Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744
Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka Perheen ateriarytmi ja terveyttä edistävät ruokavalinnat Lapsi ja nuori taitojen oppijana: Lapsi ja nuori perheessä 1. Ruoka osana elämäntapaa: Syödään yhdessä 2. Terveyttä edistävä syöminen - Terveellinen ja turvallinen ruoka 3. Ruoka ennen raskautta ja raskausaikana 4. Imetysajan ruoka 5. Imeväisikäisen ruoka: Imetyksestä perheen ruokailuun 6. Leikki- ja alakouluikäisten ruoka - Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa 7. Nuorten ruoka: Itsenäistyvä nuori - Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka 8. Vegaaniruoka, erityisruokavaliot ja muut erityistilanteet Monikulttuurisuus, kasvisruokavaliot syömisen monimuotoisuus Raskauden alun ja ajan ja lapsen ensimmäisten elinvuosien erityistarpeet: aikaikkuna lapsen elinikäiseen terveyteen Imetys ja oikea-aikainen kiinteä ruoka
Suositukset käytäntöön Terveydenhuollossa perustaksi koko lapsiperheen ravitsemusohjaukseen terveet, normaalipainoisena syntyneet lapset, normaalit raskaudet Lasten joukkoruokailun suunnittelussa ja lasten ruokakasvatuksessa varhaiskasvatuksessa ja koulussa lasten joukkoruokailusuositusten pohjaksi Terveyden edistämistyössä kunnissa ja kolmannen sektorin toiminnassa lapsiperheiden terveyttä edistävä syöminen arjen ruokaympäristöjen kehittäminen terveellinen, turvallinen, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä ruokailu
Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Taustalla yhteispohjoismaiset ja kansalliset väestötason suositukset (Terveyttä ruoasta 2014). Työstetty THL:n asettamassa asiantuntijaryhmässä - 2012-2015 laajoja asiantuntijakuulemisia prosessin eri vaiheissa Lausunnolla ja julkisesti (otakantaa.fi) kommentoitavana 9.-30.9.2015 Saatiin 110 kommenttia, VRN käsittely Julkaistu I/2016 Korvaa STM 2004 suosituksen
Miten parantaa lapsiperheiden ravitsemusta? Huomio ruokavalion laatuun, monipuolisuus, energiatarvetta vastaava ruokamäärä Kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, kala Ateriarytmi, ruokailo, hyvinvointioppiminen Huomio rasvan laatuun, suola, sokeri, tietyt vältettävät aineet Ravitsemushaasteisiin vastaaminen
Haaste: Aikuisten ruokavalion ongelmat (suola ym.) näkyvät lasten ruokavaliossa
Haaste: Lapsille on tarjolla liikaa makeita juomia ja välipaloja
Vanhempien kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö 16.4.2015/HL
Kertaa/päivä Lasten (2 v) päivittäiset kasvis-, hedelmä-, marja-annokset YHTEENSÄ Marja, hedelmä Kasvis >5 4 3 2 1 0 0 20 40 60 80 100 % 16.4.2015/HL, Turun yliopisto
Haasteena sosioekonomiset erot Imetettyjen lasten %-osuus lapsen iän ja äidin koulutuksen mukaan Selvitys imeväisten ruokinnasta vuonna 2010
Säännöllisyys hyvän syömisen perusta
Ruokaaineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kasvikset, hedelmät ja marjat Monipuolisesti, sesongin mukaan 500 g/vrk eli 5-6 annosta/vrk 250 g/vrk eli noin 5 annosta/vrk Palkokasvit Monipuolisesti; pääaterioilla proteiinin lähteenä viikoittain Viikoittain Viikoittain Peruna Keitetty peruna; satunnaisesti rasvaiset perunaruoat ja jalosteet Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet Vähäsuolaiset täysjyvävaihtoehdot (puurot, leivät, pasta, riisi) 6 annosta naisille, 9 annosta miehille > 4 annosta iän- ja energiantarpeen mukaan Nestemäiset maitovalmisteet Vähärasvaisia (< 1 % rasvaa) ja rasvattomia 5-6 dl/vrk Leikki-ikäiselle riittää 4 dl/vrk Juusto < 17 % rasvaa 2-3 vp/vrk 1 vp/vrk
Ruokaaineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kala Kalalajia vaihdellen 2-3 ateriaa/vko 2-3 ateriaa/vko Siipikarja Nahaton > 2-3 ateriaa/vko > 2-3 ateriaa/vko Punainen liha (nauta, sika, lammas), lihavalmisteet ja makkara Vähärasvainen liha; vähäsuolaiset valmisteet < 500 g kypsänä/vko Puolet aikuisen annoksesta < 250 g kypsänä/vko Kananmuna (2-3 kpl/vko)* (2-3 kpl/vko)* Öljy/kasvimargariinit Öljy tai > 60 % kasvimargariini 2-3 rkl tai 6-8 tl/vrk 1,5-2 rkl tai 4-6 tl /vrk Pähkinät ja siemenet Lajeja vaihdellen 30 g/vrk 15 g/vrk * Yksilöllinen ohjaus perheen tilanteen mukaan; rajoitus, jos veren kolesteroli on kohonnut tai suvussa on korkeaa kolesterolia.
Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kokonaisuudet rakentuvat monin eri tavoin tukea lautasmalleista Monikulttuurinen lautasmalli Lapsen ja aikuisen lautasmalli annos syöjän mukaan Vegaanin lautasmalli
Suositusten tavoitteena on terveyden edistäminen ja kohteena on väestö -- yksilöiden tarve vaihtelee -- suosituksissa turvamarginaalit, varovaisuusperiaate ym. huomioitava neuvonnassa Suojaravintoaineiden saantisuosituksen määrittyminen Recommended intake (RI) Esimerkiksi naisten D-vit: AR 7,5ug, RI 10ug 2 SD 2 SD Keskimääräinen tarve Saantisuositus
D-vitamiinin saantisuositukset Suositeltava saanti kaikille 10 mikrogrammaa/vrk 6 kk iästä aikuisiän yli, sekä raskaana olevat ja imettävät D-vitamiinisupplementtisuositus (varmistaa riittävää saantia): 2 vko 2 v 10 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden 2 v 18 v 7,5 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden Raskaana olevat ja imettävät 10 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden Supplementtisuositus muistettava erityisesti mm. maahanmuuttajat, erityisryhmät, vegaaniruokavalio, muut erityisruokavaliot Aikuisväestö: D-vitamiinia vitaminoidusta maidosta/piimästä, rasvalevitteistä ja kalasta; jos ei toteudu D-vit valmiste 10 mikrogrammaa/vrk D 3
D-vitamiinin turvallisen saannin rajat Lapset: < 1 v: 25 mikrogrammaa/vrk 1-11 v: 50 mikrogrammaa/vrk Nuoret ja ikuiset: 100 mikrogrammaa/vrk.
Jodin saantisuositukset ja turvallisen saannin ylärajat
Ruoka-aine Jodin luontaiset lähteet ja jodin saanti ruokasuosituksen mukaisessa ruokavaliossa Jodia* µg/100g Ruoka-aineen käyttösuositus Jodin saanti suositeltavasta käyttömäärästä, µg/vrk Huomautukset Maito/piimä 15 5-6 dl/vrk 75-90 Tai vastaavasti muita maitovalmisteita kuten jogurttia/viiliä/rahkaa/jäätelöä Juusto 20 20-30 g/vrk (= 2-3 ohutta viipaletta) Kala 30 2-3 kala-ateriaa/ viikko 4-6 Palajuusto. Tuotteiden jodipitoisuudet vaihtelevat 10-15 Kala-annos 100 g/ateria, kalalajia vaihdellen. Eri kalalajien jodipitoisuudet vaihtelevat. Muna 40 2-3 munaa/viikko 9-14 Koko muna Jodia yhteensä yllä olevista annoksista päivässä: + Jodioitu suola ½ tl (2,5 g/vrk = + 62 µg/vrk jodia): *Lähde: Fineli, 2015 100-125 160-188 Väestötason suositus, aikuiset > 150µg/vrk
Suositukset suolasta: Imeväisikä: Ei suolaa Alle 2-vuotiaat: < 2 g/vrk 2-10-vuotiaat: 3-4 g/vrk (= 0,5 g/mj) Aikuiset: < 5 g/vrk
Elintarvikkeita ryhmiteltynä folaattipitoisuuden mukaan 0-10 µg µg 10-30 µg µg 30-50 µg µg >50 µg µg Kurkku Kirjolohi Etikkakurkku Mustaherukka Puuro Viili Makkarat Keitetty riisi Tonnikala Jogurtti Maito Kokolihaleikkeleet Omena Päärynä Liha Lähde:Fineli 10 9 8 8 6 6 6 6 5 4 4 3 3 2 1 (folaattia µg/100g elintarviketta) Valkoinen leipä Maissi Appelsiini Greippi Sienet Mandariini Porkkana Peruna Piimä Keitetty pasta Banaani Punaherukka Tomaatti Mustikka 29 27 27 26 23 21 16 16 14 13 13 12 12 12 Mysli Paprika Kiivi Mansikka Etikkapunajuuri Täysjyväleipä Keräkaali Greippi Sienet (herkkusieni) 49 47 42 36 36 31 30 26 23 Kikherne Keitetyt pavut Soijapapu Vihreä papu Kukkakaali Parsakaali Ruispalaleipä Ruusukaali Herne (tuore) Kananmuna Kasvispakasteet Kerä-, jäävuori- Lehtisalaatti Kiinankaali Lanttu 172 150 116 108 60 79 67 66 59 58 53 53 52 51 50
Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. Monipuolisesti maisteluannoksia aikaisintaan 4 kk iästä Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto
Kaikille kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla perheen ruoista itselleen sopivia ruokia soseaterioita aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen
Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa. Yksilöllistä (4-6 kk)!
Imetyksestä yksilöllisesti makuannosten kautta perheen ruokiin monipuolinen tarjonta 0 kk 12 kk
Ruoan turvallisuus
Elintarvikkeiden turvallinen käyttö lapsiperheessä ruokavalion kokonaisuus ravitsemusturvallisuuden perusta Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio Elintarvikkeiden oikea käsittely Turvallisen käytön ohjeet ja rajoitukset
Esimerkkejä turvallisen käytön ohjeista Ajantasaiset ohjeet: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ evira_taulukko_turvallisen_kayton_ohjeet_final.pdf
Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeet koottuna suosituksen liitetaulukossa 1 Taulukkoa ylläpidetään Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaar at/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/ Video: Kuusi simppeliä ohjetta, joilla voit välttyä ruokamyrkytyksiltä https://youtu.be/tvl0-emm-g8