sama asia esitetään toisella tavalla kuvioon on piirretty työn rajatuotoksen arvoa kuvaava käyrä VMPL se on aleneva koska rajatuotos on aleneva optimi löytyy pisteestä, jossa VMPL = W Kuvio 1. Voiton maksimointi työpanoksen suhteen (1) Yritys maksimoi voiton valitsemalla työpanoksen, jolla rajatuotoksen arvo = palkka kk: VMPL = P MPL PQ = PF(L,K) max voitto WL L L MAX 4
Kuvio 2. Voiton maksimointi työpanoksen suhteen (2) Työn rajatuotoksen arvo Palkka W Rajatuotoksen arvo eli työn kysyntäkäyrä 0 Optimaalinen L Työn määrä L Tässä oletimme, että yritys toimii täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuotteen hinta P on vakio Sama tarkastelu soveltuu kuitenkin myös monopolin tapaukseen nyt vain hinta P on korvattava rajatulolla MR jätetään myöhemmillä kursseilla opittavaksi Työn markkinakysyntäkäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien markkinoilla olevien yritysten kysymät määrät työtä 5
2. Työn tarjonta Työn tarjonnasta päättävät kotitaloudet tavalla, joka selvitettiin jo kuluttajan valintateorian yhteydessä (Osa 6, sovellus 2). Yleensä työtä tarjotaan sitä enemmän mitä suurempi on palkka työn tarjontakäyrä on nouseva koordinaatissa, jonka pystyakselilla on palkka ja vaaka-akselilla työn määrä Jaetaan työn tarjontapäätös kahteen osaan työmarkkinoille osallistuminen tarjotun työpaikan vastaanottaminen Tämä tehdään siksi, että työttömyys määritellään suhteessa työvoimaan (ei koko väestöön) ILO (International Labour Organization) määrittelee työttömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis ottamaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Työn markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien kotitalouksien tarjoamat määrät työtä Kuviossa 3 työvoimaan osallistumista kuvaava käyrä on piirretty pystysuoraksi (katso sukupuolten erosta seuraavat kalvot) kuvaamaan sitä, että työvoimaan osallistuminen on palkan suhteen melko joustamatonta koko kansantaloudessa Työn tarjontakäyrä on loivempi ja lähestyy työvoimakäyrää palkan noustessa kun palkka on suuri, halukkuus ottaa työtä vastaan on suuri, ja päinvastoin 6
Labor Force Participation Rates in the US by Sex, 1950 2012 90 percent 80 70 60 50 40 1900: 85.7% male female 30 1900: 20% 20 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Mankiw. Economics, 7 th ed. (käyrät) Blau, Ferber & Winkler, BFW, table 4-1 (luvut vuodelta 1900, yli 16-v)) 100 TYÖVOIMAAN OSALLISTUMISASTEET SUOMESSA ( = työvoimaosuus), ikäryhmittäin 90 80 70 % 60 50 40 30 20 10 0 15-19 20-24 25-34 35-44 45-54 55-59 60-64 65-69 naiset 2005 miehet 2005 naiset 2014 miehet 2014 15-64 v. 2014 Naiset 74 % Miehet 76 % Ikäryhmät Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus. 7
3. Työmarkkinoiden tasapaino Työmarkkinat ovat tasapainossa silloin, kun palkka on sellainen, että työn kysyntä = työn tarjonta kaikki jotka haluavat tehdä töitä tällä palkalla, saavat töitä Kuvio 3 Palkka kuvaa työn rajatuotoksen arvoa Työmarkkinoilla voi kuitenkin olla työttömyyttä mutta se on vapaaehtoista eli luonnollista (natural) Työn kysynnän vahvistuessa, työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee kuvio 4 Kuvio 3. Työmarkkinoiden tasapaino ja työttömyys Reaalipalkka Työn tarjonta LS Työvoiman määrä N (joustamaton) w E Työn kysyntä LD 0 L E N Työllisyys Työlliset L E Työttömät = N - L E 8
Kuvio 4. Kysynnän vahvistumisen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima w 2 w 1 Palkka nousee, työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee LD1 LD2 0 L 1 L 2 N Työllisyys Työn verotuksen vaikutus työttömyyteen Työmarkkinoiden tasapainoanalyysiä voi soveltaa myös työn verotuksen vaikutusten tarkasteluun Vero luo kiilan työantajan maksamien työvoimakustannusten W 2 ja työntekijän käteen jäävän palkan W 1 välille Kuviossa 5 tämän näytetään vähentävän työllisyyttä tasolta L E tasolle L 1 ja kasvattavan siten työttömyyttä määrästä N-L E määrään N-L 1 Tästä syntyy yhteiskunnalle hyvinvointitappio aivan samalla tavalla kuin hyödykeverotuksessakin 9
Kuvio 5. Työn verotuksen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima W 2 W 1 w E Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa, syntyy hyvinvointitappiota LD 0 L 1 L E N Työllisyys Verokiila eri maissa Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 10
4. Tahaton työttömyys Tahatonta eli ei-vapaaehtoista (involuntary) työttömyyttä esiintyy silloin, kun vallitsevalla palkkatasolla kaikki ne, jotka haluavat tehdä työtä, eivät saa työtä työvoiman tarjonta ylittää kysynnän Kaksi teoriaa klassinen keynesiläinen Klassinen teoria Kilpailu ei toimi työmarkkinoilla Jokin tekijä, esimerkiksi minimipalkka, estää palkkaa laskemasta tasolle, jolla työn kysyntä = tarjonta USA:ssa on osavaltiokohtainen minimipalkka, vähintään 7,25 dollaria/tunti Suomessa työsuhteen minimiehdoista päätetään työehtosopimuksissa, esim. majoitus- ja ravitsemisalalla 9,80 euroa/tunti Kuvio 6 minimipalkka W min kokonaistyöttömyys = N-L 1 vapaaehtoista N-L 2 tahatonta L 2 -L 1 Työttömyyden vähentäminen puretaan työmarkkinoiden sääntely 11
Kuvio 6. Klassinen teoria Reaalipalkka W min w E tahaton työttömyys Työvoima Työttömyys N-L 1 : vapaaehtoinen N-L 2 + tahaton L 2 -L 1 LS LD 0 L 1 L E työttömyys L 2 N Työllisyys Keynesiläinen teoria Työvoiman kysyntä on tuotteiden tavaroiden ja palvelujen kysynnästä johdettua kysyntää edellä työvoiman kysyntäkäyrän johtaminen ja kuvio 4 Palkat ovat jäykät, eivätkä heti laske, jos kansantalouden kokonaiskysyntä vähenee esim. ammattiliitot voivat estää palkkoja sopeutumasta Tahaton työttömyys voi siksi johtua riittämättömästä kokonaiskysynnästä Kuvio 7 kokonaiskysyntä heikkenee: LD LD 1 palkat eivät muutu työttömyys N-L 1 = vapaaehtoinen N-L E + tahaton L E -L 1 Työttömyyden vähentäminen elvytetään kokonaiskysyntää kansantaloudessa esim. julkisia menoja lisäämällä 12
Kuvio 7. Keynesiläinen teoria Reaalipalkka LS Työvoima Työttömyys N-L 1 : vapaaehtoinen N-L E + w E tahaton L E -L 1 tahaton vapaaeht. LD LD 1 0 L 1 L E N Työllisyys työttömyys Moderni teoria Uusimman teorian mukaan työttömyydessä on sekä klassisia että keynesiläisiä piirteitä Lyhyellä aikavälillä työttömyys voi olla keynesiläisittäin tahatonta Esimerkiksi vuoden 2009 taantumassa Suomen vienti ja teollinen tuotanto romahtivat ja työvoiman kysyntä heikkeni Pitkällä aikavälillä työttömyys on luonnollista työttömyyttä (joskus sitä kutsutaan rakenteelliseksi) Suomen työttömyysaste ei pudonnut alle 6 prosentin edes voimakkaan kasvun vuosina 2000-luvun puolivälissä Luonnollinen työttömyysaste lienee meillä 7-8 % 13
5. Luonnollinen työttömyys Käytännössä täystyöllisyyttä siinä mielessä, että työttömyysaste = 0, ei koskaan saavuteta Luonnollinen työttömyys on tasapainotila sillä tavoin, ettei kenelläkään ole tarvetta muuttaa tasapainoa. Työttömyys tasapainottaa työntekijöiden palkkavaatimukset (LS) ja yritysten palkanmaksukyvyn (LD) Karl Marx oli ensimmäinen taloustieteilijä, joka tulkitsi työttömyyden tällä tavoin: reserve army of labour Luonnollisen työttömyyden taso vaihtelee kussakin massa yli ajan ja myös maiden kesken työmarkkinoiden instituutiot ovat erilaisia Seuraavaksi voimme harjoitella tällä kehikolla yksinkertaista politiikka-analyysiä Mitä työttömyydelle tapahtuu jos...? Tarkastellaan kahta politiikkatoimenpidettä a) Työttömyysturvan muutos b) Työn verotuksen muutos Mietitään ensin, mikä kolmesta käyrästä LS, LD vai N muuttuu, miten se muuttuu ja mikä on muutoksen vaikutus tasapainotyöttömyyteen tämä on tasapainotilojen vertailua komparatiivista statiikkaa (comparative statics) 14
a) Työttömyysturvan muutos Oletetaan, että työttömyysturva paranee, esimerkiksi työttömyyskorvauksen taso nousee Mihin käyrään ja miten se vaikuttaa? Työn tarjontakäyrä LS kuvaa työnhakijoiden palkkapyyntöjä eli sitä, millä ehdoin he haluavat ottaa työtä vastaan Sen voi kuvitella nousevan ylöspäin, koska työttömäksi jäämisen kustannuksen vähenevät työttömyyskorvauksen kasvun vuoksi Suomessa palkkaan sidotun työttömyysturvan korvaussuhde on ensimmäisenä vuonna keskimäärin 70 % ja kesto noin 2 vuotta Kuvio 8 näyttää, miten tasapaino muuttuu palkkataso nousee vapaaehtoinen työttömyys kasvaa Työttömyyspäivärahan korvaussuhde Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 15
Kuvio 8. Paremman työttömyysturvan vaikutus Palkka LS 2 LS 1 Työvoima w 2 w 1 1. Palkkavaatimukset vahvistuvat työttömyysturvan parantuessa... 2.... mikä nostaa palkkoja LD L 2 L 1 N 3.... ja vähentää työllisyyttä eli lisää työttömyyttä Työllisyys b) Työn verotuksen muutos Oletetaan seuraavaksi, että työnantajan maksamat palkan sivukulut (esimerkiksi sosiaaliturvamaksut) nousevat Mihin käyrään ja miten se vaikuttaa? Työvoiman kysyntäkäyrään LD Sen voi kuvitella siirtyvän alaspäin, koska nyt työn rajatuottavuuden arvo = palkka + sivukulut, jolloin kuviossa palkka = rajatuottavuuden arvo sivukulut tämä vastaa aiemmin opittua asiaa verotuksen vaikutuksesta työttömyyteen (kuvio 5) Kuvio 9 näyttää miten tasapaino muuttuu palkkataso laskee työttömyys kasvaa 16
Kuvio 9. Palkan sivukulujen nousun vaikutus Palkka LS Työvoima w 1 w 2 1. Palkkojen sivukulut vähentävät työvoiman kysyntää 2.. mikä alentaa palkkoja L 2 L 1 3.... ja vähentää työllisyyttä eli lisää työttömyyttä LD 2 L S LD 1 Työllisyys 6. Ammattiliitot ja tehokkuuspalkat Edellä esitetylle luonnollisen työttömyyden teorialle voidaan esittää ainakin 2 mikrotaloustieteellistä perustetta: ammattiliitot ja tehokkuuspalkat Ammattiliitot ajavat jäsenistönsä etua ja neuvottelevat palkoista työantajien kanssa työttömyysaste kuvaa sitä todennäköisyyttä, jolla ammattiliiton keskimääräinen jäsen joutuu työttömäksi työttömyysasteen laskiessa palkkavaatimukset kasvavat, koska työttömyyden todennäköisyys on pienempi => LS-käyrä on nouseva työntekijöiden järjestäytymisasteen nousun voi ajatella siirtävän LS-käyrää vasemmalla ja kasvattavan luonnollista työttömyyttä Suomessa ja Pohjoismaissa palkansaajien järjestäytymisaste on noin 70, muualla Euroopassa 10-20, Yhdysvalloissa runsaat 10 % 17
Palkansaajien järjestäytymisaste, % Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA Työehtosopimustoiminnan kattavuus Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 18
Tehokkuuspalkat Toinen mikroteoria palkkavaatimuksia kuvaavalle LSrelaatiolle on tehokkuuspalkkojen (efficiency wages) teoria Se perustuu siihen tosiasiaan, ettei työtä voi irrottaa ihmisestä eikä työnantaja saa omistaa työntekijäänsä Työnantajan ongelma: Miten saa työntekijän tekemään töitä? kannustinjärjestelmät valvonta Tehokkuuspalkkateorian perusidea työntekijälle on maksettava hyvää palkkaa, jotta hän tekisi työnsä hyvin Pinnaamisen (shirking) malli Kun työttömyys on suurta, ei uskalleta pinnata töissä, vaikka palkka on alhainen, koska potkujen kustannukset ovat suuret, sillä todennäköisyys löytää uutta työtä on pieni Kun työttömyys on vähäistä, niin on maksettava suuria palkkoja, jotta pinnaus estyisi, koska potkujen kustannukset ovat pienet => LS-käyrä on nouseva 19
7. Havaintoja työttömyydestä ILO (International Labour Organization) määrittelee työttömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis ottamaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Tilastokeskuksen julkaisema työttömyysaste mittaa tällä tavoin määriteltyjen työttömien työnhakijoiden prosenttiosuutta työvoimasta (= työlliset + työttömät) tehdään haastattelemalla 15-74 vuotiaita ihmisiä on kansainvälisesti vertailukelpoinen vuonna 2015 työttömänä oli keskimäärin 252 000 henkilöä työttömyysaste oli 9,4 % piilotyöttömiä (= olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät ollee sitä aktiivisesti etsineet) oli 144 000 http://www.stat.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_tie_001_fi.html Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 2001 2015, 15 74-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_tie_001_fi.html 20
Suomessa myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee työttömien määrää koskevia lukuja ne kertovat työvoimatoimistossa asioivien määrästä eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia tätä työnvälitystilastoa käytetään työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohdentamiseen ja seuraamiseen viime vuosina työministeriön luvut ovat olleet vuositasolla 40 000 100 000 suuremmat kuin Tilastokeskuksen luvut Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luetaan työvoiman ulkopuolelle henkilö, joka ei ole hakenut aktiivisesti työtä neljän viime viikon aikana Vuonna 2015 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 351 000 http://www.tem.fi/ > Työ Taantumassa TEM:n ja Tilastokeskuksen lukujen erotus kasvaa: kertoo työttömien työnhakijoiden passivoitumisesta tuhatta henkilöä Lähde: Martti Hetemäki, Vm 21
Suomen työttömyyslukuja: TEM:n luku OECD:n ja Komission arvioita pienempi, koska se ei sisällä hyvää kitkatyöttömyyttä NAWRU = Non accelerating wage rate unemployment NAIRU = Non accelerating inflation rate of unemployment http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1043912/rakenteellinen-tyottomyys.pdf/ Työttömyysaste eri maissa Kuvio 11 näyttää työttömyysasteen kehityksen eräissä maissa viime vuosisadalla työttömyys oli vakava ongelma 1930-luvulla koska ei ollut nykyisiä suojajärjestelmiä työttömyys oli alhainen 1950- ja 1960-luvuilla...mutta korkea jälleen 1970-luvun alussa koetun ensimmäisen öljykriisin jälkeen Työttömyydellä ei näytä olevan kasvavaa trendiä se ei 1990-luvulla ollut suurempi kuin 1930-luvullakaan Teknologia ei siten aiheuta työttömyyttä, koska työn tuottavuus teollisuusmaissa on nyt kymmenkertainen 1900-luvun alkuun verrattuna, mutta työttömyys ei ole suurempi 22
Kuvio 11. Työttömyysaste (%) eräissä maissa 1920-2014/2015 Lähde: Matti Pohjola Kuviossa 11 on mielenkiintoista myös se, että työttömyysaste oli Yhdysvalloissa korkeampi kuin Euroopassa 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla tilanne muuttui 1980-luvun puolivälin jälkeen mutta vuoden 2009 taantumassa työttömyysasteet olivat lähellä toisiaan näissä maissa 23