39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja sekasrrn valtaan. Usein tällaisesta tapahtumasta käytetään nimitystä kriisi. Elämän erilaiset kriisit Kriisit vidaan jatella kehityskriiseihin, elämänkriiseihin ja äkillisiin kriiseihin. Valmentajan n hyvä lla tietinen kriisin erilaisista vaiheista, jtta saa tarvittaessa tukea ja kuunnella urheilijaa tilanteen vaatimalla tavalla. Sen tiedstaminen, mitä kriisin khdanneessa nuressa ja lisäksi massa itsessä tapahtuu kriisin aikana ja tiet siitä, että tämä n nrmaalia ja tästä vi selvitä, auttaa mnessa tapauksessa tunnemyrskyn hallinnassa ja antaa uska selviytyä ja pnnistella eteenpäin. Kehityskriisit kuuluvat elämään, varttumiseen, kasvuun ja muutstilanteisiin, jllin luvutaan vanhasta uuden kasvun ja saavuttamisen mahdllistumiseksi. Näiden kkeminen n hyvin yksilöllistä ja tiset tarvitsevat enemmän aikaa ja tukea niistä selviytyäkseen. Hyvä esimerkki tästä n murrsikä. Elämänkriisejä vivat lla erilaiset pitkäkestiset kurmittavat elämäntilanteet. Nurella urheilijalla se vi lla esimerkiksi sairaus, perheen taludelliset ngelmat tai päihdengelmat, pitkään jatkunut kiusaaminen tai muutkset ja kurmittavuus ihmissuhteissa.
Äkilliset kriisit vat tapahtumia, jtka vat useimmiten ennakimattmissa ja aiheuttavat mnenlaista kärsimystä ja turvattmuutta. Erilaiset nnettmuudet tai riksten khteeksi jutuminen vivat laukaista äkillisen kriisin. Oma tai jukkuetverin lukkaantuminen n myös usein jnkinasteinen äkillinen kriisi. Nuri urheilija vi khdata minkä tahansa yllä levista kriiseistä. Kriisistä selviytyminen n aina yksilöllistä, mutta se edellyttää fyysisiä, henkisiä ja ssiaalisia vimavarja sekä aikaa. Kipeiden asiiden ja niihin liittyvien tunteiden käsittely ja khtaaminen vat tärkeitä tipumisen kannalta. Usein nuri ei itse pyydä apua tai kerr mieltä painavista ngelmistaan. Valmentaja vi lla henkilö, jka humaa ensimmäisenä, ettei kaikki le nurella hyvin. Hulestuttavia merkkejä urheilijan vinnista vivat lla esimerkiksi urheilijan muuttuminen äkillisesti hyvin aggressiiviseksi ja uhmaavaksi tai pissalevaksi ja itkuiseksi, humattavat muutkset painssa tai vetäytyminen ja pissalt harjituksista. Asia tulisi pikimmiten ttaa puheeksi lapsen tai nuren kanssa ja spia miten edetään ja mistä vi saada tukea ja apua. Lasta ja nurta ei saa jättää yksin vaikeassa elämäntilanteessa. Selviytyjän purjeet työväline Jkaisella meistä n manlaisia tapja pyrkiä selviytymään vaikeista elämäntilanteista. Selviytyjän purjeet - työvälineessä kuvataan sitä, miten ihmisellä n erilaisia tyylejä selviytyä vaikeista kkemuksista ja purjehtia eteenpäin elämässä. 40 - Ssiaalinen purjehtija viettää aikaa ihmisten kanssa, jakaa kkemuksia muille sekä antaa ja ttaa myös tukea vastaan. - Tunteellinen purjehtija nauraa, itkee, ilitsee ja ilmaisee itseään ja tunteitaan. - Luvan purjehtija käyttää mielikuvitusta, etsii uusia tapja timia ja speutua ympäristöön. - Älyllinen purjehtija haluaa tieta, tekee listja ja analysi ratkaisuja. - Henkinen purjehtija saattaa hakea turvaa usknnsta tai erilaisista arvista ja idelgiista. Rukilu, phtiminen ja meditaati vivat lla vimaannuttavia selviytymistapja. - Fysilginen purjehtija lähtee ahdistuksen tullen lenkille, harrastamaan ja pitää hulta bilgisista perustarpeista, kuten ravinnsta ja unesta. Mitkään yllämainituista purjeen sa-alueista eivät le tisiaan pissulkevia ja tivttavaa nkin, että ihminen saisi hyödyntää useita keinja tilanteesta riippuen. Valmentaja vi lla tärkeä tuki nurelle aikuisena, jka auttaa häntä löytämään ja ppimaan erilaisia tapja selviytyä. Selviytyminen lähtee liikkeelle pienistä askelista. Kiitllisuus ja ilitseminen pienistä edistyksistä vat usein ensiarvisia tipumisen kannalta.
Omia selviytymiskeinja vi aina vahvistaa FYSIOLOGINEN Lähden lenkille ja ulkilemaan. Harrastan lempiliikuntalajiani. Rentudun. Syön hyvin. Nukun riittävästi. HENKINEN Haen turvaa ja tiva usknnsta, aatteista ja arvista. Phdin elämän merkitystä. Rukilen, mietiskelen, hiljennyn. SELVIYTYJÄN PURJEET ÄLYLLINEN Hankin asiista lisätieta. Teen suunnitelmia. Kirjitan asiita ylös. Ratkaisen pulmia. Teen listja. LUOVA Käytän mielikuvitustani. Ajattelen myönteisesti. Kuuntelen itseäni. Etsin uusia tapja timia. TUNTEELLINEN Nauran, itken, ilitsen. Kerrn tunteistani. Ilmaisen itseäni ja tunteitani: tanssin, sitan, piirrän, maalaan, nikkarin, kkkaan. SOSIAALINEN Vietän aikaa kavereiden kanssa. Harrastan prukissa. Otan vastaan tukea ja tuen myös muita. Jaan kkemuksia muiden kanssa. Ihminen selviytyy aina, tavalla tai tisella S Mielenterveystaidt kasvuun -hankkeet, Sumen Mielenterveysseura. Alkuperäinen lähde: Ayaln 1995. mielenterveysseura.fi mielenterveysseura.fi/kehittamistiminta
VALMENTAJA: Phdi Selviytyjän purjeet -työvälineen avulla millainen selviytyjä itse let? Mitä tehdä, kun urheilija khtaa kriisin? Turvallisuudentunteen luminen kriisissä kamppailevalle urheilijalle n ehdttman tärkeää ja valmentajan hyväksyvä ja ymmärtävä läsnäl tukee tämän tunneilmapiirin syntymistä. Urheilijalle n hyvä välittää kkemusta siitä, että valmentaja tietää asiasta ja n halukas tarpeen mukaan auttamaan. Tiet siitä, että vi esimerkiksi sittaa valmentajalle tai jllekin tiselle turvalliselle aikuiselle, n j itsessään vapauttavaa ja antaa vimia haasteiden kanssa. Nuri tarvitsee aikuista, jka kykenee ttamaan vimakkaammatkin tunnereaktit ja turhaumat vastaan. Nurelle vi lla myös tärkeää saada puhua kkemuksista mnia kertja, mikäli tarve niin vaatii. On ensiarvisen tärkeää, että valmentaja järjestää yhteistä aikaa ja keskustelee kriisin khdanneen nuren kanssa. Keskustelulle n tärkeää löytää hyvä ja turvallinen hetki ja paikka. Jskus vi myös lla luntevaa keskustella harrastuksen lmassa. Esimerkiksi palln ptkimisen tai venyttelemisen yhteydessä urheilijan kynnys puhua vaikeasta ja kipeästäkin asiasta saattaa madaltua. Aktiviteetit antavat tarvittaessa mahdllisuuden suunnata tarkkaavaisuus aina takaisin tekemiseen, mikäli tunteista keskusteleminen sittautuisikin liian kurmittavaksi tai kiusalliseksi. 42 Js urheilija jutuu lemaan kriisin takia pitkään pissa harjituksista, valmentajan n tärkeää rhkaista ja tukea häntä palaamaan harrastuksen pariin. Nuren vanhempien kanssa n tärkeä keskustella tilanteesta ja löytää yhdessä tilanteen mukaan justavia ratkaisuja urheilijan timintakyvyn ja sallisuuden edistämiseksi. Aikuisten tehtävä n myös etsiä ja selvittää, mistä nuri saa tukea ja apua ja auttaa häntä pienin askelin eteenpäin ja harrastuksen pariin. HARJOITUKSET Selviytyjän purjeet Jkainen ihminen tarvitsee elämäänsä selviytymistaitja, jiden avulla selviytyy niin pienistä arjen hulista kuin elämässä eteen tulevista ismmistakin haasteista. Selviytyjän purjeet - työvälineen avulla jkainen urheilija vi itse tai jukkueen kesken yhdessä phtia, millaisia selviytymistaitja ihmisellä vi lla. Itsenäisesti vi miettiä mitkä selviytymiskeint vat itselle minaisia ja tuttuja, mitkä tuntemattmampia ja mitä näistä tuntemattmimmista selviytymistaidista visi ehkä jskus kkeilla. Nurella urheilijalla ei vielä le elämän tumaa kkemusta haasteista ja kriiseistä. Siksi hän tarvitsee hjausta ja neuvja tiedstaakseen ja kerätäkseen itselleen selviytymistaitja. Mitä enemmän selviytymistaitja ihmisellä n, sitä paremmat edellytykset hänellä n selvitä eteen tulevista haasteista. Tärkeätä n muistuttaa nuria urheilijita siitä, että jkainen vi selviytyä! Selviytyjän purjeet löytyvät sivulta 41.
Vimasimpukka Harjitus spii tteutettavaksi esimerkiksi jukkueiltaan. Apuna käytetään Turvaa ja tukea - työvälinettä. Tarkituksena n tulla tietiseksi mista ja jukkueen vimavarista ja selviytymiskeinista. Harjitus vahvistaa myös itsetunta. Jukkue vi tehdä yhdessä isn yhteisen vimasimpukan (Turvaa ja tukea -työväline) tai jkainen urheilija tekee man vimasimpukan. Vimasimpukkaan ktaan asiita, jtka tuttavat jukkueen urheilijille vimavarja; mitkä asiat antavat vimaa harjituksissa ja peleissä. Phditaan myös millaisia hulenaiheita mahdllisesti jukkueella/urheilijalla sillä hetkellä n ja miten niistä vi selviytyä. 43
n aallkk Mielenterveystaidt kasvuun -hankkeet, Sumen Mielenterveysseura mielenterveysseura.fi mielenterveysseura.fi/kehittamistiminta Hu l t e se Tu ve taid Vimasimpukka suuden tavitte i a v et le Tu ja unelmat t vahvuudet O ma t ja ihmissuhde lin t t va id iset ista inen, päivittä se r k k j a l v i y t y m taid e n n r va u T stä hu tim h e l TURVAA JA TUKEA a It ja att ar lim v a m hu i V ista l u h na t
Hulenheitt Harjituksen tavitteena n knkretisida hulen pistaminen. Harjitukseen kuuluu lennaisena sana kannustaminen myönteiseen ajatteluun sekä man itsensä hyväksyminen. Harjitus vidaan tteuttaa treeneissä tai esimerkiksi hetki ennen tärkeää kilpailua tai peliä. Urheilijat kirjittavat mielessään levan harrastukseen liittyvän hulenaiheen paperille. Hulenaihetta ei tarvitse kerta muille. Kun kk jukkue n saanut kirjitettua hulenaiheet papereille, paperit rypistetään tai revitään ja heitetään pis. Vaihtehtisesti hulenaiheet vidaan kerätä valmentajan hulibxiin ja vidaan esimerkiksi spia, että vain valmentaja vi lukea hulenaiheet. Hulenaiheet vidaan pistaa myös ravistelemalla kaikkia kehn sia päästä varpaisiin niin, että myös kasvt, psket ja suu heiluvat rentina mukana ja tetaan ääni mukaan. Mumina, liiittelu ja huumri vat sallittuja! Keskustellaan hulenheitn jälkeen: miltä hulen pistaminen tuntui? auttik se? jäävätkö hulet jskus pyörimään päässä? millainen l siitä tulee? mitä päässä pyöriville hulille visi tehdä? Hei me nnistutaan ja selviydytään! Harjitus kehittää itsetuntemusta ja myönteistä ajattelua. 45 Harjituksen, pelin tai kilpailun jälkeen n hyvä phtia jukkueen kanssa mikä meni pieleen, mitä visi seuraavalla kerralla tehdä tisin, missä asiissa nnistuimme ja mitkä asiat jhtivat nnistumiseen ja mitä taitja käytimme niihin. Valmentajan n hyvä viljellä myönteistä ajattelua ja keskittyä ja hjata keskustelua enemmän nnistumisen ja selviytymisen kkemuksiin kuin siihen, mitä tulisi kehittää. Onnistumisen ja selviytymisen kkemuksia vidaan phtia myös pareittain, pienissä ryhmissä tai kk jukkueen kesken. Mietitään ensin jkainen, sekä urheilijat että valmentajat, hetken itsekseen klme myönteistä asiaa tai nnistumista tästä päivästä tai viiksta. Kyseessä vivat lla menneet tai tulevat harjitukset. Tämän jälkeen mudstetaan parit tai pienryhmät, jissa jkainen vi tuda esille miettimänsä myönteiset asiat. Vaihtehtisesti vidaan tehdä myös rinki, jssa jkainen san vain yhden myönteisen asian. Valmentaja vi rhkaista lapsia ja nuria myönteiseen ajatteluun: myönteiset mielikuvat ja myönteinen ajattelu antavat vimaa ja rhkaisevat selviytymään haastavastakin tilanteesta. Myös jukkuekavereiden kannustavat sanat ja viestit sekä kuulumisten kysyminen vat tärkeitä esimerkiksi lukkaantumisesta tipuvalle urheilijalle. Näin hän kkee levansa sa ryhmää tai jukkuetta, häntä myös dtetaan takaisin urheiluharrastuksen pariin.