EI-MUODOLLINEN OPPIMINEN IKKUNA KEHITTYVÄÄN ASIANTUNTIJUUTEEN Kimmo Mäki, yliopettaja, KTT, KL & Hannu Kotila, yliopettaja, KT & Johanna Luostarinen, TKI-koordinaattori, tradenomi (ylempi yamk) HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU
JÄSENNYS: I. AMKPEDA-werstas: http://blogit.haaga-helia.fi/amkpeda/ II. ToTon tuliaiset III. Osataan hanke 2012-2014 ja jatko IV. Miten ymmärrämme asiantuntijuuden rakentuvan? V. Osaamisperustaisuus VI. Työn opinnollistaminen
AMKPEDA-WERSTAS http://blogit.haaga-helia.fi/amkpeda/ HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun AOKK:n ammattikorkeakoulupedagoginen verstas kehittää, tutkii, valmentaa ja luo täydennyskoulutuksen, TKI:n ja opettajankoulutuksen kautta ammattikorkeakoulupedagogista osaamista. Verstas verkostoituu suomalaisessa ja ulkomaisessa amktoimintakentässä kehittäen amk-pedagogista toimintaa.
HOTTIS (2011-) Kansallinen amkpeda-verkosto (2012-) Julkaisut (2011-) Elinkeinoelämä ja julkinen sektori (2013-) AMKPEDA-verstas HHAOKK:n 60 op:n toiminta (2012-) AMKopiskelijat (2012-) ToTo-hanke KV-verkostot, yhteistyö ja julkaisut (2013-) HHAOKK:n TKI-toiminta (2012-) HHAOKK:n täydennyskoulutus valmennukset (2012-)
ToTo- Työn oppimista ja Työtä ja oppimista
Korkeakouluopiskelijoiden pitkittäistutkimus 2014 ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti ja opiskelun ja työn yhdistäminen (OTUS ry.) Aineisto kerättiin 04/2014-05/2014 928 amk-opiskelijaa (2. opiskeluvuosi) vastasi Amk-opiskelijoilta kysyttiin työssäkäynnin ja oppimisen yhteyksistä: TOTO - Työn oppimista ja Työtä ja Oppimista Työssäkäynnin määrästä Kokemuksia työn ja opiskelun yhdistämisestä Kokemuksia työssäkäynnin vaikutuksista opiskeluun Työkokemuksen merkityksestä opinnoissa
Täysin samaa mieltä 5,4 Vahvasti samaa mieltä 10,4 39,2 Samaa mieltä 23,4 Ei samaa eikä eri mieltä 15,3 Eri mieltä 17,7 Vahvasti eri mieltä 11,2 38,2 Täysin eri mieltä 9,3 0 5 10 15 20 25 Prosenttia vastanneista (n=340) Työssäkäynti vaikuttaa myönteisesti opiskelumotivaatioon
Käyn töissä päätoimisesti, opiskelen sivutoimisesti 18 34 52 tuntia Työ Opiskelu 51 tuntia Opiskelen päätoimisesti, käyn töissä sivutoimisesti 14 37 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Tuntia viikossa - keskiarvo
Koen stressiä opintojeni etenemisen tahdista. Täysin samaa mieltä 4,6 Vahvasti samaa mieltä 8,4 Samaa mieltä 21,0 Ei samaa eikä eri mieltä 10,1 Eri mieltä Vahvasti eri mieltä Täysin eri mieltä 15,8 16,9 17,7 0 5 10 15 20 25 Prosenttia vastanneista (n=347)
Työkokemukseni avulla tunnistan alaltani olennaisia asioita, joita ei opintojen aikana ole käsitelty
Osataan!-hanke ja jatkokuviot www.osataan.net
OSATAAN! - Autenttisen työn, osaamisen tunnistaminen Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-31.07.2014
Projektin toimintamalli ja avainajatus Hankkeen keskiössä on osaamisen arviointi työssä sekä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulutuksen kumppanuusmallin kehittäminen.
Projektin keskeiset toimenpiteet A. kehittävät osaamisen arviointia toimialoittain B. kehittävät ammattikorkeakoulutuksen urasuuntautunutta mallia C. kehittävät harjoittelun malleja D. kehittävät edelleen malleja opintojen aikaisen työssäkäynnin hankkeistamiseksi opinnoiksi E. Kehittävät henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien osaamisperustaisuutta ja prosessimaisuutta F. tukevat korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä vaihtoehtoisten opintopolkujen mahdollistamisessa
Tuloksia Asiantuntijat ovat järjestäneet kumppanien kanssa yli 50 erilaista konsultaatioja koulutustilaisuutta osaamisen arviointiin ja opinnollistamiseen liittyen. Hankkeessa on tuotettu 11 erilaista työkalua työn opinnollistamisen erilaisiin tarpeisiin. Lisäksi on laadittu yleiskäyttöinen Duunista opintopisteiksi opas, josta on tuotettu sekä printti- että nettiversiot. Osataan! opas 2 Opintopisteistä osaamiseen - työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä
Tuloksia Hankkeessa on tuotteistettu työn opinnollistamisen työpajat, joissa yhdessä kolmikannassa (yritys, opettajat, opiskelijat) luodaan malleja työn opinnollistamiseen. Hankkeen aikana on tuotettu uusia käytännönläheisiä malleja yritysten henkilöstökoulutuksen ja työssä tapahtuvan oppimisen tunnistamiseksi. Osatoteuttajat ovat kehittäneet erilaisia urasuuntautuneita malleja, joilla vastataan aiempaa paremmin yksittäisten työpaikkojen osaamistarpeisiin.
Miten ymmärrämme asiantuntijuuden rakentuvan?
ASIANTUNTIJUUS ASIANTUNTIJUUS VS. 1.TEORIA 2.TYÖSSÄ KERTYVÄ OSAAMINEN Alan tiedon ja työssä kertyvän osaamisen integraatio
OSAAMISPERUSTAISUUS? tietojen, taitojen ja asenteiden sidokset oikeassa työssä
Osaamisperustaisuus Opettajan työssä Ura-ajattelu, virallinen ja epävirallinen oppiminen Ajattelumalli tavoitekeskeisyydestä arviointikeskeisyyteen Opetussuunnitelma-ajattelussa Selkeät osaamiskuvaukset, jotka avautuvat opiskelijoille, opettajille ja työelämälle Arviointiajattelussa Osaamisen arvioinnin lähtökohtana ovat potentiaaliset työtehtävät ja niihin liittyvät osa-alueet
Erottelevuus Saadaanko osaamisen laadut esille? Arvioitavuus Kriteerien kriteerit (Saranpää 2012) Missä ja miten kriteereissä kuvattu osaaminen on osoitettavissa ja havaittavissa? Saadaanko se esiin oletetuissa arviointiympäristöissä ja menettelytavoilla? Käytettävyys Toimivatko kriteerit arviointitilanteessa (sopiva määrä, tasot oikeassa suhteessa sisäisesti ja toisiinsa, kuvataanko juuri se, mitä edellytetään osattavan)? Ymmärrettävyys Onko käytetty kieli autenttisen työn mukaista? Pystyykö työssä toimiva asiantuntija käyttämään kriteereitä? Taso ja mitoitus Kuvaako hyväksyttävän taso mahdollisuuksia tehdä toimialalla koulutuksen edellyttämää työtä? Onko erinomainen taso saavutettavissa sekä arvioitavissa? Millaista työmäärää tason saavuttaminen edellyttää opiskelijalta Neuvoteltavuus Mahdollistavatko kriteerit tulkinnan ja neuvottelun Kyllä X Ei
Työn opinnollistaminen? opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottaman osaamisen tunnistamista, arvioimista ja tunnustamista opintoihin opintopisteinä.
Opinnollistaminen Peilataan osaamiskriteereihin Opinnollistamisprosessi Osaaminen ja Opintopisteet Osaamisvaje täydennetään opintojaksojen osasilla luovasti Opitut taidot Opiskelija työssä
VAI Yhteinen osaamispuhe? Opinnollistamisneuvottelut Opinnollistamisneuvottelut Yhteinen osaamispuhe?
Osaamisen sanallistaminen Osaamisen näkyväksi tekeminen (tunnistaminen ja tunnustaminen) edellyttää: - yhteistä ymmärrystä, jäsentäjänä osaamiskriteerit - kykyä sanallistaa/sanoittaa hankittua tai hankittavaa osaaminen - sanallistaminen edellyttää ainakin hetkeksi yhteisen käsitteistön ja kielen löytämistä
Moniääninen ja jäsentyneempi osaamisen puhe ja kieli ja niiden yhteiskehittäminen on ammatillisen opettajan perustaitovaatimuksia
Opinnollistamisen haasteita Opettajille= edellyttää koko opettajayhteisöltä yhteistä ymmärrystä/ tulkintaa opsin, opintokokonaisuuksien jne. osaamisperustaisuuden mahdollisuuksista tunnistaa ja tunnustaa työssä hankittua osaamista Opettajan tulee jokaisen opintorupeaman alkaessa tämä ymmärrys jakaa opiskelijoilleen ja kuvata vaihtoehtoiset tavat toteuttaa opinnot Opettajan tulee koko ajan näkyvästi opiskeltavan substanssi lisäksi rinnalla kuljettaa oppimisen prosessit eri polkuineen
Opiskelijalle= Edellyttää opsin ja opintokokonaisuuksien osaamistavoitteiden ymmärtämistä ja sisäistämistä omiin tavoitteisiin jatkuvat keskustelut opettajien ja opiskelijakollegoiden kanssa Huikeaa määrää oma-aloitteisuutta ja oivalluskykyä (mm. työn teon ja opintojen oivaltava yhdistäminen, duunarineuvottelujen käynnistäminen ja käyminen) Kykyä sanallistaa ja kuvata autenttinen työ ja opitut taidot (neuvottelut opettajien ja työn paikkojen kanssa)
Muun työelämän edustajille= Kohtuullista ajankäyttöä perehtyä opiskelijan esittämiin osaamistavoitteisiin (osana normaalia perehdytyskeskustelua) Kykyä pohtia opiskelijan kanssa työtaitojen tulkitsemista osaamisiksi (osana normaalia perehdytyskeskustelua) Taitoa arvioida opiskelijan omaksumia ja oppimia työtaitoja
OPAS
Jatkoa seuraa toivottavasti Vaihtovirta osuvaa osaamista työmarkkinoille ESR alueellinen haku 09/2014 (tulokset 11/2014) Budjetti 620 000 Toteutusaika 1.1.2014-31.12.2017 Kumppanit Kyamk Saimia Metropolia Laurea Lamk Palmenia
Sisältö Hankkeen tavoitteita ovat: 1) kehittää opiskelun ja työnteon limittymistä ja vuorottelua mahdollistavia malleja ja käytänteitä, 2) rakentaa työssä ja työstä opitun opinnollistamista osaksi ammatti-korkeakoulututkintoa, 3) kehittää urapolkuja ja työpaikkojen järjestämän koulutuksen virallistamista osaksi tutkintoa ja 4) parantaa koulutuksen ja työelämän väli- ja siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluja. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjaushenkilöstön toimintaan ja osaamiseen yritysyhteistyössä.
Lisää mahdollista jatkoa ESR valtakunnallinen haku Hakuaika 6.10.-8.12.2014 Mukana kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut Mukana myös ammattikorkeakouluja ympäri Suomea Mahdollinen hankebudjetti 2,1 milj.
Lähteitä: Blom Sinikka, Lepänjuuri Aino, Niskanen Annu ja Nurminen Ritva. 2014. Opintopisteistä osaamiseen. Työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Suomen yliopistopaino Oy. Juvenes Print. Jyväskylä. http://www.theseus.fi/handle/10024/72138 Mäki Kimmo ja Susanna Niinistö-Sivuranta. 2014. Työn opinnollistamisneuvottelut tulkintojen kenttänä. AMK-lehti // Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, No 1 (2014). http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1551/1475 Kotila Hannu ja Mäki Kimmo. 2014. Toimiva oppimisympäristö. Opas kehittelyyn ja arviointiin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. http://shop.haaga-helia.com. julkaisut@haaga-helia.fi www.osataan.net